8.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/28

1.1

ETSK on alusta lähtien seurannut eurooppalaisen Galileo-satelliittinavigointi- ja satelliittipaikannusohjelman syntymistä ja kehittymistä. Komitea toteaa ohjelman keskeisen strategisen merkityksen unionin kilpailukyvylle sekä sen innovatiiviset taloudelliset, sosiaaliset ja työllistävät vaikutukset. Lisäksi Galileo-ohjelmalla voidaan parantaa elämänlaatua kansalaisyhteiskunnassa (1). ETSK on myös tähdentänyt Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta lähtien (2), että yksityissektorin on osallistuttava järjestelmän kehittämiseen ja käyttöön, sekä vakuuttanut tukevansa hanketta jatkuvasti sen kehittämis- ja käyttövaiheissa (3).

1.2

ETSK korostaa aiheesta äskettäin antamassaan lausunnossa (4), että ”Galileo-ohjelma (– –) on vihdoin päässyt todelliseen käynnistysvaiheeseen sen jälkeen kun ESA:n neuvostossa päästiin 26. toukokuuta 2003 sopimukseen järjestön jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista”, ja toteaa, että ”Galileo-ohjelma on merkittävä haaste Euroopan unionille, sen riippumattomuudelle, sen tekniselle ja tieteelliselle kapasiteetille, sen taloudelle ja erityisesti sen avaruus(– –)alan toiminnalle”.

2.1

On muistettava, että Galileo-ohjelmassa on neljä kehitysvaihetta:

2.2

Määrittelyvaiheen jälkeen toukokuussa 2002 perustettiin neljäksi vuodeksi Galileo-yhteisyritys, jotta huolehditaan ”Galileo-ohjelman tutkimus-, kehittämis- ja esittelyvaiheen hallinnon yhtenäisyydestä ja varainhoidon valvonnasta sekä [käytetään] tätä tarkoitusta varten ohjelmalle myönnettyjä varoja”.

2.3

Asetuksella N:o 1321/2004 (5), jolla perustettiin maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen, sekä yhteisellä toiminnalla 2004/552/YUTP (6) — jotka molemmat hyväksyttiin 12. heinäkuuta 2004 — on myös toteutettu järjestelmän toimintarakenteita, joiden avulla varmistetaan ohjelmiin liittyvien julkisten etujen valvonta sekä Galileo-järjestelmän turvallisuus ja suojelu.

2.4

Kansainvälisellä tasolla Euroopan unioni ja Yhdysvallat pääsivät 26. kesäkuuta 2004 nelivuotisten neuvottelujen jälkeen erittäin merkittävään sopimukseen Galileo- ja GPS-järjestelmistä (7). Sopimus koskee kyseisten satelliittinavigointi- ja -paikannusjärjestelmien tarjoamien palvelujen sekä niihin liittyvien sovellutusten edistämistä, toimittamista ja hyödyntämistä täysin yhteensopivasti ja yhteentoimivasti. Kyseisten kahden järjestelmän on määrä toimia rinnakkain ilman signaalien välistä häirintää. Näin Galileosta voi tulla maailmanlaajuinen avointen signaalien standardi siviili- ja kaupallisiin tarkoituksiin käytettävissä GNSS-järjestelmissä (puolustusvoimat hallinnoi GPS-järjestelmää). Lisäksi Galileo tulee nykyisten GPS-järjestelmän käyttäjien ulottuville, ja siitä voi muodostua houkutteleva vaihtoehto yhden vastaanottimen ansiosta.

2.5

Kansainvälisen tason toimia edustaa myös Israelin kanssa 13. heinäkuuta 2004 allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja. Myös Kiinan kanssa on allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja 30. lokakuuta 2003. Jonkin aikaa on käyty neuvotteluja yhteentoimivuuden saavuttamiseksi venäläisen Glonass-järjestelmän (8) kanssa. Neuvotteluissa on jo edistytty etenkin taajuuksien hankkimisen ja venäläisten kantorakettien käytön suhteen. Yhteistyösopimusneuvottelut Venäjän federaation, Ukrainan ja Intian kanssa ovat myös edenneet pitkälle. Lisäksi on jo luotu yhteyksiä Australiaan, Brasiliaan, Meksikoon ja Etelä-Koreaan. Myös Sveitsi, Norja ja Kanada tarkastelevat mahdollisuutta osallistua rahoitukseen.

2.6

Välimeren alueen osalta käynnistettiin Valenciassa huhtikuussa 2002 kokoontuneessa ulkoministerien Euro–Välimeri-konferenssissa toimintasuunnitelma, johon sisältyy Välimeren alueen satelliittinavigointi- ja -paikannusjärjestelmiä koskeva yhteistyö. Galileo-yhteisyritys käynnisti äskettäin Kairossa EU:n ja Välimeren alueen paikallista GNSS-järjestelmää koskevan esittely-, koulutus- ja koordinointihankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia yhteistyössä Välimeren alueen kumppanuusmaiden kanssa Galileo-järjestelmää edeltäneen geostationaarisen EGNOS-satelliitin (9) vaikutusta.

2.7

Galileo-järjestelmä tarjoaa täysimittaisesti toimiessaan viisi palvelutasoa:

2.8

Galileo-järjestelmän käyttö ja hallinnointi siviilitarkoituksiin sekä etupäässä kaupalliset ja ammatilliset sovellutukset huomioon ottaen komissio katsoo, että sen potentiaaliset markkinat saattavat vuonna 2010 olla noin kolme miljardia vastaanotinta. Vuosittaisen investointien tuoton arvioidaan olevan noin 250 miljardia euroa. Lisäksi perustetaan uusia yrityksiä, ja ne luovat satoja tuhansia korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, joista yli 150 000 Eurooppaan.

2.9

Galileo-yhteisyritys päätti syyskuussa 2004 kilpailuun perustuvan neuvotteluvaiheen. Se on saanut lopulliset ehdotukset kahdelta toimilupaa hakeneelta yhteenliittymältä (Eurely (11) ja Inavsat (12)) ja arvioi niitä lopullisesti kolmen kriteerin perusteella. Kriteerit ovat liikkeenjohto- ja rahoitusvalmiudet, tekniset valmiudet sekä oikeudelliset ja sopimustekniset näkökohdat.

2.10

Sen jälkeen kun Galileo-yhteisyritys on esittänyt asiaa koskevan raporttinsa komissiolle ja kun komissio on laatinut tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle (13) siirtymisestä käyttöönotto- ja käyttövaiheeseen, yhteisyritys saa toimeksiantonsa mukaisesti ”tarvittavat poliittiset suuntaviivat ohjelman seuraavien vaiheiden julkisesta rahoituksesta ja julkisen palvelun tehtävistä sekä etenkin tehtävien määritelmät”. Yhteisyritys voi näin ollen ehdottaa valvontaviranomaiselle toimilupasopimuksen allekirjoittamista. Valvontaviranomainen on toimiluvan myöntävänä viranomaisena vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta asetuksen (EY) N:o 1321/2004 nojalla.

2.11

Komitea on huolissaan siitä, että edellä mainittu menettely saattaa osoittautua liian monimutkaiseksi ja että siihen voi sisältyä päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista valvontaa, mikä ei helpota eikä selkeytä menettelyä.

2.12

Lisäksi tässä lausunnossa käsiteltävässä asetusehdotuksessa säädetään, että valvontaviranomaiset, jotka määritellään asetuksen (EY) N:o 1321/2004 nojalla satelliittinavigointiohjelmiin liittyviä julkisia etuja valvovaksi yhteisön virastoksi, perustetaan vasta vuonna 2005.

3.1

Komitean lausunnossa käsiteltävällä asetusehdotuksella vastataan tarpeeseen laatia erityinen oikeusväline, jolla varmistetaan ohjelmalle itsenäinen budjettikohta ja tehostetaan Galileo-ohjelman varainhoitoa ja valvontaa käyttöönotto- ja käyttövaiheissa myös toimiluvan haltijaan nähden.

3.2

Ehdotetulla asetuksella pyritään siis määrittelemään yhteisön rahoitusosuutta koskevat säännöt ohjelman käyttöönotto- ja käyttövaiheissa. Asetusehdotuksessa keskitytään seuraaviin seikkoihin:

3.2.1

Yhteisön on varmistettava yhdenmukaiset puitteet yhteisön myöntämille varoille sekä varoille, jotka toimiluvan haltijan saa

3.2.2

On varmistettava valvontaviranomaisten asianmukainen institutionaalinen hallinto- ja valvontajärjestelmä.

4.1

ETSK katsoo, että eri palvelutasojen tarjonnan teknisiä näkökohtia tulisi välittömästi tarkentaa. Näin varmistetaan avoimet standardit, joiden ansiosta palvelut ovat muiden palvelujen tarjoajien ja innovatiivisten palvelujen ulottuvilla, sekä vältetään uusia, etenkin pieniä toimijoita koskevat keinotekoiset esteet tai korkeat maksut.

4.2

Budjettikehyksen asianmukaisuuden suhteen ETSK toivoo, että yhteisön talousarvion uudet rahoitusnäkymät hyväksytään mahdollisimman pian. Komitea tukee komission pyyntöä luoda Galileo-ohjelmaa varten erityinen ja itsenäinen budjettikohta, jossa ohjelmalle myönnetään miljardin euron rahoitus. Komitea kehottaa lisäämään määrärahoja asianmukaisesti, jotta varmistetaan EGNOS-järjestelmän kehittäminen ja liittäminen Galileo-ohjelmaan. ETSK:n mielestä on myös asianmukaista, että GNSS-järjestelmien satelliittipaikannuksen tutkimustoiminta sisältyy tutkimus-, kehittämis- ja esittelytoiminnan seitsemänteen puiteohjelmaan ja että sitä rahoitetaan puiteohjelmasta.

4.3

ETSK pohtii myös sitä, miten budjettikehykseen liitetään niiden unionin ulkopuolisten maiden elinten mahdollinen julkinen rahoitus, jotka ovat ilmaisseet aikeensa osallistua Galileo-ohjelman rahoitukseen.

4.4

ETSK panee merkille, että budjettikehys tarjoaa toimiluvan haltijalle etuja, jotka aiheutuvat sen tehtävästä palvelujen tarjoajana sekä sen käyttöön maksutta asetettujen järjestelmän osien lisenssimaksuista ja tekijänoikeusmaksuista (IPR) (14). ETSK on huolissaan siitä, että toimiluvan haltijalle luodaan näin mahdollisesti ennakkoon määräävä tai monopoliasema, mikä saattaa johtaa kilpailun vääristymiin ja vapaiden markkinoiden rajoituksiin.

4.5

Yhteisön virastolle (maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän Euroopan valvontaviranomaiselle) tehtäväksi annettua hallintoa ja valvontaa koskevan institutionaalisen rakenteen asianmukaisuuskysymyksestä komitea korostaa seuraavaa:

4.5.1

Euroopan avaruusjärjestö ei ole edustettuna Euroopan GNSS-valvontaviranomaisen hallintoneuvostossa, vaikka se on mukana nykyisen yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

4.5.2

Galileo-yhteisyritys siirtää hallinto- ja valvontavastuun Euroopan GNSS-valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen hoitaa Galileo-ohjelman varoja, myöntää toimiluvat, valvoo sopimusvelvoitteiden noudattamista, antaa toimiluvan haltijalle oikeudet käyttää omaisuutta toimiluvan voimassaolon ajan, hoitaa EGNOS-operaattorin kanssa tehtyä sopimusta, koordinoi jäsenvaltioiden aloitteita, jotka koskevat järjestelmän toiminnan edellyttämiä taajuuksia, takaa, että järjestelmän osat on varmennettu asianmukaisesti, sekä valvoo turvallisuusmääräysten, myös yhteiseen toimintaan 2004/552/YUTP sisältyvien määräysten, noudattamista.

4.5.3

ETSK ilmaisee huolensa erittäin arkaluonteisen siirtymävaiheen johdosta, kun toukokuussa 2006 toimintansa lopettava yhteisyritys siirtää vastuunsa uudelle Euroopan GNSS-valvontaviranomaiselle, jonka on määrä alkaa toimia vuoden 2005 puolivälissä.

4.5.4

Komitea suosittaakin komissiolle ja neuvostolle, että ne valvovat siirtymävaihetta sekä yhteisyrityksen ja valvontaviranomaisen välistä ”rinnakkaiseloa”.

4.5.5

Yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP määräyksissä sekä Euroopan GNSS-valvontaviranomaisen perustavassa asetuksessa, jossa säädetään järjestelmän suoja- ja turvallisuuskomitean perustamisesta, tarkastellaan Galileo-ohjelman sisäisiä turvallisuuskysymyksiä.

ETSK:n mielestä Galileo-järjestelmän ja muiden tämänhetkisten eurooppalaisten aloitteiden, kuten GMES-järjestelmän (Global Monitoring for Environment and Security), etsintä- ja pelastuspalveluja koskevan COSPAS-SARSAT -järjestelmän (15), oikeudellisten ja sisäasioiden verkostojen, Grid-multimediaverkoston jne., välisiä yhteyksiä tulisi syventää.

4.5.6

ETSK korostaa, kuten jo aiemminkin esittämissään lausunnoissa (16), että turvallisuuskysymysten yhteydessä on käsiteltävä myös yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa ja että asian hoitaminen on mahdollisuuksien mukaan annettava Euroopan perusoikeusvirastolle (17) tai perustettava asianmukainen neuvoa-antava elin. Ei vaikuta riittävältä, että Euroopan GNSS-valvontaviranomaisen perustamista esittävän asetuksen 19 artiklassa viitataan asetukseen (EY) N:o 45/2001. Jos halutaan varmistaa Galileo-järjestelmän menestys ja kansalaisyhteiskunnan sille antama täysi tuki, on yksityisyyden ja henkilötietojen asianmukaisen suojelun varmistaminen komitean mielestä yhtä tärkeä seikka kuin turvallisuuskysymykset.

4.5.7

Kansalaisyhteiskunnan osallistumista ajatellen ETSK panee merkille, että Galileo-ohjelman kaltainen Euroopalle hyvin merkittävä aloite on edelleen lähes tuntematon useimmille Euroopan kansalaisille. ETSK toivookin, että unionin toimielimet käynnistävät yhdessä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa mahdollisimman pian tiedotus- ja valveuttamiskampanjan, jonka avulla tehdään tunnetuksi kyseistä Euroopan teollisuuden ja tutkimustoiminnan huipputuotetta ja parannetaan sen arvostusta sekä vakuutetaan Euroopan kansalaisille, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan ja suojellaan.

5.1

Edellä esitetyn johdosta ETSK suosittaa, että ehdotetun asetuksen johdanto-osan perustelukappaleita täydennetään seuraavasti:

5.1.1

Uusi perustelukappale 3 a: ”Kun ajatellaan ohjelman mahdollisia vaikutuksia Euroopan kansalaisten elämään, komissio varmistaa, että Euroopan perusoikeuksien virasto tai vaihtoehtoisesti tilapäinen neuvoa-antava elin huolehtii yksityisyyden ja henkilötietojen suojelusta Galileo-ohjelman palvelujen yhteydessä. Näin varmistetaan kehityksen avoimuus sekä jatkuva vuoropuhelu mahdollisten käyttäjien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.”

5.1.2

Lisätään perustelukappaleeseen 12 seuraavaa: ”Näin varmistetaan samalle budjettikohdalle suunnatut yhteisön lisävarat EGNOS-järjestelmän kehittämiseksi ja integroimiseksi Galileo-ohjelmaan sekä luodaan tutkimus-, kehittämis- ja esittelytoiminnan seitsemännessä puiteohjelmassa riittävästi toimintavaraa ja resursseja satelliittinavigointia ja nykyisten verkkojen integrointia varten.”

5.1.3

Uusi perustelukappale 13 a: ”Komissio ja neuvosto varmistavat, että Galileo-yhteisyrityksen ja uuden Euroopan GNSS-valvontaviranomaisen välinen siirtymäprosessi on täysin avoin. Näin vältetään mahdollisia päällekkäisyyksiä, toiminnan myöhästymisiä tai vieläkin pahempaa — markkinarajoituksia.”

5.1.4

Uusi perustelukappale 14 a: ”Jos unionin ulkopuoliset maat osallistuvat Euroopan GNSS-valvontaviranomaisen rahoitukseen tai antavat siihen muulla tavoin panoksensa, komission on valvottava, että se tapahtuu vastavuoroisten intressien mukaisesti ja olemassa olevaa tasapainoa kunnioittaen ja että neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät asianomaiset sopimukset.”

6.1

ETSK vahvistaa tukevansa täysin Galileo-ohjelmaa ja sen kahden viimeisen kehitysvaiheen toteuttamisen nopeuttamista, jotta ohjelma olisi täysin toimintakykyinen vuonna 2008.

6.2

ETSK kehottaa komissiota arvioimaan etukäteen niitä toimiluvan haltijan saamia lisäetuja, jotka aiheutuvat palvelujen tarjoamisesta ja tekijänoikeuksista, sekä levittämään selkeää ja täsmällistä tietoa arvioinnin tuloksista.

6.3

ETSK katsoo, että on tapahtunut merkittävää edistystä pyrittäessä luomaan maailmanlaajuinen infrastruktuuri. Tässä yhteydessä on mainittava etenkin EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on varmistaa maailmanlaajuisten satelliittinavigointi- ja paikannusjärjestelmien täysimittainen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus.

6.4

ETSK korostaa Kiinan ja Israelin kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja katsoo, että on ponnisteltava kaikin tavoin, jotta Sveitsin, Norjan, Venäjän federaation, Ukrainan, Intian, Australian, Meksikon, Brasilian ja Etelä-Korean kanssa päästäisiin sopimukseen yhteisiä intressejä koskevista seikoista. Komitea katsoo, että Välimeren alueelle tulisi antaa erityisasema, sillä siellä voidaan jo hyödyntää EGNOS-järjestelmän palveluja. Alue on myös strateginen Euroopan rauhan, vakauden ja kestävän kehityksen kannalta.

6.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että ohjelman avaaminen unionin ulkopuolisille maille vahvistaa merkittävästi Euroopan unionin politiikan ulkoista ulottuvuutta.

6.6

ETSK toivoo, että Euroopan komissiolla olisi käytettävissään budjettikohta, jonka avulla voitaisiin käynnistää tiedotus- ja valveuttamiskampanja, jotta voitaisiin tehdä tunnetuksi kyseistä Euroopan teollisuuden ja tutkimustoiminnan huipputuotetta ja parantaa sen arvostusta sekä vakuuttaa Euroopan kansalaisille, että heidän yksityisyyttään kunnioitetaan ja suojellaan.

6.7

ETSK toivoo, että sen edellä esittämät kannanotot ehdotetun asetuksen johdanto-osan perustelukappaleisiin otettaisiin huomioon (yksityisyyden suoja, rahoituksen lisääminen, siirtymävaihe ja unionin ulkopuolisten maiden osallistuminen). Ehdotuksilla pyritään selkeyttämään aloitetta ja muuttamaan sitä nykyistä avoimemmaksi sekä varmistamaan aloitteelle asianmukaiset varat unionin toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan intressien mukaisesti.