Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 22007D0061

    Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätös N:o 1/2006, tehty 1 päivänä joulukuuta 2006 , sopimuksen liitteen 11 lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 10 muuttamisesta

    EUVL L 32, 6.2.2007, p. 91–129 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
    EUVL L 219M, 24.8.2007, p. 111–149 (MT)
    EUVL L 32, 6.2.2007, p. 11–11 (BG, RO)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2007/61(1)/oj

    6.2.2007   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 32/91


    EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON VÄLISELLÄ MAATALOUSTUOTTEIDEN KAUPPAA KOSKEVALLA SOPIMUKSELLA PERUSTETUN ELÄINLÄÄKINTÄALAN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2006,

    tehty 1 päivänä joulukuuta 2006,

    sopimuksen liitteen 11 lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 10 muuttamisesta

    (2007/61/EY)

    KOMITEA, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen (jäljempänä ’maataloussopimus’) ja erityisesti sen liitteessä 11 olevan 19 artiklan 3 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Maataloussopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

    (2)

    Maataloussopimuksen liitteessä 11 olevan 19 artiklan 1 kohdalla perustetaan eläinlääkintäalan sekakomitea, jonka tehtävänä on tutkia kaikkia mainittuun liitteeseen ja sen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä ja hoitaa liitteessä määrätyt tehtävät. Kyseisen artiklan 3 kohdan mukaisesti eläinlääkintäalan sekakomitea voi päättää muuttaa maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä, erityisesti niiden mukauttamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

    (3)

    Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muutettiin ensimmäisen kerran liitteessä 11 olevien lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta 25 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 2/2003 (1).

    (4)

    Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä 1, 2, 3, 4, 5 ja 11 muutettiin viimeksi sopimuksen liitteessä 11 olevien lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta 9 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 2/2004 (2).

    (5)

    Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäystä 6 muutettiin sopimuksen liitteen 11 lisäyksen 6 muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 1/2005 (3).

    (6)

    Sveitsin valaliitto on sitoutunut sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/99/EY (4), salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta lajin Gallus gallus jalostusparvissa esiintyvien tiettyjen salmonellan serotyyppien vähentämistä koskevan yhteisön tavoitteen osalta ja asetuksen (EY) N:o 2160/2003 muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1003/2005 (6) säännökset.

    (7)

    Sveitsin valaliitto on sitoutunut sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 97/78/EY (7) säännökset.

    (8)

    Sveitsin valaliitto on sitoutunut sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista 15 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta 5 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 (9) sekä virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä 5 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2075/2005 (10) säännökset.

    (9)

    Olisi muutettava maataloussopimuksen liitteen 11 lisäys 1 niin, että otetaan huomioon zoonooseja ja yksityiskohtaisia sääntöjä koskeva yhteisön ja Sveitsin lainsäädäntö Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen kaupan osalta.

    (10)

    Olisi muutettava maataloussopimuksen liitteen 11 lisäykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 10 yhteisön ja Sveitsin lainsäädäntöön tehtyjen, 1 päivänä heinäkuuta 2006 voimassa olleiden muutosten huomioon ottamiseksi.

    (11)

    Sveitsin lainsäädännössä säädetyt terveystoimenpiteet on tunnustettu vastaaviksi kaupankäynnin tarkoituksiin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläintuotteiden osalta. Olisi siis muutettava maataloussopimuksen liitteen 11 lisäys 6.

    (12)

    Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäysten 5 ja 10 määräyksiä tarkastellaan uudelleen eläinlääkintäalan sekakomiteassa viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä,

    ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

    1 artikla

    Korvataan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen (maataloussopimus) liitteen 11 lisäykset 1, 2, 3, 4, 6 ja 10 tämän päätöksen liitteen lisäyksillä.

    2 artikla

    Korvataan maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksessä 5 olevan 3 luvun V kohdan A kohta seuraavasti:

    ”A.

    Sveitsin viranomaiset sitoutuvat perimään muista kuin tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvista maista lähtöisin olevien elävien eläinten tarkastuksista vähintään asetuksen (EY) N:o 882/2004 VI luvussa säädettyihin virallisiin tarkastuksiin liittyvät maksut kyseisen asetuksen liitteessä V vahvistetuin vähimmäistaksoin.”

    3 artikla

    Tämän kahtena kappaleena tehdyn päätöksen allekirjoittavat molemmat puheenjohtajat tai muut henkilöt, jotka on valtuutettu toimimaan osapuolten puolesta.

    4 artikla

    Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Päätös tulee voimaan päivänä, jona jälkimmäinen allekirjoitus on tehty.

    Allekirjoitettu Bernissä 1 päivänä joulukuuta 2006.

    Sveitsin valaliiton puolesta

    Valtuuskunnan päällikkö

    Hans WYSS

    Allekirjoitettu Brysselissä 1 päivänä joulukuuta 2006.

    Euroopan yhteisön puolesta

    Valtuuskunnan päällikkö

    Paul VAN GELDORP


    (1)  EUVL L 23, 28.1.2004, s. 27.

    (2)  EUVL L 17, 20.1.2005, s. 1.

    (3)  EUVL L 347, 30.12.2005, s. 93.

    (4)  EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31.

    (5)  EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1.

    (6)  EUVL L 170, 1.7.2005, s. 12.

    (7)  EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9.

    (8)  EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1.

    (9)  EUVL L 338, 22.12.2005, s. 27.

    (10)  EUVL L 338, 22.12.2005, s. 60.


    LIITE

    Lisäys 1

    TOIMENPITEET SAIRAUKSIEN TORJUMISEKSI JA ILMOITTAMISEKSI

    I.   Suu- ja sorkkatauti

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    1.

    Neuvoston direktiivi 2003/85/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, direktiivin 85/511/EY sekä päätösten 89/531/ETY ja 91/665/ETY kumoamisesta ja direktiivin 92/46/ETY muuttamisesta (EUVL L 306, 22.11.2003, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivin 2003/85/EY liitteen XI muuttamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden kansallisten laboratorioiden osalta 16 päivänä elokuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2005/615/EY

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 § (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännökset), 99–103 § (suu- ja sorkkataudin torjumista koskevat erityissäännökset)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio, suu- ja sorkkataudin rekisteröinti, valvonta ja rokotteiden käyttöön saattaminen)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Komissio ja Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittavat toisilleen aikomuksesta toteuttaa hätärokotuksia. Jos tilanne on erittäin kiireellinen, ilmoitetaan tehty päätös ja sen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Joka tapauksessa eläinlääkintäalan sekakomitea aloittaa kuulemiset mahdollisimman nopeasti.

    2.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    3.

    Yhteinen vertailulaboratorio suu- ja sorkkatautiviruksen tunnistamista varten on The Institute for Animal Health Pirbright Laboratory, Yhdistynyt kuningaskunta. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 2003/85/EY liitteessä XVI.

    II.   Klassinen sikarutto

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 2001/89/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi (EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit) 40–47 § (jätteiden hävittäminen ja hyödyntäminen), 49 § (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset), 116–121 § (sikaruton toteaminen teurastuksen yhteydessä, sikaruton torjunta)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    4.

    Asetus eläinten sivutuotteiden hävittämisestä (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22 päivänä kesäkuuta 2005 (RS 916.441.22)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Komissio ja Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittavat toisilleen aikomuksesta toteuttaa hätärokotuksia. Eläinlääkintäalan sekakomitea aloittaa kuulemiset mahdollisimman nopeasti.

    2.

    Tarvittaessa ja eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 117 § :n 5 momentin mukaisesti Sveitsin eläinlääkintävirasto antaa tekniset täytäntöönpanosäännökset torjunta- ja valvontavyöhykkeiltä peräisin olevan lihan leimaamisen ja käsittelyn osalta.

    3.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 121 § :n mukaisesti Sveitsi sitoutuu toteuttamaan klassisen sikaruton hävittämissuunnitelman luonnonvaraisten sikojen keskuudessa direktiivin 2001/89/EY 15 ja 16 artiklan mukaisesti. Eläinlääkintäalan sekakomitea aloittaa kuulemiset mahdollisimman nopeasti.

    4.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    5.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 2001/89/EY 21 artiklan ja eläintaudeista säädetyn lain 57 § :n perusteella.

    6.

    Tarvittaessa Sveitsin eläinlääkintävirasto laatii eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 89 § :n 2 momentin mukaisesti tekniset täytäntöönpanosäännökset sikojen serologisen valvonnan osalta torjunta- ja valvontavyöhykkeillä päätöksen 2002/106/EY (EYVL L 39, 9.2.2002, s. 71) liitteessä olevan IV luvun mukaisesti.

    7.

    Yhteinen vertailulaboratorio klassisen sikaruton tunnistamista varten on Institut für Virologie der Tierärztlichen Hochschule Hannover, 15 Bünteweg 17, D-30559, Hannover, Saksa. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 2001/89/EY liitteessä IV.

    III.   Afrikkalainen sikarutto

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 2002/60/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, erityissäännöksistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi ja direktiivin 92/119/ETY muuttamisesta Teschenin taudin ja afrikkalaisen sikaruton osalta (EYVL L 192, 20.7.2002, s. 27), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit) 40–47 § (jätteiden hävittäminen ja hyödyntäminen), 49 § (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset), 116–121 § (sikaruton toteaminen teurastuksen yhteydessä, sikaruton torjunta)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    4.

    Asetus eläinten sivutuotteiden hävittämisestä (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22 päivänä kesäkuuta 2005 (RS 916.441.22)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Yhteisön vertailulaboratorio afrikkalaisen sikaruton tunnistamista varten on Centro de Investigación en Sanidad Animal, 28130 Valdeolmos, Madrid, Espanja. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 2002/60/EY liitteessä V.

    2.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    3.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 89 § :n 2 momentin mukaisesti Sveitsin eläinlääkintävirasto antaa tarvittaessa tekniset täytäntöönpanosäännökset afrikkalaisen sikaruton diagnoosimenetelmien osalta päätöksen 2003/422/EY (EUVL L 143, 11.6.2003, s. 35) säännösten mukaisesti.

    4.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 2002/60/EY 20 artiklan ja eläintaudeista säädetyn lain 57 § :n perusteella.

    IV.   Afrikkalainen hevosrutto

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 92/35/ETY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1992, afrikkalaisen hevosruton valvontasäännöistä ja torjuntatoimenpiteistä (EYVL L 157, 10.6.1992, s. 19), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 § (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännökset), 112–115 § (afrikkalaisen hevosruton torjumista koskevat erityissäännökset)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Jos Sveitsissä todetaan poikkeuksellisen vakava eläinkulkutauti, eläinlääkintäalan sekakomitea kokoontuu tarkastelemaan tilannetta. Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän tarkastelun tulosten perusteella.

    2.

    Yhteinen vertailulaboratorio afrikkalaisen hevosruton tunnistamista varten on Laboratorio de Sanidad y Producción Animal, Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación, 28110 Algete, Madrid, Espanja. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/35/ETY liitteessä III.

    3.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 92/35/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    4.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti toimintasuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    V.   Lintuinfluenssa

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    1.

    Neuvoston direktiivi 92/40/ETY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi (EYVL L 167, 22.6.1992, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    2.

    Neuvoston direktiivi 2005/94/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta (EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 § (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset), 122–125 § (lintuinfluenssaa koskevat erityistoimenpiteet)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Yhteinen vertailulaboratorio lintuinfluenssan tunnistamista varten on Central Veterinary Laboratory, New Haw, Weybridge, Surrey KT15 3NB, Yhdistynyt kuningaskunta. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/40/ETY liitteessä V ja direktiivin 2005/94/EY liitteessä VII olevassa 2 kohdassa.

    2.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    3.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 92/40/ETY 18 artiklan, direktiivin 2005/94/EY 60 artiklan ja eläintaudeista säädetyn lain 57 § :n perusteella.

    VI.   Newcastlen tauti

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 92/66/ETY, annettu 14 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä Newcastlen taudin torjumiseksi (EYVL L 260, 5.9.1992, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 40–47 § (jätteiden hävittäminen ja hyödyntäminen), 49 § (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset), 122–125 § (Newcastlen tautia koskevat erityistoimenpiteet)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    4.

    Sveitsin eläinlääkintäviraston ohje (tekninen direktiivi), annettu 20 päivänä kesäkuuta 1989, kyyhkysten paramyksovirusten torjunnasta (Bull. Off. vét. féd. 90 (13) s. 113 (rokotukset jne.))

    5.

    Asetus eläinten sivutuotteiden hävittämisestä (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22 päivänä kesäkuuta 2005 (RS 916.441.22)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Yhteinen vertailulaboratorio Newcastlen taudin tunnistamista varten on Central Veterinary Laboratory, New Haw, Weybridge, Surrey KT15 3NB, Yhdistynyt kuningaskunta. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/66/ETY liitteessä V.

    2.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    3.

    Direktiivin 92/66/ETY 17 ja 19 artiklassa säädetyistä ilmoituksista vastaa eläinlääkintäalan sekakomitea.

    4.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 92/66/ETY 22 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    VII.   Kalojen ja nilviäisten taudit

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    1.

    Neuvoston direktiivi 93/53/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1993, yhteisön vähimmäistoimenpiteistä tiettyjen kalatautien torjumiseksi (EYVL L 175, 19.7.1993, s. 23), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

    2.

    Neuvoston direktiivi 95/70/ETY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1995, yhteisön vähimmäistoimista simpukoiden tiettyjen sairauksien torjumiseksi (EYVL L 332, 30.12.1995, s. 33), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 10 § (eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 3 ja 4 § (tarkoitetut eläinkulkutaudit), 61 § (kalastusluvan haltijan ja kalastuksen valvonnan vastuuelinten velvoitteet), 62–76 § (yleiset torjuntatoimenpiteet), 275–290 § (kalatauteja koskevat erityistoimenpiteet, diagnostinen laboratorio)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Lohenkasvatus ei ole nykyisin sallittua eikä lajia esiinny Sveitsissä. Sveitsi on luokitellut lohen tarttuvan anemian hävitettäväksi eläintaudiksi eläinkulkutaudeista annetun asetuksen mukaisesti.

    2.

    Eurooppalaisen tavallisen osterin kasvatusta ei nykyisin harjoiteta Sveitsissä. Jos bonamioosia tai marteilioosia ilmenee, Sveitsin eläinlääkintävirasto sitoutuu toteuttamaan tarvittavat yhteisön lainsäädännön mukaiset hätätoimenpiteet eläinkulkutaudeista säädetyn lain 57 § :n perusteella.

    3.

    Direktiivin 93/53/ETY 7 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    4.

    Yhteinen vertailulaboratorio kalatautien tunnistamista varten on Statens Veterinære Serumlaboratorium, Landbrugsministeriet, Hangövej 2, 8200 Århus, Tanska. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 93/53/ETY liitteessä C.

    5.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti toimintasuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    6.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 93/53/ETY 16 artiklan, direktiivin 95/70/EY 8 artiklan ja eläintaudeista säädetyn lain 57 § :n perusteella.

    7.

    Direktiivin 95/70/ETY 5 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    8.

    Yhteisön vertailulaboratorio nilviäisten tautien tunnistamista varten on Laboratoire IFREMER, BP 133, 17390 La Tremblade, Ranska. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 95/70/ETY liitteessä B.VIII TARTTUVAT SPONGIFORMISET ENKEFALOPATIAT

    VIII.   Tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden III ja XI muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannasta ja nautaeläinten erikseen määritellystä riskiaineksesta Ruotsissa 4 päivänä toukokuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 688/2006 (EUVL L 120, 5.5.2006, s. 10)

    1.

    Asetus eläinsuojelusta (OPAn), annettu 27 päivänä toukokuuta 1981, sellaisena kuin sen on viimeksi muutettuna 12 päivänä huhtikuuta 2006 (RS 455.1), ja erityisesti sen 64 f § (tainnutusmenetelmät)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    3.

    Elintarvikelaki (LDAI), annettu 9 päivänä lokakuuta 1992, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 16 päivänä joulukuuta 2005 (RS 817.0), ja erityisesti sen 24 § (tarkastus ja näytteiden otto) ja 40 § (elintarvikkeiden valvonta)

    4.

    Sisäministeriön asetus eläinperäisistä elintarvikkeista, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.022.108), ja erityisesti sen 4 ja 7 § (ruhon osat, joiden käyttö on kielletty)

    5.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 6 § (määritelmät ja lyhenteet), 36 § (elinkeinolupa), 61 § (ilmoitusvelvollisuus), 130 § (Sveitsin karjan valvonta), 175–185 § (tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat), 297 § (valtakunnallinen täytäntöönpano), 301 § (kantonin eläinlääkärin tehtävät), 303 § (virallisten eläinlääkärien koulutus ja jatkokoulutus) ja 312 § (diagnoosilaboratoriot)

    6.

    Asetus rehukirjasta (OLA1A), annettu 10 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.307.1), ja erityisesti sen 28 § (karjaeläimille tarkoitettujen rehujen kuljetus), liitteen 1 osa 9 (maaeläintuotteet), osa 10 (kalat ja muut vesieläimet sekä niistä valmistetut tuotteet ja sivutuotteet) ja liite 4 (kiellettyjen aineiden luettelo)

    7.

    Asetus eläinten sivutuotteiden hävittämisestä (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22 päivänä kesäkuuta 2005 (RS 916.441.22)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Yhteisön vertailulaboratorio tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden tunnistamista varten on The Veterinary Laboratories Agency, Woodham Lane New Haw, Addlestone, Surrey KT15 3NB, Yhdistynyt kuningaskunta. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä määrätään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevassa B luvussa.

    2.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 57 § :n soveltamiseksi Sveitsillä on hätäsuunnitelma TSE:iden torjuntatoimenpiteitä varten.

    3.

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 12 artiklan mukaisesti yhteisön jäsenvaltioissa jokainen eläin, jonka epäillään sairastuneen tarttuvaan spongiformiseen enkefalopatiaan, asetetaan virallisesti karanteeniin toimivaltaisen viranomaisen suorittaman kliinisen ja epidemiologisen tutkimuksen tuloksia odotettaessa tai teurastetaan virallisessa valvonnassa tehtävää laboratoriotutkimusta varten.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 179 b ja 180 a § :n mukaisesti Sveitsi kieltää sellaisten eläinten teurastuksen, joilla epäillään tarttuvaa spongiformista enkefalopatiaa. Epäilyksen alaiset eläimet on teurastettava verta vuodattamatta ja poltettava. Niiden aivot on tutkittava sveitsiläisessä TSE-vertailulaboratoriossa.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 10 § :n mukaisesti Sveitsissä käytetään nautojen tunnistamisessa pysyvää järjestelmää, jonka avulla voidaan löytää emoeläimet ja alkuperäkarja sekä todeta, että naudat eivät ole epäilyksen alaisten tai naudan spongiformiseen enkefalopatiaan sairastuneiden naaraiden jälkeläisiä.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 179 c § :n mukaisesti Sveitsi teurastaa BSE-tartunnan saaneet eläimet sekä naudan spongiformiseen enkefalopatiaan sairastuneiden naaraiden jälkeläiset, jotka ovat syntyneet taudin diagnosointia edeltävinä kahtena vuonna. Heinäkuun 1 päivästä 1999 lähtien on suoritettu myös laajamittaisia teurastuksia (koko karjan teurastamisia on suoritettu 14 päivän joulukuuta 1996 ja 30 päivän kesäkuuta 1999 välisenä aikana).

    4.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 180 b § :n mukaisesti Sveitsi lopettaa scrapien saaneet eläimet, niiden emät, tartunnan saaneiden emien suorat jälkeläiset sekä kaikki muut lauman lampaat ja vuohet seuraavia lukuun ottamatta:

    lampaat, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli eikä yhtään VRQ-alleelia ja

    alle kahden kuukauden ikäisen eläimet, jotka on tarkoitettu yksinomaan teurastettavaksi. Näiden eläinten pää ja vatsaontelon elimet hävitetään eläinten sivutuotteiden hävittämisestä annetun asetuksen (OESPA) säännösten mukaisesti.

    Kun kyseessä on vähälukuinen rotu, lauman hävittämisestä voidaan poikkeuksellisesti luopua. Tällöin lauma asetetaan virallisen eläinlääkärin valvontaan kahdeksi vuodeksi, jonka aikana lauman eläimet tutkitaan kliinisesti kahdesti vuodessa. Jos tämän kauden aikana eläimiä toimitetaan teurastettavaksi, niiden päät, mukaan lukien risat (tonsillat), analysoidaan TSE-vertailulaboratorioissa.

    Näitä toimenpiteitä tarkistetaan eläinten terveyden seurannasta saatujen tulosten perusteella. Seurantakautta pidennetään, jos laumassa havaitaan uusi tautitapaus.

    Jos lampaassa tai vuohessa vahvistetaan BSE, Sveitsi sitoutuu toteuttamaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII säädetyt toimenpiteet.

    5.

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 7 artiklan mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot kieltävät muunnettujen eläinproteiinien käytön elintarvikkeiden tuotantoa varten tarhattujen, lihotettujen tai kasvatettujen eläinten ruokinnassa. Yhteisön jäsenvaltioissa sovelletaan johdettujen eläinproteiinien täyttä käyttökieltoa märehtijöiden ruokinnassa.

    Eläinten sivutuotteiden hävittämisestä annetun asetuksen (OESPA) 18 § :n mukaisesti Sveitsi on kieltänyt kaiken eläinproteiinin käytön kasvatuseläinten ruokinnassa; kielto tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

    6.

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan ja liitteessä III olevan A luvun mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot ottavat käyttöön vuotuisen BSE-seurantaohjelman. Ohjelmaan sisältyy BSE-pikatesti kaikille yli 24 kuukauden ikäisille hätäteurastetuille, tilalla kuolleille tai ante mortem -tarkastuksessa sairaiksi havaituille naudoille sekä kaikille yli 30 kuukauden ikäisille ihmisravinnoksi teurastetuille eläimille.

    Sveitsissä käytettävät BSE-pikatestit on lueteltu asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevassa C luvussa.

    Eläinkulkutauteja koskevan asetuksen 179 § :n mukaisesti Sveitsissä suoritetaan pakollinen BSE-pikatesti kaikille yli 30 kuukauden ikäisille hätäteurastetuille, tilalla kuolleille tai ante mortem -tarkastuksessa sairaiksi havaituille naudoille sekä näyte-erälle ihmisravinnoksi teurastettuja yli 30 kuukauden ikäisiä nautoja. Lisäksi elintarvikealan toimijat ovat toteuttaneet ihmisravinnoksi teurastettujen yli 20-kuukautisten nautojen vapaaehtoisen valvontaohjelman.

    7.

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan ja liitteessä III olevan A luvun mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot ottavat käyttöön vuotuisen scrapie-seurantaohjelman.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 177 § :n mukaisesti Sveitsi ottaa käyttöön yli 12 kuukauden ikäisten lampaiden ja vuohien TSE:iden valvontaohjelman. Hätäteurastetut, tilalla kuolleet tai ante mortem -tarkastuksessa sairaiksi havaitut eläimet sekä ihmisravinnoksi teurastetut eläimet on tarkastettu kesäkuusta 2004 heinäkuuhun 2005 ulottuvalla kaudella. Koska kaikki näytteet osoittautuivat BSE-negatiivisiksi, näytteitä otetaan seurantatarkoituksia varten sairaiksi epäillyistä eläimistä, hätäteurastetuista eläimistä ja tilalla kuolleista eläimistä.

    Eläinlääkintäalan sekakomitea käsittelee lampaiden ja vuohien TSE-seurantaa koskevan lainsäädännön samankaltaisuuksien tunnustamista.

    8.

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklassa, liitteessä III olevassa B luvussa ja liitteessä IV olevassa 3.III kohdassa tarkoitettu tiedottaminen kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitean tehtäviin.

    9.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti asetuksen (EY) N:o 999/2001 21 artiklan ja eläinkulkutaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    C.   LISÄTIEDOT

    1.

    Tammikuun 1 päivästä 2003 alkaen ja eläinjätteiden tuhoamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettävistä tuista 20 päivänä marraskuuta 2002 annetun asetuksen (RS 916.406) mukaisesti Sveitsi on ottanut käyttöön taloudellisen kannustimen niitä maatiloja varten, joilla naudat ovat syntyneet, ja niitä teurastamoja varten, joissa naudat teurastetaan, kunhan ne noudattavat voimassa olevissa säädöksissä eläinten siirroista säädettyjä ilmoitusmenettelyitä.

    2.

    Asetuksen (EY) N:o 999/2001 8 artiklan ja liitteessä XI olevan 1 kohdan mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot keräävät ja tuhoavat erikseen määritellyn riskiaineksen.

    Naudoista saatavan riskiaineksen luetteloon kuuluvat seuraavat: kallo lukuun ottamatta alaleukaa mutta aivot ja silmät mukaan luettuina sekä yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten selkäydin, selkäranka lukuun ottamatta häntänikamia ja kaulanikamien, rintanikamien ja lannerangan nikamien oka- ja poikkihaarakkeita ja ristiluun keskiharjua (crista sacralis mediana) ja ristiluun ”siipiä” mutta mukaan lukien takajuuren hermosolmu ja yli 24 kuukauden ikäisten nautaeläinten selkäydin sekä kaikenikäisten nautaeläinten risat (tonsillat), suolisto pohjukaissuolesta peräsuoleen ja suolilieve.

    Lampaista ja vuohista saatavan riskiaineksen luetteloon kuuluvat seuraavat: yli 12 kuukauden ikäisten tai sellaisten lampaiden ja vuohien, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, risat (tonsillat) ja selkäydin, sekä kaikenikäisten lampaiden ja vuohien perna ja sykkyräsuoli (ileum).

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 179 d § :n ja eläinperäisistä elintarvikkeista annetun asetuksen 4 § :n mukaisesti Sveitsi on ottanut käyttöön menettelyn erikseen määritellyn riskiaineksen poistamiseksi eläinten ja ihmisten ravintoketjusta. Naudoista saatavan erikseen määritellyn riskiaineksen luetteloon kuuluvat erityisesti yli 30 kuukauden ikäisten eläinten selkäranka sekä kaikenikäisten eläinten risat (tonsillat), suolisto pohjukaissuolesta peräsuoleen ja suolilieve.

    Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 180 c § :n ja eläinperäisistä elintarvikkeista annetun asetuksen 4 § :n mukaisesti Sveitsi on ottanut käyttöön menettelyn erikseen määritellyn riskiaineksen poistamiseksi eläinten ja ihmisten ravintoketjusta. Lampaista ja vuohista saatavan erikseen määritellyn riskiaineksen luetteloon kuuluvat erityisesti aivot, joita ei ole poistettu kallosta, selkäydin ja kovakalvo (Dura mater) sekä yli 12 kuukauden ikäisten eläinten tai eläinten, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, risat (tonsillat) ja kaiken ikäisten eläinten perna ja sykkyräsuoli (ileum).

    3.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 vahvistetaan terveyssäännöt, joita on sovellettava eläinten sivutuotteisiin, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi yhteisön jäsenvaltioissa.

    Eläinten sivutuotteiden tuhoamisesta annetun asetuksen 13 § :n mukaisesti Sveitsissä poltetaan luokkaan 1 kuuluvat eläinten sivutuotteet, erikseen määritetyt riskiainekset ja tilalla kuolleet eläimet mukaan luettuina.

    IX.   Lampaiden bluetongue -tauti

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset), 126 ja 127 § (muita erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Yhteisön vertailulaboratorio lampaan bluetongue -taudin tunnistamista varten on AFRC Institute for Animal Health Pirbright Laboratory Ash Road, Pirbright, Woking, Surrey GU24 ONF, Yhdistynyt kuningaskunta. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 2000/75/ETY liitteessä II olevassa B luvussa.

    2.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma, joka on julkaistu Sveitsin eläinlääkintäviraston Internet-sivustolla.

    3.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 2000/75/EY 17 artiklan ja eläinkulkutaudeista säädetyn lain 57 § :n perusteella.

    X.   Zoonoosit

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    1.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1)

    2.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/99/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401)

    3.

    Elintarvikelaki (LDAI), annettu 9 päivänä lokakuuta 1992, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 16 päivänä joulukuuta 2005 (RS 817.0)

    4.

    Asetus elintarvikkeista (ODAlOUs), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.02)

    5.

    Sisäministeriön asetus hygieniasta (OHyg), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.024.1)

    6.

    Laki ihmisten tartuntatautien torjunnasta (tartuntatautilaki), annettu 18 päivänä joulukuuta 1970, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 21 päivänä maaliskuuta 2003 (RS 818.101)

    7.

    Asetus ihmisten tartuntatautien ilmoittamisesta (ilmoittamista koskeva asetus), annettu 13 päivänä tammikuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15 päivänä joulukuuta 2003 (RS 818.141.1)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Yhteisön vertailulaboratoriot ovat seuraavat:

    Yhteisön vertailulaboratorio zoonoosien analysointia ja testausta varten (salmonella):

    Rijksinstituut voor Volksgezondheid en Milieu (RIVM)

    3720 BA Bilthoven

    Alankomaat

    Yhteisön vertailulaboratorio merellisten biotoksiinien valvontaa varten:

    Agencia Española de Seguridad Alimentaria (AESA)

    E-36200 Vigo

    Espanja

    Yhteisön vertailulaboratorio simpukoiden bakteeri- ja virussaastumisen valvontaa varten:

    The laboratory of the Centre for Environment, Fisheries and Aquaculture Science (CEFAS)

    Weymouth

    Dorset DT4 8UB

    Yhdistynyt kuningaskunta

    Yhteisön vertailulaboratorio Listeria monocytogenes -bakteerin valvontaa varten:

    AFSSA — Laboratoire d'études et de recherches sur la qualité des aliments et sur les procédés agroalimentaires

    (LERQAP)

    F-94700 Maisons-Alfort

    Ranska

    Yhteisön vertailulaboratorio koagulaasipositiivisten stafylokokkien, mukaan lukien Staphylococcus aureus, valvontaa varten:

    AFSSA — Laboratoire d'études et de recherches sur la qualité des aliments et sur les procédés agroalimentaires

    (LERQAP)

    F-94700 Maisons-Alfort

    Ranska

    Yhteisön vertailulaboratorio Escherichia coli -bakteerin, mukaan lukien verosytotoksinen E. coli (VTEC), valvontaa varten:

    Istituto Superiore di Sanità (ISS)

    I-00161 Roma

    Italia

    Yhteisön vertailulaboratorio kampylobakteerin valvontaa varten:

    Statens Veterinärmedicinska Anstalt (SVA)

    S-751 89 Uppsala

    Ruotsi

    Yhteisön vertailulaboratorio loisten (erityisesti Trichinella, Echinococcus ja Anisakis) valvontaa varten:

    Istituto Superiore di Sanità (ISS)

    I-00161 Roma

    Italia

    Yhteisön vertailulaboratorio mikrobilääkeresistenssin valvontaa varten:

    Danmarks Fødevareforskning (DFVF)

    DK - 1790 København V

    Tanska

    2.

    Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Näiden laboratorioiden toiminnasta ja tehtävistä säädetään rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

    3.

    Sveitsi toimittaa komissiolle joka vuoden toukokuun loppuun mennessä raportin zoonoosien suuntauksista ja lähteistä, zoonoosien aiheuttajista sekä mikrobilääkeresistenssistä, mukaan luettuina tiedot, jotka on kerätty direktiivin 2003/99/EY 4, 7 ja 8 artiklan mukaisesti edeltävän vuoden aikana. Raportti sisältää myös asetuksen (EY) N:o 2160/2003 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot. Komissio toimittaa raportin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle niin, että voidaan julkaista tiivistelmäraportti zoonoosien suuntauksista ja lähteistä, zoonoosien aiheuttajista sekä mikrobilääkeresistenssistä yhteisössä.

    XI.   Muut taudit

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 92/119/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a § (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanosäännökset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), sekä erityisesti sen 2 § (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 § (eläinsairauksia aiheuttavien mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 77–98 § (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännöt) ja 103–105 § (sian vesikulaaritaudin erityiset torjuntatoimet)

    3.

    Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2006 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 § (vertailulaboratorio)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 92/119/ETY 6 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    2.

    Yhteinen vertailulaboratorio sian vesikulaaritaudin tunnistamista varten on AFRC Institute for Animal Health, Pirbright Laboratory, Ash Road, Pirbright, Woking Surrey, GU240NF, Yhdistynyt kuningaskunta. Sveitsi vastaa sille tästä nimeämisestä aiheutuvien toimien kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/119/ETY liitteessä III.

    3.

    Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 § :n mukaisesti hätäsuunnitelma. Tätä hätäsuunnitelmaa koskee Sveitsin eläinlääkintäviraston antama tekninen toimintaohje nro 95/65.

    4.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 92/119/ETY 22 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    XII.   Taudeista ilmoittaminen

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 82/894/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1982, eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 58), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä annetun neuvoston direktiivin 82/894/ETY muuttamisesta hevoseläinten tiettyjen tautien ja mehiläisten tiettyjen tautien ilmoitettavien tautien luetteloon lisäämiseksi 1 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/216/EY (EUVL L 67, 5.3.2004, s. 27)

    1.

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.40), ja erityisesti sen 11 § (tautien ilmoitusvelvollisuus ja niistä muille ilmoittaminen) ja 57 § (tekniset täytäntöönpanosäännökset, kansainvälinen yhteistyö)

    2.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2–5 § (tarkoitetut taudit), 59–65 ja 291 § (ilmoitusvelvollisuus, ilmoittaminen), 292–299 § (seuranta, täytäntöönpano, hallinnollinen tuki)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    Komissio liittää yhteistyössä Sveitsin eläinlääkintäviraston kanssa Sveitsin direktiivissä 82/894/ETY säädettyyn eläintautien ilmoitusjärjestelmään.

    Lisäys 2

    ELÄINTEN TERVEYS: KAUPPA JA MARKKINOILLE SAATTAMINEN

    I   Nauta- ja sikaeläimet

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa (EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1/2005 (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 27–31 § (markkinat, näyttelyt), 34–37 § (kauppa), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 116–121 § (afrikkalainen sikarutto), 135–141 § (Aujeszkyn tauti), 150–157 § (naudan luomistauti), 158–165 § (tuberkuloosi), 166–169 § (naudan tarttuva leukoosi), 170–174 § (IBR/IPV), 175–195 § (BSE), 186–189 § (naudan genitaali-infektiot), 207–211 § (sian luomistauti), 297 § (markkinoiden, keruukeskusten ja desinfiointiasemien hyväksyminen)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Sveitsin eläinlääkintävirasto hyväksyy keruukeskukset eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 297 § :n 1 momentin mukaisesti, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivin 64/432/ETY 2 artiklassa. Tämän liitteen soveltamiseksi Sveitsi laatii direktiivin 64/432/ETY 11, 12 ja 13 artiklan säännösten mukaisesti luettelon hyväksytyistä keräilykeskuksista, kuljetusyrityksistä ja kauppiaista.

    2.

    Direktiivin 64/432/ETY 11 artiklan 3 kohdassa säädetyt tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    3.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan II osan 7 kohdassa säädetyt edellytykset naudan luomistaudin osalta. Nautakarjan virallisen luomistaudista vapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

    a)

    Kaikista nautaeläimistä, joilla epäillään luomistautitartuntaa, ilmoitetaan toimivaltaisille viranomaisille, ja eläimille tehdään viralliset luomistautitutkimukset, vähintään kaksi serologista komplementinsitoutumiskoetta mukaan luettuina, sekä luomistapauksessa asianmukaisten mikrobiologisten näytteiden tutkimus.

    b)

    Epäilyn keston ajan, joka jatkuu siihen asti kunnes a alakohdassa määrätyt kokeet osoittautuvat negatiiviksi, karjaa, johon naudansukuinen epäilty eläin (tai eläimet) kuuluu, ei pidetä luomistaudista vapaana.

    Positiivista karjaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja epidemiologinen kertomus toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle. Jos Sveitsi ei täytä jotakin direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan II osan 7 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä edellytystä, Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

    4.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan II osan 4 kohdassa säädetyt edellytykset naudan tuberkuloosin osalta. Nautakarjan virallisen naudan tuberkuloosista vapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

    a)

    Se ottaa käyttöön tunnistamisjärjestelmän, jolla voidaan määritellä jokaisen nautaeläimen alkuperäkarja.

    b)

    Virkaeläinlääkärin on tehtävä kaikille teurastetuille eläimille post mortem -tarkastus.

    c)

    Elävän, kuolleen tai teurastetun eläimen tuberkuloosiepäilystä on tehtävä ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille.

    d)

    Kaikissa tapauksissa toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarvittavat tutkimukset epäilyn todentamiseksi tai kumoamiseksi, alkuperäkarjaan ja kauttakulkukarjaan liittyvät tutkimukset mukaan luettuina. Jos ruumiinavauksen tai teurastuksen yhteydessä havaitaan tuberkuloosiin viittaavia vaurioita, toimivaltaiset viranomaiset antavat nämä vaurioituneet osat laboratorion tutkittaviksi.

    e)

    Alkuperäkarjan ja kauttakulkukarjan virallisesti tuberkuloosista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti, ja sitä jatketaan kunnes kliinisten tutkimusten tai laboratoriotutkimusten tai tuberkuliinikokeiden perusteella on kumottu epäily naudan tuberkuloosin esiintymisestä.

    f)

    Jos tuberkuliinikokeet, kliiniset tutkimukset tai laboratoriotutkimukset vahvistavat tuberkuloosiepäilyn, alkuperäkarjan ja kauttakulkukarjan virallisesti tuberkuloosista vapaa asema peruutetaan.

    g)

    Virallisesti tuberkuloosista vapaata asemaa ei palauteta ennen kuin kaikki tartunnan saaneet eläimet on poistettu karjasta, tilat ja laitteet on desinfioitu, kaikilta jäljellä olevilta yli kuuden viikon ikäisiltä eläimiltä otetut vähintään kahdet viralliset, direktiivin 64/432/ETY liitteen B mukaisesti tehdyt nahansisäiset tuberkuliinikokeet ovat olleet negatiiviset siten, että ensimmäinen kokeista on tehty vähintään kuusi kuukautta sen jälkeen kun tartunnan saanut eläin on poistettu karjasta ja toinen vähintään kuusi kuukautta ensimmäisen jälkeen.

    Tartunnan saanutta karjaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja epidemiologinen kertomus toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle. Jos Sveitsi ei täytä jotakin direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan I osan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä edellytystä, Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

    5.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 64/432/ETY liitteessä D olevan I luvun F osassa säädetyt edellytykset naudan tarttuvan leukoosin osalta. Nautakarjan virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

    a)

    Sveitsin karjaa valvotaan pistokokein. Näytteiden määrä määritellään siten, että 99 prosentin varmuudella voidaan varmistaa alle 0,2 prosentilla karjasta olevan naudan tarttuva leukoosi.

    b)

    Virkaeläinlääkärin on tehtävä kaikille teurastetuille eläimille post mortem -tarkastus.

    c)

    Kliinisen tutkimuksen, ruumiinavauksen tai lihanvalvonnan yhteydessä saadusta tautiepäilystä on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille.

    d)

    Jos naudan tarttuvaa leukoosia epäillään tai se todetaan, kyseisen karjan virallisesti taudista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti kunnes kielto kumotaan.

    e)

    Taudista vapaa asema voidaan palauttaa, kun tartunnan saaneiden eläinten ja tarvittaessa niiden vasikoiden hävittämisen jälkeen kahden vähintään 90 päivän välein tehdyn serologisen tutkimuksen tulos on ollut negatiivinen.

    Jos naudan tarttuvaa leukoosia todetaan 0,2 prosentilla karjasta, Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

    6.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi on virallisesti vapaa naudan tarttuvasta rinotrakeiitista. Tämän tautivapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

    a)

    Sveitsin karjaa valvotaan pistokokein. Näytteiden määrä määritellään siten, että 99 prosentin varmuudella voidaan varmistaa alle 0,2 prosentilla karjasta olevan naudan tarttuva rinotrakeiitti.

    b)

    Yli 24 kuukauden ikäisille jalostussonneille on tehtävä vuosittain serologinen tutkimus.

    c)

    Jokaisesta epäillystä tartunnasta on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja epäillyille eläimille on tehtävä viralliset tutkimukset naudan tarttuvan rinotrakeiitin toteamiseksi, virologiset tai serologiset tutkimukset mukaan luettuina.

    d)

    Jos naudan tarttuvaa rinotrakeiittia epäillään tai se todetaan, kyseisen karjan virallisesti taudista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti kunnes kielto kumotaan.

    e)

    Taudista vapaa asema voidaan palauttaa, kun vähintään 30 päivän kuluttua tartunnan saaneiden eläinten hävittämisen tehdyn serologisen tutkimuksen tulos on negatiivinen.

    Sveitsin tautivapaan aseman tunnustamiseksi sovelletaan päätöksen 2004/558/EY (EUVL L 249, 23.7.2004, s. 20) säännöksiä soveltuvin osin.

    Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa välittömästi komissiolle kaikista tautivapaan aseman edellytysten muutoksista. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

    7.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista. Tämän tautivapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

    a)

    Sveitsin karjaa valvotaan pistokokein. Näytteiden määrä määritellään siten, että 99 prosentin varmuudella voidaan varmistaa alle 0,2 prosentilla karjasta olevan Aujeszkyn tauti.

    b)

    Jokaisesta epäillystä tartunnasta on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja epäillyille eläimille on tehtävä viralliset tutkimukset Aujeszkyn taudin toteamiseksi, virologiset tai serologiset tutkimukset mukaan luettuina.

    c)

    Jos Aujeszkyn tautia epäillään tai se todetaan, kyseisen karjan virallinen taudista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti kunnes kielto kumotaan.

    d)

    Taudista vapaa asema voidaan palauttaa, kun tartunnan saaneiden eläinten hävittämisen jälkeen kaikille tuotantoeläimille ja edustavalle määrälle lihotuseläimiä vähintään 21 päivän välein tehdyn serologisen tutkimuksen tulos on negatiivinen.

    Sveitsin tautivapaan aseman tunnustamiseksi sovelletaan päätöksen 2001/618/EY (EYVL L 215, 9.8.2001, s. 48), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/768/EY (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 27), säännöksiä soveltuvin osin.

    Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa välittömästi komissiolle kaikista tautivapaan aseman edellytysten muutoksista. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

    8.

    Sikojen tarttuvan suolistotulehduksen (TGE) ja sikojen lisääntymishäiriö- ja keuhkotulehdusoireyhtymän (PRRS) osalta eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee mahdollisimman nopeasti kysymystä mahdollisista lisätakeista. Komissio ilmoittaa Sveitsin eläinlääkintävirastolle tähän aiheeseen liittyvästä kehityksestä.

    9.

    Bernin yliopiston Institut de bactériologie vétérinaire -laitos on direktiivin 64/432/ETY liitteessä B olevan 4 kohdan mukaisesti vastuussa tuberkuliinien virallisesta valvonnasta Sveitsissä.

    10.

    Bernin yliopiston Institut de bactériologie vétérinaire -laitos on direktiivin 64/432/ETY liitteessä C olevan A osan 4 kohdan mukaisesti vastuussa (luomistaudin) vasta-aineiden virallisesta valvonnasta Sveitsissä.

    11.

    Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien nautaeläinten ja sikojen mukana on oltava direktiivin 64/432/ETY liitteessä F olevien mallien mukaiset terveystodistukset. Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

    mallin 1 osalta:

    mukautetaan C jakson vakuutukset seuraavasti:

    täydennetään 4 kohdassa lisätakuisiin liittyviä luetelmakohtia seuraavasti:

    ”–

    Tauti: naudan tarttuva rinotrakeiitti (IBR);

    komission päätöksen 2004/558/EY mukaisesti; päätöksen säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;”.

    mallin 2 osalta:

    mukautetaan C jakson vakuutukset seuraavasti:

    täydennetään 4 kohdassa lisätakuisiin liittyviä luetelmakohtia seuraavasti:

    ”–

    Tauti: Aujeszkyn tauti

    komission päätöksen 2001/618/EY mukaisesti; päätöksen säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin;”.

    12.

    Tämän liitteen soveltamisessa yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevat nautaeläimet on varustettava lisäterveystodistuksin, joissa on oltava seuraavat terveysmaininnat:

    ”—

    Nautaeläimet

    on tunnistettu pysyvällä tunnistusjärjestelmällä, joka mahdollistaa niiden emon ja alkuperäkarjan jäljittämisen ja sen toteamisen, että ne eivät ole sellaisten naaraspuolisten nautojen suoria jälkeläisiä, joilla epäillään olevan tai joilla on todettu naudan spongiforminen enkefalopatia ja jotka ovat syntyneet enintään kaksi vuotta ennen taudinmääritystä

    eivät ole peräisin karjasta, jossa parhaillaan tutkitaan naudan spongiformiseksi enkefalopatiaksi epäiltyä tapausta

    ovat syntyneet 1 päivän kesäkuuta 2001 jälkeen.”

    II   Lampaat ja vuohet

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 91/68/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivin 91/68/ETY liitteen E muuttamisesta lampaiden ja vuohien terveystodistusten mallien saattamiseksi ajan tasalle 21 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2005/932/EY (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 1)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 27–31 § (markkinat, näyttelyt), 34–37 § (kauppa), 73 ja 74 § (puhdistus ja desinfiointi), 142–149 § (raivotauti), 158–165 § (tuberkuloosi), 166–169 § (kutkatauti), 190–195 § (lampaiden ja vuohien luomistauti), 196–199 § (tarttuva agalaktia), 200–203 § (vuohen artriitti/enkefaliitti), 233–235 § (pässin luomistauti), 297 § (markkinoiden, keruukeskusten ja desinfiointilaitosten hyväksyminen)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 91/68/ETY 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    2.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 91/68/ETY 11 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    3.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi on virallisesti vapaa lampaan ja vuohen luomistaudista. Tämän tautivapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu toteuttamaan direktiivin 91/68/ETY liitteessä A olevan I luvun II kohdan 2 alakohdassa säädetyt toimenpiteet.

    Lampaiden ja vuohien luomistaudin esiintyessä tai sen leviämisen yhteydessä Sveitsi ilmoittaa eläinlääkintäalan sekakomitealle tarvittavien toimenpiteiden vahvistamisesta tilanteessa tapahtuvan kehityksen mukaan.

    4.

    Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien lampaiden ja vuohien mukana on oltava direktiivin 91/68/ETY liitteessä E olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    III   Hevoseläimet

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 90/426/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 112–115 § (hevosrutto), 204–206 § (astumatauti, enkefalomyeliitti, tarttuva anemia, räkätauti), 240–244 § (hevosen tarttuva kohtutulehdus)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 90/426/ETY 3 artiklan soveltamiseksi tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    2.

    Direktiivin 90/426/ETY 6 artiklan soveltamiseksi tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    3.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 90/426/ETY 10 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    4.

    Direktiivin 90/426/ETY liitteiden B ja C säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin Sveitsiin.

    IV   Siipikarja ja siitosmunat

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 90/539/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 25 § (kuljetus), 122–125 § (linturutto ja Newcastlen tauti), 255–261 § (Salmonella enteritidis), 262–265 § (lintujen tarttuva laryngotrakeiitti)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 90/539/ETY 3 artiklan soveltamiseksi Sveitsi toimittaa eläinlääkintäalan sekakomitealle suunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisesti toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa laitostensa hyväksymiseksi.

    2.

    Direktiivin 90/539/ETY 4 artiklan mukaisesti kansallinen vertailulaboratorio Sveitsin osalta on Institut de bactériologie vétérinaire de l'Université de Berne.

    3.

    Direktiivin 90/539/ETY 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan oleskeluedellytyksiä sovelletaan Sveitsiin soveltuvin osin.

    4.

    Lähetettäessä siitosmunia yhteisöön Sveitsin viranomaiset sitoutuvat noudattamaan komission asetuksessa (ETY) N:o 1868/77 säädettyjä merkitsemissääntöjä. Sveitsille varattu kirjainlyhenne on ”CH”.

    5.

    Direktiivin 90/539/ETY 9 artiklan a alakohdan oleskeluedellytyksiä sovelletaan Sveitsiin soveltuvin osin.

    6.

    Direktiivin 90/539/ETY 10 artiklan a alakohdan oleskeluedellytyksiä sovelletaan Sveitsiin soveltuvin osin.

    7.

    Direktiivin 90/539/ETY 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan oleskeluedellytyksiä sovelletaan Sveitsiin soveltuvin osin.

    8.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 90/539/ETY 12 artiklan 2 kohdan edellytykset Newcastlen taudin osalta ja että sillä on siten ”ei anneta rokotuksia Newcastlen tautia vastaan” -asema. Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa välittömästi komissiolle kaikista tautivapaan aseman edellytysten muutoksista. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

    9.

    Direktiivin 90/539/ETY 15 artiklan viittauksia jäsenvaltion nimeen sovelletaan Sveitsiin soveltuvin osin.

    10.

    Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien siipikarjan ja siitosmunien mukana on oltava direktiivin 90/539/ETY liitteessä IV olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    11.

    Vietäessä Sveitsistä Suomeen tai Ruotsiin Sveitsin viranomaiset sitoutuvat toimittamaan salmonellan osalta yhteisön lainsäädännön mukaiset takeet.

    V   Vesiviljellyt eläimet ja tuotteet

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 275–290 § (kala- ja äyriäistaudit) ja 297 § (laitosten, vyöhykkeiden ja laboratorioiden hyväksyminen)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 91/67/ETY 4 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    2.

    Direktiivin 91/67/ETY 5, 6 ja 10 artiklan mahdollinen soveltaminen Sveitsiin kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    3.

    Direktiivin 91/67/ETY 12 ja 13 artiklan mahdollinen soveltaminen Sveitsiin kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    4.

    Direktiivin 91/67/ETY 15 artiklan soveltamiseksi Sveitsin viranomaiset sitoutuvat toteuttamaan yhteisön lainsäädännön mukaiset näytteiden keruusuunnitelmat ja diagnostiset menetelmät.

    5.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 91/67/ETY 17 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    6.

    a)

    Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä vyöhykkeeltä tulevia eläviä kaloja, mätimunia tai sukusoluja käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 1 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

    b)

    Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä kalanviljelylaitokselta tulevia eläviä kaloja, mätimunia tai sukusoluja käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 2 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

    c)

    Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä rannikkoalueelta tulevia nilviäisiä käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 3 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

    d)

    Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä kalanviljelylaitokselta tulevia nilviäisiä käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 4 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

    e)

    Saatettaessa markkinoille sellaisia kasvatettuja kaloja, nilviäisiä tai äyriäisiä, niiden mätimunia tai sukusoluja, jotka eivät kuulu tapauksen mukaan IHN:lle, VHS:lle, bonamioosille tai marteilioosille herkkiin lajeihin, käytetään komission päätöksen 2003/390/EY liitteessä I olevan mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

    f)

    Saatettaessa markkinoille villinä kasvaneita eläviä kaloja, nilviäisiä tai äyriäisiä, niiden mätimunia tai sukusoluja käytetään komission päätöksen 2003/390/EY liitteessä I olevan mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

    VI   Naudan alkiot

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 89/556/ETY, annettu 25 päivänä syyskuuta 1989, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivin 89/556/ETY liitteen C muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa käytettävästä eläinten terveystodistuksen mallista 2 päivänä helmikuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/60/EY (EUVL L 31, 3.2.2006, s. 24)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 56–58 § (alkioiden siirto)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 89/556/ETY 15 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    2.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien naudan alkioiden mukana on oltava direktiivin 89/556/ETY liitteessä C olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    VII   Naudan siemenneste

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivin 88/407/ETY liitteen B ja päätöksen 2004/639/EY liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse naudansukuisten kotieläinten siemennesteen tuontia koskevista edellytyksistä 5 päivänä tammikuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/16/EY (EUVL L 11, 17.1.2006, s. 21)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 51–55 § (keinosiemennys)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 88/407/ETY 4 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi huomautetaan, että Sveitsissä ei keinosiemennysasemilla pidetä muita kuin seroneutralisaatiokokeessa tai ELISA-kokeessa negatiivisen tuloksen antaneita eläimiä.

    2.

    Direktiivin 88/407/ETY 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    3.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 88/407/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    4.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan naudan siemennesteen mukana on oltava direktiivin 88/407/ETY liitteessä D olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    VIII   Sian siemenneste

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 51–55 § (keinosiemennys)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Direktiivin 90/429/ETY 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    2.

    Paikalla toteutetut tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 90/429/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 § :n perusteella.

    3.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan sian siemennesteen mukana on oltava direktiivin 90/429/ETY liitteessä D olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    IX   Muut lajit

    A.   LAINSÄÄDÄNTÖ

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta (EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 liitteen II muuttamisesta maiden ja alueiden luettelon osalta 12 päivänä huhtikuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 590/2006 (EUVL L 104, 13.4.2006, s. 8)

    1.

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401), ja erityisesti sen 51–55 § (keinosiemennys) ja 56–58 § (alkioiden siirto)

    2.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    B.   SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

    1.

    Tämän liitteen soveltamiseksi tämä kohta kattaa kaikki elävät eläimet, joita eivät koske I–V kohdan määräykset, ja siemennesteen, munasolut ja alkiot, joita eivät koske VI–VIII kohdan määräykset.

    2.

    Euroopan yhteisö ja Sveitsi sitoutuvat siihen, että 1 kohdassa tarkoitettujen elävien eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kauppaa ei kielletä tai rajoiteta muista eläinten terveyteen liittyvistä kuin tämän liitteen soveltamisesta johtuvista syistä, ja erityisesti sen 20 artiklan mukaisesti toteutettujen mahdollisten suojatoimenpiteiden vuoksi.

    3.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien muiden lajien kuin I, II ja III kohdassa tarkoitettujen sorkka- ja kavioeläinten mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY liitteen E ensimmäisen osan I osassa olevien mallien mukaiset terveystodistukset, joita täydennetään direktiivin 92/65/ETY 6 artiklan A kohdan 1 alakohdan e alakohdassa säädetyllä vakuutuksella.

    4.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien jäniseläinten mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY liitteen E ensimmäisessä osassa olevien mallien mukaiset terveystodistukset, joita täydennetään tarvittaessa direktiivin 92/65/ETY 9 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyllä vakuutuksella.

    Sveitsin viranomaiset voivat mukauttaa tätä vakuutusta laajentamalla sen vaatimuksia direktiivin 92/65/ETY 9 artiklan mukaisesti.

    5.

    Direktiivin 92/65/ETY 9 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    6.

    a)

    Koirien ja kissojen lähetyksiin Euroopan yhteisöstä Sveitsiin sovelletaan direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

    b)

    Koirien ja kissojen lähetyksiin Sveitsistä muihin Euroopan yhteisön jäsenvaltioihin kuin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Maltaan tai Ruotsiin sovelletaan direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

    c)

    Koirien ja kissojen lähetyksissä Sveitsistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Maltaan tai Ruotsiin sovelletaan direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 3 kohdan vaatimuksia.

    d)

    Sovellettavasta tunnistusjärjestelmästä säädetään 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 998/2003 (EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä huhtikuuta 2006 tehdyllä komission asetuksella (EY) N:o 590/2006 (EUVL L 104, 13.4.2006, s. 8). Käytettävästä todistuksesta säädetään komission päätöksessä 2003/803/EY (EUVL L 312, 27.11.2003, s. 1). Raivotautirokotuksen ja tarvittaessa uudelleenrokotuksen voimassaolo tunnustetaan rokotteen valmistaneen laboratorion suosituksen mukaan asetuksen (EY) N:o 998/2003 5 artiklan ja komission päätöksen 2005/91/EY (EUVL L 31, 4.2.2005, s. 61) säännösten mukaisesti.

    7.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien lampaiden ja vuohien munasolujen ja alkioiden mukana on oltava päätöksen 95/388/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 30 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2005/43/EY (EUVL L 20, 22.1.2005, s. 34), mukaiset todistukset.

    8.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan hevoseläinten siemennesteen mukana on oltava päätöksen 95/307/EY mukaiset todistukset.

    9.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien hevoseläinten munasolujen ja alkioiden mukana on oltava päätöksen 95/294/EY mukaiset todistukset.

    10.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien sikojen munasolujen ja alkioiden mukana on oltava päätöksen 95/483/EY mukaiset todistukset.

    11.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien mehiläisyhdyskuntien [pesien tai emojen (työmehiläisineen)] kauppaa varten mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY liitteen E toisessa osassa olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    12.

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien direktiivin 92/65/ETY liitteen C mukaisesti hyväksytyistä yhteisöistä, laitoksista ja keskuksista tulevien eläinten, siemennesteen, alkioiden ja munasolujen kauppaa varten mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY liitteen E kolmannessa osassa olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

    13.

    Direktiivin 92/65/ETY 24 artiklan soveltamiseksi 2 kohdassa säädetyn tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    Lisäys 3

    ELÄVIEN ELÄINTEN JA NIIDEN SIEMENNESTEEN, ALKIOIDEN JA MUNASOLUJEN TUOMINEN KOLMANSISTA MAISTA

    I   Euroopan yhteisö — Lainsäädäntö

    A.   Kavioeläimet, lukuun ottamatta hevoseläimiä

    Neuvoston direktiivi 2004/68/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320).

    B.   Hevoset

    Neuvoston direktiivi 90/426/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320).

    C.   Siipikarja ja siitosmunat

    Neuvoston direktiivi 90/539/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

    D.   Vesiviljelyeläimet

    Neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122 16.5.2003, s. 1).

    E.   Naudan alkiot

    Neuvoston direktiivi 89/556/ETY, annettu 25 päivänä syyskuuta 1989, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivin 89/556/ETY liitteen C muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa käytettävästä eläinten terveystodistuksen mallista 2 päivänä helmikuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/60/EY (EUVL L 31, 3.2.2006, s. 24).

    F.   Naudan siemenneste

    Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivin 88/407/ETY liitteen B ja päätöksen 2004/639/EY liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse naudansukuisten kotieläinten siemennesteen tuontia koskevista edellytyksistä 5 päivänä tammikuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/16/EY (EUVL L 11, 17.1.2006, s. 21).

    G.   Sian siemenneste

    Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

    H.   Muut elävät eläimet

    1.

    Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320).

    2.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 998/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta (EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 998/2003 liitteen II muuttamisesta maiden ja alueiden luettelon osalta 12 päivänä huhtikuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 590/2006 (EUVL L 104, 13.4.2006, s. 8).

    II   Sveitsi — Lainsäädäntö

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11).

    Tämän liitteen soveltamiseksi Zürichin eläintarhaa pidetään Sveitsin osalta direktiivin 92/65/ETY liitteen C mukaisena hyväksyttynä laitoksena.

    III   Soveltamista koskevat säännöt

    Sveitsin eläinlääkintävirasto soveltaa samoja tuontiehtoja kuin tämän lisäyksen I kohtaan kuuluvat ehdot. Sveitsin eläinlääkintävirasto voi kuitenkin toteuttaa rajoittavampiakin toimenpiteitä ja vaatia lisätakeita. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi.

    Lisäys 4

    KOTIELÄINJALOSTUS, TUONTI KOLMANSISTA MAISTA MUKAAN LUETTUNA

    I   Euroopan yhteisö — Lainsäädäntö

    A.   Nautaeläimet

    Neuvoston direktiivi 77/504/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1977, puhdasrotuisista jalostusnaudoista (EYVL L 206, 12.8.1977, s. 8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

    B.   Siat

    Neuvoston direktiivi 88/661/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1988, jalostussikoihin sovellettavista kotieläinjalostuksen standardeista (EYVL L 382, 31.12.1988, s. 36), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

    C.   Lampaat ja vuohet

    Neuvoston direktiivi 89/361/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1989, puhdasrotuisista jalostuslampaista ja -vuohista (EYVL L 153, 6.6.1989, s. 30).

    D.   Hevoset

    a)

    Neuvoston direktiivi 90/427/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, jalostusta ja polveutumista koskevista edellytyksistä yhteisön sisäisessä hevoseläinten kaupassa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 55).

    b)

    Neuvoston direktiivi 90/428/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, kilpailuihin tarkoitettujen hevoseläinten kaupasta ja kilpailuihin osallistumisen edellytyksistä (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 60).

    E.   Puhdasrotuiset eläimet

    Neuvoston direktiivi 91/174/ETY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1991, kotieläinjalostusta ja polveutumista koskevista vaatimuksista puhdasrotuisten eläinten kaupassa ja direktiivien 77/504/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta (EYVL L 85, 5.4.1991, s. 37).

    F.   Tuonti kolmansista maista

    Neuvoston direktiivi 94/28/EY, annettu 23 päivänä kesäkuuta, eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuonnissa kolmansista maista sovellettavia jalostus- ja polveutumisedellytyksiä koskevista periaatteista ja puhdasrotuisista jalostusnaudoista annetun direktiivin 77/504/ETY muuttamisesta (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 66).

    II   Sveitsi — Lainsäädäntö

    Asetus kotieläintuotannosta, annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.310)

    III   Soveltamista koskevat säännöt

    Sveitsin viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että Sveitsi soveltaa tuonnin osalta samoja säännöksiä kuin mitä neuvoston direktiivissä 94/28/EY säädetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksissä 5 ja 6 olevien eläinjalostustarkastuksia koskevien määräysten soveltamista.

    Kaupassa ilmenevät vaikeudet annetaan toisen osapuolen pyynnöstä eläinlääkintäalan sekakomitean käsiteltäviksi.

    Lisäys 6

    ELÄINTUOTTEET

    I LUKU

    ALAT, JOIDEN VASTAAVUUDEN MOLEMMAT SOPIMUSPUOLET OVAT TUNNUSTANEET

    Asetuksen (EY) N:o 853/2004 määritelmiä sovelletaan soveltuvin osin.

     

    Vienti Euroopan yhteisöstä Sveitsiin ja vienti Sveitsistä Euroopan yhteisöön

     

    Kauppaa koskevat edellytykset

    Vastaavuus

     

    EY:n säännöstö

    Sveitsin säännöstö

    Eläinten terveys:

    1.

    Tuore liha, mukaan lukien jauheliha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet, prosessoimaton rasva ja renderoitu rasva

    Kotieläiminä pidettävät sorkkaeläimet

    Kotieläiminä pidettävät kavioeläimet

    Direktiivi 64/432/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001 (1)

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401) (1)

    Kyllä (1)

    2.

    Tarhatun riistan liha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet

    Muut kuin edellä mainitut tarhatut maanisäkkäät

    Direktiivi 64/432/ETY

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    Tarhatut sileälastaiset linnut

    Jäniseläimet

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Kyllä

    3.

    Luonnonvaraisen riistan liha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet

    Luonnonvaraiset sorkkaeläimet

    Jäniseläimet

    Muut maanisäkkäät

    Luonnonvaraiset riistalinnut

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    4.

    Siipikarjan tuore liha, raakalihavalmisteet, lihavalmisteet, rasva ja renderoitu rasva

    Siipikarja

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    5.

    Mahat, rakot ja suolet

    Nautaeläimet

    Lampaat ja vuohet

    Siat

    Direktiivi 64/432/ETY

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001 (1)

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401) (1)

    Kyllä (1)

    6.

    Luut ja luutuotteet

    Kotieläiminä pidettävät sorkkaeläimet

    Kotieläiminä pidettävät kavioeläimet

    Muut tarhatut tai luonnonvaraiset maanisäkkäät

    Siipikarja, sileälastaiset linnut ja luonnonvaraiset riistalinnut

    Direktiivi 64/432/ETY

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001 (1)

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401) (1)

    Kyllä (1)

    7.

    Muunnetut eläinproteiinit, veri ja verituotteet

    Kotieläiminä pidettävät sorkkaeläimet

    Kotieläiminä pidettävät kavioeläimet

    Muut tarhatut tai luonnonvaraiset maanisäkkäät

    Siipikarja, sileälastaiset linnut ja luonnonvaraiset riistalinnut

    Direktiivi 64/432/ETY

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001 (1)

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401) (1)

    Kyllä (1)

    8.

    Gelatiini ja kollageeni

     

    Direktiivi 2002/99/EY

    Asetus (EY) N:o 999/2001 (1)

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401) (1)

    Kyllä (1)

    9.

    Maito ja maitotuotteet

     

    Direktiivi 64/432/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    10.

    Munat ja munatuotteet

     

    Direktiivi 90/539/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    11.

    Kalastustuotteet, simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet ja merikotilot

     

    Direktiivi 91/67/ETY

    Direktiivi 93/53/ETY

    Direktiivi 95/70/EY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    12.

    Hunaja

     

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä

    13.

    Etanat ja sammakonreidet

     

    Direktiivi 92/118/ETY

    Direktiivi 2002/99/EY

    Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966 (RS 916.40)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995 (RS 916.401)

    Kyllä


    Vienti Euroopan yhteisöstä Sveitsiin ja vienti Sveitsistä Euroopan yhteisöön

    Kauppaa koskevat edellytykset

    Vastaavuus

    EY:n säännöstö

    Sveitsin säännöstö

    Kansanterveys

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden III ja XI muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannasta ja nautaeläinten erikseen määritellystä riskiaineksesta Ruotsissa 4 päivänä toukokuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 688/2006 (EUVL L 120, 5.5.2006, s. 10)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1)

    Komission asetus (EY) N:o 2073/2005, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1)

    Komission asetus (EY) N:o 2074/2005, annettu 5 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 mukaisen virallisen valvonnan järjestämistä koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden vahvistamisesta, poikkeuksen tekemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 852/2004 sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 27)

    Komission asetus (EY) N:o 2075/2005, annettu 5 päivänä joulukuuta 2005, virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 60)

    Elintarvikelaki (Loi sur les denrées alimentaires), annettu 9 päivänä lokakuuta 1992, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 16 päivänä joulukuuta 2005 (RS 817.0)

    Asetus eläinten suojelusta (OPAn), annettu 27 päivänä toukokuuta 1981, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä huhtikuuta 2006 (RS 455.1)

    Asetus lihahygienian valvonnasta vastaavien elinten kouluttamisesta (OFHV), annettu 1 päivänä maaliskuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.191.54)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401)

    Asetus alkutuotannosta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.020)

    Asetus eläinten teurastuksesta ja lihan valvonnasta (OAbCV), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.190)

    Asetus elintarvikkeista (ODAlOUs), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.02)

    Sisäministeriön asetus elintarvikelainsäädännön täytäntöönpanosta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.025.21)

    Talousministeriön asetus alkutuotannon hygieniasta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.020.1)

    Sisäministeriön asetus hygieniasta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.024.1)

    Talousministeriön asetus hygieniasta eläinten teurastuksen yhteydessä (OhyAb), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.190.1)

    Sisäministeriön asetus eläinperäisistä elintarvikkeista, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.022.108)

    Kyllä erityisin edellytyksin

    Erityiset edellytykset

    (1)

    Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevilla ihmisravinnoksi tarkoitetuilla eläintuotteilla käydään kauppaa täysin samoin edellytyksin kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevilla ihmisravinnoksi tarkoitetuilla eläintuotteilla. Tarvittaessa tuotteisiin liitetään terveystodistukset, joista säädetään Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välistä kauppaa varten tai jotka määritellään tässä liitteessä ja jotka ovat saatavilla Traces-järjestelmästä.

    (2)

    Sveitsi laatii luettelon hyväksytyistä laitoksistaan asetuksen (EY) N:o 882/2004 31 artiklan säännösten mukaisesti (laitosten rekisteröinti/hyväksyntä).

    (3)

    Tuontiin Sveitsi soveltaa samoja säännöksiä kuin mitä asiaan sovelletaan yhteisön tasolla.

    (4)

    Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset eivät voi vedota trikiinitutkimuksesta vapauttamista koskevaan poikkeukseen, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 2075/2005 3 artiklan 2 kohdassa. Jos tähän poikkeukseen vedotaan, Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat toimittamaan komissiolle luettelon alueista, joilla kotieläimenä pidettävien sikojen trikiinitartuntariski on virallisesti tunnustettu vähäiseksi. Yhteisön jäsenvaltioiden on lähetettävä kirjalliset huomautuksensa komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän luettelon vastaanottamisesta. Jos komissio tai muut jäsenvaltiot eivät esitä vastalausetta, alue tunnustetaan vähäisen trikiiniriskin alueeksi ja kyseiseltä alueelta peräisin olevat kotieläimenä pidettävät siat vapautetaan teurastamisen yhteydessä suoritettavasta trikiinitutkimuksesta. Asetuksen (EY) N:o 2075/2005 3 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan siis soveltuvin osin.

    (5)

    Sveitsissä käytetään asetuksen (EY) N:o 2075/2005 liitteessä I olevassa I ja II luvussa kuvattuja osoitusmenetelmiä niiden tutkimusten yhteydessä, joiden tarkoituksena on osoittaa trikiinin esiintyminen. Sveitsissä ei kuitenkaan käytetä tutkimusmenetelmänä asetuksen (EY) N:o 2075/2005 liitteessä I olevassa III luvussa kuvattua trikinoskooppitutkimusta.

    (6)

    Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset voivat soveltaa trikiinitutkimusta koskevaa poikkeusta lihotukseen ja lihakauppoihin tarkoitettujen kotieläiminä pidettävien sikojen ruhoihin ja lihaan pienteurastamoissa.

    Tämä määräys on voimassa 31 päivään joulukuuta 2009 saakka.

    Sovellettaessa hygieniasta eläinten teurastuksen yhteydessä annetun talousministeriön asetuksen (RS 817.190.1) 8 §:n 3 a momenttia ja eläinperäisistä elintarvikkeista annetun sisäministeriön asetuksen (RS 817.022.108) 9 §:n 7 momenttia nämä lihotukseen ja lihakauppoihin tarkoitettujen kotieläiminä pidettävien sikojen ruhot ja lihat sekä niistä saadut raakalihavalmisteet, lihavalmisteet ja lihajalosteet on varustettava erityisellä terveysmerkillä hygieniasta eläinten teurastuksen yhteydessä annetun talousministeriön asetuksen (RS 817.190.1) liitteessä 9 olevassa 2 kohdassa esitetyn mallin mukaisesti. Nämä tuotteet eivät voi olla yhteisön jäsenvaltioiden kanssa käytävän kaupan kohteena elintarvikkeista annetun sisäministeriön asetuksen (RS 817.022.108) 9 a §:n ja 14 a §:n määräysten mukaisesti.

    (7)

    Lihotukseen ja lihakauppoihin tarkoitettujen kotieläiminä pidettävien sikojen ruhoilla ja lihoilla, jotka ovat yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena ja jotka ovat peräisin

    tiloilta, jotka yhteisön jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat tunnustaneet trikiineistä vapaiksi

    alueilta, joilla kotieläiminä pidettävien sikojen trikiiniriski on virallisesti tunnustettu vähäiseksi

    ja joiden osalta ei ole tehty asetuksen (EY) N:o 2075/2005 3 artiklan säännösten mukaista trikiinitutkimusta, käydään kauppaa täysin samoin edellytyksin kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä kaupan kohteena olevilla kotieläiminä pidettävien sikojen ruhoilla ja lihoilla.

    (8)

    Hygienia-asetuksen (RS 817.024.1) 2 §:n mukaisesti Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset voivat säätää erityistapauksissa muutoksista hygienia-asetuksen (RS 817.024.1) 8, 10 ja 14 §:ään

    a)

    ottaakseen huomioon vuoristoalueilla sijaitsevien laitosten tarpeet; nämä alueet on lueteltu vuoristoalueille myönnettävästä investointituesta 21 päivänä maaliskuuta 1997 annetun lain liitteessä.

    Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat ilmoittamaan näistä muutoksista kirjallisesti komissiolle. Tässä ilmoituksessa

    on annettava tarkka kuvaus säännöksistä, joiden muuttamista Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset pitävät tarpeellisena, ja ilmoitettava, minkälaisesta muutoksesta on kyse

    kuvailtava kyseiset elintarvikkeet ja laitokset

    selitettävä muutoksen perusteet (ja toimitettava tarvittaessa tiivistelmä toteutetusta riskianalyysistä ja ilmoitettava kaikista toimenpiteistä, jotka on toteutettava, jotta muutos ei vaaranna hygienia-asetuksen (RS 817.024.1) tavoitteita

    annettava kaikki muut asiaankuuluvat tiedot.

    Komissiolla ja jäsenvaltioilla on kolme kuukautta ilmoituksen vastaanottamisesta kirjallisten huomioiden esittämistä varten. Tarvittaessa eläinlääkintäalan sekakomitea kokoontuu.

    b)

    kun kyse on ominaisuuksiltaan perinteisten elintarvikkeiden valmistuksesta.

    Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat ilmoittamaan muutoksista kirjallisesti komissiolle kahdentoista kuukauden kuluessa kyseisten — yksittäisten tai yleisten — poikkeusten myöntämisestä. Kussakin ilmoituksessa on

    annettava lyhyt kuvaus muutetuista vaatimuksista

    kuvailtava kyseiset elintarvikkeet ja laitokset, ja

    annettava kaikki muut asiaankuuluvat tiedot.

    (9)

    Komissio ilmoittaa Sveitsille yhteisön jäsenvaltioissa asetuksen (EY) N:o 852/2004 13 artiklan, asetuksen (EY) N:o 852/2003 10 artiklan, asetuksen (EY) N:o 854/2003 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 2074/2005 7 artiklan nojalla sovellettavista poikkeuksista ja muutoksista.

    (10)

    Kunnes erikseen määriteltyjen riskiainesten luetteloa koskeva yhteisön ja Sveitsin lainsäädäntö on yhdenmukaistettu, Sveitsi sitoutuu sisäisellä teknisellä direktiivillä olemaan toimittamatta yhteisön jäsenvaltioiden kanssa käytävään kauppaan yli 24 kuukauden ikäisten nautojen ruhoja, jotka sisältävät selkärangan, sekä niistä saatuja tuotteita.

    Muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläinten sivutuotteet

    Vienti Euroopan yhteisöstä Sveitsiin ja vienti Sveitsistä Euroopan yhteisöön

    Kauppaa koskevat edellytykset

    Vastaavuus

    EY:n säännöstö

    Sveitsin säännöstö

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, annettu 3 päivänä lokakuuta 2006, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteiden VI ja VIII muuttamisesta biokaasu- ja kompostointilaitoksia koskevien käsittelyvaatimusten ja lantaa koskevien vaatimusten osalta 7 päivänä helmikuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 208/2006 (EUVL L 36, 8.2.2006, s. 25)

    Asetus eläinten teurastuksesta ja lihan valvonnasta (OAbCV), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.190)

    Talousministeriön asetus hygieniasta eläinten teurastuksen yhteydessä (OhyAb), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.190.1)

    Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 916.401)

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988

    Asetus eläinten sivutuotteiden hävittämisestä (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 22 päivänä kesäkuuta 2005 (RS 916.441.22)

    Kyllä

    Erityiset edellytykset

    Sveitsi soveltaa tuontinsa osalta liitteiden VII, VIII, X (todistukset) ja XI (maat) soveltamisalaan kuuluvia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 29 artiklan mukaisesti.

    Luokkiin 1 ja 2 kuuluvia aineksia koskeva kauppa on kielletty lukuun ottamatta tiettyjä teknisiä käyttötarkoituksia, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (komission asetuksessa (EY) N:o 878/2004 vahvistetut siirtymäkauden toimenpiteet).

    Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien luokkaan 3 kuuluvien ainesten mukana on oltava liitteessä II olevassa III luvussa säädetyt kaupalliset asiakirjat ja terveystodistukset asetuksen (EY) N:o 1774/2002 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

    Sveitsi laatii luettelon vastaavista laitoksistaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 III luvun mukaisesti.

    II LUKU

    Muut kuin I luvun soveltamisalaan kuuluvat alat

    I.   Vienti yhteisöstä Sveitsiin

    Vientiin sovelletaan yhteisön sisäistä kauppaa koskevia edellytyksiä. Toimivaltaisten viranomaisten on kuitenkin kaikissa tapauksissa annettava erien mukana kuljetettava todistus näiden edellytysten täyttymisestä.

    Todistusmalleista keskustellaan tarvittaessa eläinlääkintäalan sekakomiteassa.

    II.   Vienti Sveitsistä yhteisöön

    Vientiin sovelletaan yhteisön säännöstössä asetettuja asianmukaisia edellytyksiä. Todistusmalleista keskustellaan eläinlääkintäalan sekakomiteassa.

    Nykyisin käytössä olevia todistuksia sovelletaan, kunnes mallit on vahvistettu.

    III LUKU

    Jonkin alan siirtäminen II luvusta I lukuun

    Eläinlääkintäalan sekakomitealle annetaan asia käsiteltäväksi heti, kun Sveitsi on antanut säännöstön, jonka se katsoo vastaavan yhteisön lainsäädäntöä. Tämän lisäyksen I lukua täydennetään viipymättä tehdystä tarkastelusta saatujen tulosten perusteella.

    Lisäys 10

    RAJAVALVONTA JA TARKASTUSMAKSUT

    I LUKU

    A.   Rajatarkastukset niiden alojen osalta, joiden vastaavuus tunnustetaan vastavuoroisesti

    Rajatarkastuksen tyyppi

    Osuus

    1.

    Asiakirjojen tarkastus

    100 %

    2.

    Fyysiset tarkastukset

    1 %

    B.   Rajatarkastukset muiden kuin A kohdassa tarkoitettujen alojen osalta

    Rajatarkastuksen tyyppi

    Osuus

    1.

    Asiakirjojen tarkastus

    100 %

    2.

    Fyysiset tarkastukset

    1–10 %

    C.   Erityistoimenpiteet

    Tiettyjen eläinperäisiin tuotteisiin ja eläviin eläimiin liittyvien eläinlääkintäalan tarkastusten ja muodollisuuksien helpottamista koskevan ETY-Sveitsi-sekakomitean suosituksen nro 1/94 liite 3 otetaan huomioon. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee asiaa uudelleen mitä pikimmin.

    D.   Maksut

    1.

    Aloilla, joiden vastaavuus tunnustetaan vastavuoroisesti, peritään seuraavat maksut:

    1,5 euroa tonnilta, kuitenkin vähintään 30 euroa ja enintään 350 euroa erältä.

    2.

    Muilla kuin 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla peritään seuraavat maksut:

    3,5 euroa tonnilta, kuitenkin vähintään 30 euroa ja enintään 350 euroa erältä.

    E.   Euroopan unionin tai Sveitsin alueen kautta kuljetettavia eläintuotteita koskevat säännöt

    1.

    Sveitsistä peräisin oleviin eläintuotteisiin, jotka kuljetetaan Euroopan unionin alueen kautta, sovelletaan tapauksen mukaan edellä A ja B kohdassa määrättyjä valvontavaatimuksia. Direktiivin 97/78/EY 11 artiklan 2 kohdan c, d ja e alakohdan säännöksiä ei sovelleta tuotteisiin, joiden osalta vastaavuus tunnustetaan vastavuoroisesti ja jotka on tarkoitettu vietäviksi Euroopan unionin alueen ulkopuolelle, edellyttäen että edellä olevan A kohdan mukaisesti tehtyjen eläinlääkinnällisten tarkastusten tulokset ovat myönteiset.

    2.

    Euroopan unionista peräisin oleviin eläintuotteisiin, jotka kuljetetaan Sveitsin alueen kautta, sovelletaan tapauksen mukaan edellä A ja B kohdassa määrättyjä valvontavaatimuksia.

    F.   Traces-järjestelmä

    1.   Lainsäädäntö

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    Komission päätös 2004/292/EY, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, Traces-järjestelmän käyttöönotosta ja päätöksen 92/486/ETY muuttamisesta (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Traces-järjestelmän käyttöönotosta ja päätöksen 92/486/ETY muuttamisesta tehdyn päätöksen 2004/292/EY muuttamisesta 14 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2005/515/EY (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 29)

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    2.   Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

    Komissio liittää Sveitsin yhteistyössä Sveitsin eläinlääkintäviraston kanssa Traces-järjestelmään komission päätöksen 2004/292/EY mukaisesti.

    Päätöksen 2004/292/EY yhteisten eläinlääkinnällisten tuloasiakirjojen rekisteröimistä Traces-järjestelmään koskevia 3 artiklan säännöksiä ei sovelleta tuotteisiin, joiden osalta vastaavuus on tunnustettu vastavuoroisesti, lukuun ottamatta tuotteita, jotka on hyväksytty direktiivin 97/78/EY 8 artiklassa, 12 artiklan 4 kohdassa ja 13 artiklassa tarkoitettujen menettelyiden mukaisesti, ja tuotteita, joista on tehty hylkäävä päätös rajatarkastuksen yhteydessä.

    Aloilla, joilla vastaavuus on tunnustettu vastavuoroisesti, yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kaupan kohteena olevilla eläintuotteilla käydään kauppaa samoin ehdoin kuin yhteisön jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevilla tuotteilla. Tarvittaessa tuotteisiin liitetään terveystodistukset, jotka on tarkoitettu Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välistä kauppaa varten tai jotka määritellään tässä liitteessä ja jotka ovat saatavilla Traces-järjestelmästä.

    Eläinlääkintäalan sekakomitea määrittelee tarvittaessa siirtymäkauden toimenpiteet.

    II LUKU

    KOLMANSISTA MAISTA TAPAHTUVAAN TUONTIIN SOVELLETTAVAT TARKASTUKSET

    1.   Lainsäädäntö

    Kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovelletaan tarkastuksia jäljempänä tarkoitettujen säännösten mukaisesti:

    Euroopan yhteisö

    Sveitsi

    1.

    Komission asetus (EY) N:o 136/2004, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, kolmansista maista tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisistä tarkastusmenettelyistä yhteisön rajatarkastusasemilla (EYVL L 21, 28.1.2004, s. 11)

    2.

    Komission asetus (EY) N:o 745/2004, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2004, henkilökohtaiseen kulutukseen tuotavia eläinperäisiä tuotteita koskevista toimenpiteistä (EUVL L 122, 26.4.2004, s. 1)

    3.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206)

    4.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1)

    5.

    Neuvoston direktiivi 97/78/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista (EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1)

    6.

    Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11)

    1.

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (RS 916.443.11)

    2.

    Elintarvikelaki (LDAI), annettu 9 päivänä lokakuuta 1992, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 817.0)

    3.

    Asetus elintarvikkeista (ODAlOUs), annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.02)

    4.

    Asetus elintarvikelainsäädännön täytäntöönpanosta, annettu 23 päivänä marraskuuta 2005 (RS 817.025.21)

    2.   Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

    Direktiivin 97/78/EY 6 artiklan soveltamiseksi rajatarkastusasemat ovat seuraavat: Basel-Mulhousen lentokenttä, Ferney-Voltaire/Geneven lentokenttä ja Zürichin lentokenttä. Myöhemmät muutokset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle.

    Paikalla toteutettavat tarkastukset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitealle, erityisesti direktiivin 97/78/EY 23 artiklan ja eläinkulkutaudeista säädetyn lain 57 §:n perusteella.

    Eläinlääkintäkomitea tarkastelee Basel-Mulhousen lentokentän ja Ferney-Voltaire/Geneven lentokentän rajatarkastusasemien erityistilannetta myöhemmin vuoden kuluessa tämän lisäyksen voimaantulosta.

    Direktiivin 97/78/EY säännösten soveltamiseksi komissio liittää Sveitsin yhteistyössä Sveitsin eläinlääkintäviraston kanssa Traces-järjestelmään komission päätöksen 2004/292/EY mukaisesti.

    Sveitsin viranomaiset sitoutuvat direktiivissä 97/78/EY tarkoitettujen toimien yhteydessä perimään tavaroiden virallisiin tarkastuksiin liittyvät maksut asetuksen (EY) N:o 882/2004 VI luvun säännösten mukaisesti asetuksen liitteessä V vahvistetuin vähimmäistaksoin.

    III LUKU

    KOLMANSISTA MAISTA TUOTAVIEN ELÄINTUOTTEIDEN TUONTIEDELLYTYKSET

    1.   Euroopan yhteisö — Lainsäädäntö

    A.   KANSANTERVEYTTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

    1.

    Neuvoston direktiivi 96/23/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja direktiivien 85/358/ETY ja 86/469/ETY sekä päätösten 89/187/ETY ja 91/664/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 882/2004 (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).

    2.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden III ja XI muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannasta ja nautaeläinten erikseen määritellystä riskiaineksesta Ruotsissa 4 päivänä toukokuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 688/2006 (EUVL L 120, 5.5.2006, s. 10).

    3.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2160/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1).

    4.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/41/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista elintarvikehygienia- ja terveyssäännöistä annettujen tiettyjen direktiivien kumoamisesta sekä neuvoston direktiivien 89/662/ETY ja 92/118/ETY ja neuvoston päätöksen 95/408/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33).

    5.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanoa koskevista siirtymäjärjestelyistä sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta 5 päivänä joulukuuta 2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

    6.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004 täytäntöönpanoa koskevista siirtymäjärjestelyistä sekä asetusten (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 muuttamisesta 5 päivänä joulukuuta 2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2076/2005 (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 83).

    B.   ELÄINTEN TERVEYTTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

    1.

    Neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122 16.5.2003, s. 1).

    2.

    Neuvoston direktiivi 93/53/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1993, yhteisön vähimmäistoimenpiteistä tiettyjen kalatautien torjumiseksi (EYVL L 175, 19.7.1993, s. 23), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381).

    3.

    Neuvoston direktiivi 92/118/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista vaatimuksista sellaisten tuotteiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, joita eivät koske direktiivin 89/662/ETY ja, taudinaiheuttajien osalta, direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I luvussa mainittujen erityisten yhteisön säädösten kyseiset vaatimukset (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna ihmisravinnoksi tarkoitettujen tiettyjen eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista elintarvikehygienia- ja terveyssäännöistä annettujen tiettyjen direktiivien kumoamisesta sekä neuvoston direktiivien 89/662/ETY ja 92/118/ETY ja neuvoston päätöksen 95/408/EY muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33).

    4.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden III ja XI muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannasta ja nautaeläinten erikseen määritellystä riskiaineksesta Ruotsissa 4 päivänä toukokuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 688/2006 (EUVL L 120, 5.5.2006, s. 10).

    5.

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, annettu 3 päivänä lokakuuta 2006, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteiden VI ja VIII muuttamisesta biokaasu- ja kompostointilaitoksia koskevien käsittelyvaatimusten ja lantaa koskevien vaatimusten osalta 7 päivänä helmikuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 208/2006 (EUVL L 36, 8.2.2006, s. 25).

    6.

    Neuvoston direktiivi 2002/99/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä (EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11).

    2.   Sveitsi — Lainsäädäntö

    Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988.

    3.   Täytäntöönpanosäännöt

    Sveitsin eläinlääkintävirasto soveltaa samoja tuontiehtoja kuin tämän lisäyksen 3 luvun 1 kohtaan kuuluvat ehdot. Sveitsin eläinlääkintävirasto voi kuitenkin toteuttaa rajoittavampiakin toimenpiteitä ja vaatia lisätakeita. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi.

    IV LUKU

    LOPPUMÄÄRÄYKSET

    Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tämän lisäyksen määräyksiä viimeistään vuoden kuluttua lisäyksen voimaantulosta.


    (1)  Eläinlääkintäalan sekakomitea käsittelee lampaiden ja vuohien TSE-seurantaa koskevan lainsäädännön samankaltaisuuksien tunnustamista.


    Top