20.8.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 239/46

—

ottaa huomioon komission 18. tammikuuta 2011 antaman tiedonannon "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" (KOM(2011)0012),

—

ottaa huomioon komission urheilua koskevan valkoisen kirjan (KOM(2007)0391),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon "Korruption torjuminen EU:ssa" (KOM(2011)0308),

—

ottaa huomioon kaksi Euroopan neuvoston yleissopimusta: 19. elokuuta 1985 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen katsojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymisestä urheilutilaisuuksissa ja 19. elokuuta 1990 tehdyn dopingin vastaisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2003 antamansa päätöslauselman naisista ja urheilusta (1),

—

ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman työelämän tärkeimpien normien noudattamisesta olympiakisojen urheiluvälinetuotannon yhteydessä (2);

—

ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman dopingin torjumisesta urheilussa (3),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa kannanoton jalkapalloilun yhteydessä esiintyvän rasismin poistamisesta (4),

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman pakkoprostituutiosta kansainvälisten urheilutapahtumien yhteydessä (5);

—

ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman ammattilaisjalkapalloilun tulevaisuudesta Euroopassa (6),

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa (7),

—

ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta (8),

—

ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta (9),

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman online-rahapelien yhtenäisyydestä (10),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman komission viidennestä koheesiokertomuksesta ja koheesiopoliittisesta strategiasta vuoden 2013 jälkeen (11),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 antamansa kannanoton Euroopan unionin lisääntyvään tukeen ruohonjuuritason urheilulle (12),

—

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/37/EY aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta (2011),

—

ottaa huomioon neuvoston 18. marraskuuta 2010 tekemät päätelmät urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä (13),

—

ottaa huomioon neuvoston 17. kesäkuuta 2010 tekemät päätelmät uudesta työllisyys- ja kasvustrategiasta,

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014 (14),

—

ottaa huomioon joulukuussa 1999 annetun Punta del Esten julkilausuman ja UNESCO:n pyöreän pöydän kokouksen perinteisistä urheilulajeista ja peleistä (15), jossa käsiteltiin perinteisten urheilulajien ja pelien tunnustamista aineettoman kulttuuriperinnön osaksi ja kulttuurin moninaisuuden symboliksi,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä urheilualaan liittyvät komission päätökset,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksia urheilussa koskevan eurooppalaisen peruskirjan (Jump in Olympia – Strong(er) Women through Sport),

—

ottaa huomioon seksuaalivähemmistöjen syrjinnän torjumista urheilussa koskevan peruskirjan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6, 19 ja 165 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon alueiden komitean 11.–12. lokakuuta 2011 antaman lausunnon (16) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26.–27. lokakuuta 2011 antaman lausunnon urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä (17),

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0385/2011),

A.

katsoo, että urheilu edistää osaltaan unionin strategisten tavoitteiden toteutumista, sillä se tuo esiin keskeisiä pedagogisia ja kulttuurisia arvoja ja edistää integraatiota, koska siihen voivat osallistua kaikki kansalaiset sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, iästä, kansallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta;

B.

katsoo, että urheilun erityisluonteen olisi oltava etusijalla urheiluasioita koskevissa unionin tuomioistuimen tuomioissa ja komission päätöksissä;

C.

katsoo, että kaikkien sidosryhmien, myös poliittisten päättäjien, on otettava huomioon urheilun erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset tehtävät;

D.

katsoo, että urheilun erityisluonteella ymmärretään kaikkia niitä ainutlaatuisia ja olennaisia piirteitä, jotka erottavat urheilun muista toiminnan aloista, muun muassa taloudellisista toiminnoista; katsoo, että urheiluun olisi kuitenkin soveltuvin osin ja tarvittaessa tapauskohtaisesti sovellettava Euroopan unionin oikeutta;

E.

katsoo, että EU:n urheilun alan toiminnassa olisi aina otettava huomioon urheilun erityisluonne sekä sen sosiaaliset, pedagogiset ja kulttuuriset ulottuvuudet;

F.

ottaa huomioon, että urheilu kuuluu Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n toimivaltaan ja EU:n tavoitteena on edistää urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä, suojella urheilijoiden fyysistä ja henkistä koskemattomuutta sekä lisätä urheilusta saatavaa terveydellistä, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyötyä, ja katsoo, että urheilulle on myönnettävä asianmukaista taloudellista ja poliittista tukea;

G.

katsoo, että urheilu edistää merkittävästi myönteisiä arvoja kuten reilua peliä, kunnioitusta ja sosiaalista osallisuutta;

H.

ottaa huomioon, että miljardit ihmiset maailmassa harjoittavat Euroopassa keksittyjä, kodifioituja ja levitettyjä urheilulajeja ja toteaa lisäksi, että paroni Pierre De Coubertin loi modernin olympialiikkeen Ranskassa;

I.

katsoo, että EU:n urheilupolitiikkaa on kehitettävä vastaamaan sekä ammattilais- että amatööriurheilun tavoitteisiin ja tukemaan niitä;

J.

katsoo, että fyysisesti tai psyykkisesti vammaisten urheilun tukemisen olisi oltava EU:n ensisijainen painopiste, kun otetaan huomioon urheilun tärkeä asema sosiaalisen osallisuuden, kansanterveyden ja vapaaehtoisuuden edistämisessä yli valtiorajojen;

K.

ottaa huomioon, että vapaaehtoisuus on useimmiten amatööriurheilun kulmakivi Euroopassa;

L.

katsoo, että kuntourheilun kehitys ja urheiluihanteiden levitys on mahdollista 35 miljoonan vapaaehtoisen sekä voittoa tavoittelemattomien urheiluseurojen ansiosta;

M.

katsoo, että urheilu vaikuttaa merkittävästi terveyteen nyky-yhteiskunnassa ja että sillä on virallisessa ja muussa koulutuksessa oma tehtävänsä, joka tekee siitä keskeisen osan laadukasta koulutusta, ja se edistää ikääntyneiden hyvinvointia;

N.

ottaa huomioon, että liikunnan ja urheilun edistäminen tuo mukanaan merkittäviä säästöjä julkisiin terveydenhuoltomenoihin;

O.

ottaa huomioon, että kansalaisten tärkein motiivi urheilun ja liikunnan harrastamiseen on henkilökohtaisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen;

P.

katsoo, että dopingiin liittyvät käytännöt ovat urheilun arvojen vastaisia ja altistavat urheilijat vakaville vaaroille sekä aiheuttavat vakavia ja pysyviä terveyshaittoja;

Q.

ottaa huomioon, että huippu-urheilussa tuodaan esiin joitakin urheilun perusarvoja ja ulotetaan ne koskemaan koko yhteiskuntaa sekä edistetään urheilun harrastamista;

R.

ottaa huomioon monen huippu-urheilijan epävarman tilanteen urheilu-uran päättyessä;

S.

ottaa huomioon, että on erittäin tärkeää valmistaa urheilijat ammatilliseen uudelleensuuntautumiseen siten, että heille tarjotaan yleissivistävää tai ammatillista koulutusta samanaikaisesti urheiluvalmennuksen kanssa;

T.

katsoo, että urheilijoiden perusoikeudet on turvattava ja niitä on suojeltava;

U.

katsoo, että urheilukilpailuihin saattaa mahdollisesti liittyä sanallisia ja fyysisiä väkivallantekoja ja syrjivää käytöstä;

V.

katsoo, ettei naisten osallistumista urheiluun arvosteta riittävästi ja että naiset ovat aliedustettuina urheilujärjestöjen päättävissä elimissä;

W.

katsoo, että urheilutoiminta edellyttää erityisiä ja asianmukaisia tiloja, välineitä ja laitteita ja että myös kouluissa olisi oltava liikunnan edistämiseen sopivat tilat;

X.

katsoo, että urheilulla on tärkeä asema Euroopan taloudessa, sillä urheilu tarjoaa suoraan tai välillisesti noin 15 miljoonaa työpaikkaa eli työpaikan 5,4 prosentille työvoimasta ja tuottaa noin 407 miljardin euron vuotuisen lisäarvon, mikä vastaa 3,65 prosenttia EU:n BKT:stä, ja että taloudellisesti menestyvä urheiluala auttaa tällä tavoin osaltaan saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

Y.

ottaa huomioon, että urheilujärjestöjen teollis- ja tekijänoikeuksien rikkominen ja digitaalisen kopioinnin lisääntyminen, kuten urheilutapahtumien luvattomat suorat lähetykset, vaarantavat koko urheilualan talouden;

Z.

katsoo, että urheilu toimii eri tavoin kuin tyypilliset talouden alat, koska vastustajat ovat riippuvaisia toisistaan ja tarvitaan kilpailun tasapaino, jotta voidaan säilyttää tulosten ennustamattomuus;

AA.

ottaa huomioon, että urheiluala ei toimi kuin tyypillinen talouden ala, mikä johtuu sen erityispiirteistä ja organisaatiorakenteesta, joka pohjautuu urheiluliittoihin, jotka eivät toimi kuten kaupalliset yritykset, ja että urheilua koskevat intressit ja kaupalliset intressit on pidettävä erillään toisistaan;

AB.

katsoo, että Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla voi olla merkittävä tehtävä ja sitä olisi tästä syystä edistettävä;

AC.

ottaa huomioon, että urheilulla on merkittävä asema ja se tuo iloa monille kansalaisille, olivatpa he osanottajia, kannattajia tai katsojia;

AD.

katsoo, että suuret urheilutapahtumat ja liikunnan harjoittaminen tarjoavat erinomaisia tilaisuuksia käyttää hyväksi Euroopan matkailun kehittämisen mahdollisuuksia, sillä sen avulla voidaan levittää urheiluun liittyviä arvoja ja periaatteita;

AE.

katsoo, että urheilun eurooppalainen malli perustuu yhden lajiliiton periaatteeseen ja että sille on ominaista urheilun ja rahoituksen yhteisvastuumekanismien itsenäinen, demokraattinen, alueellinen ja pyramidimainen organisoituminen, kuten ylemmälle tasolle nostamisen ja alemmalle tasolle pudottamisen periaate sekä avoimet kilpailut, joissa kilpailevat rinnakkain sekä seurat että maajoukkueet, ja tämä on seurausta pitkäaikaisesta demokraattisesta perinteestä;

AF.

katsoo, että urheiluseurojen avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta voidaan parantaa ottamalla kannattajat mukaan seurojen omistus- ja hallintorakenteisiin;

AG.

ottaa huomioon, että perinteiset ja ruohonjuuritason urheilujärjestöt ovat erittäin tärkeässä asemassa kulttuurin vahvistamisessa, sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja yhteisöjen lujittamisessa;

AH.

katsoo, että maajoukkueet ovat merkittäviä, kansainväliset kilpailut toimivat edelleen viitemallina ja on syytä torjua kansalaisuuden myöntämistä harhautustarkoituksessa;

AI.

katsoo, että maajoukkueiden välillä käytävien kilpailujen luonteesta johtuen liitot ja urheiluseurat voivat korostaa kansallisten urheilijoiden koulutuksen merkitystä;

AJ.

katsoo, että ammattilaisurheilu ja ruohonjuuritason urheilu kamppailevat ankarasti epävakaan rahoitustilanteen kanssa, ja kyseisten liittojen vastuulla on kannustaa seuroja kohti järkevää suunnittelu- ja investointikulttuuria;

AK.

katsoo, että kansainväliset siirrot voivat olla nuorille urheilijoille haitallisia, koska epäonnistunut urheilu-ura, perheiden hajoaminen ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat mahdollisia seurauksia siitä, että nuoret urheilijat muuttavat pois kotoa liian varhain;

AL.

katsoo, ettei urheiluliitoilla ole rakenteellisia eikä oikeudellisia keinoja torjua tehokkaasti ottelutulosten väärentämistä;

AM.

ottaa huomioon, että rahapelipalveluita ei ole niiden erityispiirteiden vuoksi sisällytetty direktiiviin palveluista sisämarkkinoilla (2006/123/EY) eikä kuluttajan oikeuksia koskevaan uuteen direktiiviin (2011/83/EU), jonka Euroopan parlamentti hyväksyi;

AN.

ottaa huomioon, että ruohonjuuritason urheilun rahoitus voidaan taata ainoastaan, jos välttämättömien kansallisten rahapelilupien haltijat, jotka maksavat veroja ja rahoittavat muita yleisen edun mukaisia tavoitteita jäsenvaltioissa, velvoitetaan oikeudellisesti maksamaan julkisen edun mukaisia maksuja ja niitä suojellaan tehokkaasti laittomalta kilpailulta;

AO.

katsoo, että pelaaja-agenttien valvonta edellyttää urheilun hallintoelinten ja viranomaisten yhteisiä toimia, jotta sääntöjä rikkoville agenteille ja/tai välittäjille voidaan määrätä tehokkaita seuraamuksia;

AP.

katsoo, että urheilulla voi olla merkitystä monilla unionin ulkosuhteiden aloilla esimerkiksi diplomatian keinona;

1.

kehottaa komissiota ehdottamaan urheilupolitiikalle erillistä kunnianhimoista talousarviota osana tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kun otetaan huomioon urheilun kansanterveydelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset hyödyt;

2.

vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että urheilu on osa kaikkien koulujen opetusohjelmaa, ja korostaa tarvetta edistää urheilua nuoresta iästä alkaen koulutuksen kaikilla tasoilla, muun muassa kouluissa, korkeakouluissa ja paikallisyhteisöissä, joita olisi kannustettava hankkimaan urheilutilat ja asianmukaiset välineet;

3.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan selkeät suuntaviivat urheilun ja liikunnan sisällyttämisestä kaikentasoiseen koulutukseen kaikissa jäsenvaltioissa;

4.

korostaa urheilun kautta annettavan kasvatuksen merkitystä ja urheilun mahdollisuuksia auttaa sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria saamaan elämänsä takaisin oikeille raiteille ja pyytää jäsenvaltioita, kansallisia järjestöjä, liigoja ja seuroja laatimaan ja tukemaan tähän tähtääviä aloitteita;

5.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan koulujen ja urheiluseurojen yhteistyötä; katsoo, että komission olisi tässä yhteydessä hyödynnettävä koordinointitehtäväänsä urheilun alalla siten, että se kerää jäsenvaltioista esimerkkejä parhaista käytännöistä ja saattaa ne keskustietokannassa kaikkien osapuolten saataville koko Euroopassa;

6.

kehottaa komissiota kannustamaan ikääntyneitä henkilöitä urheilun pariin, sillä se edistää sosiaalista kanssakäymistä ja hyvää terveydentilaa;

7.

korostaa, että urheilu kaikkina ikäkausina on tärkeää ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia parantaa eurooppalaisten yleistä terveydentilaa, ja kehottaa siksi EU:ta ja jäsenvaltioita helpottamaan osallistumista urheiluun ja edistämään terveellisiä elämäntapoja sekä käyttämään täysin hyväksi urheiluun liittyviä mahdollisuuksia ja siten vähentämään terveydenhuoltomenoja;

8.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan nykyistä päättäväisemmin terveydenhoidon ammattihenkilöiden roolia liikuntaan kannustamisessa sekä tarkastelemaan, miten sairausvakuutusten tarjoajat voisivat tarjota kannustimia, joilla kansalaisia rohkaistaan aloittamaan liikuntaharrastus;

9.

korostaa, että on tärkeää saada urheilu kaikkien kansalaisten ulottuville eri ympäristöissä, esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla, harrastustoimintana tai seurojen ja järjestöjen kautta;

10.

antaa tunnustusta urheilutoimintaa fyysisesti ja psyykkisesti vammaisille koko EU:ssa tarjoavien järjestöjen työlle; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja urheilujärjestöjä edistämään ja kehittämään vammaisurheilutoimintaa ja -kilpailuja, erityisesti tarjoamalla ja tuomalla vammaisten saataville yhtäläiset mahdollisuudet osallistua urheilutoimintaan ja käyttää ilmaisia urheilumahdollisuuksia, jotka on mukautettu heidän tarpeisiinsa, sekä tarjoamaan näille asianmukaista rahoitusta;

11.

korostaa urheilun valtavaa sosiaalisen integraation voimaa monilla aloilla, joihin sisältyvät kansalaistoiminta ja demokratiakäsite, hyvän terveyden edistäminen, kaupunkikehitys, sosiaalinen integraatio, työmarkkinat, työllisyys, ammatillinen ja muu koulutus;

12.

kannustaa jäsenvaltioita ja yhteisön elimiä lisäämään sellaisille järjestöille myönnettäviä avustuksia, jotka pyrkivät urheilun avulla integroimaan sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamia ihmisiä tai jotka edistävät liikuntavammaisten tai kehitysvammaisten urheiluharrastusta;

13.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään urheilun pysyvästi kaikkien sellaisten ryhmien, jotka ovat vaarassa joutua syrjinnän kohteiksi, todelliseen integrointiin tarkoitettuihin ohjelmiin ja palveluihin ja kehottaa urheilujärjestöjä ottamaan käyttöön asianmukaisia koulutusohjelmia ammattilaisille ja vapaaehtoisille syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi ennakolta ja torjumiseksi kaikissa muodoissaan;

14.

korostaa urheilun esikuvia tarjoavaa tehtävää yhteiskunnassa ja kehottaa urheilun hallintoelimiä omaksumaan johtavan roolin institutionaalisen syrjinnän torjunnassa;

15.

muistuttaa, ettei urheilussa saisi esiintyä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, ja kehottaa ulottamaan Kansainvälisen olympiakomitean peruskirjan soveltamisen kaikkiin, erityisesti eurooppalaisiin, urheilutapahtumiin;

16.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sekä kansallisia urheilun hallintoelimiä sitoutumaan homo- ja transfobian torjumiseen sekä erityisesti seksuaalivähemmistöjen syrjinnän torjumista koskevan lainsäädännön ja politiikan asianmukaiseen täytäntöönpanoon;

17.

kehottaa jäsenvaltioita painottamaan tähänastista enemmän laadukkaan liikuntakasvatuksen merkitystä molemmille sukupuolille ja ehdottaa, että jäsenvaltiot kehittävät tätä varten tarvittavat strategiat;

18.

korostaa, että urheilujärjestöjen päätöksentekoelinten kokoonpanon on heijastettava niiden vuosikokousten kokoonpanoa sekä nais- ja miespuolisten lisensoitujen urheilijoiden suhteellista määrää, sillä kyse on miesten ja naisten yhtäläisestä pääsystä johtoelimiin jopa ylikansallisella tasolla;

19.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon urheilun merkityksen keinona edistää rauhaa, talouden kehitystä, kulttuurien välistä vuoropuhelua, kansanterveyttä, integraatiota ja naisten emansipaatiota;

20.

vaatii, että komissio ja jäsenvaltiot kehottavat Kansainvälistä olympiakomiteaa edellyttämään, että urheilutapahtumissa noudatetaan olympiakomitean peruskirjaan sisältyvää kieltoa järjestää mielenosoituksia tai harjoittaa poliittista, uskonnollista tai rasistista propagandaa urheilutapahtumien yhteydessä, ja samalla varmistamaan, ettei naisia painosteta rikkomaan tätä sääntöä tai ettei sääntöä kierretä siten, etteivät maat lähetä naisia kilpailuihin;

21.

kehottaa urheilujärjestöjä kannustamaan edelleen naisia urheiluun ja osallistumiseen urheilujärjestöjen hallintoelimiin takaamalla etenkin epäsuotuisassa asemassa oleville tytöille ja naisille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua urheiluun edistämällä naisten osallistumista urheiluun ja antamalla naisten ja miesten lajeille ja tuloksille yhtäläistä arvostusta ja näkyvyyttä; kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että naisurheilijat voivat sovittaa perhe-elämän ja ammattilaisurheilun toisiinsa, sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa urheilua koskevassa valtiollisessa politiikassa; kehottaa komissiota kannustamaan tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien alalla urheilussa;

22.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisia järjestöjä naisten oikeuksia urheilussa koskevan eurooppalaisen peruskirjan suositusten edistämisessä ja täytäntöönpanossa;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon kaikkiin urheiluun liittyviin toimiinsa keskittyen erityisesti seuraaviin seikkoihin: maahanmuuttajanaisten ja etnisiä vähemmistöjä edustavien naisten mahdollisuudet harrastaa urheilua, naisten edustus urheilun päätöksentekoelimissä ja naisurheilusta raportointi tiedotusvälineissä; kehottaa varmistamaan, että urheilupolitiikka ja -lainsäädäntö perustuvat sukupuolten tasa-arvoon;

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja rohkaisemaan eurooppalaisia tutkijoita, jotta he tutkisivat naisurheilun erityispiirteitä, naisten ja tyttöjen urheilun keskeyttämisen syitä sekä edelleen vallitsevaa epätasa-arvoa naisten urheilumahdollisuuksissa;

25.

kannustaa luomaan urheiluun liittyviä naisten verkostoja parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtamiseksi;

26.

korostaa, että vanhempien maahanmuuttajatytöille asettamaa kieltoa osallistua urheiluun ja uimiseen kouluissa ei voida hyväksyä tai oikeuttaa kulttuurin tai uskonnon varjolla;

27.

korostaa, että monet tytöt harrastavat urheilua nuorempina, mutta keskeyttävät sen murrosiässä; viittaa tässä yhteydessä tutkimuksiin, jotka osoittavat, että heidän ikätoverinsa tai perheensä painostavat heitä avoimesti tai vaivihkaa käyttäytymään naisellisemmin tai kantamaan vastuuta, joka estää heitä jatkamasta urheiluun osallistumista; kannustaa jäsenvaltioita ja kansallisia urheilun hallintoelimiä kehittämään strategioita sellaisia ohjelmia ja valmennusmenetelmiä varten, joilla tuetaan erityisesti urheilusta kiinnostuneita tyttöjä urheilijan identiteetin kehittämisessä;

28.

pitää ehdottoman tärkeänä torjua ehkäisy- ja tiedotuskampanjoiden avulla dopingia kunnioittaen samalla urheilijoiden perusvapauksia, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden kohdalla; kehottaa jäsenvaltioita suhtautumaan dopingaineiden kauppaan urheilun alalla samalla tavoin kuin laittomien huumeiden kauppaan ja mukauttamaan kansallista lainsäädäntöään tältä osin pyrkien tällä tavoin parantamaan alan eurooppalaista koordinointia; kehottaa Maailman antidopingtoimistoa luomaan helposti noudatettavan seurantajärjestelmän, joka on EU:n lainsäädännön mukainen, ja korostaa dopingin käyttöä sekä testeihin saapumatta jättämistä koskevan tilastoinnin tarvetta räätälöidyn lähestymistavan laatimiseksi dopingin torjumiseen;

29.

katsoo, että EU:n liittyminen Euroopan neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen on tarpeen, jotta koordinoidaan WADAn säännöstön yhtenäisempää soveltamista jäsenvaltioissa;

30.

kannattaa lainsäädännön laajempaa yhdenmukaistamista, jotta tehostetaan poliisin ja oikeuslaitoksen yhteistyötä dopingin ja muunlaisen urheilutapahtumien manipuloinnin torjunnassa;

31.

kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään uhkapeliriippuvuuden ongelmaa ja alaikäisten suojelua uhkapelin vaaroilta;

32.

kannattaa selkeiden sääntöjen laatimista alaikäisten suojelemiseksi kilpaurheilussa ja sitä, että kehitetään lisää keskeisiä suojelutoimia yhteistyössä liittojen kanssa;

33.

korostaa, että nuorten urheilijoiden kohdalla on erittäin tärkeää yhdistää urheilu- ja uravalmennus; kehottaa tästä syystä komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kanssa suuntaviivat, jotta varmistetaan, että nuoret urheilijat voivat jatkaa normaalia koulunkäyntiä ja/tai ammatillisia opintoja urheiluvalmennuksen lisäksi, ottaen huomioon olemassa olevat parhaat käytännöt yksittäisissä jäsenvaltioissa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan tässä suhteessa huomioon entisten urheilijoiden asiaankuuluvan kokemuksen heidän halutessaan ryhtyä valmentajiksi sekä perustamaan sellaisille huippu-urheilijoille tarkoitettuja järjestelmiä, jotka ovat päättäneet jatkaa korkeakouluopintojaan, ja käyttämään heidän kokemustaan yleisesti urheilun hyväksi;

34.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan koulutusohjelmia, jotka on jäsennelty siten, että ammattiurheilijoiden on helpompi yhdistää oppiminen ja harjoittelu;

35.

ehdottaa, että perustetaan valmentajien ja valmentajakoulutuksen opinto- ja tutkintojärjestelmä, joka sisällytetään eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin, jotta edistetään tietoyhteiskunnan ja valmennuksen huippuosaamisen kehitystä sekä amatööri- että ammattilaistasolla;

36.

korostaa valmentajien merkitystä nuorten kehitykselle ja oppimiselle urheilutaitojen lisäksi elämäntaidoissa; toteaa, että valmentajat voivat tarjota nuorille ohjausta terveellisten elämäntapojen omaksumiseen;

37.

kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavien urheiluliittojen kanssa kieltämään pääsyn stadionille kannattajilta, jotka ovat syyllistyneet väkivaltaiseen ja syrjivään käytökseen, ja luomaan koordinoidun lähestymistavan heihin kohdistuvien seuraamusten määräämiseksi ja voimaan saattamiseksi, tekemään tiivistä yhteistyötä säilyttääkseen nämä kiellot myös muissa jäsenvaltioissa järjestettävissä kansainvälisissä tapahtumissa sekä perustamaan urheilijoiden yksilönvapautta kunnioittaen eurooppalaisen tietokannan tiedon jakamiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi tehokkaamman varoitusjärjestelmän avulla riskialttiita otteluita varten;

38.

suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltiot laativat yhteistyössä Euroopan urheiluliittojen kanssa stadionien turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia ja ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen urheilijoiden ja kannattajien parhaan mahdollisen turvallisuuden;

39.

huomauttaa, että kun urheilua harrastetaan luonnossa, on varmistettava tasapaino urheilun yhteiskunnallisen hyödyn ja sen ympäristön hyvinvoinnin välillä, jossa urheilua harrastetaan;

40.

korostaa urheilutapahtumien tarjoamia mahdollisuuksia matkailulle paikallistasolla ja kansallisella tasolla ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tämän alan taloudellisen ja kaupallisen toiminnan kehitystä;

41.

kannattaa sitä, että sisämarkkinoilla ja kilpailuoikeudessa olisi tunnustettava urheilun erityisluonne, ja kehottaa tästä syystä jälleen komissiota hyväksymään EU:n oikeuden soveltamista urheiluun koskevat suuntaviivat monilla aloilla esiintyvän oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi;

42.

toteaa, että sponsorien käyttö tarjoaa elintärkeän rahoituslähteen ja runsaasti mahdollisuuksia urheilulle, kuitenkin siten, että noudatetaan rahoituskysymysten reilun hoitamisen periaatteita;

43.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan suuren arvon vapaaehtoistyölle urheilussa; toteaa jälleen kerran vapaaehtoistyön suuren merkityksen urheilussa ja korostaa tarvetta luoda yhteiskunnallisen tunnustuksen puitteet sekä tarjota vapaaehtoisille riittävä koulutus; kannattaa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoistyön edistämiseksi urheilussa ja sitä, että tarkastellaan mahdollisuutta laatia urheiluseurojen toimintaan soveltuva oikeudellinen ja verotusta koskeva kehys;

44.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan järjestelmän vapaaehtoistyön kautta hankitun pätevyyden tunnustamista ja säänneltyjen, urheiluun liittyvien ammattien tutkintovaatimuksia varten;

45.

korostaa, että kurssien ja erityiskoulutuksen vastavuoroinen tunnustaminen urheilun parissa asiantuntijoina työskenteleviin ammattilaisiin (tuomarit, valmentajat) sovellettavien yhteisten eurooppalaisten sääntöjen mukaisesti on erityisen tärkeää, koska se edistää pitkällä aikavälillä kilpailukykyä, mikä puolestaan auttaa välttämään tulojen menetystä;

46.

kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että urheilijoille tarjotaan korkeakoulutusta ja heidän urheilualan ja koulutuksellinen pätevyytensä tunnustetaan yhdenmukaisesti, jotta lisätään ammatillista liikkuvuutta;

47.

kehottaa lisäksi jäsenvaltioita parantamaan työmarkkinoille palaaville entisille urheilijoille tarkoitettuja järjestelyjä ja heidän integroitumistaan työelämään ammattilaisuran jälkeen;

48.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan keinoja keventää kaikkein vähiten ansaitsevien ammattilaisurheilijoiden, joilla on lyhytkestoinen ja vaihteleva urheilu-ura, taloudellista taakkaa; toistaa, että ammattilaisurheilijoilla, jotka luokitellaan urheilijoiksi ja joiden tuloista suurin osa tulee urheilusta, olisi oltava samat oikeudet sosiaaliturvaan kuin työntekijöillä;

49.

katsoo, että urheilualan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on asianmukainen keino tasapainon löytämiseksi urheilijoiden perusoikeuksien ja työhön liittyvien oikeuksien sekä urheilun erityisluonteen välillä;

50.

katsoo, että urheilualan taloudellisen ulottuvuuden jatkuvasti kehittyessä tarvitaan välittömästi parannuksia urheiluun liittyvissä kysymyksissä sellaisilla tärkeillä aloilla kuin työntekijöiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus, ammattipätevyyden tunnustaminen, teollis- ja tekijänoikeudet sekä valtiontukea koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että urheiluala hyötyy kattavasti sisämarkkinoista;

51.

korostaa, että on oleellisen tärkeää, että urheilukilpailujen mediaoikeuksien kaupallinen hyväksikäyttö perustuu oikeuksien yhteismyyntiin, yksinoikeuteen ja alueellisuuteen, jotta varmistetaan tulojen jakautuminen oikeudenmukaisesti huippu-urheilun ja massaurheilun välillä;

52.

katsoo, että yhteiskunnallisesti merkittävien suurten urheilutapahtumien olisi oltava mahdollisimman suuren yleisön saatavilla; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä varmistaneet, että niiden toimivaltaan kuuluvat lähetystoiminnan harjoittajat eivät lähetä tällaisia tapahtumia vain rajalliselle yleisölle, ryhtymään asianmukaisiin toimiin;

53.

tunnustaa toimittajien oikeuden saada osallistua yleisesti kiinnostaviin urheilutapahtumiin ja uutisoida niistä, jotta turvataan yleisön oikeus hankkia ja vastaanottaa riippumattomia uutisia ja tietoa urheilutapahtumista;

54.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan urheilusisältöä koskevia teollis- ja tekijänoikeuksia siten, että noudatetaan yleisön tiedonsaantioikeutta;

55.

katsoo, että urheiluvedonlyönnit ovat eräs muoto käyttää kaupallisesti hyväksi kilpailuja, ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita suojelemaan kilpailuja luvattomalta hyväksikäytöltä, luvattomilta vedonlyönnin harjoittajilta ja sopupeliepäilyiltä erityisesti tunnustamalla järjestäjien tekijänoikeudet järjestämiinsä kilpailuihin, varmistamalla, että urheiluvedonlyöntien järjestäjät tukevat huomattavalla summalla kuntourheilua ja ruohonjuuritason urheilua, ja suojelemalla kilpailujen vilpittömyyttä painottaen urheilijoiden koulutusta; katsoo kuitenkin, että tällaiset tekijänoikeudet eivät saisi kuitenkaan vaikuttaa direktiivissä 2007/65/EY (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) säädettyyn lyhyiden otteiden raportointioikeuteen;

56.

toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön siitä, että se määrittelisi valtiontukia koskevat suuntaviivat ja tarkentaisi, millainen julkinen tuki on oikeutettua urheilun sosiaalisten, kulttuuristen ja kasvatuksellisten tehtävien toteuttamiseksi;

57.

kehottaa jäsenvaltioita torjumaan tehokkaasti korruptiota ja valvomaan urheiluetiikkaa; pitää näin ollen välttämättömänä, että kaikissa maissa pannaan täytäntöön seurojen varainvalvontaa koskevat tiukat säännöt;

58.

kannustaa urheilujärjestöjä toimimaan yhteistyössä lainvalvontaviranomaisten kanssa esimerkiksi jakamalla tietoa, jotta noudatetaan riittävän tehokasta toimintatapaa ottelujen tuloksista sopimisen ja muiden urheilussa ilmenevien petosten torjunnassa;

59.

kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia arpajaisten avulla tuotetun urheilurahoituksen turvaamiseksi;

60.

toteaa, että komission toteuttama satelliittitilinpidon käyttöönotto urheilun alalla on erittäin hyvin ajoitettu, koska se mahdollistaa urheiluun liittyvän toiminnan arvioinnin jäsenvaltioissa yhtenäisten normien mukaisesti, mikä mahdollistaa sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisen ja tuottaa lisäarvoa EU:n taloudelle ja sisämarkkinoille;

61.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään konkreettisesti hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä suoraa yhteistyötä urheilun teknisellä ja tieteellisellä saralla;

62.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeä, sillä niiden toimenkuvaan kuuluu liikuntapalveluiden tarjoaminen yleisölle ja rahoituksen myöntäminen urheilutoimintaan ja sen vaatimiin tiloihin ja välineisiin;

63.

vaatii, että ruohonjuuritason urheilun olisi saatava hyötyä Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta, joiden olisi mahdollistettava urheiluinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan unionille erityisen talousarvio-ohjelman urheilun alalle, mikä on nykyisin mahdollista SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaisesti;

64.

huomauttaa, että Euroopan urheilurakenteet perustuvat kansallisuuteen ja alueellisuuteen;

65.

vakuuttaa pitävänsä kiinni urheilun eurooppalaisesta mallista, jossa keskeisen tärkeitä toimijoita ovat urheiluliitot ja jonka perustana ovat eri toimijat, mukaan lukien kannattajat, pelaajat, urheiluseurat, liigat, järjestöt ja vapaaehtoiset, joiden tehtävä on erittäin tärkeä koko urheilurakenteen tukijoina;

66.

kehottaa poistamaan esteitä vapaaehtoisten osallistumiselta urheiluun koko EU:ssa;

67.

korostaa paikalliselinten merkittävää tehtävää kaikille kuuluvan urheilun edistämisessä yhteiskunnassa ja kehottaa kyseisiä elimiä osallistumaan aktiivisesti urheilua käsitteleviin foorumeihin ja siitä käytävään vuoropuheluun;

68.

muistuttaa, että hyvä hallintatapa on edellytys urheilujärjestöjen itsenäisyydelle ja itsesääntelylle avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja demokratian periaatteiden mukaisesti, ja korostaa, että urheilussa esiintyvän korruption suhteen on noudatettava nollatoleranssia; painottaa tarvetta siihen, että kaikki sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa;

69.

kehottaa jäsenvaltioita ja urheilun hallintoelimiä aktiivisesti innostamaan reilua peliä kannattavia urheiluharrastajia toimimaan sosiaalisessa ja demokraattisessa tehtävässä siten, että edistetään heidän osallistumistaan urheiluseurojensa omistus- ja hallintorakenteisiin ja urheilun hallintoelimiin tärkeinä sidosryhminä;

70.

toteaa, että urheiluseurojen olisi vapautettava maajoukkueeseen kutsutut urheilijansa ja tunnustettava heidän myötävaikutuksensa tärkeiden maajoukkueturnausten menestykseen, mihin voisi sisältyä vakuutusmekanismeja, ja korostaa, että kaikkeen urheiluun ei voida soveltaa yleispätevää toimintamallia;

71.

korostaa, että pelaajien paikallinen koulutus ja sijoitukset urheilukasvatukseen ovat välttämättömiä Euroopan urheiluliikkeen kestävälle kehitykselle ja sen yksilöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvan myönteisen vaikutuksen levittämiselle; katsoo näin ollen, että on tarpeen varmistaa, että huippu-urheilu ei haittaa nuorten urheilijoiden kehitystä, amatööriurheilua ja ruohonjuuritason urheilujärjestöjen olennaista tehtävää, painottaa, että olisi määritettävä urheilualan tutkintojen ja pätevyyksien vastaavuudet ja vastavuoroinen tunnustaminen;

72.

toistaa olevansa sitoutunut "omiin kasvatteihin" liittyvän säännön kannattamiseen ja katsoo, että se voisi toimia mallina muille Euroopan ammattilaisliigoille; tukee urheilun hallintoelinten lisäponnisteluja, joilla kannustetaan paikallisten nuorten pelaajien valmennusta EU:n lainsäädännön rajoissa ja siten vahvistetaan kilpailutasapainoa urheilukilpailuissa ja eurooppalaisen urheilumallin tervettä kehitystä;

73.

katsoo, että uusien kykyjen kehittyminen on yksi urheiluseurojen toiminnan tärkeimmistä osa-alueista ja liiallinen riippuvuus pelaajasiirroista voi heikentää urheilun arvoja;

74.

korostaa koulutuksesta maksettavan korvauksen tärkeyttä, koska se on tehokas väline koulutuskeskusten suojelemiseksi ja takaa oikeudenmukaisen tuoton sijoitukselle;

75.

katsoo, että agentin ammatin olisi oltava säädeltyä ammattitoimintaa, että agenteilta olisi vaadittava riittävä muodollinen pätevyys ja että agenttien olisi avoimuuden vuoksi maksettava veronsa unionin alueella; kehottaa komissiota laatimaan ja panemaan yhteistyössä urheiluliittojen, pelaajajärjestöjen ja agenttiliittojen kanssa täytäntöön agenttien eurooppalaisen lisenssi- ja rekisteröintijärjestelmän sekä käytännesäännöt ja seuraamusjärjestelmän;

76.

ehdottaa, että urheiluliitot perustavat eurooppalaisen pelaaja-agenttirekisterin, joka ei ole julkinen ja joka sisältää agenttien laatiman nimiluettelon niistä pelaajista, joiden puolesta he ovat saaneet valtuudet toimia, jotta suojellaan urheilijoita, erityisesti alle 18-vuotiaita, ja rajoitetaan eturistiriitojen riskiä; katsoo, että agenttien pelaajasiirroista saaman palkkiosumman maksaminen olisi suoritettava useissa erissä sen sopimuksen keston aikana, jonka urheilija tekee siirron seurauksena, siten, että maksun täysimääräisyys riippuu sopimuksen toteutumisesta;

77.

kehottaa jäsenvaltioita täydentämään olemassa olevaa pelaaja-agentteja / välittäjiä koskevaa sääntelyä varoittavilla seuraamuksilla ja panemaan nämä seuraamukset tiukasti täytäntöön;

78.

kehottaa urheilun hallintoelimiä parantamaan pelaaja-agenttien toiminnan avoimuutta ja toimimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa lahjonnan kitkemiseksi;

79.

pitää myönteisenä komission tilaamaa tutkimusta pelaajasiirtojen taloudellisista ja oikeudellisista vaikutuksista; katsoo lisäksi, että on tuettava urheiluliittojen aloitteita, joilla pyritään lisäämään kansainvälisten siirtojen avoimuutta;

80.

katsoo, että urheilun hallintoelinten käyttöön ottamat järjestelmät kansainvälisten pelaajasiirtojen avoimuuden lisäämiseksi ovat askel oikeaan suuntaan, koska ne ovat hyvän hallintotavan periaatteen mukaisia ja tähtäävät vilpittömyyden varmistamiseen urheilukilpailuissa;

81.

tuo selvästi julki tukensa lisenssijärjestelmille ja taloudelliselle oikeudenmukaisuudelle, koska ne kannustavat urheiluseuroja kilpailemaan todellisten taloudellisten valmiuksiensa mukaisesti;

82.

katsoo, että näiden toimien avulla parannetaan hallintotapaa, palautetaan seurojen pitkän aikavälin taloudellinen vakaus ja kestävyys sekä edistetään eurooppalaisten kilpailujen reilua rahoitusta; pyytää näin ollen komissiota tunnustamaan, että tällaiset säännöt ovat EU:n lainsäädännön mukaisia;

83.

pitää myönteisinä urheiluliittojen ponnisteluja, joilla pyritään kieltämään samaan kilpailuun osallistuvien urheiluseurojen yhtäaikainen omistussuhde; katsoo, että kaikilta urheiluvedonlyöntien järjestäjiltä on kiellettävä kilpailujen järjestäjien valvominen tai osallistuminen kilpailuihin, samoin kuin on kiellettävä kaikilta kilpailujen järjestäjiltä tai niihin osallistuvilta, että ne valvovat urheiluvedonlyöntien järjestäjiä tapahtumissa, joita ne järjestävät tai joihin ne osallistuvat;

84.

kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin urheilun vilpittömyyttä loukkaavan laittoman toiminnan estämiseksi ja rankaisemiseksi ja määrittelemään sellaisen toiminnan rikokseksi, erityisesti sellaiset teot, jotka liittyvät vedonlyöntiin, jolloin kyse on urheilukilpailun tuloksen tai sen vaiheen tarkoituksellisesta ja petollisesta manipuloinnista, jonka tarkoituksena on hyötyä tilanteesta tavalla, joka ei perustu ainoastaan tavanomaiseen urheilutoimintaan tai siihen liittyvään epävarmuuteen;

85.

kehottaa urheiluliittoja toimimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa urheilun vilpittömyyden suojelemiseksi;

86.

kehottaa komissiota puuttumaan siirtojen avoimuuden ja sopupelien kysymyksiin julkistamansa EU:n lahjonnanvastaisen strategian mukaisesti laatimalla tämän alan rikoksien tunnusmerkistöä koskevat vähimmäissäännöt;

87.

on erittäin huolissaan urheilussa esiintyvistä vakavista lainvastaisuuksista, kuten rahanpesusta, ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään näihin asioihin puuttumiseksi ja varmistamaan suuremman avoimuuden pelaajasiirtoihin ja agenttien toimintaan liittyvissä rahoitustoimissa;

88.

vakuuttaa, että on erittäin tärkeää kehittää välineitä, joilla on tarkoitus edistää julkisten viranomaisten, urheiluviranomaisten ja rahapelioperaattoreiden välistä yhteistyötä urheilupetostapauksissa, ja että voitaisiin harkita yhteistyötä Europolin ja Eurojustin kanssa;

89.

tunnustaa urheilualan tuomioistuinten legitimiteetin urheilualan riitojen ratkaisussa edellyttäen, että ne kunnioittavat kansalaisten perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; kehottaa urheilun välimiesoikeutta (CAS) ottamaan huomioon EU:n lainsäädännön, kun kyse on EU:ssa syntyneiden urheilualan riitojen ratkaisemisesta;

90.

kehottaa komissiota esittämään vuoteen 2012 mennessä ehdotuksen, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää urheilualan erityistarpeita ja toteuttaa käytännön toimia niihin puuttumiseksi ottaen täysimääräisesti huomioon SEUT-sopimuksen 165 artiklan määräykset;

91.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa sellaisissa kysymyksissä kuin kansainväliset pelaajasiirrot, alaikäisten pelaajien hyväksikäyttö, ottelujen tuloksista sopiminen, piratismi ja laiton vedonlyönti; korostaa myös tarvetta tehostaa kansainvälistä yhteistyötä urheilun edistämiseksi kehitysmaissa;

92.

odottaa mielenkiinnolla niiden järjestelmien tuloksia, jotka on otettu käyttöön avoimuuden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden valvomiseksi sekä korruption ja ihmiskaupan torjumiseksi; korostaa, että järjestelmän on oltava EU:n lainsäädännön ja tietosuojasäännösten mukainen; kehottaa urheilun hallintoelimiä yhdistämään rekisteröintijärjestelmän tiedot muihin korruption vastaisiin järjestelmiin, jotta voidaan tehostaa valvontaa ja torjua sopupelejä;

93.

korostaa tarvetta puuttua myös ongelmaan, jonka aiheuttavat rekisteröitymättömät EU:ssa toimivat ja muualla kuin EU:ssa toimipaikkaansa pitävät rahapelioperaattorit, jotka pystyvät välttelemään urheilupetosten seurantajärjestelmiä;

94.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kaikessa yhteistyössään kolmansien maiden kanssa olympialiikkeen sääntöjen ja säännösten kattavaa noudattamista;

95.

kehottaa urheiluseuroja valvomaan, että maahanmuuttolainsäädäntöä noudatetaan rekrytoitaessa nuoria urheilijoita kolmansista maista, ja varmistamaan, että heidän sopimuksensa on voimassa olevan lainsäädännön mukainen; vaatii, että nuoret urheilijat voivat halutessaan palata tyydyttävin edellytyksin alkuperämaahansa etenkin, jos uran luominen ei onnistu; korostaa tähän liittyen, että lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on erittäin tärkeää;

96.

korostaa, että on välttämätöntä lisätä alaikäisten suojelua kansainvälisissä siirroissa; arvioi, että kansainväliset siirrot voivat olla vaarallisia nuorille urheilijoille, jotka jättävät perheensä ja lähtevät maastaan varhain ja ovat erityisen haavoittuvaisia ja joihin urheilujärjestöjen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

97.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa korostamaan naisille kulttuurisista, perinteisistä, historiallisista tai uskonnollisista syistä asetetuista säännöistä tai velvoitteista huolimatta niin naisille kuin miehillekin kuuluvaa, kaikkien urheilulajien harrastamista koskevaa täydellistä vapautta;

98.

kehottaa komissiota laajentamaan jo käynnistettyjä ohjelmia, jotka edistävät urheilua kehityspolitiikan välineenä, ja tekemään uusia tämän alan aloitteita;

99.

kehottaa komissiota:

100.

ehdottaa, että EU:n lippu liehuisi unionin alueella järjestettävissä suurissa kansainvälisissä urheilutapahtumissa, ja ehdottaa Euroopan urheiluliitoille, että ne harkitsisivat lipun käyttämistä myös jäsenvaltioiden urheilijoiden paidoissa kansallisten lippujen rinnalla; korostaa, että tämän mahdollisuuden käyttämisen olisi oltava täysin vapaaehtoista ja jäsenvaltioiden sekä urheilujärjestöjen päätettävissä;

101.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä eurooppalaisille, kansainvälisille ja kansallisille urheiluliitoille.