EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62011CN0363

Asia C-363/11: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Elegktiko Sinedrio (tilintarkastustuomioistuin (Kreikka)) on esittänyt 7.7.2011 — Kulttuuri- ja turismiministeriössä toimiva Elegtiko Sinedrion tarkastaja v. kulttuuri- ja turismiministeriön tarkastusyksikkö ja Konstantinos Antonopoulos

EUVL C 269, 10.9.2011, p. 37–38 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

10.9.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 269/37


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Elegktiko Sinedrio (tilintarkastustuomioistuin (Kreikka)) on esittänyt 7.7.2011 — Kulttuuri- ja turismiministeriössä toimiva Elegtiko Sinedrion tarkastaja v. kulttuuri- ja turismiministeriön tarkastusyksikkö ja Konstantinos Antonopoulos

(Asia C-363/11)

2011/C 269/77

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Elegktiko Sinedrio (valtiontalouden tarkastusvirasto) (Kreikka)

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Kulttuuri- ja turismiministeriössä toimiva Elegtiko Sinedrion tarkastaja

Vastaaja: Kulttuuri- ja turismiministeriön tarkastusyksikkö ja Konstantinos Antonopoulos

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko se, maksetaanko työntekijälle palkkaa ajanjaksolta, jonka hän on poissa työstä ammattiyhdistystoimintaa varten myönnetyllä vapaalla, vai ei, unionin oikeudessa tarkoitettu työehto; ovatko erityisesti säännökset, joiden mukaan määräaikaisille julkisen sektorin työntekijöille, jotka eivät hoida tällaista virkaa ja jotka ovat jonkin ammattiyhdistyksen hallintoelimen jäseniä, myönnetään palkatonta vapaata ammattiyhdistystoimintaa varten, EY 137 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ”työehtoja” ja [Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteessä olevan määräaikaista työtä koskevan] puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuja ”työehtoja”, vai kuuluuko tämä kysymys palkkojen ja järjestäytymisoikeuden aloihin, jotka on jätetty unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle?

2)

Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko julkisyhteisön palveluksessa yksityisoikeudellisessa toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva lailla perustettua virkaa hoitava työntekijä, joka hoitaa samaa tehtävää kuin sen palveluksessa yksityisoikeudellisella määräaikaisella työsopimuksella oleva työntekijä, joka ei hoida tällaista virkaa, mahdollisesti tällaista työntekijää ”vastaava” puitesopimuksen 3 lausekkeen 2 kohdassa ja 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, vai riittääkö se, että valtion perustuslaissa (103 §) ja sen täytäntöönpanolaeissa säädetään hänen osaltaan erityisistä palvelussuhteen ehdoista (jotka koskevat palvelukseenottoa ja perustuslain 103 §:n 3 momentissa tarkoitettuja erityisiä takeita), jotta voidaan katsoa, että hän ei ole ”vastaava” eikä siten rinnastettavissa yksityisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan määräaikaiseen työntekijään, joka ei hoida tällaista virkaa.

3)

Mikäli edellisiin kysymyksiin vastataan myöntävästi:

a)

jos kansallisista säännöksistä seuraa, että julkisyhteisöjen palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleville työntekijöille, lailla perustettua virkaa hoitava ja jotka ovat toisen asteen ammattiyhdistysten hallintoelinten jäseniä, myönnetään palkallista vapaata (enintään 9 päivää kuukaudessa) ammattiyhdistystoimintaa varten, kun puolestaan työntekijöille, joiden asema ammattiyhdistyksessä on sama ja jotka työskentelevät saman julkisyhteisön palveluksessa määräaikaisesti eivätkä he hoida lailla perustettua virkaa, saavat vain vastaavan määrän palkatonta vapaata ammattiyhdistystoimintaa varten, merkitseekö tämä erilainen kohtelu puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettua, jälkimmäisen työntekijäryhmän epäedullisempaa kohtelua, ja

b)

voivatko juuri se, että jälkimmäisen työntekijäryhmän palvelussuhdetta on ajallisesti rajoitettu, ja se, että heidän palvelussuhteensa ehdot (palvelukseenotto, uralla eteneminen, palvelussuhteen päättyminen) ovat yleisesti erilaisia, olla asiallisia syitä tällaiselle erilaiselle kohtelulle?

4)

Merkitseekö niiden ammattiyhdistysten jäsenten, jotka ovat julkisyhteisön palveluksessa vakituisina työntekijöinä ja jotka hoitavat lailla perustettua virkaa, ja niiden jäsenten, joiden asema ammattiyhdistyksessä on sama ja jotka työskentelevät saman julkisyhteisön palveluksessa määräaikaisina työntekijöinä mutta jotka eivät hoida tällaista virkaa, riidanalainen erilainen kohtelu syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12, 20, 21 ja 28 artiklassa tarkoitettujen ammattiyhdistystoimintaa koskevien oikeuksien käyttämisen osalta, vai voidaanko tällainen erilainen kohtelu perustella näiden kahden työntekijäryhmän palvelussuhteen ehtojen erilaisuudella?


Top