22.1.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 16/57

---

Eurooppalainen avaruuspolitiikka: kuinka tehdä avaruudesta maanläheinen asia

P6_TA(2008)0564

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. marraskuuta 2008 eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta: kuinka tehdä avaruudesta maanläheinen asia

(2010/C 16 E/11)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 26. syyskuuta 2008 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan avaruuspolitiikan edistämisestä (1),

—	ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet (päätöslauselma 2222 (XXI) – ulkoavaruussopimus),

—

ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman avaruudesta ja turvallisuudesta (2) ja 29. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman toimintasuunnitelmasta Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi (3) sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan 16. heinäkuuta 2007 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden tulokset,

—	ottaa huomioon 21. toukokuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan avaruuspolitiikasta (4),

—	ottaa huomioon 11. syyskuuta 2008 päivätyn komission asiakirjan ”Euroopan avaruuspolitiikkaa koskeva seurantaraportti” (KOM(2008)0561),

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen Euroopan yhteisöjen ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn välisen puitesopimuksen allekirjoittamisesta,

—	ottaa huomioon sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, sekä eurooppalaista avaruuspolitiikkaa koskevat määräykset (SEUT-sopimuksen 189 artikla),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.	katsoo, että avaruus on erittäin merkittävä strateginen voimavara Euroopan riippumattomuudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle ja että neuvoston yhdessä parlamentin kanssa on johdettava poliittista kehitystä tällä alalla,

B.

ottaa huomioon, että unioni ja useat sen jäsenvaltiot ovat olleet rahoittamassa ja kehittämässä avaruusteknologiaa ja -tutkimusta yli 30 vuoden ajan, minkä tuloksena on kehittynyt visio eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta, ja että ne ovat tunnustaneet hedelmällisen yhteistyön Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa,

C.	ottaa huomioon kasvavan tarpeen siihen, että unioni ottaa vahvan ja johtavan roolin eurooppalaisessa avaruuspolitiikassa edistääkseen ympäristö-, liikenne-, tutkimus-, puolustus- ja turvallisuusalan ratkaisuja,

D.

katsoo, että vahvalla eurooppalaisella avaruuspolitiikalla, etenkin sen sovelluksilla, palveluilla sekä niihin liittyvillä infrastruktuureilla, on osuutensa Euroopan unionin yhteiskunnallisen, kulttuurisen, taloudellisen sekä tieteellisen vaikutusvallan lisäämisessä ja että vahva eurooppalainen avaruuspolitiikka auttaa kehittämään unionin teollista ja tieteellistä perustaa, vaikuttaa osaltaan alueen talouskasvuun ja työllisyyteen sekä varmistaa unionin poliittisen ja teknologisen autonomian johdonmukaisella ja realistisella tavalla,

E.

katsoo, että kaikella eurooppalaisella avaruuteen liittyvällä toiminnalla kunnioitetaan täysin periaatetta, jonka mukaan ulkoavaruuden tutkiminen ja käyttäminen hyödyttää kaikkia valtioita sekä on niiden etujen mukaista, ja tunnustetaan ulkoavaruus koko ihmiskunnan yhteiseksi alueeksi ja ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettäväksi,

F.	ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut edistämään kansainvälistä yhteistyötä ulkoavaruuden tutkimuksessa ja käytössä, ja yhtyy neuvoston näkemykseen, jonka mukaan Euroopan tulisi toteuttaa avaruustutkimuksensa osana maailmanlaajuista tutkimusohjelmaa,

G.	katsoo, että eurooppalaisen avaruuspolitiikan kehitykselle on tärkeää vahvistaa suuren yleisön tietämystä ja tukea avaruusteknologian kehittämiseen, huolehtia siitä, että eri toimet täydentävät toisiaan, sekä maksimoida synergiavaikutukset muun kuin avaruusteknologiaan liittyvän kehitystyön kanssa,

H.	katsoo, että Euroopalla on strateginen tarve taata jatkuvasti riippumaton, luotettava, kestävä ja kustannustehokas pääsy avaruuteen ja että tämän toteuttamiseksi Euroopalla on oltava käytössään asianmukaisia kilpailukykyisiä maailmanluokan laukaisualustoja sekä toimiva eurooppalainen avaruuskeskus,

I.

katsoo, että on tarpeen löytää asianmukaisia unionin välineitä ja rahoitussuunnitelmia eurooppalaista avaruuspolitiikkaa varten täydentämällä määrärahoja seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013), jotta eri taloudelliset toimijat voisivat suunnitella toimintaansa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,

J.

katsoo, että eurooppalaisen avaruuspolitiikan onnistumiseksi ja unionin, Euroopan avaruusjärjestön sekä niiden jäsenvaltioiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseksi on erittäin tärkeää, että avaruuspolitiikalla ja -toiminnalla on asianmukainen hallintorakenne ja että on olemassa asianmukainen sääntelykehys, joka helpottaa innovatiivisten ja kilpailukykyisten loppukäyttäjille tarjottavien palvelujen nopeaa syntymistä ottaen erityisesti huomioon, että tavoitteena on taata kaikille avaruutta hyödyntäville sovelluksille jatkuva taajuuksien saatavuus,

K.

katsoo, että on tarpeen määritellä tarkka aikataulu Galileon, EGNOSin sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES), joka tunnetaan sittemmin myös nimellä Kopernikus, tavoitteiden saavuttamiselle ja että on tarpeen laatia etenemissuunnitelma eri elimille, jotka osallistuvat näiden ohjelmien toteuttamiseen,

L.

katsoo, että avaruus on nyky-yhteiskunnassa ainutlaatuinen väline, jonka avulla voidaan silmänräpäyksessä kerätä suuria määriä tietoa ja lähettää tiedot ympäri maailman ja joka on myös ratkaisevan tärkeä väline ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja seuraamiseksi, joka on ala, jolla Eurooppa on eturintamassa; kannustaa muita kansainvälisiä toimijoita suurempaan vastuuntuntoon tulevia sukupolvia kohtaan,

M.	katsoo, että avaruusturvallisuudessa voidaan saavuttaa merkittäviä läpimurtoja pääasiassa televiestinnän, valvonnan ja kaukokartoituksen aloilla,

N.	ottaa huomioon, että 22. toukokuuta 2007 kokoontuneen neljännen avaruusneuvoston (Euroopan unionin neuvoston ja ESA:n neuvoston yhteiskokous) päätöslauselmassa kehotetaan tehostamaan avaruusalan päätöksentekoprosessia Euroopan unionin neuvostossa ja muissa EU-toimielimissä,

O.	katsoo, että seuraavassa rahoituskehyksessä olisi otettava huomioon tarkoituksenmukaiset unionin välineet ja rahoitussuunnitelmat, jotta mahdollistetaan pitkäaikaiset yhteisön investoinnit avaruustutkimukseen ja kestävien avaruussovellusten käyttöön Euroopan ja sen kansalaisten hyväksi,

P.	katsoo, että unionin on vahvistettava yhteistyötään kehitysmaiden kanssa;

1.   panee tyytyväisenä merkille 26. syyskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät hyödyllisenä poliittisena sitoumuksena eurooppalaisen avaruuspolitiikan kehittämiseen, millä on voimakas myötävaikutus eurooppalaiseen identiteettiin, ja toistaa aikovansa olla rakentava toimija ja osallistua täysin avaruuspolitiikan toteuttamiseen ikään kuin Lissabonin sopimusluonnos olisi voimassa;

2.   on yhtä mieltä neuvoston kanssa siitä, että tämänhetkiset prioriteetit ovat Galileo- ja EGNOS-ohjelmien sekä GMES/Kopernikus-ohjelman toteuttaminen ajallaan;

3.   panee erityisen tyytyväisenä merkille toimielinten välisen Galileo-paneelin luomisen, joka voi toimia mallina eurooppalaisen avaruuspolitiikan kehittämiselle;

4.   kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan tarkan aikataulun tehokkaan hallintorakenteen luomiselle GMES/Kopernikus-ohjelmaa varten ja laatimaan sille selkeän etenemissuunnitelman sen tehokkuuden parantamiseksi ja talousarviomäärärahojen määrittelemiseksi;

5.   korostaa GMES/Kopernikus-ohjelman ratkaisevaa asemaa käyttäjälähtöisenä aloitteena, jonka toteuttamisessa on ollut merkittävä osuus paikalle sijoitetuilla maapallon tilan ja avaruuden seurantainfrastruktuureilla; painottaa, että tiedonsaannin ja palveluiden jatkuvuus on välttämätöntä; on erityisesti sitä mieltä, että komission on ensin sitouduttava teettämään vaikutustenarviointi GMES/Kopernikus-ohjelman mahdollisista eduista, siitä aiheutuvista kuluista ja aloitteen pitkän aikavälin kehityksestä ja sen jälkeen annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelma, joka käsittää muun muassa seuraavat seikat:

—	GMES/Kopernikus-ohjelman lainsäädäntökehys,

—	GMES/Kopernikus-ohjelman hallinto, mukaan lukien EU-elinten ja muiden kuin EU-elinten rooli,

—	GMES/Kopernikus-ohjelman rahoitus,

—	täytäntöönpanosuunnitelma,

—	samankaltaisten, mutta täydentävien, sekä hallitustenvälisten että monenvälisten aloitteiden rooli,

—	GMES/Kopernikus-ohjelman kansainväliset näkökohdat ja siten välttämätön yhteistyö;

6.   pahoittelee, että käyttäjäyhteisön selkeistä suosituksista huolimatta matalan kaltevuuden korkeudenmittaustietojen jatkuvuutta ei ole varmistettu jo maan kiertoradalla olevan Jason 2 -satelliitin toiminnan päätyttyä, ja pyytää komissiota ratkaisemaan Jason 3 -satelliitin rahoitusongelmat, jotka uhkaavat vaarantaa Kopernikus-palveluiden lyhyen aikavälin jatkuvuuden, ja raportoimaan Euroopan parlamentille tekemistään asiaa koskevista päätöksistä;

7.   kannustaa kehittämään rakenteellista vuoropuhelua Euroopan unionin instituutioiden ja hallitustenvälisten toimijoiden välillä, jotta kaikilla jäsenvaltioilla olisi avoin ja yhdenvertainen mahdollisuus nauttia eurooppalaisen avaruuspolitiikan hyödyistä;

8.   kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään yhteisvaikutusta avaruusalan siviili- ja turvallisuuskehitystyön välillä; toteaa, että eurooppalaiset puolustus- ja turvallisuusvoimavarat riippuvat muun muassa satelliittiperustaisten järjestelmien saatavuudesta ja että niiden käytettävyys on ratkaisevan tärkeää unionille;

9.   kehottaa neuvostoa ja komissiota etenemään kansainvälisissä suhteissa, eli kilpailussa niin kansainvälisillä kaupallisilla kuin hallituksiin liittyvillä markkinoilla, tavoitteenaan varmistaa, että Euroopan unioni puhuu yhteisellä äänellä ja noudattaa yhdessä sovittua strategiaa;

10.   on yhtä mieltä neuvoston kanssa siitä, että kansainvälisen avaruusyhteistyön on palveltava Euroopan etua ja tämän tavoitteen mukaisesti yhteistyön pitää edistää myös globaaleita aloitteita; korostaa Euroopan poliittisen, teknologisen ja operationaalisen riippumattomuuden turvaamisen tärkeyttä;

11.   muistuttaa neuvostoa ja komissiota niiden ilmaisemista aikeista antaa Euroopan parlamentille Eurooppalaisen avaruuspolitiikan käyttöönottosuunnitelman yhteydessä erityisiä suosituksia tai ehdotuksia seuraavista aiheista neljä ensisijaista aihealuetta huomioiden:

—	avaruus ja ilmastonmuutos,

—	eurooppalaisen avaruuspolitiikan osuus Lissabonin strategiassa,

—	avaruus ja turvallisuus perustuen Euroopan parlamentin 10. heinäkuuta 2008 antamaan päätöslauselmaan,

—	avaruustutkimus, johon kuuluu myös ihmisen läsnäolo ja miehitetty avaruuslento;

12.   pitää erittäin tärkeänä avaruuteen liittyvän teollisuuspolitiikan kehittämistä; toteaa, että tällaisessa politiikassa on keskeisellä sijalla avaruutta koskeva sääntelyjärjestelmä sekä standardointiohjelma, joka edistää uusien eurooppalaisten loppukäyttäjää lähellä olevien markkinoiden syntymistä, ja muistuttaa, että Galileo-asetuksessa vahvistetaan perusteet pienten ja keskisuurten yritysten osallistumiselle eurooppalaiseen avaruuteen liittyvään teollisuuspolitiikkaan;

13.   tunnustaa avaruusohjelmien ainutlaatuisen osallisuuden ilmastonmuutoksen tutkimiseen käytettävän tärkeän tiedon keräämisessä maailmanlaajuisesti ja pitkäaikaisesti sekä ympäristöpolitiikkaa koskevien merkittävien päätösten tekemistä varten tarvittavan tietopohjan luomisessa;

14.   tunnustaa, että avaruus voi osaltaan edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista siten, että unionin taloudelliset, koulutukselliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat tavoitteet sekä kansalaisten odotukset täyttyvät;

15.   myöntää EU:n tarpeen ryhtyä käytännön toimiin, jotta Euroopan riippuvuus valikoiduista ja ratkaisevan tärkeistä avaruusteknologioista, -komponenteista ja -operaatioista vähenee;

16.   katsoo, että Euroopan tulisi kehittää yhteinen visio ja pitkän aikavälin strateginen suunnitelma avaruustutkimusta varten, jotta se voisi osallistua kansainvälisiin ohjelmiin (kuten Global Exploration Strategy), jotka käsittävät niin ihmisten kuin robottienkin tekemää tutkimusta, mukaan lukien mahdollinen miehitetty avaruuslento Marsiin;

17.   vaatii mahdollisen uuden budjettikohdan harkitsemista eurooppalaiselle avaruuspolitiikalle unionin talousarviossa, mikä heijastaisi Euroopan unionin vahvaa sitoutumista eurooppalaiseen avaruuspolitiikkaan ja lisäisi avaruustutkimustoiminnan selkeyttä ja läpinäkyvyyttä siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimuksen avaruuspolitiikkaa koskevat määräykset tulevat voimaan;

18.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään investointeja avaruuteen liittyvään tutkimukseen ja teknologiaan;

19.   kehottaa komissiota tekemään tarvittavat aloitteet avaruuden käytön kehittämisestä tiedon keräämis- ja jakelutarkoituksiin ja korostaa tarvetta kannustaa teknologian kehittämiseen avaruuden tarkkailun ja havainnoinnin aloilla;

20.   kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ulkoavaruuden saastuttamiselta vältyttäisiin;

21.   kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen avaruusturismin vaikutuksesta ja alalla tarvittavasta suojelu-, turvallisuus- ja sääntelykehyksestä;

22.   kehottaa neuvostoa ja komissiota aloittamaan laajamittaisen pohdinnan avaruustutkimuksesta määritellen samalla vision siitä, millainen Euroopan aseman pitäisi olla tulevaisuuden maailmanlaajuisissa avaruustutkimushankkeissa ja mitä voimavaroja sen pitäisi käyttää tässä työssä; toivoo tässä yhteydessä voivansa olla läheisessä yhteydessä komission ehdottamaan tulevaan korkean tason avaruustutkimuskonferenssiin;

23.   korostaa avaruustutkimuksen merkitystä nuorten eurooppalaisten innostamisessa valitsemaan luonnontieteellisen tai teknologisen uran ja vahvistamaan näin eurooppalaista tutkimusosaamista;

24.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan avaruusjärjestölle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

---

(1)  EUVL C 268, 23.10.2008, s. 1.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0365.

(3)  EUVL C 96 E, 21.4.2004, s. 136.

(4)  EUVL C 136, 20.6.2007, s. 1.

---