20.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/22

1.1

Komitea pitää komission tiedonannossa ”Nopeiden yhteyksien Eurooppa: sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys” (KOM(2004) 61 lopullinen) tehtyä analyysia ja annettuja suosituksia tervetulleina. Kyseessä on ansiokas ja ajankohtainen selonteko, jossa kuvataan tarkkanäköisesti strategiaa, jolla Euroopan sähköisen viestinnän alaa tulisi ohjata sen seuraavassa kasvuvaiheessa.

1.2

Komitean lausunnossa tuetaan tiedonannon yleislinjaa ja siinä tehtyjä arviointeja sekä tuodaan esiin komitealle erityisen tärkeitä huolenaiheita.

2.1

Komissio hyväksyi 3. helmikuuta 2004 tiedonantonsa aiheesta ”Nopeiden yhteyksien Eurooppa: sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys”. Tiedonanto on vastaus kevään 2003 Eurooppa-neuvoston pyyntöön saada selonteko alan kehityksestä ennen seuraavaa kevätkokousta, ja siinä tarkastellaan Euroopan sähköisen viestinnän alaa yleisesti Lissabonin strategian näkökulmasta. Tiedonanto sisältää analyysin alan tulevaan kasvuun vaikuttavista avaintekijöistä, ja sillä haetaan myös poliittista tukea alan tulevan kehityksen tukemisessa tarvittaville toimenpiteille.

2.2

Lissabonin strategiassa todetaan, että tieto- ja viestintäteknologia (TVT) on kasvun sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehityksen keskeinen tekijä. Se edistää sekä talouskehitystä että yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Tiedonannossa painotetaan sähköisen viestinnän merkitystä Euroopan taloudelle ja tuottavuuden lisäämiselle. Ala sisältää kaksi sektoria: palvelut ja laitteet. Sähköinen viestintä on merkittävä ala kokonsa ja dynaamisuutensa takia sekä siksi, että se vaikuttaa lähes kaikkeen muuhun taloudelliseen toimintaan. Äskettäin on osoitettu, että se on ollut tärkein eurooppalaisen työn tuottavuutta lisäävä tekijä.

2.3

Voimakkaasta 1990-luvun alkupuolella tapahtuneesta kasvusta ja Lissabonin strategian kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista ja eräistä Aasian maista tuotantotahdissa sekä tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käytössä, ja TVT-investointien puute vahingoittaa Euroopan kilpailukykyä (1). Sähköisen viestinnän edistyminen seuraavien 18 kuukauden kuluessa on keskeistä eEurope 2005 -toimintasuunnitelman ja Lissabonin strategian pitkän tähtäimen tavoitteiden tuloksille. Sähköisen viestinnän ala kasvoi nopeasti 1990-luvun loppupuolella, mutta kehitys kääntyi jyrkästi alaspäin vuosina 2000 ja 2001, minkä vuoksi neuvosto ja komissio ryhtyivät seuraamaan alan tilannetta tiiviisti ja aiheesta laadittiin tiedonanto ennen keväällä 2003 pidettyä Eurooppa-neuvoston kokousta.

2.4

Kahden vakaannuttavan vuoden jälkeen olosuhteet näyttävät nyt olevan sellaiset, että voidaan päästä jälleen korkeampiin kasvulukemiin. Komission mukaan operaattorien rahoitustilanne on parantunut ja palvelujen tuotto on kasvanut jatkuvasti. Alan kestävä kasvu voidaan saavuttaa kuitenkin vain, jos pääomainvestoinnit elpyvät ja markkinoille saadaan uusia innovatiivisia palveluja.

2.5

Internet-kuplan puhkeamisen jälkeen teleoperaattorit ovat vähentäneet pääomamenoja osana tervehdyttämistoimiaan. Alan kasvun elpyminen edellyttää pääomainvestointien piristymistä. Poliittisten päättäjien toiminta vaikuttaa sijoitusasteeseen: uuden sääntelyjärjestelmän täytäntöönpano luo sijoituksille aiempaa paremman oikeusvarmuuden; kansallisten laajakaistastrategioiden toteuttaminen parantaa palveluiden saatavuutta; uusien palveluiden tukeminen ja innovatiivisten sisältöjen saatavuus stimuloi kysyntää, ja sääntely- ja teknisten esteiden poistaminen helpottaa 3G-verkkojen käyttöönottoa.

Tiedonannossa eritellään neljä painopistealuetta:

2.6

Brysselissä maaliskuun 8.–9. päivänä 2004 pidetty televiestintäneuvoston kokous korosti poliittista sitoutumista Lissabonin strategian kestävää kehitystä, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeviin tavoitteisiin ja hyväksyi komission tiedonannossa (KOM(2004) 61 lopullinen) ja eEurope-toimintasuunnitelman väliarviointia koskevassa tiedonannossa (KOM(2004) 108 lopullinen) peräänkuulutetut toimet.

3.1

Tiedonannossa käsiteltävä sähköinen viestintä on laaja ja monimutkainen ala, jonka merkitys Lissabonin strategialle on huomattava. Vuosien mittaan komitea on hyväksynyt monia lausuntoja, joissa käsitellään alaa koskevaa politiikkaa (3). Komitea pitää tervetulleena mahdollisuutta kommentoida sähköisen viestinnän yleistä kehitystä, laajakaistayhteyksien saatavuutta, matkaviestintäalan kehitystä ja alan uutta sääntelyjärjestelmää.

3.2

Komissio on tehnyt erinomaista työtä kehittäessään ja toteuttaessaan sähköisen viestinnän kasvuun tähtäävää politiikkaa. Kyseessä on hyvin nopeasti muuttuva ja kehittyvä ala, jota luonnehtivat omia tavoitteitaan tarmokkaasti ajavien kaupallisten ja yhteiskunnallisten tahojen toiminta sekä ministerineuvoston, kansallisten hallitusten ja alueviranomaisten vahva poliittinen tuki.

3.3

Koska kyseessä on monimutkainen ja dynaaminen sekä unionin taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle merkittävä aihe, komitean mielestä on tärkeää, että kaikki osapuolet voivat säännöllisesti sanoa sanottavansa. Siten voidaan toteuttaa aiempaa täydellisempää ja yhdennetympää politiikkaa. Komitea tukee komission aikomusta jatkaa yhteistyötään sidosryhmien kanssa seuraavilla aihealueilla: teollis- ja tekijänoikeudet, digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien hallintajärjestelmät, turvallisuus- ja luottamuskysymykset, yhteentoimivuus ja standardointi, taajuuksien hallinnointi sekä kattavuus maa- ja syrjäseuduilla. Komitea osallistuu edelleen aktiivisesti alan kysymysten käsittelyyn.

3.4

Komitea on erityisen ilahtunut siitä, että komissio painottaa yhteentoimivuuden ja avoimuuden tarvetta teknologian ja palveluiden eri tasoilla: päätelaitteen ja verkon välillä, eri päätelaitteiden välillä, verkkojen välillä ja sisällön ja/tai sovellusten välillä. Ilman asianmukaista yhteentoimivuutta ja järjestelmän avoimuutta uusien teknologioiden massamarkkinoiden kehitys vaikeutuu huomattavasti.

3.5

Kuten kohdassa 1.1 todetaan, komitea tukee tiedonantoa ja katsoo, että komissio tekee erinomaista työtä alalla. Perusteellinen tutkimus ja konsultointi on edesauttanut sähköisen viestinnän tuntemusta sekä vahvan ja kestävän kasvun edistämiseen tähtäävän politiikan kehittämistä. Komitea tukee eEurope 2005 -toimintasuunnitelmaa ja komission tiedonannossa (KOM(2004) 61 lopullinen) suositeltuja toimenpiteitä.

3.6

Komitea haluaa erityisesti painottaa muutamien aihealueiden merkitystä:

3.6.1.1

Komitea pitää sähköisen viestinnän uutta sääntelyjärjestelmää tervetulleena, koska se parantaa markkinoiden toiminnan ennakoitavuutta, johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä kaikkialla unionissa. Järjestelmän mukanaan tuoma varmuus ja avoimuus kannustaa sähköisen viestintäalan investointeihin sekä vauhdittaa kilpailua ja uusien innovatiivisten palvelujen syntymistä.

3.6.1.2

Komitea yhtyy komission näkemykseen siitä, että sähköisen viestinnän jakelukanavien välisessä kilpailussa riippumattomuus teknologiatyypeistä, tukeutuminen avoimiin standardeihin ja pyrkimys näkökohtien yhteensovittamiseen ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä elinvoimaisten ja kilpailukykyisten markkinoiden luomiselle. Komitea on tyytyväinen siihen, että uusi sääntelyjärjestelmä tukee avointa kilpailua eri yhteystekniikoiden välillä (laajakaista, 3G, digitaalitelevisio jne.). Tällainen lähestymistapa alentaa verkkokustannuksia ja palveluiden hintoja sekä lisää käytettävyyttä ja edistää asiakkaiden liikkuvuutta. Riippumattomuus yksittäisistä teknologiatyypeistä ja järjestelmien avoimuus stimuloi myös huomattavasti palveluiden kysyntää.

3.6.1.3

Komitea pitää näin ollen uudessa sääntelyjärjestelmässä omaksuttua yksittäisistä teknologioista riippumatonta lähestymistapaa tervetulleena. Se heijastaa kiinteän verkon ja matkaviestintäpalveluiden, verkkosisällön sekä radio- ja TV-sisällön samoin kuin erilaisten jakelutekniikoiden lähentymistä. Komitea odottaa komission varmistavan, että järjestelmien yhteentoimivuus toteutetaan puitedirektiivin 2002/21/EY mukaisesti.

3.6.1.4

Palvelumarkkinoiden todellinen kilpailukyky on riippuvainen asiakkaan kotiin tai tiloihin johtavien yhteyksien eli tilaajayhteyksien hinnoittelun kilpailukykyisyydestä. Tällä hetkellä uusien palveluiden käyttöönottoa ja hintojen alentamista vaikeuttaa useimmilla markkinoilla se, että hallitsevassa asemassa olevat operaattorit kontrolloivat tilaajayhteyksiä. Komission tulisi seurata, kykeneekö sääntelyjärjestelmä tilaajayhteyksien eriyttämiseen hallitsevassa asemassa olevien operaattorien hallinnasta kaikilla markkinoilla.

3.6.1.5

Komitea pahoittelee sitä tosiasiaa, että komission on täytynyt käynnistää jäsenyysvelvoitteiden rikkomismenettelyjä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole panneet uutta sääntelyjärjestelmää täytäntöön. Komitea kehottaa komissiota ajamaan jatkossakin järjestelmän täydellistä täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa uudet tulokkaat mukaan lukien.

3.6.1.6

Komitea pitää tervetulleena Euroopan sääntelyviranomaisten ryhmän äskettäin hyväksymää yhteisestä kantaa sähköisen viestinnän vasta avatuilla markkinoilla esiintyvien kilpailuongelmien poistamiseksi (4). Komitea katsoo, että sääntelyjärjestelmän tarkoituksena on sääntelyn purkaminen ja kilpailun edistäminen, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että järjestelmää toteutetaan syntymässä olevia markkinoita ja uusien palvelujen käyttöönottoa edistävällä eikä niiden kehitystä estävällä tavalla. Se kehottaa komissiota myös seuraamaan tarkoin jäsenyysvelvoitteiden rikkomista vastaan suunnattujen toimien riittävyyttä ja niiden johdonmukaista soveltamista jäsenvaltioissa.

3.6.2.1

Yleinen ja toimintavarma laajakaistainfrastruktuuri on olennaisen tärkeää sellaisten palvelujen ja sovellusten kuin eHealth, eBusiness, eGovernment ja eLearning kehitykselle ja jakelulle. Laajakaistayhteydet ovat tulevina vuosina elintärkeitä Euroopan kasvulle ja elämänlaadulle. Laajakaistayhteys on julkinen hyödyke, jonka tulisi olla kaikkien EU-kansalaisten saatavilla. Komitea suosittelee, että komissio harkitsisi laajakaistan sisällyttämistä yleishyödyllisten palvelujen listaan.

3.6.2.2

eEurope 2005 -toimintasuunnitelmassa peräänkuulutetaan laajakaistayhteyksien suurta saatavuutta ja käyttöä EU:ssa vuoteen 2005 mennessä, mutta tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisessa ollaan jäljessä. Ellei laajakaistayhteyksien käyttöönottotahti nopeudu erityisesti kaupunkikeskusten ulkopuolella, unioni ei saavuta Barcelonan tavoitetta (5).

3.6.2.3

Komitea on tyytyväinen siihen, että 15 jäsenvaltion kansalliset laajakaistastrategiat on jätetty tarkistettavaksi, ja toteaa, että uudet jäsenvaltiot esittävät strategiansa vuoden 2004 loppuun mennessä. Se panee merkille, että komission ensimmäinen arvio suunnitelmista on myönteinen (6), ja odottaa kiinnostuneena kesäkuussa annettavaa yksityiskohtaista selontekoa strategioista.

3.6.2.4

Komitea ei kuitenkaan pidä epämääräisestä tavasta, jolla termiä ’laajakaista’ käytetään monissa tutkimuksissa ja selonteoissa. (Esimerkiksi 144 kilobitin kapasiteettia pidetään ’laajakaistayhteytenä’ myöhemmin mainittavassa komission viestintäkomitean selonteossa COCOM04-20 final ja samassa asiakirjassa sisällytetään 3G-yhteydet Italian laajakaistayhteyksien kokonaismäärään, vaikka niitä ei oteta huomioon muiden jäsenvaltioiden kohdalla.) Täsmällisen määritelmän puute heikentää huomattavasti laajakaista-termin selkeyttä ja käyttökelpoisuutta kaikissa keskusteluissa. Komitea kehottaakin komissiota säätämään laajakaista-termille täsmällisen ja vaativan määritelmän unionin käyttöä varten.

3.6.2.5

Komitea ei ole tyytyväinen myöskään siihen, että laajakaistakattavuutta koskevissa tilastoissa ei oteta huomioon saatavilla olevien yhteyksien laatua. Se kehottaakin komissiota sisällyttämään yhteyden laatua koskevan vähimmäisvaatimuksen laajakaistan täsmälliseen määritelmään. Laajakaistayhteyksiä koskevilla tilastoilla on merkitystä vasta kun tämä on huomioitu.

3.6.2.6

Komitea tiedostaa täysin tarpeen torjua tarmokkaasti digitaalisen jaon syntymistä Eurooppaan, koska jako vahingoittaisi heikossa asemassa olevia ja vaikeuttaisi sähköisten palveluiden yleistymistä. Vaikka ministerineuvosto onkin hyväksynyt politiikan painopisteen siirtämisen liittymismahdollisuuksista innovatiivisten palvelujen kehittämiseen ja tehokkaaseen käyttöön, komitea on huolestunut laajakaistan käyttöönoton tahdista ja kattavuudesta. Se on erityisen huolestunut tiettyjen maiden ja alueiden välisestä erosta komission viestintäkomitean uusimmissa laajakaistan levinneisyyttä koskevissa tilastoissa (7). Unionin 15 vanhassa jäsenvaltiossa 20 prosenttia väestöstä on nykyisin laajakaistayhteyksien ulkopuolella, koska verkon kattavuus on riittämätön. Komitea on tyytyväinen siihen, että komission tiedonannon painopisteenä on laajakaistan käyttöönotto heikompaan asemaan jääneillä alueilla. Lisäksi se kehottaa komissiota korostamaan kansallisten laajakaistastrategioiden yksityiskohtaisen arvioinnin yhteydessä tarvetta laajentaa laajakaistaverkot koko unionin alueelle nopeasti sekä korostamaan verkoissa olevia puutteita tulevissa selonteoissaan.

3.6.2.7

Komitea pitää tervetulleina ns. pikakäynnistyshankkeita ja rakennerahastotuen saatavuutta yhteyksien luomiseksi unionin kaupallisesti vähemmän kiinnostaville ja maaseutualueille. Se toivoo kuitenkin komission seuraavan tarkoin jäsenvaltioiden kansallisten laajakaistastrategioiden toteuttamista ja kiinnittävän huomiota yhteyksien luomistahtiin sekä niiden kattavuuteen ja laatuun.

3.6.2.8

Komitea pahoittelee, että komission tiedonanto käsittelee digitaalista kahtiajakoa vain maantieteen näkökulmasta (huonoista yhteyksistä kärsivät alueet) ja ettei siinä oteta huomioon taloudellisista syistä aiheutuvaa digitaalista kahtiajakoa (verkkoon pääsy on mahdotonta varojen puutteen vuoksi). Komission käyttämä perustelu, jonka mukaan nopeat yhteydet kohentavat elinolosuhteita lyhentämällä välimatkoja ja parantamalla terveydenhuollon, koulutuksen ja julkisten palveluiden saatavuutta, koskee yhtä hyvin maantieteellisesti eristyksissä olevia kuin kaikkein vähäosaisimpia kansalaisia.

3.6.2.9

Komitean arvion mukaan komission muistutus siitä, että viranomaisten toimien digitaalisen kahtiajaon voittamiseksi tulee tapahtua kilpailun periaatteita ja oikeutta noudattaen, on ristiriitainen itsessään: Digitaalista kahtiajakoa esiintyy, koska markkinat eivät ole kiinnostuneita kohderyhmästä. Julkisen palvelun tehtävä on siis välttämätön, ja julkisen palvelun velvoitteet on määriteltävä täsmällisesti virallisella säädöksellä.

3.6.3.1

Komitea pitää tervetulleena komission viime lokakuussa perustamaa Mobile Communications & Technology Platform -työryhmää, jonka tarkoitus on saattaa yhteen johtavat matkaviestintäoperaattorit, laite- ja komponenttivalmistajat sekä sisällöntuottajat. Se on tyytyväinen myös ryhmän ensimmäiseen selontekoon (8), jossa annetaan 20 suositusta matkaviestintäverkkojen ja -palvelujen käyttöönoton tukemiseksi kaikkialla Euroopassa. Niihin sisältyvät tutkimustoiminta, standardit, sisällöntuotanto, turvallisuus, taajuudet, kansainvälinen yhteistyö sekä sääntely.

3.6.3.2

Komitea on tyytyväinen siihen, että työryhmän selonteossa samoin kuin komission kertomuksissa 3G-matkaviestinnän painopiste on asiakaskeskeisen ja turvallisen ympäristön luomisessa, mikä tukee erilaisten laajakaistalaitteiden välityksellä kaikkialla ja ajankohdasta riippumatta saatavissa olevia nopeita yhteyksiä tieto- ja viihdepalveluihin.

3.6.3.3

Komitea hyväksyy täysin kaikkien osapuolten ilmaisemat näkemykset siitä, että tavoitteena ovat avoimet, yhteenliitettävät verkot sekä sovellusten ja palveluiden yhteentoimivuus. Se pitää tervetulleena Mobile Platform -työryhmän aikomusta laatia seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa strateginen linjanveto tutkimustoiminnasta tulevaisuuden langatonta maailmaa varten.

3.6.3.4

Komitea toivoisi komission käyttävän kaikkia mahdollisia keinoja, jotta 3G-verkkojen käyttöönottoa voitaisiin helpottaa ja jotta se voitaisiin tehdä kustannustehokkaasti. Jäsenvaltioiden on erityisesti autettava ratkaisemaan pikaisesti suunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ongelmat, jotka viivyttävät tämän uuden ja merkittävän teknisen ratkaisun käyttöönottoa.

3.6.3.5

Komitea on huolestunut operaattoreille annettavien 3G-lupien kalleudesta joissakin jäsenvaltioissa ja tämän mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta tulevaan strategiaan. Se toivoisi komission jakavan yksityiskohtaiset näkemyksensä aiheesta ja osoittavan toimenpiteitä, joilla voidaan poistaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä koskevaan strategiaan kohdistuvat haitalliset vaikutukset.

3.6.3.6

Kuluttajien etua ja EU:n resurssien tehokasta käyttöä ajatellen komitea toivoisi komission harkitsevan lainsäädäntöä infrastruktuurin yhteiskäytöstä 3G-operaattorien kesken silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Tällainen politiikka vauhdittaisi yhteyksien saatavuutta, vähentäisi ympäristöä koskevia huolenaiheita ja alentaisi palvelutarjonnan kustannuksia. Komitea panee merkille, että komissio on havainnut eräiden merkittävien operaattorien vastustavan infrastruktuurin yhteiskäyttöä kilpailusyistä. Komitea uskoo kuitenkin, että koko unionin etua tulisi pitää muutamien operaattorien suppeita kaupallisia motiiveja tärkeämpänä.

3.6.3.7

Komitea kiinnittää huomiota siihen, että Mobile Platform -työryhmän mukaan tarvitaan yhteistä politiikkaa kolmannen sukupolven matkaviestintää koskevien kysymysten ratkaisemiseksi johdonmukaisella tavalla. Ryhmä pitää seuraavan kokouksensa kesäkuussa, ja komitea odottaa kiinnostuneena tiedonantoa, jonka komissio on luvannut laatia kokouksen tulosten pohjalta.

3.6.4.1

Komission mukaan sellaisillakin alueilla, joilla laajakaistayhteyksien saatavuus on 90 %, niiden käyttöönottoaste on alhainen (keskiarvo 12 %) ja edelleen hidastumassa. Tämä johtuu yhteyksien kalleudesta, heikosta laadusta ja kiinnostavan sisällön puuttumisesta – kuluttajilla ei ole riittävästi mielenkiintoa laajakaistayhteyden hankkimiseen.

3.6.4.2

Sisältötarjonnan ja palveluiden kehittäminen laajakaistayhteyksien käyttöönoton edistämiseksi on keskeisen tärkeää tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiselle ja sitä kautta kilpailukyvylle, tuottavuuden kasvulle ja työllisyydelle kaikkialla Euroopassa. Tässä yhteydessä komitea pitää tervetulleena komission äskettäistä ehdotusta eContentplus-ohjelmasta vuosiksi 2005–2008 (9). Ohjelman tarkoituksena on edistää digitaalisen sisällön saatavuutta ja käyttöä.

3.6.4.3

Komitea katsoo, että laajakaistayhteyksien ja 3G-verkkojen kysynnän edistäminen, uusien innovatiivisten palveluiden tarve, kilpailu ja verkkojen käyttöönotto liittyvät toisiinsa. Kunkin osa-alueen kehitys auttaa muita. Edellä käsittelemiinsä tarjontaan liittyviin kysymyksiin viitaten komitea puoltaa kaikkia uusien, innovatiivisten palvelujen kehittämiseen tähtääviä komission aloitteita, jotka lisäävät kysyntää sekä uusien teknologioiden ja verkkojen painoarvoa.

3.6.4.4

Komitea uskoo, että verkkojen, järjestelmien ja laitteiden yhteentoimivuus edistää huomattavasti palveluiden käyttöönottoa ja kasvua. Se kehottaa komissiota vaatimaan yhteentoimivuutta sääntelyjärjestelmän avulla ja neuvotteluissaan kaikkien sähköisen viestinnän sidosryhmien kanssa.

3.6.4.5

Komitea tukee komissiota sen kehottaessa jäsenvaltioita pitäytymään hallinnon sähköisten palvelujen (esim. eHealth, eLearning) käyttöönottoaikataulussa ja toteaa, että julkinen sektori on kysynnän kantava voima uusien tietopalvelujen kehityksen varhaisvaiheessa.

3.6.4.6

Komitea on erityisen tyytyväinen komission aikomukseen työskennellä yhdessä elinkeinoelämän kanssa uusien palveluiden kehitystä vaikeuttavien kysymysten käsittelemiseksi. Tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien hallintajärjestelmät, yhteentoimivuus, mikromaksut ja mobiilimaksut. Tässä yhteydessä komitea pitää tervetulleena äskettäin julkaistua tiedonantoa (10) ja teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevää kuulemismenettelyä sekä kiinnittää komission huomion teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan, vuonna 2003 annettuun komitean lausuntoon (11).

3.6.4.7

Komitea korostaa turvallisuuskysymysten merkitystä kuluttajien päätöksille ottaa käyttöön uusia palveluita. Kuluttajien luottamus uusiin teknologioihin ja palveluihin on riippuvainen siitä, miten hyvin heidän etujaan suojellaan.

3.6.4.8

Komitea toivoo komission jatkavan yhteistyötään operaattorien, Internet-palveluiden tarjoajien, sisällöntuottajien, tv- ja radioyhtiöiden sekä viihdeteollisuuden kanssa ja pohtivan niiden kanssa, millaisia uusia kumppanuusmuotoja niiden toiminnassa voitaisiin käyttää uusien liiketoimintamallien ja palveluiden luomiseksi yhtenäisessä ja liikkuvassa unionissa.

3.6.4.9

Komitea on tyytyväinen myös tutkimus- ja kehitystyölle kuudennessa puiteohjelmassa annetusta tuesta. Se korostaa, että sähköisen viestintäteknologian alalla samoin kuin kaikkien muidenkin alojen teknologian kehityksessä Euroopan tulee panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin Lissabonin strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koska alalla on jo koettu vakaannuttamisen ja sijoitusten supistumisen aika, komitea kehottaa nyt kaikkia osapuolia – Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja yksityissektoria – osoittamaan sitoutumisensa ja sijoittamaan sähköisen viestinnän tulevaisuuteen lisäämällä merkittävästi tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuutta ja määrää.