11.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 129/65

Esittelijä:

Cillian LOHAN

Toinen esittelijä:

Brian CURTIS

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tulkitsevaan tiedonantoon, joka tarjoaa hyödyllisen katsauksen tähän mennessä julkaistuun EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön asioissa, jotka liittyvät muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen kansallisella tasolla ympäristöasioissa. Lisäksi se antaa enemmän varmuutta ja selvyyttä kansallisten tuomioistuinten ja hallinnollisten tahojen päätöksentekijöille sekä yrityksille ja kansalaisille, jos sen tehokkaasta levityksestä huolehditaan.

1.2

ETSK toteaa, että yhtenäinen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kaikkialla EU:ssa on olennainen seikka, joka tukee sisämarkkinoita ja EU:n lainsäädännössä vahvistettujen oikeuksien yhtenäistä täytäntöönpanoa unionissa ja tarjoaa tarvittavan selvyyden ja varmuuden markkinoille ja sijoittajille.

1.3

ETSK katsoo, että tämän muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta annetun tervetulleen tiedonannon täydennykseksi on tarpeen antaa yleistä, sitovaa EU:n lainsäädäntöä, jolla varmistetaan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden yhdenmukainen ja kattava toteutuminen kaikkialla unionissa. Komission työasiakirjassakin (1) arvioidaan, että sitova EU:n lainsäädäntö olisi paras ratkaisu. ETSK panee merkille myös komission tilaamassa Darpön raportissa (2) esitetyn analyysin ja suositukset tästä aiheesta. Jäsenvaltioiden tulee suhtautua tällaisiin tavoitteisiin kannustavasti eikä hankaloittaa niihin pääsemistä.

1.4

Jotta tiedonannolla olisi konkreettisia vaikutuksia, sitä tulee täydentää jäsenvaltiotasolla annettavalla koulutuksella ja valistuksella, joka on suunnattu kohdeyleisöille eli ennen kaikkea oikeuslaitokselle, hallinnollisille muutoksenhakuelimille ja kansalaisille.

1.5

Komission ja jäsenvaltioiden tulee osoittaa riittävästi resursseja ja rahoitusta tällaisten ohjelmien tehokasta tukemista varten.

1.6

Tiedonannon tarkoituksena ei ole ohittaa kansallisia tuomioistuimia. Siinä esitellään EU:n tuomioistuimen antamissa päätöksissä ja selvityksissä vahvistetut sitovat vähimmäisvaatimukset. Tämä seikka samoin kuin vaatimus, ettei poikkeuksia tai lipsumista pitäisi sallia, on syytä mainita tiedonannon tulevissa versioissa.

1.7

Tulkitseva tiedonanto tulee pitää ajantasaisena. Täsmällisyyden ja ajantasaisuuden varmistamiseksi on tarpeen päivittää sisältöä säännöllisesti ja toimittaa kohdeyleisölle uutistiedotteita EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehityksen huomioon ottamiseksi. Olisi tutkittava mahdollisuutta luoda dynaaminen ja ajantasainen väline kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten ja oikeuslaitoksen käyttöön.

1.8

Asiantuntijayhteisöjen antama palaute ja tiedonannon puutteet ja laiminlyönnit jäsenvaltioiden näkökulmasta olisi käsiteltävä ensisijaisesti, ja olisi pohdittava, miten käsitellä aloja, joilla tuomioistuimen nykyisessä oikeuskäytännössä on aukkoja.

1.9

On laadittava riippumaton, puolueeton, kattava ja ajantasainen lähtötilanteen kuvaus, johon voidaan verrata muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudessa tapahtunutta myönteistä kehitystä ja siihen liittyviä ongelmia jäsenvaltioissa sekä kaikkia Århusin yleissopimuksen 9 artiklan osa-alueita. Myös sen ajan tasalla pitämisestä on huolehdittava.

1.10

Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyyntöjen tärkeys EU:n oikeuden yhdenmukaisuuden varmistamisessa tällä alalla (3), komission tulisi tutkia kattavasti kyseistä asiaa koskevan määräyksen käyttöä ja noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa ja laatia asiasta selonteko sekä kartoittaa kaikki sen käytön esteet ja puuttua niihin.

1.11

EU:n tulisi olla kärkiasemassa helpottamassa oikeuden saantia tilanteessa, jossa ympäristönsuojelijoiden häirintä ja vainoaminen on yleistä.

1.12

ETSK nostaa esiin tulkitsevan tiedonannon rajoitukset, sillä siihen ei ole sisällytetty Århusin yleissopimuksen noudattamista valvovan riippumattoman komitean päätelmiä. Tämä tärkeä ja hyödyllinen aineisto voisi täydentää komission tiedonantoa ja tukea päättäjiä ja kansalaisia muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen liittyvissä asioissa, ja se tulisikin mainita.

1.13

ETSK kannattaa Århusin yleissopimusta ja sen täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:n toimesta ja EU:ssa. Siksi on olennaisen tärkeää, että sopimusvaltiot hyväksyvät kaikki sopimuspuolten nimeämän valvontakomitean antamat päätelmät yleissopimuksen noudattamisesta.

1.14

ETSK panee merkille valvontakomitean hiljattain antamien päätelmien arkaluontoisuuden, sillä niissä oli kyse muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden toteutumattomuudesta EU:n toimielimissä. ETSK vaatii, että EU puuttuu tähän asiaan kiireellisesti ja rakentavasti ennen seuraavaa sopimuspuolten kokousta. Erityisesti olisi tärkeää laatia ympäristöalan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa laaja-alainen ja kunnianhimoinen lähestymistapa siihen, miten ja millä aloilla EU voi parantaa yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta EU:n toimielimissä ja niiden toimesta. Lisäksi olisi pohdittava rinnakkaista ja täydentävää lähestymistapaa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen EU:n toimielimissä ja niiden toimesta sekä laadittava asiaa käsitteleviä ohjeita ja käyttöönottoa edistäviä toimia.

2.1

Komission julkaisema asiakirja on tulkitseva tiedonanto. Siinä esitetään katsaus EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka liittyy muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen kansallisella tasolla ympäristöasioissa. Se on muodoltaan yksityiskohtainen oikeudellinen analyysi, jossa täsmennetään eräitä ympäristöasioissa sovellettavia lakisääteisiä ja menettelytapaan liittyviä vaatimuksia ja normeja. Siinä käsitellään muun muassa oikeussuojakeinoja, kuluja, menettelyjen nopeutta, määräaikoja, asiavaltuutta, laajuutta ja tehokkuutta.

2.2

Tiedonannon tavoitteena on tarjota ”selvyyttä” ja ”viitelähde” kansallisille viranomaisille, kansalaisille tuomioistuimille, henkilöille ja kansalaisjärjestöille, joilla on yleisen edun mukainen vaikuttajan rooli, sekä ”talouden toimijoille, joilla on yhteinen intressi lainsäädännön ennustettavissa olevan soveltamisen suhteen” (kohta A 9). Tiedonannon kohdassa 8 esitellään tämän tavoitteen taustaa tuomalla esiin kyseisen kohdeyleisön eli muun muassa yritysten, pk-yritysten, yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen sekä suuren yleisön kohtaamia ongelmia muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden toteutumisessa jäsenvaltioissa.

2.3

Tiedonannossa myös painotetaan ympäristön tärkeyttä ”elämäämme kannattelevana järjestelmänä” sekä sitä, että ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen muodostavat ”yhteisen eurooppalaisen arvon”.

2.4

Tekstissä kuvataan laajasti EU:n tilannetta muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden suhteen viittaamalla perussopimuksiin, tehokkaan oikeussuojan periaatteeseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaan sekä ihmisoikeusalan sopimukseen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (nk. Århusin yleissopimus). Yleissopimuksessa on 47 sopimuspuolta, joiden joukossa EU ja sen 28 jäsenvaltiota sekä muita Euroopan ja Keski-Aasian maita.

2.5

EU hyväksyi vuonna 2003 kaksi säädösehdotusta, joista toinen koskee ympäristötiedon julkista saatavuutta (4) ja toinen yleisön osallistumista (5). Niissä säädetään soveltamisalaltaan rajatusta muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta, joka kattaa tietyt erikseen mainitut direktiivit. Vuonna 2006 annettiin lisäksi asetus Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta EU:ssa (nk. Århus-asetus (6)). Komissio antoi säädösehdotuksen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta (7) vuonna 2003. Jäsenvaltioiden eriävät näkemykset ja sen hyväksymiseen tarvittavan poliittisen tahdon puuttuminen johtivat ehdotuksen peruuttamiseen vuonna 2014 (8). Direktiivin puuttuminen on edelleen ongelma, johon olisi syytä puuttua. ETSK vaatii kattavaa, sitovaa EU:n lainsäädäntöä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta.

2.6

EU ja jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Århusin yleissopimuksen. Ensimmäisessä istunnossaan vuonna 2002 yleissopimuksen sopimuspuolikokous vahvisti yleissopimuksen noudattamisen valvontamekanismin, johon sisältyy myös noudattamista valvova komitea. Valvontakomitea tutkii ilmoituksia, joiden mukaan sopimuspuoli ei ole noudattanut yleissopimusta, ja laatii päätelmiä ja suosituksia kyseisistä tapauksista. Nämä esitetään sopimuspuolten kokoukselle. Sopimuspuolet ovat aina vuonna 2017 pidettyyn kuudenteen istuntoon asti poikkeuksetta hyväksyneet suositukset.

2.7

Tiedonannossa myönnetään, että eräissä jäsenvaltioissa esiintyy edelleen suuria esteitä. Eräät maat epäävät muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden lähes kokonaan, toisissa sen soveltamisala on rajattu. Joissakin maissa taas kulut ovat huomattavat suuret, ja toisissa ei ole säädetty tehokkaista oikeussuojakeinoista. On laadittava hyvin ajan tasalla pidettävä ja riippumaton lähtötilanteen kuvaus, jotta saadaan selvä käsitys jäsenvaltioiden erityisongelmista, ja on myös tuotava esiin olemassa olevia hyviä esimerkkitapauksia.

2.8

Komissio esittelee EU:n tuomioistuimen antamissa päätöksissä ja selvityksissä vahvistetut sitovat vähimmäisvaatimukset. Tämä seikka samoin kuin vaatimus, ettei poikkeuksia tai lipsumista pitäisi sallia, olisi syytä mainita selkeästi tiedonannon tulevissa versioissa.

2.9

Komission tiedonanto julkaistaan hetkellä, jona on käynnissä kiivas kiistely siitä, noudattaako EU itse kaikilta osin sille yleissopimuksen 9 artiklan nojalla kuuluvia velvoitteita. Keskustelu on seurausta yleissopimuksen valvontakomitealle esitetystä ilmoituksesta, jossa väitetään, että yleissopimusta ei noudateta, ja valvontakomitean julkaisemasta päätelmästä (9), jonka mukaan EU ei noudata yleissopimusta muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden täytäntöönpanossaan, sekä asiasta annetuista suosituksista.

2.10

EU:n neuvosto päätti heinäkuussa 2017 yksimielisesti hyväksyä päätelmät tietyin muutoksin (komission ajama kanta), ja se toisti samalla tukensa Århusin yleissopimukselle (10). Muutoksia, joita ehdotetaan tehtäväksi valvontakomitean päätelmiä koskevaan sopimuspuolikokouksen päätökseen, ovat muun muassa se, että sopimuspuolten kokous ”ottaa huomioon” päätelmät sen sijaan että se ”hyväksyisi” ne. ETSK korostaa, että on ristiriitaista, että EU ei halua hyväksyä valvontakomitean päätelmiä mutta toistaa silti tukevansa yleissopimusta. Jos muut yleissopimuksen sopimuspuolet hyväksyvät tämän lähestymistavan, on vaarana, että riippumaton noudattamisen valvonnan mekanismi vaarantuu ja yleissopimuksen voima ja teho heikkenevät.

2.11

Yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksessa syyskuussa 2017 päätettiin lykätä sopimuspuolten kokouksen päätöstä valvontakomitean päätelmistä, joiden mukaan EU ei noudata sopimuksen määräyksiä. Tämä perustui vahvoihin vaihtoehtoisiin näkemyksiin ja keskusteluun sopimuspuolten kokouksessa. Sopimuspuolten kokous on aina tehnyt päätöksensä yksimielisesti, ja kun tässä asiassa ei saavutettu yksimielisyyttä, päätettiin EU:n jäsenvaltioiden koordinointikokouksen jälkeen lykätä päätöksentekoa seuraavaan sopimuspuolten kokoukseen, joka pidetään vuonna 2021.

2.12

ETSK panee merkille, että valvontakomitean hiljattain antamissa päätelmissä, joiden mukaan EU ei noudata yleissopimuksen määräyksiä, on kyse arkaluontoisesta asiasta. ETSK vaatii EU:lta kiireellistä ja rakentavaa ratkaisua hyvissä ajoin ennen seuraavaa sopimuspuolten kokousta. Erityisesti olisi tärkeää, että EU laatisi ensi kädessä ympäristöalan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa laaja-alaisen ja kunnianhimoisen katsauksen siitä, miten ja millä aloilla EU voisi parantaa yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta EU:n toimielimissä ja niiden toimesta. Lisäksi olisi pohdittava rinnakkaista ja täydentävää lähestymistapaa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden toteuttamiseen EU:n toimielimissä ja niiden toimesta sekä laadittava asiaa käsitteleviä ohjeita ja käyttöönottoa edistäviä toimia.

2.13

Komission tulkitseva tiedonanto on jatkoa pitkälle, epäonnistuneelle prosessille, jossa on yritetty vahvistaa yksityiskohtaisia toimenpiteitä EU:n tasolla muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta. Prosessiin ovat kuuluneet

2.14

Toimenpiteet, joilla yhdenmukaistetaan kansallisten tuomioistuinten tapoja käsitellä ympäristöasioita, ovat tarpeen, sillä EU:n oikeudelliset vaatimukset eivät selvästikään ole tarpeeksi yksityiskohtaisia. Tämän seurauksena unionin tuomioistuimelle on esitetty suuri määrä ennakkoratkaisupyyntöjä. Komission tiedonannon tarkoituksena on selkiyttää EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvia sääntöjä ja vaatimuksia ja parantaa näin asianomaisten oikeusvarmuutta.

2.15

Komissio on lisännyt oikeudelliseen analyysiin myös omia näkemyksiään.

2.16

Tiedonanto ja sen taustalla oleva selvennyshanke liittyvät ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointiin ja pyrkivät vahvistamaan sitä. ETSK totesi hiljattain antamassaan lausunnossa (12) tukevansa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointiprosessia ja kehotti toteuttamaan määrätietoisia toimia ympäristösäännöstön täytäntöönpanon varmistamiseksi koko laajuudessaan ja kaikkine mahdollisuuksineen.

2.17

Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta käsittelevän direktiivin puuttuminen on aukko lainsäädäntöhierarkian ylätasolla. Direktiivi auttaisi täsmentämään monia kysymyksiä, jotka ovat aiheuttaneet sekaannusta ja epäjohdonmukaisuuksia jäsenvaltioissa ja johtaneet yritysten ja kansalaisten kokemiin ongelmiin.

2.18

Osa jäsenvaltioista on ratifioinut Århusin yleissopimuksen täsmentämättä, miten muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta sovelletaan yksittäisissä tapauksissa, tai ovat toteuttaneet täytäntöönpanon epäselvästi tai epätäydellisesti.

3.1

ETSK kannattaa Århusin yleissopimusta ja sen täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:n toimesta ja EU:ssa. On Århusin yleissopimuksen pätevyyden ja eheyden kannalta olennaisen tärkeää, että sopimuspuolet hyväksyvät valvontakomitean päätelmät kaikilta osin.

3.2

ETSK toteaa, että Århusin yleissopimus on osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja se on täysin yhteensopiva perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen EU:n perusperiaatteiden kanssa. ETSK korostaa, että EU:n tulee puolustaa ihmisoikeuksia ja näyttää maailmanlaajuista johtajuutta tällä alalla.

3.3

ETSK kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan Århusin yleissopimuksen käytännön täytäntöönpanoa ja varmistamaan erityisesti, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus hallinnollisissa muutoksenhakuelimissä ja kansallisissa tuomioistuimissa on taattu yleissopimuksen vaatimusten mukaisesti ja että menettelyjen keskeiset piirteet ovat yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisia. ETSK katsoo myös, että yleissopimuksen kolmen pilarin keskinäinen riippuvuus on ratkaisevan tärkeä ja että ne tulee panna täytäntöön kokonaisuutena, jotta saataisiin aikaan konkreettisia vaikutuksia.

3.4

Komission julkaisema asiakirja on tervetullut ja erittäin hyödylliseksi ja tärkeäksi katsottu tiedonanto. ETSK on samaa mieltä siitä, että yhtenäinen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus EU:n laajuisesti on olennainen tekijä sisämarkkinoiden onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeiden yhdenmukaisten markkinaolosuhteiden luomisessa. Yhtenäinen muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus on tarpeen myös EU:n lainsäädännössä vahvistettujen perusoikeuksien toimivan täytäntöönpanon takaamiseksi kaikkialla unionissa. Tiedonanto edesauttaa tätä.

3.5

ETSK kannattaa seuraavaa komission toteamusta (kohta A 13): ”Jos jokin jäsenvaltio ei noudata unionin säännöstöön sisältyviä oikeudellisia vaatimuksia, komissio käyttää edelleen myös rikkomusmenettelyä varmistaakseen vaatimusten noudattamisen.” Komissiolla on EU:n perussopimusten nojalla olennainen ja selvästi määritetty tehtävä tässä asiassa. Tehtävän tehokas hoitaminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat sitoumuksiaan johdonmukaisesti, että vaatimuksia noudattavat jäsenvaltiot eivät joudu kärsimään epäoikeudenmukaisesti, että markkinaolosuhteet ovat yhdenmukaiset ja että oikeudet on turvattu.

3.6

ETSK katsoo, että ympäristölainsäädännön tehokas täytäntöönpano tarjoaa selvyyden ja varmuuden markkinoille ja sijoittajille ja helpottaa samalla kestävää kehitystä. Komission antaman oppaan tarkoitus, joka on parantaa ympäristölainsäädäntöön liittyvää selvyyttä ja varmuutta, on tervetullut huolimatta soveltamisalan rajoituksista.

3.7

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on tilannut analyysejä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa. Tällainen on esimerkiksi Darpön raportti (13). Siinä ja muissa riippumattomissa analyyseissä esitetään hyödyllisiä täytäntöönpanoarvioita, jotka jäsenvaltioiden tulisi ottaa huomioon.

3.8

ETSK panee merkille, että yleissopimuksen 2 artiklan mukaan ”viranomaisella” tarkoitetaan myös ”tämän yleissopimuksen sopimuspuolena olevan 17 artiklassa tarkoitetun alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön toimielimiä”. Tämän määritelmän ja 17 artiklan perusteella ETSK katsoo, että yleissopimusta sovelletaan suoraan EU:n kaltaisiin sopimuspuoliin. EU on allekirjoittanut ja ratifioinut yleissopimuksen (14). ETSK katsoo, että asiakirja, jolla EU ratifioi yleissopimuksen, ei vapauta EU:n toimielimiä niiden muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta koskevista velvoitteista.

4.1

Jatkossa tarvitaan muitakin tiedonantoja tai oppaita, joissa otetaan huomioon yleissopimuksen valvontakomitean päätelmät ja suositukset ja joilla näin lisätään edelleen selkeyttä ja helpotetaan yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista. Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta annettava direktiivi voisi auttaa suuresti parantamaan selkeyttä ja johdonmukaisuutta.

4.2

Johdonmukaisempi lähestymistapa täytäntöönpanoon yhdenmukaistaisi yritysten olosuhteita eri jäsenvaltioissa ja edistäisi kehitystä. Epävarmuus johtaa nykyisin viivästyksiin ja ylimääräisiin kuluihin ja asettaa esteitä kestävälle kehitykselle.

4.3

Olisi kiireellisesti toteutettava EU:n laajuinen kuuleminen riippumattoman lähtöarvioinnin tekemiseksi muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta jäsenvaltioissa ja sen pitämiseksi ajan tasalla. Arvioinnissa on tarpeen tarkastella sekä tietoisuustasoa kansalaisyhteiskunnassa että käytäntöjä tuomioistuimissa ja hallinnollisissa muutoksenhakuelimissä. Siinä on kriittisesti kartoitettava, mitä asioita otetaan käsittelyyn tai ei oteta käsittelyyn tai minkä asioiden käsittelyyn ottaminen on hankalaa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen liittyvien kysymysten vuoksi. ETSK voi osallistua tähän hyödyntämällä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan verkostoaan, jonka kautta voidaan saavuttaa laaja yleisö, ja se on halukas myös hoitamaan jatkoroolia tällaisen arvioinnin tulosten viestinnässä. Arvioinnin tulee olla riippumaton ja puolueeton.

4.4

Lähtötilanteen kuvauksen tulee ylittää ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin rajoitukset, jotka johtuvat sen soveltamisalasta ja yleisön osallistumisen puuttumisesta, sekä EU:n oikeusalan tulostaulun rajoitukset. Lähtöarvioinnin soveltamisalan tulisi kattaa kaikki Århusin yleissopimuksen 9 artiklan näkökohdat, erityisesti kaikki yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdassa mainitut menettelyjen piirteet, sekä 9 artiklan 5 kohdan mukainen tukivelvoite. Lähtötilanteen kuvaus tulisi saattaa kokonaisuudessaan ajan tasalle vähintään kolmen vuoden välein.

4.5

Komissio toteaa, että kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä on olennaisen tärkeä rooli Århusin yleissopimukseen perustuvan vastuuvelvollisuuden painottamisessa, ja ETSK on tästä samaa mieltä. Koulutus ja valistus jäsenvaltioissa on ratkaisevan tärkeää sekä kansalaisten että oikeuslaitoksen tasolla. Komission

4.6

Liian suuret kulut voivat tietyissä oikeusjärjestelmissä olla merkittävä oikeuden saannin este. Vaara siitä, että liian suuriksi mahdollisesti nousevia kuluja ei pystytä kattamaan, voi olla este oikeuden saannille. Yleisessä tilanteessa, jossa ympäristönsuojelijoita häiritään ja vainotaan, EU:n tulisi olla kärkijoukoissa helpottamassa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden toteutumista, ja sen tulisi puuttua erityisen aktiivisesti häirintätapauksiin ja myös niihin tapauksiin, joissa kulut asettavat esteen.

4.7

Tarvitaan mekanismi, jonka puitteissa yleissopimuksen valvontakomitean päätelmillä voidaan täydentää jäsenvaltioille annettua tiedonantoa ja parantaa entisestään velvoitteiden selkeyttä.

4.8

Tätä tulkitsevaa tiedonantoa tulee päivittää ja ajantasaistaa säännöllisesti, ja kohdeyleisölle on tarjottava tilannekatsauksia ja uutistiedotteita. Käytännön ohjelmien tueksi tarvitaan riittävästi resursseja ja rahoitusta sekä jäsenvaltioiden tasolla että komissiolta.

4.9

Kun otetaan huomioon ennakkoratkaisupyyntöjen tärkeys EU:n oikeuden yhdenmukaisuuden varmistamisessa tällä alalla (15), komission tulisi tutkia tarkasti kyseistä asiaa koskevan määräyksen käyttöä ja noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa ja laatia asiasta selonteko sekä kartoittaa kaikki sen käytön esteet ja puuttua niihin.