EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017AE0766

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä” (COM(2016) 813 final)

EUVL C 434, 15.12.2017, p. 43–50 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

15.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/43


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä”

(COM(2016) 813 final)

(2017/C 434/07)

Esittelijä:

Dimitris DIMITRIADIS

Lausuntopyyntö

Euroopan komissio, 17.2.2017

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

 

 

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

5.9.2017

Hyväksyminen täysistunnossa

20.9.2017

Täysistunnon numero

528

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

162/0/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK:n mukaan tehokas tulliliitto on olennainen edellytys Euroopan yhdentymisprosessille pyrittäessä varmistamaan tavaroiden vapaa liikkuvuus, vahvistamaan EU:n kilpailukykyä ja sen kauppa- ja neuvotteluvalmiuksia, mutta se on myös tärkeä turvallisuusunionin kehittämisen kannalta, sillä se auttaa merkittävästi torjumaan uusia ja ennennäkemättömiä turvallisuusuhkia suojaten samalla kansalaisten turvallisuutta ja taloudellisia intressejä.

1.2

ETSK katsoo, että uuden tullilainsäädännön päätavoitteena on yksinkertaistaa menettelyjä ja mukauttaa ne viimeisimpiin tietoihin, ja että unionin tullikoodeksin tehokas soveltaminen auttaa vahvistamaan EU:n taloudellista kilpailukykyä maailmanlaajuisesti.

1.3

ETSK kannattaa komission ehdotusta tulliliiton hallinnoinnin kehittämisestä, mutta uskoo, että hallinnoinnin kattava käyttöönotto edellyttää monitasoista uudistusta ja päättäväistä toimintaa teknisellä tasolla kuitenkin niin, ettei muuteta EU:n toimivaltaa tai horjuteta toimielinten välistä tasapainoa. ETSK korostaa kuitenkin, että mahdolliset uudistukset eivät saa vaikeuttaa laillisen kaupan edistämistä tai perusoikeuksien suojelua.

1.4

ETSK katsoo, että tullilainsäädännön tehokas soveltaminen tarkoittaa ennen kaikkea pyrkimystä minimoida mahdollisuudet jäsenvaltioiden hallintojen eroaviin tulkintoihin. Tätä ennen on saatava valmiiksi yhteentoimivat tietokoneistetut järjestelmät ja siirryttävä täysin digitaaliseen ympäristöön, jossa käytetään kansallisten viranomaisten organisoinnin ja toiminnan perustana olevia erilaisia resursseja.

1.5

ETSK katsoo, että on siirryttävä automaattiseen keskitettyyn tulliselvitykseen rikollisen toiminnan ehkäisemiseen ja torjumiseen ja EU:n taloudellisten etujen suojelemiseen tähtäävien toimenpiteiden koordinoinnin helpottamiseksi siten, että voidaan suojata yritysten ja eurooppalaisten kuluttajien oikeudet, edut ja turvallisuus. ETSK kehottaakin perustamaan Euroopan syyttäjänviraston, joka vaikuttaisi tähän myönteisesti.

1.6

ETSK:n mukaan tarvitaan yhteinen eurooppalainen tullistrategia, jossa otetaan huomioon tulliviranomaisten kaksitahoinen rooli: rajavalvonta yhdessä muiden tehtävien kanssa – tullitarkastukset, tullin kantaminen – sekä rikollisen toiminnan ehkäisemiseen ja torjuntaan osallistuminen. Samaan aikaan on mahdollistettava aineellisten ja henkilöresurssien optimointi investoimalla aineellisten resurssien lisäämiseen ja kehittämiseen ja asettamalla etusijalle henkilöstön koulutus ja valmiuksien parantaminen sekä kehittämään EU:n hallinnollisia tukitoimenpiteitä asiaankuuluvan lainsäädännön soveltamista ja soveltamisen tiukempaa valvontaa varten.

1.7

ETSK katsoo, että strategia on suunniteltava siten, että otetaan huomioon niiden talouden toimijoiden moninaisuus, joiden on noudatettava tullilainsäädäntöä, välitön tarve hyödyntää uusia tekniikoita ja innovaatioita varmistaen samalla yksilöille tietosuoja ja yrityksille teollis- ja tekijänoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien suoja sekä ottaen myös lukuun inhimillinen tekijä, joka on tulliviranomaisten kantava voima. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja kuluttajiin.

1.8

ETSK:n mielestä hajautetun toimintamallin toimivuutta on vahvistettava hallinnollisella yhteistyöllä, ja tukielimen tai -organisaation on huolehdittava keskitetystä koordinoinnista komission ohjauksessa ja tullipoliittisen ryhmän osallistuessa toimintaan, jotta voidaan antaa apua unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä. Tälle elimelle voitaisiin myös antaa tehtäväksi muun muassa toteuttaa toiminta- ja koulutusohjelmia, joissa keskitytään erityisesti turvallisuuskysymyksiin, tarjota korkeatasoista erikoisasiantuntemusta ja edistää ammattiosaamista tullialalla. Samalla se voisi antaa suuntaviivoja uusiin haasteisiin vastaamiseksi nopealla ja suoralla tavalla.

1.9

ETSK pitää myös ensiarvoisen tärkeänä laajentaa ja vahvistaa Tulli 2020- ja Fiscalis 2020 -ohjelmia. Ne voivat toimia katalysaattorina hallinnointiin (koulutus, tiedon levittäminen, operatiivinen toiminta, varustus jne.) tarkoitetun rahoituksen kohdennetussa käytössä.

1.10

ETSK toivoo, että kiihdytetään prosessia keskinäisen hallinnollisen avun sopimusten tekemiseksi kauppakumppanien kanssa täysin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa jatkuvasti kasvavan kauppayhteistyön ja kaupan helpottamista koskevan Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen mukaisesti.

1.11

ETSK pitää tarpeellisena ryhtyä keskeisiin toimenpiteisiin suojelun ja turvallisuuden aloilla, joilla tulliviranomaisilla on jo haasteita. Komitea katsoo näin ollen, että tulli- ja poliisiviranomaisten yhteistyön institutionaalista puolta tulee vahvistaa ja yhteistyötä tulee koordinoida keskitetysti. On myös lujitettava monialaista yhteistyötä eurooppalaisten virastojen ja hajautettujen yksiköiden välillä. Tavoitteena on unionin toiminnan tehostaminen ja sen läsnäolon lisääminen ulkorajoilla jäsenvaltioiden välityksellä. Yhteistyöllä tulisi tähdätä muun muassa terrorismin rahoituksen ja asekaupan torjumiseen sekä kaksikäyttötuotteiden ja niihin liittyvän tekniikan valvonnan tiukentamiseen. Lisäksi on pyrittävä torjumaan tehokkaasti ja tuloksellisesti luvatonta jäljentämistä ja väärentämistä.

1.12

ETSK katsoo, että kaikkiin toteuttaviin toimenpiteisiin tulee liittyä avoin vuoropuhelu kaikkien sidosryhmien kanssa (yritykset, kuluttajat, tulliviranomaiset, tullivirkamiehet, ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot), jotta voidaan saada selkeämpi ja kattavampi kuva ratkaistavista kysymyksistä ja ottaa huomioon kaikkien osapuolten edut.

1.13

Lopuksi ETSK toteaa, että riippumatta siitä, mikä toimintatapa valitaan tulliliiton uudistamiseen, siinä on otettava asianmukaisesti huomioon unionin ulkorajojen muutokset brexitin myötä.

2.   Yleisiä huomioita tulliliitosta

2.1

Tulliliitto on ollut yksi Euroopan yhdentymisen ehdottomista edellytyksistä erityisesti sen varmistamiseksi, että tavaroiden vapaan liikkuvuuden yhdenmukainen ja sujuva toteutuminen tapahtuu turvallisella, avoimella, ympäristöä kunnioittavalla ja kuluttajaystävällisellä tavalla, joka on tehokas rajat ylittävän, lain mukaan rangaistavan toiminnan torjumiseksi (1).

2.2

Tulliliitto on sisämarkkinoiden kulmakivi ja sen tulee näin ollen vastata täysin sisämarkkinoiden tarpeisiin. Se on lisäksi auttanut vahvistamaan EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tullimaksujen osuus unionin talousarviossa on myös erittäin merkittävä. Vuonna 2015 niiden tuottamat tulot olivat 18,6 miljardia euroa eli noin 13,6 prosenttia EU:n talousarviosta.

2.3

Suojatoimenpiteiden eli kieltojen ja EU:n kansalaisten turvallisuuden ja turvaamisen varmistamiseen tähtäävien toimien ohella tulliliiton luominen edellyttää myös sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa tai uudistamista kuin yhteinen kauppapolitiikka ja yhteinen ulkoinen tariffi sekä tullietuuksien käyttöönottoa EU:n ja naapurimaiden sekä mahdollisten ehdokasmaiden kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten mutta myös kolmansien maiden kanssa tehtyjen vapaakauppasopimusten kautta.

2.4

Tulliliiton tavoitteena on helpottaa laillista kauppaa ja pyrkiä näin torjumaan petoksia liiketoimissa ja estämään samalla laittomiin tarkoituksiin tai terrorismiin mahdollisesti käytettävien tavaroiden laiton liikkuminen ja laiton rahaliikenne.

3.   Tiedonannon pääsisältö

3.1

Komission tarkoituksena on käynnistää tiedonannolla vuoropuhelua tulliliiton uudistamisesta, jotta se vastaisi uutta tilannetta, joka on muuttunut aikojen kuluessa seuraavilta osin:

EU:n laajentumisen ja syventymisen aiheuttamat sisäiset haasteet ja julkishallinnon merkittävät laadulliset ja lainsäädännölliset erot, jotka ovat johtaneet väistämättä tulojen vähentymiseen ja toiminnallisten tarpeiden lisääntymiseen samassa suhteessa

jatkuvasti lisääntyvät ulkoisen turvallisuuden haasteet ja uhat – tärkeimpänä esimerkkinä muulta peräisin oleva terrorismi ja rajat ylittävä rikollisuus – yhdessä niiden tekijöiden kanssa, jotka liittyvät kansainvälisen kaupan globaalistumiseen – muun muassa jatkuvasti kehittyvät liiketoimintamallit ja toimitusketjut ja liiketoimien volyymin kasvu kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten johdosta – ja internetin käyttöön.

Tavoitteena on tulliliiton perustekijöiden rakenteellinen uudistaminen ja uuden hallinnointimallin luominen.

3.2

Komissio korostaa tiedonannossaan tarvetta tehostaa tulliliittoa uudistamalla sen arkkitehtuuria, jotta voidaan vauhdittaa EU:n tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja luoda rakenteita, jotka voivat kehittyä mukautuvalla ja joustavalla tavalla.

3.3

Tarkasteltavana olevassa tiedonannossa ei ehdoteta EU:n toimivallan laajentamista uusille aloille, vaan siinä pyritään uudistamaan tulliliiton alalla toteutettavia toimintalinjoja tekemällä niistä aiempaa joustavampia ja tehokkaampia, jotta voidaan vastata jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin.

4.   Ongelmakohtia, jotka on otettava huomioon

4.1

Unionin tullikoodeksin tarkistaminen toi mukanaan merkittäviä muutoksia kaupan yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi. Tullilainsäädäntö ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva lainsäädäntö on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleenkin erittäin monimutkaista, sillä voimassa on noin 1 127 eri tekstiä (sopimuksia, direktiivejä, asetuksia ja päätöksiä) (2). Tämä tekee vaikeaksi vedota asiaa koskeviin säännöksiin ilman unionin lainsäädännön tuntemusta.

4.2

Aiemmassa järjestelmässä oli eittämättä enemmän epäselvyyksiä. Tämä jätti kansalliselle lainsäädännölle tilaa, mikä johti kyseenalaisiin seurauksiin, jotka olivat haitallisia yhdenmukaiselle soveltamiselle. Unionin tullikoodeksin kattava kodifiointi merkitsee, että unionin lainsäädäntö on suoraan sovellettavissa ja sillä on välitön vaikutus, vaikka sitä sovelletaan edelleenkin yksinomaan kansallisissa tullijärjestelmissä, jotka eroavat toisistaan merkittävästi organisaatioina. Tämä johtaa hajanaisuuteen, suurempaan hallintotaakkaan, byrokraattisiin häiriöihin ja viivästyksiin (3). Lisäksi poikkeuksellisen pitkä siirtymäaika aiheuttaa epävarmuutta ja saattaa olla vahingoksi yrityksille, erityisesti mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) sekä kuluttajille.

4.3

Tulliviranomaiset ovat perinteisesti vastanneet tullimaksujen ja välillisten verojen kantamisesta, mutta nyt niitä pyydetään auttamaan myös unionin ulkorajojen vahvistamisessa ja niin ulkoisesti kuin sisäisesti haitallisten laittomien käytäntöjen torjumisessa.

4.4

EU:n laajentumiset ovat rasittaneet entisestään hajautettua mallia, joka edellyttää yli 120 000 tullivirkailijan koordinointia ja uudelleenkouluttamista, sillä tullijärjestelmien, tarkastusmekanismien, logistisen infrastruktuurin – joka vaatii nyt huipputeknologian järjestelmiä – tullitoimipaikkojen henkilöstön ja resurssien välillä on merkittäviä eroja.

4.5

Uuden tekniikan soveltaminen Euroopan teollisuudessa ja digitaalisten sisämarkkinoiden luominen sekä ehdotettu alv-uudistus merkitsevät edistystä, mutta ne lisäävät tarvetta joustaville tullimenettelyille, jotka mukautuvat modernien liiketoimien mutkikkaaseen luonteeseen. Sama pätee kehittyviin tuotantomalleihin ja kulutustottumuksiin, kansainvälisen kaupan kasvuun ja EU:n kauppapolitiikan kontekstiin kuuluvan maailmankaupan kehitykseen kohdistuviin uhkiin.

5.   Tulliliiton hallinnoinnin käsite ja perusperiaatteet

5.1

Tullihallinnoinnin käsitteen tulisi perustua seuraaviin tekijöihin:

sekalaiset tehtävät: yhtäältä tullitarkastukset, tullin kantaminen (puhtaasti taloudellinen tehtävä) ja toisaalta unioniin vaikuttavien maailmanlaajuisten uhkien (rikollinen toiminta, terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, ympäristön tilan heikkeneminen ja vaarallisten aineiden kaupasta aiheutuvat kasvavat vaaratekijät) ehkäiseminen ja torjuntaan osallistuminen

investoiminen soveltamisen tehostamiseen optimoimalla aineellisia ja teknologisia resursseja ja henkilöresursseja ja investoimalla huomattavasti aineellisten resurssien lisäämiseen ja asettamalla etusijalle henkilöstön koulutus ja valmiuksien parantaminen sen ammattimaisuuden lisäämiseksi ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi

EU:n hallinnollinen tuki asiaankuuluvan lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista ja soveltamisen tiukempaa valvontaa varten

kansallisten tulliviranomaisten keskinäisten yhteyksien parantaminen

virallisen yhteistyön konkretisoiminen vastausaikojen lyhentämiseksi ja mahdollisimman kattavan toiminnallisen hallinnoinnin varmistamiseksi

monialainen lähestymistapa turvallisuuskysymyksissä tulliviranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten välillä yhteisvaikutusten ja tietojen jakamisen avulla

digitaalisten sisämarkkinoiden lainsäädäntöpaketin ja EU:n alv-järjestelmän uudistamisen mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutuminen

uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen yksilöiden ja yritysten tietosuojaa kunnioittaen

etusija kaikille suunnitelmille kuluttajien suojelemiseksi ja tulliselvityksen helpottamiseksi (”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti)

hyvän hallinnon, oikeusvarmuuden ja avoimuuden periaatteet

ensisijainen huomio henkilöstöön ja työpaikkojen säilyttämiseen.

6.   Tarvittavat yleiset uudistukset

6.1

ETSK:n kannattaman komission ehdotuksen mukaan tulliliiton toiminnallisesta näkemyksestä tulisi muodostaa edellä mainittujen periaatteiden ja seuraavassa tarkasteltavien kohtien perusteella johdonmukainen strategia, jolla on selkeä aikataulu.

6.2

Unionin uudesta tullikoodeksista on tehtävä vaikutustutkimus ja arviointi, jonka väliversion tulee valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Mallina tulee käyttää aiempia tutkimuksia, mutta tutkimuksen tulee olla laajempi ja kattaa kaikki toiminta-alat (4) niin, että strategialla voitaisiin poistaa ongelmat, puutteet, päällekkäisyydet, epäjohdonmukaisuudet ja vanhentuneet toimet ja varmistaa, että prosessin seuraavat vaiheet ovat vakaalla pohjalla (5). Tutkimuksessa tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota vaikutuksiin, jotka kohdistuvat tullihenkilöstöön.

6.3

Pääpaino tulisi asettaa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon tulli- ja hallintoviranomaisten välillä käyttäen järjestelmällisesti ja metodisesti tietotekniikkaa. Tätä varten tulisi arvioida olemassa olevia tietokantoja tullitoimen kannalta.

6.4

Jäsenvaltioiden hallintorakenteisiin perustuva hajautettu ja yritystoiminnalle suotuisa malli voi onnistua vain, jos kansallisia hallintoviranomaisia kuunnellaan. Tuleekin luoda pysyvät ja joustavat institutionaaliset rakenteet. Tästä syystä ehdotetaan tukielimen tai -organisaation perustamista Euroopan komission ohjauksessa ja tullipoliittisen ryhmän osallistuessa toimintaan. Tavoitteena on

antaa apua lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä muun muassa unionin tullikoodeksin soveltamisesta laadittavan kattavan oppaan avulla ja järjestelemällä muita tekstejä

hallinnoida IT-infrastruktuuria; ottaa mukaan myös eurooppalainen tullialan korkeakoulu (6), jonka vastuulla on EU:n yhteisen osaamiskartan perusteella

varmistaa korkea erikoistumisen taso ja edistää ammattiosaamista tullialalla eurooppalaisiin koulutusohjelmiin tukeutuen

järjestää operatiivisia toiminta- ja koulutusohjelmia, joissa keskitytään erityisesti turvallisuuskysymyksiin

laatia kattava opas unionin tullikoodeksin ja sen täytäntöönpanosäännösten soveltamisesta ja jäsentää asiaankuuluva lainsäädäntö

hallinnoida yhdessä sähköisiä järjestelmiä sen varmistamiseksi, että tiedot ja menettelyt löytyvät yhdeltä alustalta, jotta voidaan helpottaa kolmansien maiden toimijoiden toimintaa; tätä varten on edistettävä välittömästi siirtymistä paperittomaan ympäristöön ja luotava yhteinen vertailupohja menettelyjen yksinkertaistamiseksi, kuten unionin tullikoodeksissa edellytetään

päättää mahdollisesti suuntaviivoista, jotta voidaan vastata nopeasti ja suoraan uusiin haasteisiin.

ETSK on tämän elimen suhteen edelleen samalla kannalla ja suosittaa eurooppalaisen nopean toiminnan ryhmän perustamista tukemaan tulliviranomaisten erityistä ja tärkeää työtä etenkin unionin ulkorajoilla.

6.5

ETSK katsoo, että komission tullipoliittisella ryhmällä – joka toimii epävirallisesti ja jonka toimivalta ja vaikutus on vähäistä – voisi olla merkittävä rooli tullihallinnon uudella aikakaudella (7). ETSK suosittaakin työjärjestyksen laatimista ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä, jotta ryhmä voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti. ETSK:n mielestä on myös tärkeää, että jäsenvaltiot ja asiantuntijaryhmät vahvistavat merkittävästi nykyistä yhteistyötä tullipoliittisissa asioissa.

6.6

ETSK:n mielestä Tulli 2020 -ohjelma on tuottanut myönteisiä tuloksia tulliliittoa koskevan tiedon levittämisessä ja välittämisessä sekä tullin henkilöstölle että yrityksille. Se on hyödyllinen väline EU:n ja ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden väliseen yhteistyöhön (8). Ohjelman laajentaminen ja alustavasti asetetun toiminta-ajan jatkaminen voisivatkin auttaa monialaisten toimien (9) käyttöön ottamista seuraavilla aloilla:

jatkuva, korkeatasoinen koulutus ja tiedottaminen asiaankuuluvalle henkilöstölle eurooppalaisen datan ja mallien pohjalta

investointi ja rahoitus noninvasiivisen valvonnan ja laboratoriotestauksen infrastruktuurin kehittämiseksi ja uudenaikaistamiseksi sekä kansallisten elinten henkilöstöön investoimiseksi, jotta voidaan saattaa loppuun yhtenäinen digitaalinen järjestelmä.

6.7

ETSK katsoo lisäksi, että Tulli 2020 -ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden verotusjärjestelmiä, voisi auttaa myös kehittämään yhteisiä toimenpiteitä ja edistämään tiiviimpää yhteistyötä vero- ja tulliviranomaisten välillä kansainvälisellä tasolla.

6.8

ETSK tulee komission pyrkimyksiä – jotka näkyvät esimerkiksi tiedonannossa arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta – vahvistaa yhteistyötä luomalla lainsäätäjille ja muille jäsenvaltioiden viranomaisille välineistö arvonlisäveroon liittyvien veropetosten torjumista varten. Tällaisen välineistön etuna olisi, että se helpottaisi siirtymistä EU:ssa lopulliseen alv-verojärjestelmään rajat ylittävässä kaupassa alkuperämaan periaatteen mukaisesti.

6.9

ETSK kannattaa aloitteita standardien alalla ja Maailman tullijärjestön (WCO) kanssa käytävän vuoropuhelun puitteissa ja on tästä syystä tyytyväinen valtuutetun talouden toimijan ja yhteisen akkreditoinnin ja sertifioinnin käyttöönottoon. Komitea kehottaakin komissiota tutkimaan mahdollisuutta hienosäätää näitä aloitteita hallintotaakan keventämiseksi ja yritysten esteiden vähentämiseksi.

6.10

ETSK pitää tässä yhteydessä tarpeellisena ylläpitää ja soveltaa WTO:n sopimusta kaupan helpottamisesta, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää kansainvälisiä tuonti- ja vientimenettelyjä, tullimuodollisuuksia ja kauttakulkuvaatimuksia. ETSK pitää myös ratkaisevan tärkeänä vauhdittaa sopimusten tekemistä keskinäisestä hallinnollisesta avusta kauppakumppanien kanssa täysin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa jatkuvasti kasvavan kauppayhteistyön mukaisesti.

6.11

ETSK on tyytyväinen ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tullirikkomuksia ja -seuraamuksia koskevasta unionin oikeudellisesta kehyksestä, joka on valitettavasti viivästynyt huomattavasti. Sen hyväksyminen Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ilmaisemien kantojen ja ETSK:n jo esittämien huomioiden (10) pohjalta edistäisi yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden parantamista.

6.12

ETSK katsoo, että on luotava keskitetty eurooppalainen asiointipiste (portaali) yhtenäisen tarkastusmallin pohjalta, jotta voidaan minimoida hallintotaakka ja yksinkertaistaa huomattavasti tulliselvitysmenettelyitä. Tämä edellyttää, että luodaan välittömästi EU:n sertifikaattien tietokanta ja kehitetään sertifikaattien automaattinen tarkastus.

6.13

ETSK on huolissaan brexitin EU:n ulkorajoille mukanaan tuomista muutoksista. Komitea kannattaa kuitenkin täysin avoimia, vilpittömässä mielessä käytäviä neuvotteluja. Komitea katsoo, että on varmistettava sitoutuminen Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin ja että on vältettävä tiukkaa rajavalvontaa, mutta niin, ettei se vahingoita unionia ja sen etuja.

7.   Vaadittavat erityiset uudistukset (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa, terveys- ja turvallisuus, ympäristötoimenpiteet)

7.1

Tällä alalla painopisteenä tulisi olla EU:n ulkorajojen suojeleminen uhkia vastaan luomalla yhteisvaikutuksia naapurimaiden tai ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ja niiden tulliviranomaisten kanssa. Näin voitaisiin hallita poikkeuksellisten turvallisuustilanteiden (petokset ja niihin liittyvät laittomat toimet, terrorismi, terveyteen, eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvät vaaratilanteet tai ympäristövahingot) aiheuttamia riskejä ja samalla tarkastella mahdollisuuksia parantaa samoista syistä kansainvälistä yhteistyötä etenkin mahdollisten ja nykyisten kauppakumppaneiden kanssa.

7.2

Olisi tutkittava tarkkaan tarvetta tarkistaa muuta erityistä lainsäädäntöä, joka on ollut voimassa yli kymmenen vuotta ilman muutoksia ja jolla on huomattavaa vaikutusta tullihallintoon. REFIT-foorumi voisi olla hyödyllinen väline sen arvioimiseksi, onko tullialan lainsäädännön sääntelykehys tässä suhteessa tarkoituksenmukainen. ETSK korostaa kuitenkin, että mahdolliset uudistukset eivät saa vaikeuttaa laillisen kaupan edistämistä tai perusoikeuksien suojelua.

7.3

ETSK arvostaa tullialan riskinhallintaa koskevan EU:n st rategian ja toimintasuunnitelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja panee merkille komission edistymisraportissaan vuonna 2016 toteaman tarpeen lisätä toimia tullialan ulkopuolisilla aloilla.

7.4

ETSK on myös tyytyväinen kahdenvälisellä tasolla toteutettuihin toimiin, mutta katsoo, että tulli-, oikeus- ja poliisiviranomaisten yhteistyön institutionaalista puolta tulee vahvistaa, jotta voidaan torjua tehokkaammin terrorismin rahoittamista ja asekauppaa, suojella teollis- ja tekijänoikeuksia, kaksikäyttötuotteita ja niihin liittyvää tekniikkaa tullialan riskinhallintajärjestelmän mukaisilla riskiperusteisilla tarkastuksilla ja noudattaen asianmukaisesti tullialan riskienhallintaa koskevaa EU:n strategiaa ja toimintasuunnitelmaa sekä terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevaa komission toimintasuunnitelmaa. Lisäksi olisi tiivistettävä pyrkimyksiä torjua tehokkaasti ja tuloksellisesti luvatonta jäljentämistä ja väärentämistä.

7.5

On tarpeen edetä yhteisön alueelle tuotavan tai sieltä vietävän käteisrahan valvonnasta 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005 muuttamisessa julkisista kuulemisista saatujen tulosten ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän suositusten pohjalta.

7.6

Tätä varten olisi tarkistettava mustaa listaa maista, jotka kieltäytyvät ryhtymästä tarvittaviin toimiin rahanpesun torjumiseksi. Euroopan parlamentti hylkäsi listan, sillä se ei heijastanut asianmukaisesti nykyistä tilannetta. Olisikin tehostettava tarkastuksia, kuten tarkistettavana olevassa direktiivissä (neljäs rahanpesunvastainen direktiivi) edellytetään.

7.7

ETSK kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia viemään Euroopan syyttäjänviraston perustamisen päätökseen. Viraston on tarkoitus vastata unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimisesta sekä niiden tekijöiden asettamisesta syytteeseen ja tuomittaviksi. Komitea pyytää kaikkia jäsenvaltioita tulemaan tähän mukaan.

7.8

ETSK katsoo myös, että olisi tehostettava ja vahvistettava monialaista yhteistyötä eurooppalaisten (hajautettujen ja muiden) virastojen ja yksiköiden välillä yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja asetuksen (EU) N:o 2016/1624 pohjalta ja viitaten erityisesti Euroopan turvallisuusagendaan. Näitä tahoja ovat muun muassa Euroopan poliisivirasto (Europol), Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust) ja Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO). Tavoitteena on

tehostaa virastojen välistä vuoropuhelua ja tullialan osallistumista, jotta voidaan vauhdittaa unionin toimia ja lisätä sen läsnäoloa ulkorajoilla jäsenvaltioiden välityksellä rikosten rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi

luoda varhaisvaroitus- ja tiedonvaihtojärjestelmä (toimitusketjua koskevan tiedon ja merkityksellisten riskitietojen jakaminen) täysin henkilötietojen suojasta annetun unionin lainsäädännön säännösten mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon EU:n uudistettu, vuosia 2015–2020 koskeva sisäisen turvallisuuden strategia

uudistaa tullitarkastuksia ja kehittää tullialan koordinointia EU-tasolla

kerätä, vaihtaa ja merkitä muistiin parhaita käytänteitä voimavarojen ja osaamisen jakamiseksi ja yhdistämiseksi

valmistella siirtymistä älykkäiden rajojen järjestelmään.

Bryssel 20. syyskuuta 2017.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS


(1)  EUVL C 229, 31.7.2012, s. 68.

(2)  Itsearviointitutkimus (kansallisten tulliviranomaisten arviointi tulliliiton toiminnasta). Study on the Evaluation of the Customs Union (Specific Contract No. 13 implementing Framework Contract No. TAXUD/2010/CC/101, DG TAXUD, 2013).

(3)  Ks. esimerkiksi ETSK:n lausunto tulliliiton tilasta (EUVL C 271, 19.9.2013, s. 66).

(4)  Commission Communication on Blueprint of EU Customs Union governance reform (DG TAXUD – A1, 07/2015).

(5)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2017 unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien käsittelystä (2016/2017(RSP)) P8_TA(2017)0011.

(6)  ETSK teki vastaavan ehdotuksen lausunnossaan unionin tullikoodeksista (EUVL C 229, 31.7.2012, s. 68), eurooppalaisen tullialan korkeakoulun muodossa. Euroopan komissio ei ole ottanut ehdotusta huomioon unionin tullikoodeksissa.

(7)  Tullipoliittinen ryhmä – varsinaiset jäsenet (EU:n tullihallintojen pääjohtajien tasolla (E00944)).

(8)  Mukana on ollut 28 EU-maata ja kuusi ehdokasmaata ja mahdollista ehdokasmaata.

(9)  Ks. esimerkiksi: http://ec.europa.eu/taxation_customs/business/customs-cooperation-programmes/customs-2020-programme_en.

(10)  EUVL C 487, 28.12.2016, s. 57.


Top