Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32022R0615

    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2022/615, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä

    ST/6769/2022/INIT

    EUVL L 115, 13.4.2022, p. 51–58 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/615/oj

    13.4.2022   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 115/51


    NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2022/615,

    annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022,

    asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten ja ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan 2 kohdan,

    ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

    ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Vaikka neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 (2) on tarjonnut vakaan perustan unionin rahoitusmekanismeille, omien varojen käyttöön asettamista koskevia säännöksiä on tarpeen parantaa, jotta voidaan lisätä sen ennustettavuutta jäsenvaltioiden kannalta ja selkeyttää riitojenratkaisumenettelyjä.

    (2)

    Tällä hetkellä ainoastaan jäsenvaltiot hallinnoivat komission nimissä avattuja omien varojen tilejä. Omien varojen keräämiseen käytettävien pankkitilien määrän vähentäminen tehostaisi toimintaa ja mahdollistaisi yhteisen lähestymistavan kassanhallintaan. Jotta omien varojen tilien hallinnointia voitaisiin nykyaikaistaa, komission olisi voitava perustaa keskitetty omien varojen tili. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita, käyttävätkö ne kyseistä keskitettyä omien varojen tiliä vai komission nimissä niiden valtiovarainhallinnossa tai kansallisessa keskuspankissa avattua tiliä. Jotta jäsenvaltiot voisivat tehdä tietoon perustuvan valinnan, komission olisi laadittava yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi keskitetyn omien varojen tilin käytöstä.

    (3)

    Tällä hetkellä asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 jäsenvaltioiden ei sallita tehdä ennakkomaksuja. Jotkin jäsenvaltiot ovat kuitenkin aiemmin maksaneet kansalliset rahoitusosuutensa ennakkoon saatuaan komissiolta siihen luvan. Oikeusvarmuuden vuoksi kyseisessä asetuksessa olisi säädettävä, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus tehdä ennakkomaksuja tapauskohtaisesti, edellyttäen että ne ilmoittavat asiasta komissiolle etukäteen. Jos jäsenvaltio hyödyntää kyseistä mahdollisuutta, tasapuolisuuden vuoksi muiden jäsenvaltioiden ei olisi jouduttava vastaamaan ennakkomaksuun mahdollisesti liittyvistä kustannuksista, kuten negatiivisesta korosta.

    (4)

    Päivä, jona jäsenvaltiot maksavat aiempien varainhoitovuosien ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen mukautukset, olisi siirrettävä seuraavan vuoden maaliskuuhun, jotta voidaan lisätä ennustettavuutta kansallisten talousarviomenettelyjen näkökulmasta. Päivää, johon mennessä jäsenvaltioiden on maksettava mukautuksia, olisi sovellettava myös määriin, joista komissio on toimittanut tiedot ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

    (5)

    Jotta voidaan turvata unionin toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi tarvittava vakaa talousarvio, koron laskentamenetelmän avulla olisi erityisesti varmistettava, että omat varat asetetaan käyttöön oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti.

    (6)

    Nykyistä raja-arvoa, jota pienempiä korkomääriä ei peritä, on tarpeen muuttaa. Sen vuoksi on tarpeen korottaa määrää, jota pienempiä korkomääriä ei peritä, jotta voidaan parantaa perintämenettelyjen kustannustehokuutta.

    (7)

    Asetuksella (EU, Euratom) N:o 609/2014 rajoitetaan peruskoron ylittävä korkokannan korottaminen 16 prosenttiyksikköön. Korotuksen rajaamista 16 prosenttiyksikköön sovelletaan kuitenkin vain tapauksissa, jotka ovat tulleet tietoon neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2016/804 (3) voimaantulon jälkeen. Näin ollen tapauksissa, jotka olivat jo tiedossa ennen asetuksen (EU, Euratom) 2016/804 voimaantuloa ja joissa on kyse erittäin suurista korkomääristä, ei ole mahdollista hyödyntää kyseistä ylärajaa riippumatta siitä, onko korkomäärä jo ilmoitettu jäsenvaltioille. Kyseisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on edelleen maksettava korkomäärät, jotka ovat suhteettomia erääntyneen pääoman määrään nähden. Järjestelmän oikeasuhteisuuden varmistamiseksi säilyttäen samalla pelotevaikutus peruskoron ylittävä korkokannan korotus olisi lisäksi rajoitettava 14 prosenttiyksikköön. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 asiaankuuluvien säännösten selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi korotuksen rajoittamista 14 prosenttiyksikköön olisi sovellettava kaikkiin sellaisiin korkomääriin, joita ei ole ilmoitettu jäsenvaltiolle ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

    (8)

    Nykyisen oikeudellisen kehyksen mukainen käytäntö on osoittanut, että voi olla -vaikeaa määrittää päivämäärää, josta alkaen viivästyskorko on alkanut kertyä, koska on vaikeaa määrittää tarkka ajankohta, jona takaisinperintätoimet voidaan katsoa riittämättömiksi. Yksinkertaistamisen vuoksi olisi oltava viiden vuoden mittainen maksuajan pidennys määrän vahvistamispäivästä sillä edellytyksellä, että määrä on vahvistettu, että se on viety ajoissa erilliseen kirjanpitoon ja että se on pidetty erillisessä kirjanpidossa asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisesti. Näin ollen koron olisi alettava juosta vasta viiden vuoden kuluttua, kun taas pääoman määrää koskevan vastuun olisi säilyttävä.

    (9)

    Jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen kohtelu tapauksissa, joissa vahvistettuja perinteisten omien varojen saamisia vastaavia määriä ei saada perittyä takaisin, jäsenvaltiot olisi vapautettava velvollisuudesta asettaa komission käyttöön vahvistettuja perinteisten omien varojen saamisia vastaavat määrät, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että jäsenvaltion saamisten vahvistamisen jälkeen tekemä virhe ei vaikuttanut kyseisiä saamisia vastaavan määrän perintäkelvottomuuteen. Tällainen virhe voisi johtua esimerkiksi myöhästyneestä kirjaamisesta erilliseen kirjanpitoon tai puutteista takaisinperintämenettelyssä.

    (10)

    Asetukseen (EU, Euratom) N:o 609/2014 sisältyy vain yksi määräaika, joka velvoittaa komissiota toimittamaan sille raportoituihin kirjanpidosta poistamista koskeviin tapauksiin liittyvät huomautuksensa jäsenvaltiolle, jota asia koskee, kuuden kuukauden kuluessa kyseisen jäsenvaltion selvityksen vastaanottamisesta. Jotta kirjanpidosta poistamista koskevien selvitysten jatkotoimet voidaan toteuttaa ajallaan ja entistä joustavammin ja jotta voidaan arvioida nopeasti ja täysin avoimesti jäsenvaltioiden päätös olla asettamatta käyttöön sellaisia perinteisten omien varojen määriä, joita ei saada perittyä, komissiota ja jäsenvaltioita koskevia menettelyllisiä määräaikoja olisi mukautettava.

    (11)

    Jotta jakso, jolta korkoa kertyy, voitaisiin keskeyttää, jos jäsenvaltiot ja komissio ovat erimielisiä, olisi otettava käyttöön säännöksiä, joissa otetaan huomioon nykyinen käytäntö, jonka mukaan unionin talousarvioon maksettavia omien varojen määriä koskevan varauman kohteena oleva maksu on suoritettava; tämä antaa mahdollisuuden nostaa komissiota vastaan perusteetonta etua koskeva kanne Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 268 artiklan ja 340 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

    (12)

    Siltä osin kuin jäsenvaltioiden ja komission välillä on erimielisyyttä perinteisten omien varojen käyttöön asettamisesta, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 olisi säädettävä tarkistusmenettelystä avoimuuden lisäämiseksi ja jäsenvaltioiden puolustautumisoikeuksien selkeyttämiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tarkistusmenettelyn tuloksesta ja vireillä olevien asioiden tilanteesta olisi keskusteltava komission kanssa vuotuisessa kokouksessa, joka on määrä järjestää. Kyseinen kokous olisi pidettävä johtohenkilöiden asianmukaisella tasolla, jotta eri kantoja voidaan tarkastella uudelleen ja pyrkiä estämään mahdollinen rikkomusmenettely unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

    (13)

    Komission olisi tarkasteltava uudelleen tarkistusmenettelyn toimivuutta asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mahdollisen tarkistamisen yhteydessä tai viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä ja erityisesti arvioitava mahdollisuuksia virtaviivaistaa tarkistusmenettelyä, joka voidaan tarvittaessa päättää komission päätöksellä.

    (14)

    Asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 6 ja 10 a artiklaa olisi muutettava poistamalla viittaus Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtävään korjaukseen ja sisällyttämällä Saksa kiinteämääräisten korjausten edunsaajiin neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (4) mukaisesti.

    (15)

    Paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti useiden omien varojen käyttöön asettamista koskevien asetusten rinnakkaisen olemassaolon olisi oltava vain väliaikaista, ja tällaiset säädökset olisi yhdistettävä yhdeksi ainoaksi asetukseksi mahdollisimman pian.

    (16)

    Asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 olisi muutettava,

    ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014 seuraavasti:

    1)

    korvataan 6 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

    ”ALV-perusteiset omat varat ja BKTL-perusteiset omat varat, joiden osalta otetaan huomioon Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutus kyseisiin varoihin, otetaan kuitenkin kirjanpitoon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mukaisesti seuraavasti:”;

    2)

    muutetaan 9 artikla seuraavasti:

    a)

    korvataan 1 kohta seuraavasti:

    ”1.   Kunkin jäsenvaltion on 10, 10 a ja 10 b artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen hyvitettävä omat varat tilille, joka valitaan vapaasti seuraavista:

    a)

    tili, joka on avattu komission nimissä jäsenvaltion valtiovarainhallinnossa,

    b)

    tili, joka on avattu komission nimissä kansallisessa keskuspankissa, tai

    c)

    komission tätä tarkoitusta varten avaama keskustili valitsemassaan julkisessa rahoituslaitoksessa.

    Jollei tapauksen mukaan kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitetusta negatiivisen koron soveltamisesta muuta johdu, kyseistä tiliä voidaan veloittaa vain komission määräyksestä.

    Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tilit ovat kansallisessa valuutassa, ja niiden pitäminen on maksutonta ja korotonta. Jos kyseisiin tileihin sovelletaan negatiivista korkoa, asianomainen jäsenvaltio hyvittää tiliä määrällä, joka vastaa sovelletun negatiivisen koron määrää, viimeistään negatiivisen koron perimistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä.

    Jäsenvaltioiden on hyvitettävä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettua tiliä kansallisessa valuutassa olevilla määrillä. Jos keskustiliin sovelletaan negatiivista korkoa, asianomainen jäsenvaltio hyvittää keskustiliä määrällä, joka vastaa sen osuutta tälle tilille talletettujen omien varojen määrästä, viimeistään negatiivisen koron perimistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä työpäivänä.

    Komissio hoitaa kassanhallintatoimiaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tilien osalta 14 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

    Komissio laatii ilman aiheetonta viivytystä yksityiskohtaisen kustannus-hyötyanalyysin ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun tilin käytöstä ja raportoi neuvostolle keskustilin täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.”;

    b)

    lisätään kohta seuraavasti:

    ”2 a.   Komissio toimittaa jäsenvaltioille kuukausittain sähköisesti ennusteen käteisvarojen tarpeesta seuraavien neljän kuukauden osalta.”;

    3)

    korvataan 10 a artikla seuraavasti:

    ”10 a artikla

    ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettaminen

    1.   ALV-perusteiset omat varat ja BKTL-perusteiset omat varat, joiden osalta otetaan huomioon Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutus kyseisiin varoihin, tuloutetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä työpäivänä. Tuloutettavat määrät ovat Kahdestoistaosa talousarvioon otetuista asiaankuuluvista kokonaismääristä, muunnettuina kansallisiksi valuutoiksi varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisen noteerauspäivän vaihtokursseilla, sellaisina kuin ne on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

    2.   Komissio voi erityisesti, kun kyseessä on tarve maksaa Euroopan maatalouden tukirahaston menot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (*1) ja myöhemmän asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, ja unionin kassatilanteesta riippuen pyytää jäsenvaltioita tulouttamaan varainhoitovuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, enintään kahta kuukautta tavanomaista aiemmin, kahdestoistaosan sellaisista summista, jotka on otettu talousarvioon ALV-perusteisten omien varojen ja BKTL-perusteisten omien varojen osalta, tai osan siitä, ottaen huomioon Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutuksen kyseisiin varoihin.

    Jollei kolmannesta alakohdasta muuta johdu, komissio voi erityisesti, kun kyseessä on tarve maksaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen menot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (*2) ja myöhemmän asiaankuuluvan unionin oikeuden mukaisesti, ja unionin kassatilanteesta riippuen pyytää jäsenvaltioita tulouttamaan varainhoitovuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana lisäksi enintään puolet yhdestä sellaisten summien kahdestoistaosasta, jotka on otettu talousarvioon ALV-perusteisten omien varojen ja BKTL-perusteisten omien varojen osalta, ottaen huomioon Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutuksen kyseisiin varoihin.

    Kokonaismäärä, jonka komissio voi pyytää jäsenvaltioita tulouttamaan saman kuukauden aikana ensimmäisen ja toisen alakohdan nojalla, ei kuitenkaan voi missään tapauksessa ylittää määrää, joka vastaa kahta ylimääräistä kahdestoistaosaa.

    Ensimmäisten kuuden kuukauden jälkeen pyydetty kuukausittainen tuloutus ei voi ylittää yhtä kahdestoistaosaa ALV- ja BKTL-perusteisista omista varoista, ja sen on pysyttävä talousarvioon tätä varten otettujen määrien rajoissa.

    Komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille etukäteen viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen tai toisen alakohdan nojalla pyydettyä tuloutusta.

    Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille hyvissä ajoin ja viimeistään kuusi viikkoa ennen toisen alakohdan nojalla pyydettyä tuloutusta aikomuksestaan pyytää tällaista tuloutusta.

    Tavanomaista aikaisemmin suoritettaviin tuloutuksiin sovelletaan kunkin vuoden tammikuun tuloutusta koskevaa 4 kohtaa sekä 5 kohtaa, joita sovelletaan, mikäli talousarviota ei ole lopullisesti hyväksytty ennen varainhoitovuoden alkua.

    Jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää komissiolta lupaa ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen aikaistamiseen erityisesti lisätalousarvioiden yhteydessä vuoden lopussa ottaen huomioon Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutuksen näihin omiin varoihin. Kaikista aikaistetuista maksuista on ilmoitettava vähintään seitsemän työpäivää etukäteen, ja asianomaisen jäsenvaltion olisi perusteltava pyyntönsä asianmukaisesti. Komissio arvioi pyynnön ottaen huomioon oman kassatilanteensa ja likviditeettitarpeensa. Jäsenvaltio voi suorittaa aikaistetun maksun vain komission luvalla. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on vastattava ALV- ja BKTL-perusteisista omien varojen aikaistettuun käyttöön asettamiseen mahdollisesti liittyvistä lisäkustannuksista.

    3.   Kaikki muutokset ALV-perusteisen oman varan yhdenmukaiseen verokantaan, BKTL-perusteisen oman varan kertoimeen sekä Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen rahoitukseen edellyttävät lisätalousarvion lopullista hyväksymistä, ja niiden seurauksena mukautetaan varainhoitovuoden alusta alkaen tuloutettuja kahdestoistaosia.

    Kyseiset mukautukset tehdään ensimmäiseen tuloutukseen, joka seuraa lisätalousarvion lopullista hyväksymistä, jos se hyväksytään ennen kuukauden kuudettatoista päivää. Muussa tapauksessa kyseiset mukautukset tehdään toisessa lisätalousarvion lopullista hyväksymistä seuraavassa tuloutuksessa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 10 artiklassa säädetään, nämä mukautukset kirjataan sen varainhoitovuoden tileille, jota lisätalousarvio koskee.

    4.   Kahdestoistaosat, jotka koskevat kunkin varainhoitovuoden tammikuun tuloutusta, lasketaan sellaisten summien perusteella, jotka on vahvistettu SEUT 314 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa talousarvioesityksessä, ja ne muunnetaan kansalliseksi valuutaksi ensimmäisenä varainhoitovuotta edeltävän kalenterivuoden joulukuun 15 päivää seuraavana noteerauspäivänä voimassa olleilla vaihtokursseilla. Mukautus tehdään seuraavaa kuukautta koskevassa tuloutuksessa.

    5.   Jos talousarviota ei ole lopullisesti hyväksytty viimeistään kaksi viikkoa ennen seuraavan varainhoitovuoden tammikuun tuloutusta, jäsenvaltioiden on tuloutettava kunkin kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, tammikuu mukaan lukien, kahdestoistaosa viimeisen lopullisesti hyväksytyn talousarvion mukaisesta ALV-perusteisen oman varan määrästä ja BKTL-perusteisesta omasta varasta Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettävän bruttovähennyksen vaikutus kyseisiin varoihin huomioon ottaen. Mukautus tehdään ensimmäisenä talousarvion lopullista hyväksymistä seuraavana eräpäivänä, mikäli talousarvion lopullinen hyväksyminen tapahtuu ennen kuukauden kuudettatoista päivää. Muussa tapauksessa mukautus tehdään toisena talousarvion lopullista hyväksymistä seuraavana eräpäivänä.

    6.   Tanskalle, Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille myönnettyjen bruttovähennysten rahoitusta ei tarkisteta myöhemmin, vaikka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/516 (*3) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettaviin BKTL-tietoihin tehtäisiin muutoksia.

    (*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608)."

    (*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320)."

    (*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/516, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta sekä neuvoston direktiivin 89/130/ETY, Euratom ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/2003 (BKTL-asetus) kumoamisesta (EUVL L 91, 29.3.2019, s. 19).”;"

    4)

    korvataan 10 b artiklan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille laskennan tuloksena saadut määrät ennen helmikuun 1 päivää sinä vuonna, joka seuraa mukautuksia varten tarvittavien tietojen toimitusvuotta. Kunkin jäsenvaltion on kirjattava nettomäärä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle tilille sitä vuotta seuraavan vuoden maaliskuun ensimmäisenä työpäivänä, jona komissio ilmoitti jäsenvaltioille laskelman tuloksena saadut määrät.

    Määräaikaa, johon mennessä jäsenvaltioiden on maksettava mukautukset, sovelletaan myös määriin, joista komissio on toimittanut tiedot ennen 3 päivää toukokuuta 2022.”;

    5)

    muutetaan 12 artikla seuraavasti:

    a)

    lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

    ”Neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (*4) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille perinteisille omille varoille on maksettava korkoa ajalta, joka alkaa siitä hetkestä, jolloin määrä olisi pitänyt asettaa käyttöön, siihen asti, kun määrä on tosiasiallisesti maksettu 9 artiklassa tarkoitetulle komission tilille.

    Jos määrä on vahvistettu 2 artiklan mukaisesti, viety ajoissa erilliseen kirjanpitoon 6 artiklan mukaisesti ja pidetty erillisessä kirjanpidossa 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti, korkoa ei makseta viiden vuoden aikana määrän vahvistamisen päivämäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 1 kohdan soveltamista.

    Jos määrän osalta on haettu muutosta hallinto- tai oikeusteitse, viiden vuoden määräaika alkaa siitä päivästä, jona lopullinen päätös annettiin tiedoksi tai julkaistiin. Jos maksu suoritetaan useassa erässä, viiden vuoden määräaika alkaa viimeistään viimeisestä maksusuorituksesta silloin, kun se ei kata velan loppuosuutta.

    (*4)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).”;"

    b)

    korvataan 3 kohta seuraavasti:

    ”3.   Alle 1 000 euron korkomääriä ei peritä.”;

    c)

    korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten korotusten yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 14 prosenttiyksikköä. Korotuksen rajoittamista 14 prosenttiyksikköön sovelletaan kaikissa tapauksissa, joissa koron määrää ei ole ilmoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle ennen 3 päivää toukokuuta 2022. Korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta 1 kohdan mukaisesti.”;

    d)

    korvataan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

    ”Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten korotusten yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 14 prosenttiyksikköä. Korotuksen rajoittamista 14 prosenttiyksikköön sovelletaan kaikissa tapauksissa, joissa koron määrää ei ole ilmoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle ennen 3 päivää toukokuuta 2022. Korotettua korkokantaa sovelletaan koko viivästyksen ajalta 1 kohdan mukaisesti.”;

    6)

    muutetaan 13 artikla seuraavasti:

    a)

    lisätään 2 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

    ”Jäsenvaltiot vapautetaan myös velvollisuudesta asettaa komission käyttöön määrät, jotka vastaavat 2 artiklan mukaisesti vahvistettuja saamisia, jos ne osoittavat, että jäsenvaltion näiden saamisten vahvistamisen jälkeen tekemä virhe, kuten virheet, jotka johtavat myöhästyneeseen kirjaamiseen erilliseen kirjanpitoon, ei vaikuttanut siihen, että 2 artiklan mukaisia saamisia vastaavaa määrää ei voitu periä takaisin.”;

    b)

    korvataan 2 kohdan viides alakohta seuraavasti:

    ”Jos maksu suoritetaan useassa erässä, viiden vuoden määräaika alkaa viimeistään viimeisestä maksusuorituksesta silloin, kun se ei kata velan loppuosuutta.”;

    c)

    korvataan 4 kohta seuraavasti:

    ”4.   Komissio toimittaa huomautuksensa jäsenvaltiolle, jota asia koskee, kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa säädetyn selvityksen vastaanottamisesta. Komissio voi pidentää kyseistä määräaikaa kerran kolmella kuukaudella ja se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle.

    Komissio voi pyytää lisätietoja. Tällaisissa tapauksissa ensimmäisessä alakohdassa säädetty määräaika alkaa päivästä, jona pyydetyt lisätiedot on vastaanotettu. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä kyseistä määräaikaa pidennetään kerran kolmella kuukaudella.

    Jos jäsenvaltio ei voi toimittaa komission pyytämiä lisätietoja, se voi ilmoittaa asiasta komissiolle. Tämän jälkeen komissio toimittaa lopulliset huomautuksensa käytettävissä olevien tietojen perusteella kolmen kuukauden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Komissio voi pidentää kyseistä määräaikaa kerran kolmella kuukaudella ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle.”;

    d)

    lisätään kohta seuraavasti:

    ”5.   Jos jäsenvaltio ja komissio eivät pääse yhteisymmärrykseen 2 kohdassa tarkoitetuista syistä, jäsenvaltio voi pyytää komissiota tarkistamaan huomautuksiaan 13 b artiklan mukaisesti.”;

    7)

    lisätään luku seuraavasti:

    ”III a LUKU

    VARAUMAN KOHTEENA OLEVA MAKSU JA TARKISTUSMENETTELY

    13 a artikla

    Varauman kohteena oleva maksu

    1.   Jos jäsenvaltion ja komission välillä on erimielisyys, joka koskee unionin talousarvioon tuloutettavia perinteisten omien varojen määriä tai alv-määriä, joihin sovelletaan 12 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, jäsenvaltio voi kiistanalaista määrää maksaessaan esittää varaumia komission kantaan.

    Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot kyseisistä varaumista perinteisiin omiin varoihin liittyvien määrien osalta yhdessä niiden 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kuukausikatsausten kanssa sekä ALV-perusteisiin omiin varoihin liittyvien määrien osalta yhdessä niiden 10 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen katsausten kanssa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle varaumien poistamisesta mahdollisimman pian.

    2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu erimielisyys ratkaistaan jäsenvaltion hyväksi, komissio antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan vähentää maksettu määrä sen seuraavasta omien varojen maksusta tai maksuista.

    3.   Varauman kohteena olevan maksun tulouttaminen 9 artiklassa tarkoitetulle tilille keskeyttää 12 artiklassa tarkoitetun jakson, jolta kertyy korkoa.

    4.   Komissio toimittaa kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä vuotuisen tiedotteen, jossa esitetään yleiskatsaus maksettujen varauman kohteena olleiden maksujen kokonaismäärästä ja edellisen vuoden aikana poistettujen varaumien kokonaismäärästä.

    13 b artikla

    Tarkistusmenettely

    1.   Jos jäsenvaltion ja komission välillä on unionin talousarvioon tuloutettavia perinteisten omien varojen määriä koskeva erimielisyys, jäsenvaltio voi kuuden kuukauden kuluessa komission arvion vastaanottamisesta pyytää komissiota tarkistamaan arviotaan. Tällaisessa pyynnössä on esitettävä syyt pyydetylle tarkistukselle ja sen mukana on toimitettava pyynnön perustana olevat todisteet ja täydentävät asiakirjat. Pyyntö ja sitä seuraava menettely eivät vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen asettaa omat varat käyttöön silloin, kun ne on tuloutettava unionin talousarvioon.

    2.   Komissio ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta asianomaiselle jäsenvaltiolle pyynnössä esitettyjä syitä koskevat huomautuksensa. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi pidentää kyseistä määräaikaa kerran kolmella kuukaudella, ja se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle.

    3.   Jos komissio katsoo tarpeelliseksi pyytää asiasta lisätietoja, 2 kohdassa tarkoitettu määräaika alkaa kulua pyydettyjen lisätietojen vastaanottamispäivästä. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa komission lisätietopyynnön vastaanottamisesta. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä komissio pidentää kyseistä määräaikaa kerran kolmella kuukaudella.

    4.   Jos jäsenvaltio ei voi toimittaa lisätietoja, se voi ilmoittaa komissiolle asiasta. Tällöin komissio ilmoittaa huomautuksensa saatavilla olevien tietojen perusteella. Tässä tapauksessa 2 kohdassa tarkoitettu määräaika alkaa kulua kyseisen ilmoituksen vastaanottamispäivästä.

    5.   Tarkistusmenettely päättyy viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on lähettänyt 1 kohdassa tarkoitetun tarkistuspyynnön.

    6.   Jäsenvaltio voi pyytää kerran vuodessa korkean tason tapaamista komission kanssa, jotta voidaan keskustella tarkistusmenettelyn kohteena olevien tai jo käsiteltyjen tapausten tilanteesta ja tarkastella niitä eri kantojen harkitsemiseksi uudelleen ja sopimukseen pyrkimiseksi.

    7.   Tämän asetuksen mahdollisen tarkistamisen yhteydessä tai viimeistään vuoden 2026 lopussa komissio arvioi tässä artiklassa tarkoitetun tarkistusmenettelyn toimivuutta. Tähän arviointiin on sisällyttävä jäsenvaltioiden kuuleminen, ja siinä on otettava huomioon niiden havainnot ja kannat. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia tarkistusmenettelyn toimivuuden parantamiseksi.”

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Luxemburgissa 5 päivänä huhtikuuta 2022.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    B. LE MAIRE


    (1)  EUVL C 402 I, 5.10.2021, s. 1.

    (2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39).

    (3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2016/804, annettu 17 päivänä toukokuuta 2016, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 85).

    (4)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).


    Top