23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/202

1.1

Euroopan komissio esitteli 13. joulukuuta 2005 ehdotuksen ”televisio ilman rajoja” -direktiivin ajanmukaistamiseksi. Direktiivin ensimmäinen versio annettiin vuonna 1989 (1) ja sitä muutettiin vuonna 1997 (2). Käsillä olevan direktiivin säännökset ovat ensisijaisia, mikäli niiden ja palvelutoimintaa koskevan yleisen sääntelyn välillä vallitsee ristiriita silloin, kun on kyse palvelutoiminnan aloittamis- ja harjoittamisnäkökohdista. (3)

1.2

Muutoksesta säädetään asetuksen noudattamisen valvontaa ja arviointia koskevissa menettelyissä. Tavoitteena on saattaa direktiivi todellisen teknologisen lähentymisen tasalle. Tässä uudessa ympäristössä audiovisuaaliset palvelut ja materiaali ovat huomattavasti monipuolisempia kuin perinteiset televisiolähetykset, ja ne luovat uusia sääntelyvaatimuksia yhtenäismarkkinoiden sujuvan toiminnan, vahvan ja luovan eurooppalaisen teollisuuden sekä kansalaisten oikeuksien takaamiseksi. Audiovisuaalista mediasisältöä koskevien EU:n säännösten nykyaikaistaminen kuuluu myös i2010-strategian piiriin. Tällä strategialla pyritään luomaan tietoyhteiskunta, joka edistää kasvua ja työllisyyttä. (4)

1.2.1

Ehdotetulla muutoksella, joka esitettiin Liverpoolin konferenssin (5) jälkeen, palautetaan direktiivin sääntelyala (joka koski alun perin kaikkia audiovisuaalisia palveluja) kattamaan niin kutsutut audiovisuaaliset mediapalvelut. Niiden sääntelytaso riippuu siitä, onko palvelu lineaarinen vai ei-lineaarinen. Direktiivillä koordinoitaisiin siten tiettyjä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka liittyvät audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjontaan jäsenvaltioissa. Direktiivi tunnettaisiin audiovisuaalisia mediapalveluja koskevana direktiivinä pikemmin kuin ”televisio ilman rajoja” -direktiivinä.

1.2.2

Direktiivin piiriin eivät tulevaisuudessakaan kuuluisi yksityiset viestit, sanomalehtien tai aikakauslehtien sähköiset versiot, radiolähetykset eivätkä WWW-sivustot, joita ei pääasiassa ole tarkoitettu audiovisuaalisen materiaalin lähettämiseen.

1.3

Ehdotettu muutos kuuluu lainsäädännön parantamisesta vuonna 2003 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen piiriin, ja sillä on kaksi tavoitetta: ensinnäkin yksinkertaistaa, keventää ja vähentää Euroopan audiovisuaalisten palvelujen tarjoajien sääntelyvelvollisuuksia, ja toiseksi edistää alan itse- ja yhteissääntelyä. Ehdotuksella pyritään luomaan entistä yksinkertaisempi ja olennaisempi sääntelyjärjestelmä, joka vahvistaa alkuperämaaperiaatetta sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmää.

2.1

Kuten mainittu, komissio ehdottaa direktiivin soveltamisalan laajentamista kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin (6), joita ovat liikkuvien kuvien palvelut, äänen kanssa tai ilman ääntä. Niillä jaetaan yleisölle tietoa tai viihdytetään sitä niin kutsuttujen sähköisten verkkojen (7) välityksellä.

2.2

Kyseiset audiovisuaaliset mediapalvelut voivat olla

2.2.1

Yhdenmukaisesti tämän määritelmän kanssa televisiolähetyksellä tarkoitetaan lineaarista audiovisuaalista mediapalvelua, jossa mediapalvelun tarjoaja päättää tietyn ohjelman lähetysajankohdasta ja laatii ohjelma-aikataulun. Lähetystoiminnan harjoittajalla tarkoitetaan lineaaristen audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajaa.

2.3

Ehdotetussa direktiivin muutoksessa esitetään laajennetun soveltamisalan mukaisesti uutena asiana audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän käsite, jolla tarkoitetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä äänen kanssa tai ilman ääntä lähetettävää liikkuvaa kuvaa, jonka tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Televisiomainontaa pidetään osana audiovisuaalista kaupallista viestintää, kun sillä tarkoitetaan televisiossa lähetettäviä ilmoituksia, joilla pyritään edistämään joko tavaroiden tai palvelujen myyntiä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan taikka tukemaan lähetystoiminnan harjoittajan omaa toimintaa. Sama koskee teleostoslähetyksiä.

2.3.1

Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden nykyinen televisiomainonnan ja televisiomyynnin kielto ulotetaan kaikkiin audiovisuaalisiin kaupallisen viestinnän muotoihin. Kielto koskee myös reseptilääkkeiden televisiomainontaa ja -myyntiä. Alkoholijuomien mainonnan rajoitukset säilytetään kohtuuttoman kulutuksen välttämiseksi ja alaikäisten suojelemiseksi:

2.3.2

Ehdotuksessa säilytetään piilomainonnan kielto. Piilomainonnalla tarkoitetaan tavaranvalmistajan tai palveluntarjoajan tavaroiden, palvelujen, nimen, tavaramerkin tai toiminnan sanallista tai kuvallista esittämistä ohjelmissa siten, että lähetystoiminnan harjoittajan tarkoituksena on käyttää kyseistä esittämistä mainostarkoituksessa ja että se saattaa johtaa yleisöä harhaan esittämisen luonteen suhteen. Yleensä se tapahtuu jättämällä tunnistus tai varoitus pois. Tässä yhteydessä säädetään, että televisiomainonnan on oltava helposti tunnistettavissa ja se on erotettava selvästi muista ohjelmapalveluista kuva- ja/tai äänitunnuksella.

2.3.3

Tuotesijoittelulle annetaan kuitenkin uusi määritelmä. Se erotetaan piilotetusti toteutetusta audiovisuaalisesta kaupallisesta viestinnästä, vaikka ne määritellään hyvin samalla tavalla: ohjelmaan sisällytetään esitettäväksi tuote, palvelu, tavaramerkki tai näitä koskeva viittaus yleensä maksua tai muuta samankaltaista vastiketta vastaan. Jotta tuotesijoittelu olisi laillista, sen on täytettävä tietyt vaatimukset, esimerkiksi seuraavat:

2.3.4

Ehdotuksessa säilytetään viittaukset sponsorointiin ja ehdot, joiden mukaan se on sallittua. Ehdotus sisältää eräitä olennaisia muutoksia toiminnan mukauttamiseksi uuteen soveltamisalaan. Myös alitajunnan kautta vaikuttavien tekniikoiden kielto audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä säilytetään.

2.4

Ehdotuksessa käsitellään nykyisen direktiivin tapaan jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia ja todetaan seuraavaa:

2.4.1

Jäsenvaltioilla on edelleen mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta mediapalvelujen tarjoajaa vastaan sen välttämiseksi, että joitakin direktiivin säännöksiä rikotaan selvästi ja tuntuvasti, mikäli tarjoaja suuntaa kaiken tai suurimman osan toimistaan ensimmäisen jäsenvaltion alueelle ja mikäli jäsenvaltio, johon tarjoaja on sijoittautunut, ei ryhdy vastaaviin toimiin pyynnöstä huolimatta ja komissiolta saadaan suostumus.

2.4.2

Ehdotuksessa säilytetään kansalliselle ja eurooppalaiselle audiovisuaaliselle tuotannolle ja riippumattomalle audiovisuaaliselle tuotannolle nykyisessä direktiivissä asetetut kiintiöt. Vaikutustenarviointiraporttien mukaan kyseiset kiintiöt on viime vuosina toteutettu tyydyttävästi.

2.4.3

Ehdotukseen sisältyy seuraavat jäsenvaltioita koskevat uudet säännökset:

2.5

Ehdotuksessa muotoillaan uudelleen nykyisen direktiivin säännökset audiovisuaalisen median palveluntuottajien välittämien arvojen sääntelystä.

2.5.1

Ehdotuksessa todetaan, että kyseiset palvelut eivät saa

Ehdotus sisältää nykyisen nimenomaisen viittauksen olla lähettämättä ohjelmia, jotka sisältävät pornografiaa tai aiheetonta väkivaltaa. Sen lisäksi ohjelmiin, jotka voivat haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä, on sovellettava teknistä koodausta, lähetysajan valintaa tai sisällön luokittelutoimia sen takaamiseksi, etteivät lähetysalueella olevat alaikäiset kuule tai näe tällaisia lähetyksiä.

2.5.2

Audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa

2.6

Ehdotettu muutos vähentää mainoskatkoja koskevia lainsäädännöllisiä vaatimuksia sekä yksinkertaistaa ja lieventää monia soveltamisehtoja.

2.6.1

Yksittäisten mainospalojen ja teleostoslähetysten poikkeuksellinen luonne säilytetään käytännöllisesti katsoen ennallaan urheiluohjelmia lukuun ottamatta. Suositus sijoittaa mainoskatkot ohjelmien väliin säilytetään, vaikka katkoja sallitaan ohjelmien keskelle, kunhan ohjelman eheyttä ja tekijänoikeuksia kunnioitetaan.

2.6.2

Sallittuja katkoja, kyseisten taukojen välejä ja poikkeuksia koskevat ehdot, jotka riippuvat ohjelmatyypistä, korvataan yleissäännöllä, jonka mukaan televisioelokuvat, elokuvateokset, lastenohjelmat ja uutisohjelmat voidaan keskeyttää mainoksilla tai teleostoslähetyksellä kerran 35 minuutin jakson aikana. Uskonnollisten tilaisuuksien lähetyksiä ei saa edelleenkään katkaista mainoksilla.

2.6.3

Mainonnan eri muodoille omistetusta ajasta ehdotuksessa säilytetään vain yleinen ehto, jonka mukaan mainoksia, teleostoslähetyksiä ja muita lyhyitä myynninedistämismuotoja saa olla 20 prosenttia kutakin tasatuntien välistä tuntia kohden, eikä tätä kohtaa edelleenkään sovelleta lähetystoiminnan harjoittajan ilmoituksiin, jotka koskevat sen omia ohjelmia ja niihin suoraan liittyviä oheistuotteita, eikä sponsorointiin, joka sisältää nyt myös tuotesijoittelun.

3.1

ETSK katsoo, että voimassa olevaa ”televisio ilman rajoja” -direktiiviä on tarpeen muuttaa niin, että se vastaa uutta teknologisen lähentymisen tilannetta sekä uusia mainostamis- ja myynninedistämiskäytäntöjä. Se toteaa myös, että tarvitaan helpommin sovellettavissa olevaa ja tehokkaampaa lainsäädäntöä, jonka avulla tehostetaan Euroopan yhtenäismarkkinoiden kehitystä ja vauhditetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen kauppaa. ETSK katsoo kuitenkin, että direktiivin muuttamisella on vastattava yhtä lailla niin teknisen ja taloudellisen kehityksen vaatimuksiin kuin tarpeeseen suojella ihmisarvoa ja henkilökohtaista koskemattomuutta.

3.2

ETSK pahoittelee myös sitä, ettei komissio käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja poistanut eräitä nykyisen direktiivin vaikeasti tulkittaviksi ja sovellettaviksi osoittautuneita epäselvyyksiä ja puutteita, jotka ovat johtaneet oikeudelliseen epävarmuuteen sekä direktiivin täytäntöönpanossa että kansallisissa laeissa, joilla direktiivi saatetaan osaksi jäsenvaltioiden oikeusjärjestystä.

3.2.1

Esimerkkinä mainittakoon, että direktiivillä säänneltyjä mainonnan muotoja ei määritellä, mukaan luettuina eräät direktiivin kattamat laittomat menettelyt. Vaikka asiaa käsitellään myöhemmin ”erityistä”-kohdassa tarkemmin, on paikallaan mainita tässä esimerkinomaisesti, että johdanto-osan 44 kappaleessa myyntiohjelmat jätetään pois mainonnan piiristä. Kuitenkaan missään kohtaa tekstiä ei ole määritelty tämän mainonnan muodon ominaisuuksia eikä rajoituksia.

ETSK katsoo, ettei myyntiohjelmien poisjättämiselle ole perusteita, ja nämä ohjelmat pitäisi joka tapauksessa sisällyttää mainonnan piiriin. Muussa tapauksessa vain hankaloitettaisiin mainostoimintaa ja siirrettäisiin kaupallinen viestintä muihin muotoihin, ja näin mainosten määrä säilyisi ennallaan tai jopa lisääntyisi.

3.2.2

Lisäksi yhä lukuisampien perussääntöjen ja alkuperämaaperiaatteen vahvistamisen yhdistelmä saattaa jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisen edistämisen sijasta johtaa päinvastoin eri jäsenvaltioiden lainsäädännön huomattaviin eroihin, etenkin mainonnassa ja alaikäisten suojelussa, ja siten haitata yhtenäismarkkinoiden kehittymistä tai heikentää merkittävästi kuluttajansuojaa.

3.3

Vaikka tarkoituksena on selkeyttää audiovisuaalisten mediapalveluiden (joita säänneltäisiin muutettavalla direktiivillä) ja muiden audiovisuaalisten palveluiden (jotka kuuluvat sähköisen viestinnän säännösten yleiseen soveltamisalaan) välistä eroa, on todennäköistä, että direktiivin soveltamisalaa on aina vain vaikeampi määritellä, kun audiovisuaali- ja mediamuodoista kehitetään yhä satunnaisempaa tekstien, äänen ja kuvan sekoitusta.

3.4

Komitea katsoo, että direktiivin muuttamisella pitää vähintään turvata audiovisuaalisten mediapalvelujen katsojien, erityisesti alaikäisten, suojelu (ja jos mahdollista, laajentaa sitä). Kuten jo korostettiin, direktiivillä on audiovisuaalialan yhtenäismarkkinoiden tavoitteiden lisäksi edistettävä sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja, jotka liittyvät monimuotoisuuteen, identiteettiin, henkilökohtaiseen kehitykseen ja ihmisarvoon (kuten ehdotuksen johdanto-osassa mainitaan), sekä sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, jotka kaikki turvataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (8). Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (9) televisiotoiminnan katsotaan olevan yleistä taloudellista etua koskeva palvelu.

3.5

Komitea katsoo, että direktiivin muutosehdotuksessa olisi mentävä pidemmälle ja ehdotettava erityistoimia sellaisilla aloilla kuin moniarvoisuus ja tiedotusvälineiden keskittyminen. ETSK olisi odottanut päättäväisempää otetta jäsenvaltioiden suhteen eurooppalaisen tuotannon edistämisessä sen sijaan, että tuotannon edistämistä edellytetään ainoastaan ”mahdollisuuksien mukaan”. Samoin on asianlaita käsiteltäessä niitä ei-lineaarisiin palveluihin vähitellen sovellettavia kriteereitä, joiden mukaan tuotannon on oltava mahdollisuuksien mukaan eurooppalaista ja riippumatonta.

3.6

Käsitellessään ehdotuksessa säädettävää vastineoikeutta komissio ei ole ottanut huomioon ETSK:n kantaa (10) tarpeesta säätää oikaisuoikeudesta, jonka yleinen soveltamisala on sama ja jota koskevat samat edellytykset, henkilöiden oikeuksiin vaikuttavan väärän, virheellisen tai epätäsmällisen sisällön torjumiseksi.

3.7

ETSK katsoo, että ehdotuksessa olisi tehtävä välttämättömäksi tai pakolliseksi, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan, siellä vakiinnutetaan ja tehdään toimivaksi sellainen sääntelyviranomainen, joka on paitsi puolueeton ja avoin myös hallituksesta riippumaton. Komitea on vakuuttunut, että tulevaisuudessa olisi harkittava eurooppalaisen viraston, laitoksen tai muun ylikansallisen elimen perustamista.

4.1

Komitea katsoo, että komission esittämä määritelmä audiovisuaalisesta kaupallisesta viestinnästä on liian suppea, koska siinä vain mekaanisesti toistetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen määritelmä. Vaikuttaa loogiselta määritellä ne liikkuvaksi kuvaksi äänen kanssa tai ilman ääntä, jolloin liikkuvasta kuvasta tehdään audiovisuaalisten mediapalvelujen ehdoton edellytys ja jolloin sähköiset lehdet sekä radiolähetykset jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kun direktiivin soveltamisala on kuitenkin määritelty, audiovisuaalisiin mediapalveluihin liittyvässä audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä voidaan käyttää liikkumattomia kuvia (esimerkiksi logoja tai mainosjulisteita) tai pelkkää ääntä ilman kuvaa (esimerkiksi puhetta, jossa viitataan johonkin tuotemerkkiin, tai mainossäveltä). Olisi parempi määritellä audiovisuaalinen kaupallinen viestintä audiovisuaalisten mediapalvelujen yhteydessä lähetettäviksi kuviksi ja/tai ääniksi, joiden tarkoituksena on suoraan tai epäsuorasti edistää taloudellista toimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavaroiden, palvelujen tai imagon myyntiä.

4.2

Direktiivin muutosehdotuksessa säilytetään ennallaan nykyinen määritelmä, jossa televisiomainonnan katsotaan olevan ilmoitus, jota lähetetään maksua vastaan. ETSK katsoo, että maksun sijasta määrittävänä kriteerinä olisi käytettävä tavaroiden tai palvelujen myynninedistämisen tarkoituksellisuutta, sillä tällainen määritelmä olisi yhtenäinen muiden yhteisön direktiivien, kuten harhaanjohtavasta mainonnasta annetun direktiivin, määritelmien kanssa. Näin vältettäisiin vaara, että lähetetään laittomia mainoksia tai mainostetaan sellaisia tuotteita, joiden mainostaminen on kielletty televisioissa ja joita nyt voidaan esitellä, mikäli maksusta eikä siten niiden luonteesta televisiomainoksina ole sitovaa näyttöä. Samaa olisi sovellettava teleostoslähetysten määritelmässä esitettyyn maksuedellytykseen.

4.2.1

Jos ehdotettu kriteeri pidetään edelleen voimassa, direktiivissä olisi sallittava se, että jäsenvaltiot voivat direktiivin 84/850/ETY mukaisesti antaa tuomioistuimille toimivallan vaatia (siviili- ja hallinto-oikeudenkäynneissä) lähetystoiminnan harjoittajia todistamaan, että nämä eivät ole saaneet maksua audiovisuaalisesta viestinnästä. Muussa tapauksessa tällaisen audiovisuaalisen viestinnän katsotaan olevan luonteeltaan kaupallista.

4.3

Ehdotuksessa esitetty piilomainonnan määritelmä on hyvin samankaltainen kuin nykyisessä versiossa. ETSK katsoo kuitenkin, että piilomainonnan määritelmää olisi sovellettava audiovisuaaliseen kaupalliseen viestintään kokonaisuudessaan, eikä ainoastaan televisiomainontaan, kun otetaan huomioon, että säännöksessä nimenomaan kielletään piilotetusti toteutettu audiovisuaalinen kaupallinen viestintä.

4.3.1

ETSK katsoo edelleen, että piilotetusti toteutetun audiovisuaalinen kaupallisen viestinnän käsite olisi ulotettava laajemmalle kuin nyt ehdotuksessa esitetään:

4.3.2

Direktiivissä olisi lisäksi selvästi todettava, että tuotesijoittelun ei katsota olevan piilotetusti toteutettavaa audiovisuaalista kaupallista viestintää, mikäli siinä noudatetaan direktiivissä säädettyjä vaatimuksia.

4.4

Komitea pitää myönteisenä sitä, että direktiivin muutosehdotuksessa mainitaan nimenomaan tuotesijoittelu. Vaikka nykyään minkälaista tahansa tuotesijoittelua voidaan periaatteessa pitää piilomainontana ja siten kieltää se, käytännössä tuotesijoittelua ei ole yritetty mieltää edes televisiomainonnaksi, joten se on jäänyt sääntelyn ulkopuolelle. ETSK katsoo kuitenkin, että tuotesijoittelun määritelmässä olisi selvästi tuotava esiin sen tunnusomaiset piirteet, eli lähetystoiminnan harjoittajan tuotteen tai palvelun edistämisen tarkoituksellisuus, sekä sellaisten visuaalisten tai akustisten merkkien puute, joiden avulla yleisölle osoitetaan sijoittelun mainosluonne sen keston ajan (toisin sanoen samanaikaisesti), kuten tehdään muissa mainonnan muodoissa, esimerkiksi myyntiohjelmissa.

4.4.1

Samoin olisi säädettävä, että tuotesijoittelu ei saa vaikuttaa ohjelmien itsenäisyyteen eikä yhtenäisyyteen, kuten on mainittu muidenkin myynninedistämismuotojen kohdalla. Tuotesijoittelun rajoituksia on tiukennettava ja sijoittelu kiellettävä sekä silloin, kun on kyse kielletystä mainonnasta, alaikäisiin kohdistuvasta tai uutissisällöstä, että silloin, kun mainostetaan lääkkeitä tai (kuten tuonnempana mainitaan) alkoholijuomia.

4.5

Nykyisen direktiivin tavoin ehdotuksessa kielletään alitajunnan kautta vaikuttavien tekniikoiden käyttö audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä. Tekstissä ei kuitenkaan tällaisia tekniikoita määritellä missään kohdassa. ETSK katsoo, että käsite olisi määriteltävä selvästi niin, että viitataan sellaisten visuaalisten tai akustisten ärsykkeiden käyttöön, jotka lähetetään sellaisina, että ne hädin tuskin kyetään aistein havaitsemaan ja jotka siten havaitaan tiedostamatta.

4.6

Direktiivin muutosehdotuksen mukaan tuotteiden myynnin edistäminen audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä voi olla joko suoraa tai epäsuoraa. Eräissä tapauksissa kaupallinen viestintä on kiellettyä myös epäsuorasti, kuten savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden kohdalla. Tekstissä ei kuitenkaan määritellä tällaista audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän keinoa. ETSK katsoo, että epäsuoran kaupallisen viestinnän käsite olisi määriteltävä selvästi. Olisi korostettava, että vaikka tuotteita ei suoraan esitellä tai niihin ei suoraan viitata, saatetaan käyttää tuotemerkkejä, symboleita tai muita sellaisten tuotteiden tai sellaisten yritysten ominaispiirteitä, jotka pääasiallisesti tai tunnetusti markkinoivat tai valmistavat kyseisiä tuotteita.

4.7

Direktiivin muutosehdotuksen 3 g artiklan (c) kohdassa luetellaan periaatteet, joita audiovisuaalisessa kaupallisessa viestinnässä on noudatettava. Luettelossa toistetaan nykyisessä direktiivissä mainonnalle ja teleostoslähetyksille asetetut vaatimukset, mutta viittaus ihmisarvoon on jätetty pois. ETSK katsoo, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan perusteella tämä tärkeä viittaus olisi säilytettävä.

4.8

Direktiivin muutosehdotuksessa pidetään ennallaan vaatimus, että jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maiden lainkäyttövaltaan kuuluvia audiovisuaalisia mediapalveluja ei saateta tarjolle tavalla, joka voisi vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. Siinä säilytetään ennallaan myös aikarajoitukset; niitä on edelleen sovellettava sisältöihin, jotka saattavat (edes hiukankin) haitata alaikäisten kehitystä, sekä toistetaan pornografian tai aiheettoman väkivallan laajamittainen kielto. Olisi hyödyllistä tutkia kiellon tehokkuutta arvioimalla, missä määrin direktiiviä on noudatettu vuodesta 1989 lähtien, ja harkita kiellon poistamista sekä turvata alaikäisten suojelu pornografiselta materiaalilta ja väkivallalta keinoilla (koodaus, lähetysajan valinta, varoitus), jotka on jo tekstissä mainittu.

4.8.1

Komitea pahoittelee, ettei komissio ole ottanut ehdotuksessaan huomioon sellaisia hieman ohjailevampia alaikäisten suojelun keinoja, joka ovat eräissä jäsenvaltioissa osoittautuneet tehokkaiksi ja jotka esimerkiksi lisäävät alaikäisten suojelua mainonnalta tai rajoittavat harhaanjohtavan mainonnan ja teleostosten väärinkäyttöä.

4.9

Ehdotukseen sisältyy eräitä perusteettomia eroavuuksia rajoitettaessa audiovisuaalisia mediapalveluja ja niihin liittyvää audiovisuaalista kaupallista viestintää. Ehdotuksessa mainitaan, että audiovisuaalisiin mediapalveluihin ei saa sisältyä aineksia, jotka ”yllyttävät vihaan sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella”, kun taas kaupallisesta viestinnästä todetaan, ettei se saa sisältää minkäänlaista ”rotuun, sukupuoleen tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää”. Viittaus ihmisarvoon on kadonnut. Ehdotuksessa todetaan, että audiovisuaalisia mediapalveluita ei saa asettaa tarjolle tavalla, joka voi ”vakavasti haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä”. Audiovisuaalisen kaupallisen viestinnän yhteydessä tämä on rajattu muotoon ”aiheuttaa moraalista tai fyysistä haittaa alaikäisille”. Ehdotuksessa ei kielletä väkivaltaiseen tai epäsosiaaliseen käytökseen tai eläimiin kohdistuvaan julmuuteen kannustamista tai niiden edistämistä audiovisuaalisessa viestinnässä. Komitea katsoo, että tällaiset rajoitukset olisi ulotettava mahdollisimman täydellisesti koskemaan sekä audiovisuaalisia mediapalveluita että audiovisuaalista kaupallista viestintää.

4.10

Lähetystoiminnan harjoittajilta vaadittujen perustietojen osalta ETSK katsoo, että sääntelyviranomaista, jos sellaista on, olisi nimenomaisesti vaadittava ilmoittamaan ainakin toimijan osoite ja sähköpostiosoite.

4.11

Alkoholijuomien audiovisuaalisen kaupallisen mainonnan kohderyhmää (mainontaa ei saa suunnata alaikäisille) ja sen sisältöä on rajoitettu: alkoholin kohtuuttomaan käyttöön ei saa rohkaista. ETSK katsoo kuitenkin, että alkoholin käyttöön liittyvät vakavat, erityisesti nuoria koskettavat ongelmat oikeuttaisivat tiukempaan sääntelyyn. Komissio voisi säännellä

4.12

Direktiivissä olisi kerrottava katsojien käytössä olevista valitusteistä yhteisön oikeudessa, sillä he ovat kuluttajia. Olisi esimerkiksi kerrottava mahdollisuudesta nostaa kieltokanteita direktiivin säännösten rikkomisen perusteella (direktiivin 98/27/EY mukaisesti). Tästä ei ole edes mainintaa ehdotuksen johdanto-osassa huolimatta siitä, että asia mainitaan muussa asiaa koskevassa lainsäädännössä, kuten sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetussa direktiivissä 2005/29/EY.

4.13

Direktiivin muutosehdotuksella pitäisi lisätä yhteyskomitean tehtäviä sellaisilla alueilla kuin

Olisi niin ikään tunnustettava, että kuluttajien ja katsojien järjestöillä on aktiivinen rooli sekä itse- että yhteissääntelyssä. (11)

4.14

Muutosehdotuksessa olisi edellytettävä, että kaikki jäsenvaltiot perustavat direktiivin kattamalla alalla toimivaltaiset sääntelyviranomaiset ja omaksuvat Euroopan neuvoston suosituksessa 23(2000) mainitut kriteerit, joiden mukaan kyseiset viranomaiset ovat riippumattomia, puolueettomia ja avoimia sekä kokoonpanoltaan että toteuttaessaan toimiaan.

4.15

Lopuksi mainittakoon, että direktiivin muutosehdotukseen olisi suositeltavaa sisällyttää toimia, joiden avulla digitaalinen televisio ja sen interaktiivinen sisältö saadaan vammaisten ulottuville ja hyödynnetään näin teknologisen lähentymisen mukanaan tuomat mahdollisuudet.