16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/91

Esittelijä:

Michael Smyth

Toinen esittelijä:

Vincent Farrugia

1.1

ETSK on yleisesti tyytyväinen komission tiedonantoon, joka on jatkoa vihreälle kirjalle Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (1). Se on myönteinen askel poliittisessa keskustelussa siitä, miten Euroopan pitkän aikavälin investointitarpeisiin voidaan parhaiten vastata.

1.2

ETSK toteaa, että komission tulee toimia toimivalta-alojensa rajoissa ja samalla kannustaa tekemään tarvittavat institutionaaliset ja poliittiset muutokset maailmanlaajuisella tasolla ja jäsenvaltioissa. Tämä on erityisen tärkeää, kun ajatellaan kansallisia ja kansainvälisiä sääntelyjärjestelmiä, jotka vaikuttavat pidemmän aikavälin investointipäätöksiin. Esimerkiksi monien jäsenvaltioiden verotusjärjestelmässä suositaan yritysten velkarahoitusta, mikä kannustaa yrityksiä käyttämään velkarahaa mieluummin kuin osakkeita rahoituksen lähteenä. Jotta yritysten pitkäaikainen rahoitus olisi monipuolisempaa ja vakaampaa, jäsenvaltioita on kannustettava edistämään pääomasijoitusten käytön lisäämistä. Komission tulisi jatkaa tämän asian eteenpäin viemistä.

1.3

Useimmat komission tiedonannossa esitetyistä ehdotuksista ovat perusteltuja ja johdonmukaisia pitkäaikaisten investointien kehittämistavoitteen kanssa, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan jonkin verran aikaa. Uusia pitkäaikaisia investointivälineitä (kuten Eurooppa 2020 -hankejoukkolainat) tarvitaan nyt, ja ETSK kehottaakin komissiota ottamaan ne nopeasti käyttöön.

1.4

Pankkiunionin valmiiksi saattaminen on olennainen osatekijä talouden pitkäaikaisen rahoituksen edistämisen yhteydessä. Pitkäaikaista investointia tulisi tukea rahapolitiikalla eli sekä sijoittajille että säästäjille soveltuvilla korkotasoilla. ETSK on tyytyväinen komission aikomukseen tutkia valtioiden rajojen yli kulkevia hajanaisia säästövirtoja sekä arvioida EU:n laajuisen säästötuotteen kehittämisen toteutettavuutta.

1.5

ETSK katsoo, että nyt on ainutlaatuinen tilaisuus laatia, kehittää ja toteuttaa pitkäaikaisia investointeja koskeva EU:n kehys, joka pohjautuu muun muassa komission, kansainvälisen rahoitusinstituutin (IIF) ja Group of Thirty -asiantuntijaryhmän tekemään perinpohjaiseen analyysityöhön. Kestäväpohjaisen pitkäaikaisen rahoituksen esteet ovat hyvin tiedossa, ja ne on nyt ratkaistava. Keskeisiä haasteita on viisi:

2.1

Tarkasteltavana oleva tiedonanto on komission punnittu vastaus onnistuneeseen kuulemisprosessiin, jonka se oli käynnistänyt maaliskuussa 2013 julkaisemalla vihreän kirjan Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (2). Siinä esitetään ehdotuksia ja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on puuttua yksityisten ja julkisten pitkäaikaisen rahoituksen lähteiden lisäämisen esteisiin. Komissio on sitä mieltä, että vaikka pankeilla on jatkossakin tärkeä rooli pitkäaikaisen rahoituksen tarjoajina, myös vaihtoehtoisia, muita kuin pankkialan rahoituslähteitä, kuten julkista rahoitusta, yhteisösijoittajia (vakuutusyritykset ja eläkerahastot), perinteisiä tai vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, valtio-omisteisia säätiöitä jne. tulisi kannustaa tarjoamaan tällaista rahoitusta.

2.2

Tiedonannossa ehdotetuissa toimissa keskitytään

Komissio on julkaissut myös ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavista laitoksista annetun direktiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen (3), jonka tarkoituksena on tukea työeläkkeiden jatkokehittämistä, sillä työeläkelaitokset ovat EU:ssa tärkeitä pitkäaikaisia investointeja tekeviä sijoittajia, sekä tiedonannon joukkorahoituksesta (4), joka on yhä tärkeämpi rahoituslähde pk-yrityksille.

3.1.1

Pankeille tulee asettaa tiukempia pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia niiden selviytymiskyvyn parantamiseksi, mutta toisaalta pankkeihin ei haluta kohdistaa liiallisia rajoituksia, sillä tämä vähentäisi niiden halukkuutta myöntää pitkäaikaista rahoitusta reaalitaloudelle. Näiden kahden tavoitteen välillä on väistämättä jännite, eikä tasapainon löytäminen näiden tärkeiden julkisen politiikan tavoitteiden välillä ole helppoa. Komissio aikoo tutkia pääomavaatimuksia koskevan sääntelyn asianmukaisuutta pitkäaikaisen rahoituksen näkökulmasta ja arvioida, missä määrin maksuvalmiusvaatimusta ja pysyvän varainhankinnan vaatimusta koskevat ehdotukset voivat haitata pitkäaikaisen rahoituksen saantia pankkialalta.

3.1.2

Komissio katsoo, että kun pankkialan uudistukset ja pankkiunioni on saatettu valmiiksi, luottamus finanssialaan palautuu ja finanssimarkkinoiden pirstaleisuus vähenee huomattavasti. Erityisesti viimeaikaiset ehdotukset pankkien rakenneuudistuksista, joissa keskeiset reaalitalouden rahoitustoiminnot erotetaan riskialttiista kaupankäyntiin liittyvistä toiminnoista, luovat olosuhteet, joissa pankit voivat hoitaa perinteisiä tehtäviään (5). ETSK on ilmaissut rakenneuudistuspaketista antamassaan lausunnossa kannattavansa komission ehdotuksia.

3.1.3

Tiedonannon ehkä kiinnostavin anti liittyy vakuutusyrityksiin ja eläkerahastoihin sovellettaviin sääntöihin pitkäaikaisen rahoituksen alalla. Solvenssi II -direktiivi tulee voimaan vuoden 2016 alussa, ja sen nojalla vakuutuksenantajat voivat vapaasti sijoittaa kaikentyyppisiin omaisuuseriin, joihin sovelletaan ”varovaisuusperiaatetta”. Tämä saattaa hyvinkin edistää arvopaperistettujen instrumenttien kestäväpohjaisten markkinoiden kehittymistä. Eläkerahastojen alalla on ehdotettu, että laadittaisiin yhdessä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) kanssa kehys, jonka avulla luotaisiin Eurooppaan yksilöllisten eläkkeiden sisämarkkinat. Näin olisi mahdollista lisätä pitkäaikaisten säästöjen määrää.

3.1.4

ETSK kehottaa, että komissio tutkii yksityisten pitkäaikaisten investointien rahoituslähteiden lisäämiseksi myös mahdollisuutta käyttää valtio-omisteisia rahastoja yleisempien pitkäaikaisten lähteiden kuten eläkerahastojen ja suurten vakuutuksenantajien rinnalla.

3.1.5

Vihreään kirjaan antamassaan vastauksessa (6) ETSK suositteli, että komissio tutkisi EU:n laajuisen säästötilin käyttöönottoa pitkäaikaisten säästöjen hyödyntämiseksi. Komissio aikoo nyt tutkia tällaisen valtioiden rajat ylittävän EU:n säästötuotteen luomisen mahdollisia esteitä.

3.2.1

Edistääkseen julkisen rahoituksen tehokkaampaa käyttöä pitkäaikaisessa rahoituksessa komissio aikoo toteuttaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan tiiviimpään yhteistyöhön kansallisten ja alueellisten kehityspankkien, EIP:n/EIR:n ja muiden monenvälisten kehityspankkien, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, välillä. Irlannissa äskettäin perustettu strateginen pankkiyhtymä Strategic Banking Corporation of Ireland, joka on Irlannin hallituksen, EIP:n ja KfW-pankin (7) yhteisyritys ja joka aikoo lainata noin 800 miljoonaa euroa Irlannin pk-yrityksille, on hyvä esimerkki tästä lähestymistavasta. Vastaava ehdotus on esitetty myös kansallisten vientiluottolaitosten koordinoinnin ja yhteistyön parantamisesta. Ehdotukset ovat kannatettavia.

3.3.1

Monien komission ehdotusten tavoitteena on puuttua Euroopan alikehittyneiden pääomamarkkinoiden ongelmaan. Tiedonannossa todetaan, että vaikka yritysten joukkolainamarkkinat ovat kasvaneet viime vuosina, ne ovat edelleen (Euroopan osakemarkkinoiden tapaan) pirstaleiset eivätkä houkuttele pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä pitkäaikaisen rahoituksen lähteinä. Hajanaisuuteen puuttumiseksi on tarkoitus tutkia, ovatko lisätoimenpiteet MiFID II -direktiivin (8) lisäksi tarpeen vakaiden ja likvidien jälkimarkkinoiden luomiseksi yritysten joukkolainoilla käytävälle kaupalle. Lisäksi aiotaan tutkia, olisiko yhteissijoitusyritysten (9) järjestelmää laajennettava koskemaan pk-yritysten kasvumarkkinoilla listattuja arvopapereita.

3.3.2

Arvopaperistamisen käsite on finanssikriisin alettua liitetty automaattisesti Yhdysvaltain subprime-kiinnityslainoihin ja niistä seuranneisiin vakuudellisiin velkasitoumuksiin ja luottoriskijohdannaisiin. Johdannaismarkkinoiden katastrofaalinen romahdus ei johtunut omaisuuserien arvopaperistamisesta sinänsä, vaan riittämättömästä sääntelystä ja sekä ostajien että myyjien tietämättömyydestä ja ahneudesta. Arvopaperistaminen on nyt palannut vahvasti takaisin poliittiselle ohjelmalistalle. Riskin säilyttämistä koskevat vaatimukset ovat olleet käytössä EU:ssa vuodesta 2011, ja julkistamisvelvoitteita on tiukennettu, jotta sijoittajat voivat saada paremman käsityksen sijoitustensa kohteena olevista rahoitusinstrumenteista. Komission mukaan nyt olisi mahdollista luoda kestäväpohjaiset arvopaperistamismarkkinat, joilla kaupankäynnin kohteena olevat omaisuusvakuudelliset arvopaperit eriytetään asianmukaisesti vakavaraisuuden perusteella. ETSK kannattaa periaatteessa arvopaperistamisen asteittaista käyttöönottamista mutta kehottaa huolehtimaan tarkoin siitä, että sen toteuttamista säännellään asianmukaisesti.

3.3.3

Komissio sitoutuu tekemään yhteistyötä Baselin pankkivalvontakomitean ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön (IOSCO) kanssa kehittääkseen ja pannakseen täytäntöön maailmanlaajuisia standardeja, jotka koskevat riskin säilyttämistä, avoimuutta ja johdonmukaisuutta arvopaperistamismarkkinoilla. Komissio aikoo myös tarkastella katettujen joukkolainojen kohtelua vakavaraisuusasetuksessa uudelleen tämän vuoden loppuun mennessä, jotta voidaan luoda perusta yhdentyneille katettujen joukkolainojen markkinoille. Tämän uudelleentarkastelun pohjalta on tarkoitus käynnistää pikaisesti tutkimus katettuja joukkolainoja koskevasta EU:n kehyksestä.

3.3.4

Tiedonannossa tarkastellaan myös suunnattuja osakeanteja, joiden katsotaan voivan tarjota realistisen vaihtoehdon pankkien luotonannolle ja julkisten yritysten joukkolainojen liikkeeseenlaskulle. Tältä pohjalta aiotaan analysoida suunnattujen osakeantien markkinoiden hyviä käytänteitä Euroopassa ja muualla ja laatia ehdotuksia osakeantien käytön laajentamiseksi EU:ssa.

3.4.1

Tiedonannossa käsitellään myös hankalaa kysymystä pk-yritysten pitkäaikaisen rahoituksen saannista. Aihe kuului vuonna 2011 julkaistun pk-yritysten rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman piiriin, ja jonkin verran edistystä on sen jälkeen tapahtunut. Pk-yrityksiä koskevien riittävien, vertailukelpoisten, luotettavien ja helposti saatavien luottotietojen puuttuminen mainitaan suurimpana pääomamarkkinoille pääsyn esteenä. Yksi syy näihin puutteisiin on kansallisten tiedonlähteiden hajanaisuus.

3.4.2

Uudessa kansainvälisen rahoitusinstituutin (IIF) vaikutusvaltaisessa tutkimuksessa (10) tämän tietoon liittyvän epäsymmetrian todettiin olevan suuri este pk-yritysten rahoituksensaannille, olipa kyse lyhyt- tai pitkäkestoisesta rahoituksesta. IIF on ehdottanut useita toimia näiden esteiden madaltamiseksi. Niihin kuuluu digitaalisten arkistojen laajamittaisempi hyödyntäminen ja siihen liittyvä vakiomuotoinen tietojen toimittaminen kaupparekistereille, tilastotoimistoille, pankkien luottoluokitukseen ja muille lainanantajille. Nämä luottoriskitietojen kansalliset tietokannat olisi määrä yhdistää Euroopan tietovarastoon (European Data Warehouse), mikä mahdollisesti lopulta johtaisi Euroopan luottorekisterikeskuksen perustamiseen. IIF kehottaa asettamaan koko EU:ssa sovellettavat normit tiedonkeruuta ja raportointia varten, jotta yritysten ja maiden rajat ylittävät analyysit käyvät mahdollisiksi. Kun saadaan parempia, ajantasaisempia tietoja pk-yritysten taloudellisesta tuloksesta, luotonantajien pitäisi pystyä arvioimaan riskit tarkemmin ja hinnoittelemaan ne asianmukaisemmin. IIF:n ehdotukset menevät paljon komission ehdotuksia pidemmälle, ja ETSK kehottaakin komissiota puuttumaan näihin kansallisiin julkisuus- ja luottamuksellisuusongelmiin kiireellisesti.

3.4.3

ETSK pitää suotavana, että aluekehitysvirastoille annetaan rooli pk-yritysten riskialttiuden arvioinnissa. Useimmilla EU:n alueilla on aluekehitysvirasto, ja niistä osa tarjoaa jo nyt osake- ja velkarahoitusta asiakkaana oleville pk-yrityksille. Aluekehitysvirastot tuntevat usein pk-yritykset sekä yrittäjät ja yritysten johdon paremmin kuin pankit. ETSK kehottaakin komissiota tutkimaan mahdollisuutta hyödyntää niitä paikallisina riskinarvioijina.

3.4.4

Komissio aikoo myös käynnistää uudelleen pankkien ja pk-yritysten välisen vuoropuhelun parantaakseen pk-yritysten finanssiosaamista, jotta ne kykenisivät tulkitsemaan erityisesti pankkien lainahakemuksista antamaa palautetta. IIF:n tutkimuksessa mennään pidemmälle ja kehotetaan antamaan pk-yrityksille koulutusta vaihtoehtoisista rahoitusmahdollisuuksista ja vaihtoehtoisiin rahoitusohjelmiin osallistumisen hyödyistä. ETSK kannattaa tätä.

3.5.1

Komissio toteaa, että infrastruktuurilainojen tuloksista on saatavilla erittäin vähän johdonmukaista yleiseurooppalaista tietoa, ja katsoo tämän olevan este sille, että yksityinen sektori osallistuisi nykyistä enemmän infrastruktuuri-investointeihin. Kaupallinen arkaluonteisuus ja pankkien ja pääomasijoittajien tietojen luottamuksellisuus ovat usein estäneet tarpeellisten tietojen laajemman levittämisen. Komissio aikoo arvioida mahdollisuutta asettaa vapaaehtoisuuden pohjalta ja yhden portaalin avulla saataville käytettävissä olevaa tietoa paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten kaavailemista infrastruktuuri-investointisuunnitelmista ja -hankkeista. Lisäksi ehdotetaan vastaavaa portaalia, johon kootaan kattavia ja standardoituja luottotilastoja infrastruktuureihin liittyvästä velasta. ETSK kannattaa näitä toimia.

3.6.1

Edellä käsiteltyjen ongelmalähtöisten toimien lisäksi komissio tarkastelee myös kestäväpohjaisen rahoituksen laajempaa kehystä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän (corporate governance), tilinpidon sekä verotus- ja lainsäädäntöympäristön näkökulmasta. Komissio harkitsee osakkeenomistajien oikeuksista annetun direktiivin tarkistamista koskevan ehdotuksen tekemistä yhteisösijoittajien, omaisuudenhoitajien ja yritysten pitkäaikaisten etujen sovittamiseksi paremmin yhteen. ETSK kannattaa osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin tarkistamista osakkeenomistajien pidempikestoisen sitoutumisen edistämiseksi.

3.6.2

Lisäksi on tarkoitus arvioida eri puolilla EU:ta käytössä olevia työntekijöiden osakkeenomistusta ja työntekijöiden taloudellista osallistumista koskevia järjestelmiä, jotta voidaan kartoittaa tällaisten järjestelmien rajatylittävään toteutukseen liittyviä ongelmia ja ehdottaa toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi. Komissio aikoo myös pohtia, onko käyvän arvon käyttö tarkistetussa IFRS 9 -standardissa tarkoituksenmukaista, kun on kyse pitkäaikaisiin sijoituksiin perustuvista liiketoimintamalleista. Lisäksi komissio käynnistää myöhemmin tänä vuonna kuulemisen tutkiakseen yksinkertaistetun tilinpäätösstandardin soveltamista listattujen pk-yritysten tilinpäätöksiin sekä listaamattomiin pk-yrityksiin sovellettavan erillisen tilinpäätösstandardin käyttökelpoisuutta.

3.6.3

Tiedonannossa myönnetään, että useimpien Euroopan unionin jäsenvaltioiden verotuksessa suositaan yritysten velkarahoitusta. Tämä kannustaa yrityksiä ottamaan lisää lainaa pääomarahoituksen sijaan. Komissio ei ole toimivaltainen tässä asiassa, ja tiedonannossa sitoudutaankin vain kannustamaan pääomasijoittamista EU-ohjausjaksoon kuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa. Komissio aikoo myös tarkastella uudelleen hiljattain annettua suositusta taloudellisissa vaikeuksissa olevien elinkelpoisten yritysten uudelleenjärjestelymahdollisuudesta ja uuden mahdollisuuden antamisesta konkurssiin ajautuneille yrityksille sekä lainsäädännöstä, jota sovelletaan kolmansiin osapuoliin liittyviin näkökohtiin saatavien siirtämisessä. Nämä ehdotukset ovat kannatettavia.