28.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/106

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen”

KOM(2011) 12 lopullinen

2012/C 24/23

Esittelijä: Alfredo CORREIA

Euroopan komissio päätti 18. tammikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen

KOM(2011) 12 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 28. syyskuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2011 pitämässään 475. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 79 puolesta, 2 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK korostaa olevansa erittäin kiinnostunut ja halukas kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta. On ensiarvoisen tärkeää, että EU:ssa jatketaan toimia urheilun kehittämiseksi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kunnioittaen toissijaisuusperiaatetta, jota rajoittaa perussopimuksessa unionille annettu toimivalta.

1.2   Urheilu auttaa kiistatta edistämään fyysistä ja mielenterveyttä ja rakentamaan sellaisia arvoja kuin kurinalaisuus ja ryhmähenki, jotka puolestaan edistävät sosiaalista integraatiota. Urheilun harrastaminen on olennaista monien sairauksien ennaltaehkäisemisen kannalta. Terveysongelmat ovat suoraan yhteydessä ihmisten alhaiseen tuottavuuteen. Urheilun harrastaminen parantaa eurooppalaisten elämänlaatua ja pidentää eliniän odotetta; se myös lisää Euroopan talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. ETSK kehottaa EU:ta tukemaan urheilun harrastamista ja toteuttamaan tämänsuuntaisia toimia.

1.3   ETSK myöntää, että urheilu kärsii doping-ongelmasta. On tärkeää, että EU ja jäsenvaltiot sopivat siitä, miten tätä sosiaalista vitsausta torjutaan. Doping voi vaarantaa urheilijoiden – ennen kaikkea nuorten harrastelijaurheilijoiden – terveyden, ja se myös vääristää urheilun totuudenmukaisuutta.

1.4   Komissio on omaksunut urheilun harrastamiseen ja kehittämiseen opetuksessa kannan, johon komitea suhtautuu myönteisesti, sillä se vastaa ETSK:n aiempaa suositusta (1). ETSK toteaa jälleen kerran, että on tärkeää kohentaa urheilutiloja, pukeutumishuoneita ja muita infrastruktuureja ja huolehtia siitä, että urheilua voidaan harrastaa otollisissa olosuhteissa ja alhaisin kustannuksin.

1.5   ETSK kantaa erityisesti huolta siitä, että urheilijoille tarjotaan korkeatasoista koulutusta. On liian monia esimerkkejä siitä, että nuoret keskeyttävät koulunkäyntinsä urheilun vuoksi. On luotava olosuhteet sille, että urheilua voidaan harjoittaa ammattimaisesti ja kehittää uraa luopumatta opinnoista kahden uran periaatteen mukaisesti. Tämän periaatteen soveltaminen on tärkeää myös siksi, että uransa päättäneet urheilijat saadaan integroitua työmarkkinoille tarvittavin pätevyyksin. Tavoitteen saavuttamiseksi urheiluohjaajien koulutusta on myös tuettava, jotta ohjaajat pystyvät välittämään valmennettavilleen vankan arvomaailman.

1.6   Urheiluväkivalta on valitettavaa, ja siihen on puututtava päättäväisesti, jotta se onnistutaan kitkemään joko poliisin toimesta tai asianmukaisella rikoslainsäädännöllä. EU voi ja sen tulee koordinoida jäsenvaltioiden toimia, jotta voidaan tehostaa tietojenvaihtoa tuloksellisimmista toimintatavoista.

1.7   ETSK kiinnittää urheilussa erityistä huomiota vähäosaisimpiin väestöryhmiin, kuten vammaisiin ja vanhuksiin. Heillä on oikeus osallistua urheiluun muiden kanssa yhdenvertaisin edellytyksin. ETSK palauttaa mieliin EU:n liittyneen vammaisten oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen: on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot takaavat tämän yleissopimuksen noudattamisen.

1.8   ETSK toistaa vuonna 2008 esittämänsä kehotuksen (2) kiinnittää erityistä huomiota naisten läsnäoloon urheilussa ja edistämään tasa-arvoa tällä toimintalohkolla.

1.9   ETSK korostaa voittoa tavoittelemattomien urheiluseurojen roolia urheiluharrastuksen edistämisessä. Tällaisia rakenteita on tarpeen tukea joko asianmukaisin määrärahoin tai kannustamalla näissä organisaatioissa toimivia vapaaehtoisia.

1.10   Ammattijärjestöjen ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen on niin ikään tehtävä aktiivisesti yhteistyötä keskenään, sillä urheilun kehittyminen riippuu myös tästä yhteistoiminnasta. ETSK pitää ensiarvoisen tärkeänä löytää kestäviä rahoitusmuotoja, jotta yhteistyö olisi käytännössä mahdollista.

1.11   ETSK toteaa olevansa erityisen huolissaan laittoman ja sääntöjen vastaisen vedonlyönnin ja lottopelien lisääntymisestä, sillä alalta puuttuu selvästikin sääntely ja asianmukaiset sanktiot. On tärkeää painottaa, että tämä valtion harjoittama tai valtion myöntämän luvan varassa harjoitettava veikkaustoiminta ja vedonlyönti voi olla urheilun rahoituksen kannalta merkittävää, kun tulot investoidaan urheilurakenteiden nykyaikaistamiseen. On ensiarvoisen tärkeää, että jäsenvaltiot käynnistävät keskustelun siitä, miten löytää toimintamallit, joissa noudatetaan parhaiten EU:n periaatteita. Urheiluun liittyvien vedonlyönti- ja lottopelimarkkinoiden sääntely on myös erittäin tärkeää urheilun totuudenmukaisuuden ja avoimuuden kannalta.

1.12   ETSK myöntää, että EU:n on vaikea säännellä vedonlyöntimarkkinoita. Sisämarkkina- ja kilpailulainsäädäntöä on kunnioitettava kaikilta osin, ja sääntelyn on oltava kaikin puolin toissijaisuusperiaatteen mukaista. ETSK kehottaa komissiota seuraamaan asiaa tarkoin ja laatimaan kyseisten markkinoiden sääntelylle viitteellisen kehyksen ottamalla huomioon edellä mainitut periaatteet ja käynnissä olevan kuulemisen yhteydessä (3) mahdollisesti saatavat arvokkaat tiedot.

2.   Yleistä

2.1   Johdanto

2.1.1   Euroopan komissio antoi 18. tammikuuta 2011 tiedonannon urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä. Siinä kerrataan yleisesti urheilun valkoisesta kirjasta saatuja tuloksia. Euroopan unionin neuvosto on määritellyt työryhmien työskentelyn pohjalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukaisesti toimintasuunnitelman asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi käytännössä.

2.1.2   Kaikki – niin jäsenvaltiot kuin kaikki alan toimijat – myöntävät urheilun merkityksen. Urheilun yhteiskunnalle tuomaa lisäarvoa ei voida kieltää. Koska urheilusta on hyötyä terveydelle, sosiaaliselle integraatiolle ja EU:n taloudelle, on tarpeen tehdä yhteistyötä ja laatia yhteisesti sovittuja strategioita. EU on soveliain taho ohjaamaan jäsenvaltioita saamaan alalla aikaan myönteisiä tuloksia.

2.1.3   Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden merkitys on ilmeinen sekä alan ohjelmien ja erityistoimien rahoittamiseksi että asiaankuuluvien vuoropuhelu- ja tiedonvaihtofoorumeiden kehittämiseksi.

2.1.4   Lontoossa vuonna 2012 järjestettävät olympiakisat tarjoavat tilaisuuden kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta monilla tasoilla, olipa kyse organisaatio-, seuranta- tai koordinointimalleista tai eri toimijoiden käymän vuoropuhelun tuloksista.

2.2   Tiedonannon tavoitteet ja sisältö

2.2.1   Uuden perussopimuksen voimaantulon myötä EU sai uuden toimivaltuuden urheilun alalla. Aiemmin urheilun eurooppalaista ulottuvuutta kehitettiin välillisesti sosiaalialaan, peruskoulutuksen ja terveyden alaan kuuluvan toimivallan puitteissa ja tätäkin epäsuoremmin sisämarkkina- ja kilpailulainsäädännön periaatteiden yhteydessä.

2.2.2   Edellä mainituista rajoituksista huolimatta myönnettiin aina, että olisi jäsenvaltioiden etujen mukaista tehdä yhteistyötä urheilun kehittämiseksi. EU:sta tuli sopiva taho kehittää urheilupolitiikkaa.

2.2.3   Nyt on pyritty mieltämään urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden tarpeet ja merkitys. On kartoitettu EU-tason toiminnan kannalta merkittävimmät seikat, joihin ei ole vielä puututtu. Tarkoitusta varten eri toimijoille on järjestetty julkisia kuulemisia, jotta saadaan selville ensisijaiset kehittämistä kaipaavat osa-alueet. Tulokseksi on saatu kolme merkittävää osa-aluetta:

—	urheilun yhteiskunnallinen merkitys

—	urheilun taloudellinen merkitys

—	urheilualan järjestäytyminen.

Kultakin osa-alueelta kartoitettiin niiden merkittävimmät näkökohdat.

2.2.4   Tarkastelun kohteena olevassa tiedonannossa pyritään kehittelemään/syventämään valkoisen kirjan sisältöä ja otetaan huomioon tähänastinen toiminta sekä hyödynnetään luonnollisesti uuden perussopimuksen (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan) voimaantulon myötä saatua uutta toimivaltaa.

3.   Erityistä

3.1   Terveys

3.1.1   ETSK toteaa, että urheilu edistää yleisesti ihmisten fyysistä ja henkistä terveydentilaa ja vaikuttaa välittömästi myönteisesti sekä ihmisten tuottavuuteen työssä että heidän elämänlaatuunsa, sillä urheilu on tärkeä keino torjua istumatyön aiheuttamia haittoja.

3.1.2   Urheilu auttaa ehkäisemään ja torjumaan liikalihavuutta ja monia vakavia sairauksia, etenkin sydän- ja verisuonitauteja. Tässä mielessä urheilun harrastamisesta on yhä enemmän taloudellista hyötyä, sillä se vähentää terveydenhoitokustannuksia ja sosiaaliturvamenoja.

3.1.3   Urheilulla on niin ikään sosiaalisen integraation ja vanhusten hyvinvoinnin kannalta perusluonteinen tehtävä. Sen avulla ei ainoastaan torjuta sairauksia vaan myös edistetään sukupolvien välistä kanssakäymistä.

3.2   Dopingin torjunta

3.2.1   Dopingin torjunta on mitä tärkeintä. Urheilijoiden fyysisen koskemattomuuden suojelu ja urheilun totuudenmukaisuus edellyttävät kaikilla tasoilla koordinoitua toimintaa ei vain kaikkien 27 jäsenvaltion ja niiden urheilusta vastaavien tahojen kesken vaan myös kansainvälisesti. Mitä tiiviimpää yhteistyö on ja mitä yhtenäisemmin kaikki mieltävät parhaat toimintatavat, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan.

3.2.2   Erityisen tärkeää on torjua dopingia sekä ammattiurheilussa että myös harrastajaurheilussa.

3.2.3   On olennaista, että jäsenvaltiot toimivat päättäväisesti ja koordinoidusti huumaavien aineiden kaupan sääntelyn ja valvonnan alalla. ETSK kannattaakin komission aikomusta ehdottaa luonnosta neuvotteluvaltuuksiksi liittymisestä Euroopan neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen.

3.3   Urheilualan koulutus ja tutkinnot

3.3.1   Koululiikunta on ensimmäinen askel juurrutettaessa nuoriin urheilun arvot, joita he kantavat mukanaan läpi elämän. ETSK kannattaa täysin toimia hyvien urheilukäytänteiden panemiseksi täytäntöön koulutusjärjestelmässä ja tarpeellisten infrastruktuurien parantamiseksi.

3.3.2   ETSK on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että urheilijoiden koulutuksessa on otettava huomioon myös kahden uran merkitys.

3.3.3   ETSK tukee niin ikään elinikäistä oppimista koskevaan ohjelmaan liittyviä aloitteita. Ohjelma on komitean mielestä tärkeä strategia urheilun mainioiden arvojen toteuttamiseksi käytännössä.

3.3.4   Urheiluvalmentajien ja valmennettavien asianmukainen tutkinto on toinen olennainen tekijä urheilun arvojen varmistamiseksi. ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden tutkintojärjestelmiin on aiheellista sisällyttää urheilualan tutkintoja, jotta ne vastaisivat eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF).

3.3.5   Urheilun vapaaehtoistyöllä, jota tehdään ennen kaikkea paikallisissa urheiluseuroissa, on huomattava arvo koko yhteiskunnalle. Voittoa tavoittelemattomat urheilujärjestöt eivät kuitenkaan usein saa poliittisilta päätöksentekijöiltä niille kuuluvaa tunnustusta, ja järjestöillä on tätä nykyä edessään suuria haasteita. ETSK korostaa, ettei komission tiedonannossa oteta urheilun vapaaehtoistyön merkitystä riittävästi huomioon. Niinpä komitea kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin urheilun vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi nykyistä enemmän. Euroopan tasolla olisi tuettava nykyistä ponnekkaammin erityisesti vapaaehtoistyöntekijöiden pätevyyttä ja koulutusta sekä heidän tietojensa hankkimista ja ammattitaitonsa tunnustamista. Komission olisi lisäksi oltava mukana prosessissa ja vältettävä aiheuttamasta unionin lainsäädäntöä laadittaessa ei-toivottuja haittavaikutuksia voittoa tavoittelemattomille urheilujärjestöille.

3.4   Urheiluväkivallan torjuminen

3.4.1   ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen laatia ja panna täytäntöön urheiluväkivaltaan liittyviä valistustoimia, joiden kohderyhmänä ovat sekä katsojat että poliisit.

3.4.2   Katsojien valistaminen tapahtuu myös pienestä pitäen koulun penkillä. Liikunnan ja urheilun arvot on asetettava sairaalloisen kilpailun yläpuolelle.

3.4.3   Urheiluväkivalta on vakava asia, ja sitä esiintyy kaikkialla Euroopassa. Väkivaltaan liittyy yleisesti rasismia, muukalaisvihaa, homofobiaa ja muita samantapaisia tunteita. Toimenpiteet on suunnattava näiden ilmiöiden torjumiseen, sillä ne ovat täysin vastakkaisia urheilun arvoille.

3.4.4   Katsojien turvallisuudesta vastaavien organisaatioiden on seurattava jatkuvasti tietoja ja tehtävä yhteistyötä ennen kaikkea ehkäistäessä ennalta tunnistettujen riskiryhmien tekemiä rikkomuksia etenkin kansainvälisissä urheilutapahtumissa.

3.5   Sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja urheilun kautta

3.5.1   Urheilupaikat on suunniteltava siten, että kaikki pääsevät niihin, ja samalla on pidettävä huoli siitä, että kaikki – myös vammaiset ja vanhukset – voivat urheilla. Julkiset tuet ovat tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta ratkaisevia.

3.5.2   Vammaisurheilua ei ole tutkittu tarkastelemalla vammaisten mahdollisuuksia harrastaa kaikkia urheilulajeja. ETSK kannattaa komission tekemää tämänsuuntaista aloitetta.

3.5.3   Jäsenvaltioiden ja EU:n liittyminen vammaisten oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen merkitsee sitä, että on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin asioiden saattamiseksi yleissopimuksen mukaisiksi. ETSK kehottaa komissiota tarkistamaan, mihin toimenpiteisiin jäsenvaltiot ovat tässä asiassa ryhtyneet.

3.5.4   Urheilun harrastamisessa on varmistettava sukupuolten tasa-arvo, sillä naiset ovat monilla urheilun osa-alueilla aliedustettuina. ETSK kannattaa aloitteita, joiden tarkoituksena on ryhtyä noudattamaan tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Komitea on samaa mieltä siitä, että syöttötieto ”urheiluala” sisällytetään johtavassa asemassa olevien naisten tietokantaan.

3.5.5   Urheilu voi toimia eri kulttuurien välisenä integraatio- ja vuoropuheluvälineenä, ja se voi edistää Euroopan kansalaisuuden henkeä. On syytä korostaa, että urheilu voi edistää huono-osaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroitumista. ETSK on täysin samaa mieltä tarpeesta tukea ohjelmia, joiden tavoitteena on sosiaalinen integraatio urheilun avulla. Kansalaisjärjestöillä on tällä saralla perusluonteinen tehtävä, jota on syytä tukea.

3.5.6   Urheilijat vaihtavat yhä useammin asuinmaata. Urheilijoiden ja heidän perheidensä kotouttaminen vastaanottaviin valtioihin tarjoaa valtiolle tavan tehdä kulttuuriaan ja yhteiskuntaansa tunnetuksi. ETSK antaa tukensa jäsenvaltioiden ja komission ponnisteluille ryhtyä edistämään lainsäädännön voimin urheilijoiden vastaanottoa, heidän sijoittumistaan aloilleen ja syrjimättömyyttään.

3.6   Urheilun taloudellinen merkitys

3.6.1   ETSK toteaa, että urheilun taloudellinen merkitys on lisääntynyt. Alan osuus koko EU:n BKT:stä on lähes 2 prosenttia. Urheilumarkkinat edistävät työllisyyttä ja kasvuvauhtia. Monista järjestöistä on tullut yrityksiä, mutta suurin osa niistä on kuitenkin edelleen rakenteeltaan voittoa tavoittelemattomia. Näiden kahden organisaatiotyypin välille on solmittava yhteyksiä tai kehitettävä olemassa olevia yhteyksiä, jotta ne olisivat taloudellisesti kestävällä pohjalla.

3.6.2   Yksityissektorilla on urheilun kehittämisessä sosiaalinen merkitys joko suoraan erityistukien muodossa tai markkinoinnin sponsoroijana.

3.6.3   ETSK kannattaa urheilun satelliittitilinpitoa ja antaa sille tunnustusta. On ensiarvoisen tärkeää saada luotettavia tietoja urheilun tuottamista tuloista, jotta voidaan päättää tarkoituksenmukaisimmista toimintaperiaatteista. Mitä enemmän yhteistyötä tehdään ja tietoja tuotetaan, sitä paremmin voidaan etsiä järkevimpiä politiikkoja.

3.6.4   Tarkasteltavana olevassa tiedonannossa pidetään erittäin tärkeänä kysymystä urheilutapahtumien järjestäjien tapahtumaan kohdistuvan omistusoikeuden sekä niiden teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämisestä. ETSK on samaa mieltä tämän kysymyksen korostamisesta. Televisio-oikeuksien samoin kuin mainostuotteiden myynnistä saadaan suuri osa urheilurakenteiden tuloista. Urheilujärjestöjen oikeuksia olisi tässä mielessä vahvistettava EU:n lainsäädännössä. Urheilutapahtumien järjestäjillä tulisi olla oikeus vaatia oikeudenmukainen korvaus järjestämiensä tapahtumien hyödyntämisestä riippumatta siitä, minkätyyppinen tapahtuma on kyseessä tai mikä on tapahtumasta saatava taloudellinen hyöty.

3.6.5   ETSK yhtyy tiedonannossa esitettyyn oikeudelliseen analyysiin kilpailulainsäädännön mahdollisesta noudattamatta jättämisestä oikeuksien yhteismyynnin vuoksi. On kuitenkin hyvä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta koskevat vaatimukset täytetään, ja ETSK myöntää, että urheilurakenteet hyötyvät eittämättä oikeuksien yhteismyynnistä ja että niiden on harjoitettava yhteismyyntiä siten, että se tapahtuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolella.

3.6.6   Urheiluvälineiden ja -vaatteiden sekä muiden oheistuotteiden (tuotanto ja) kauppa on miljardiluokan liiketoimintaa myös Euroopassa. Mainonnan ja sponsoroinnin kautta ala on urheilun suurimpia rahoituslähteitä. Useissa eurooppalaisten järjestöjen teettämissä tutkimuksissa on paljastunut, että urheilutuotteiden globaalissa valmistusketjussa esiintyy runsaasti työoloihin liittyviä epäkohtia, jotka voivat heikentää koko urheiluliikkeen eettistä uskottavuutta. Urheilijoilta, urheiluliikkeeltä ja urheilutapahtumia sponsoroivilta alan yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta tulee edellyttää tuotantoketjun ja sen työolojen luotettavaa ja läpinäkyvää valvontaa (ja eettistä ohjeistoa, joka perustuu ILO:n vahvistamiin kansainvälisiin työnormeihin).

3.6.7   ETSK toteaa, että valtion harjoittama tai valtion myöntämän luvan varassa harjoitettava vedonlyönti- ja lottopelitoiminta on hyvin tärkeää urheilun taloudelliselle kannattavuudelle. Niistä saadaan huomattavia verotuloja, ja niiden avulla voidaan epäsuorasti tukea rahallisesti useita urheilijapolvia. Lisäksi sähköistä urheiluvedonlyöntiä tarjoavien pelivälittäjien on sopimuksella annettava urheilutapahtumien järjestäjille mahdollisuus valvoa tarjottujen vedonlyöntikohteiden luonnetta, jolloin pelivälittäjät saavat vastineeksi oikeuden käyttää tapahtumia online-vedonlyönnin pohjana.

3.6.8   Eurooppalaisen urheilulottopelin perustaminen antaisi mahdollisesti uuden kannustimen tälle markkinasegmentille ja auttaisi keräämään varoja alueellisten urheilurakenteiden sekä urheilukoulutuksen ja -valistuksen kehittämiseen.

3.6.9   ETSK myöntää, että pelimarkkinoiden sääntely on hankalaa, ja muistuttaa komissiota siitä, että sisämarkkina- ja kilpailuoikeusperiaatteiden mukaisesti on niin ikään mahdollista tukea toimia alan muuttamiseksi aiempaa avoimemmaksi.

3.6.10   Laittomaan vedonlyöntiin liittyy lahjontaa ja mafioita. Ne pyrkivät – ja toisinaan onnistuvat – vääristämään tuloksia ja vaikuttavat kielteisellä tavalla urheilun totuudenmukaisuuteen lahjomalla eri toimijoita ja osallistujia sekä vääristämällä urheilun arvoja. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan tällaista laitonta toimintaa yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä.

3.6.11   ETSK on ilahtunut aloitteesta seurata valtiontukilainsäädännön soveltamista urheilun alalla, jotta taataan, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan kaikilta osin.

3.6.12   ETSK kannattaa täysin mahdollisuutta tukea urheiluinfrastruktuurien kunnostamista Euroopan aluekehitysrahastovaroin, sillä vapaaehtoistahot tarvitsevat tämänkaltaista tukea, joka vahvistaa jäsenvaltioiden aluekehitystä ja maaseudun kehittämistä.

3.7   Urheilualan järjestäytyminen

3.7.1   On erittäin tärkeää selkiyttää urheilualaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä. ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti komission tekemään aloitteeseen tarjota apua ja ohjausta urheilun erityisluonteen käsitteen soveltamisesta aihepiiri kerrallaan.

3.7.2   ETSK yhtyy täysin viimeaikaiseen huoleen siitä, onko urheilualan toimijoiden toiminta lainmukaista. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää ja tutkia sitä, miten tällainen toiminta vaikuttaa urheilurakenteisiin ja koulutukseen, sekä pitää huolta siitä, että urheilijoita suojellaan entistä paremmin.

3.7.3   ETSK kannattaa ajatusta järjestää konferenssi, jossa tarkastellaan säännöllisesti urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittymistä ja sen vaikutusta. Komitea toivoo saavansa osallistua konferenssiin aktiivisesti.

3.7.4   ETSK katsoo komission tapaan, että on erittäin tärkeää tukea työmarkkinaosapuolten ja urheilujärjestöjen jatkuvaa vuoropuhelua ja toteuttaa se käytännössä, sillä näin tarjoutuu tilaisuus tarkastella urheilua sivuaviin osa-alueisiin liittyviä kysymyksiä, kuten perus- ja ammatillista koulutusta, alaikäisten suojelua, terveyttä ja turvallisuutta, työllisyystilannetta, työoloja ja sopimussuhteen vakautta, sekä vaihtaa niistä mielipiteitä.

---

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Urheilun valkoinen kirja”, EUVL C 151, 17.6.2008.

(2)  Ks. ed. alaviite.

(3)  KOM(2011) 12 lopullinen, s. 10.

---