(1)

Neuvosto otti polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 778/2003 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Korean tasavallasta, jäljempänä ’Korea’, ja Malesiasta peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien tuonnissa. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen ensimmäisen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1001/2008 (3) polkumyyntitoimenpiteet uudelleen käyttöön. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toisen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti asetuksella (EU) N:o 1283/2014 (4) polkumyyntitoimenpiteet uudelleen käyttöön. Polkumyyntiä korealaisen vientiä harjoittavan tuottajan TK Corporationin osalta koskeneen perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio muutti täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1283/2014 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/306 (5).

(2)

Korean tasavallasta peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien tuonnissa tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet toteutettiin arvotullina, joka asetettiin polkumyyntimarginaalin tasolle 32,4 prosenttiin yksilöllisesti nimetyn viejän (TK Corporation) osalta, ja jäännöstulli asetettiin vahinkomarginaalin tasolle 44,0 prosenttiin.

(3)

Malesiasta peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien tuonnissa tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet toteutettiin arvotullina, joka asetettiin polkumyyntimarginaalin tasolle 49,9 prosenttiin ja 59,2 prosenttiin yksilöllisesti nimettyjen viejien osalta, ja jäännöstulli asetettiin 75,0 prosenttiin.

(4)

Neuvosto otti polkumyynnin vastaisen tutkimuksen jälkeen asetuksella (EU) N:o 78/2013 (6) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Turkin tasavallasta, jäljempänä ’Turkki’, ja Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien tuonnissa.

(5)

Venäjän osalta tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet ovat muodoltaan arvoon perustuvia jäännöstulleja, jotka asetettiin polkumyyntimarginaalin tasolle 23,8 prosenttiin. Turkin osalta arvotullit asetettiin yksilöllisesti nimettyjen viejien tuonnissa 2,9 prosenttiin, 9,6 prosenttiin ja 12,1 prosenttiin, ja jäännöstulliksi vahvistettiin 16,7 prosenttia.

(6)

Tällä hetkellä on voimassa polkumyyntitoimenpiteitä tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien putkien liitososien tuonnissa, ja niitä on ulotettu koskemaan myös Taiwania, Indonesiaa, Sri Lankaa ja Filippiinejä (7).

(7)

Turkista, Venäjältä, Koreasta ja Malesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (8) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(8)

Tarkastelupyynnön esitti valmistajien etuja valvova järjestö Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa noin 51 prosenttia tiettyjen putkien liitososien kokonaistuotannosta unionissa.

(9)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen ja/tai toistumiseen.

(10)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 27 päivänä tammikuuta 2018 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä (9) asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(11)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi vuoden 2017, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(12)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja unionin käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Turkin, Venäjän, Korean ja Malesian viranomaisille, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(13)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa tuotantomäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, kun otettiin huomioon myös maantieteellinen sijainti. Otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta oli noin 54 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(16)

Jotta komissio pystyi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia/käyttäjiä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan toimittamalla komissiolle yrityksistään tiedot, joita pyydetään vireillepanoilmoituksen liitteessä II. Kaksi tuojaa ilmoittautui. Niitä pyydettiin tekemään yhteistyötä täyttämällä kyselylomake. Kumpikaan ei kuitenkaan vastannut.

(17)

Koska tämän voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kohteena olevissa neljässä asianomaisessa maassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia on ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(18)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia asianomaisissa maissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Pyydetyt tiedot sisälsivät myynnin määrän ja arvon, tuotannon määrän ja tuotantokapasiteetin. Lisäksi komissio pyysi asianomaisten maiden edustustoja Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Otantakyselylomakkeet lähetettiin 40:lle tiedossa olevalle mahdolliselle vientiä harjoittavalle tuottajalle: 11:lle Turkissa, viidelle Malesiassa, 10:lle Etelä-Koreassa ja 14:lle Venäjällä. Kolme turkkilaista yritystä vastasi otantakyselyyn, mutta yksi niistä vetäytyi myöhemmin yhteistyöstä. Yksi yritys Venäjältä vastasi otantakyselyyn mutta vetäytyi yhteistyöstä myöhemmin. Malesialaisista ja korealaisista yrityksistä, joihin otettiin yhteyttä, yksikään ei ilmoittautunut eikä antanut pyydettyjä tietoja; niin ei tehnyt mikään muukaan malesialainen/korealainen yritys.

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeet neljälle otokseen valitulle unionin tuottajalle, neljälle johdanto-osan 18 kappaleessa mainitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja kahdelle tuojalle, jotka ilmoittautuivat vireillepanon jälkeen.

(21)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset neljältä otokseen valitulta unionin tuottajalta ja kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Turkista. Tuojilta ei saatu yhtään vastausta.

(22)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(23)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, eli raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistetut putkien liitos- ja muut osat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 millimetriä ja joita käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7307 93 11, ex 7307 93 19 ja ex 7307 99 80 (Taric-koodit 7307931191, 7307931193, 7307931194, 7307931195, 7307931199, 7307931991, 7307931993, 7307931994, 7307931995, 7307931999, 7307998092, 7307998093, 7307998094, 7307998095 ja 7307998098), jäljempänä ’putken liitososa’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(24)

Neljässä asianomaisessa maassa tuotetulla ja unioniin viedyllä tarkastelun kohteena olevalla tuotteella ja unionissa unionin tuottajien tuottamalla ja myymällä tuotteella katsottiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidettiin perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(25)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti asianomaisista maista tapahtuvan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(26)

Yksikään Venäjän, Malesian ja Korean tuottajista ei tehnyt yhteistyötä tutkimuksessa, ja yhteistyötä tehneet kaksi turkkilaista vientiä harjoittavaa yritystä edustivat noin 50:tä prosenttia Turkin putkien liitososien kokonaistuonnista unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ne edustivat noin 40:tä prosenttia Turkkiin sijoittautuneesta kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Turkin yhteistyötä pidettiin näin ollen alhaisena.

(27)

Komissio ilmoitti kaikkien asianomaisten maiden viranomaisille, että yhteistyön puuttuessa komissio saattaa soveltaa Turkin, Venäjän, Malesian ja Korean osalta ilmi käyneiden seikkojen osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio ei saanut mainittujen neljän maan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen kääntymisestä tätä varten.

(28)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat havainnot oli perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävä käytettävissä ja erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen eli yritysten virallisten internetsivustojen, tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä, otokseen valituilta unionin tuottajilta ja yhteistyöhön osallistuneilta vientiä harjoittavilta tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella. Komissio käytti myös erilaisia tuontitilastoja, mukaan lukien perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyt tilastot, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’. Käytössä olivat myös Global Trade Atlas, jäljempänä ’GTA’ (10), ja Yhdysvaltojen tuontitietokanta.

(29)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella ensin sen, onko putkien liitososia tuotu tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Turkista unioniin polkumyyntihinnoin. Tutkimuksen täydentämiseksi tarkasteltiin myös yhteistyötä tekemättömien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntiä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tarkastelu perustui saatavilla oleviin tietoihin, erityisesti 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa oleviin rahdin ja vakuutuksen osalta oikaistuihin tietoihin, ja yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien antamiin vastauksiin.

(30)

Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessaan, että jotkin kyseisessä tutkimuksessa yhteistyötä tehneet vientiä harjoittavat tuottajat syyllistyivät kohdennettuun polkumyyntiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa komissio analysoi vientimyynnin unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tutkiakseen, jatkuiko kohdennettu polkumyynti koko kyseisen ajanjakson ajan eli oliko olemassa selkeä kuvio, jossa vientihinnat erosivat merkittävästi ostajien, alueiden tai ajanjaksojen välillä. Tässä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei havaittu tällaisesta mitään viitteitä.

(31)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(32)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, ja tutki, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin tuotelajin osalta edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(33)

Komissio määritteli kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suunnatun kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallisia kotimarkkinoiden myyntihintoja perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(34)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(35)

Tällaisissa tapauksissa normaaliarvoksi määritettiin kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(36)

Normaaliarvo perustui tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtaiseen tosiasialliseen kotimarkkinahintaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

(37)

Jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(38)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

(39)

Kaikissa tapauksissa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta oli viety unioniin riippumattomille asiakkaille, minkä vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(40)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja edellä esitetyllä tavalla määritettyä vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(41)

Kun se oli perusteltua tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Normaaliarvoa oikaistiin rahti- ja luottokustannusten ja vientihintaa rahti-, vakuutus- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi.

(42)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(43)

Kahden yhteistyötä tehneen vientiä harjoittavan tuottajan osalta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu ei osoittanut polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(44)

Komissio tutki yhteistyötä tekemättömien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntiä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(45)

Komissio ei voinut käyttää yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvojen painotettua keskiarvoa, koska se perustui kappalemääriin, kun taas 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatu vientihinta perustui tonnimääriin. Näin ollen komissio käytti pyynnön esittäjän toimittamaa normaaliarvoa koko maan osalta edustavampana arvona. Kuten jäljempänä todetaan, yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvojen painotetun keskiarvon käyttö ei muuttaisi komission päätelmiä polkumyynnin puuttumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(46)

Määrittääkseen yhteistyötä tekemättömien vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräisen vientihinnan Turkissa komissio käytti 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatuja tietoja, joista poistettiin tuontia yhteistyötä tehneiltä vientiä harjoittavilta tuottajilta koskevat luvut.

(47)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja edellä esitetyllä tavalla määritettyä vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(48)

Komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien eroavuuksien mukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen pohjalta laskettujen rahti-, vakuutus ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi.

(49)

Komissio ei havainnut polkumyyntiä, koska vientihinta oli merkittävästi korkeampi kuin normaaliarvo. Lisäksi yhteistyötä tekemättömien vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräinen vientihinta oli korkeampi kuin yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräinen vientihinta. Näin ollen polkumyyntiä ei olisi ollut, vaikka olisi käytetty yhteistyötä tehneiden vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon painotettua keskiarvoa.

(50)

Koska tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson kuluessa ei havaittu tapahtuneen polkumyyntiä, komissio analysoi, oliko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos putkien liitososien tuontia Turkista koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: muihin kohteisiin suuntautuneen viennin hinta, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Turkissa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(51)

Komissio tutki turkkilaisten viejien hintakäyttäytymisen muihin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä kahdeksan numeron koodin tasolla laadittujen Turkin vientitilastojen pohjalta (11). Komissio tarkasteli näitä tilastoja, koska kumpikaan kahdesta yhteistyötä tehneestä vientiä harjoittavasta tuottajasta ei harjoittanut vientiä kolmansiin maihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(52)

Vaikka unioni on turkkilaisten tuottajien merkittävin vientimarkkina, GTA-vientitilastojen perusteella tämä vienti oli vain noin 13 prosenttia putkien liitososien tuotannosta Turkissa, kuten jäljempänä johdanto-osan 53 kappaleessa kuvataan. Turkkilaiset putkien liitososien tuottajat keskittyvät näin ollen Turkin kotimaanmarkkinoille. Komission Turkin vientitilastoista tekemä analyysi osoitti myös, että vienti kolmansiin maihin oli vähäistä (12) ja että tuotelajien hintavaihtelu oli siinä määrin merkittävää, etteivät keskimääräiset yksikköhinnat kyseisissä maissa tai vertailut unionin keskimääräisiin yksikköhintoihin olleet edustavia eivätkä tarkoituksenmukaisia.

(53)

Komissio päätteli pyynnön, yhteistyötä tehneiltä yrityksiltä saatujen kyselylomakevastausten ja Turkin teräksen viejien liiton toimittaman aineiston perusteella, että Turkin tuotantokapasiteetti oli noin 35 000 tonnia. Samoihin tietoihin perustuen komissio arvioi Turkin putkien liitososien käyttämättömän tuotantokapasiteetin olevan noin 23 000 tonnia. Vaikka tämä on lähes puolet putkien liitososien kulutuksesta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (53 000 tonnia), kuten johdanto-osan 54–55 kappaleessa todetaan, on epätodennäköistä, että tämä käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin suurina määrinä unionin markkinoille, jos toimenpiteet raukeavat. Todettakoon myös, että Turkissa on käyttämätöntä kapasiteettia paljon vähemmän kuin muissa asianomaisissa maissa: Venäjällä sitä arvioidaan olevan 50 000 tonnia, Koreassa 112 000 tonnia ja Malesiassa 44 000 tonnia.

(54)

Vaikka Turkista peräisin olevalle tuotteelle asetettu tulli on selvästi alhaisempi kuin muista toimenpiteen alaisista maista peräisin olevalle tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle asetettu polkumyynnin vastainen tulli (13), Turkin putkien liitososien tuottajat eivät käyttäneet tätä etua hyödykseen. Tämän vahvistavat ne suhteellisen vähäiset määrät, jotka unioniin tuotiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Vaikka Turkin putkien liitososien tuottajat ovat läsnä unionin putkien liitososien markkinoilla, niiden houkuttelevuus kyseisille tuottajille on siis ollut vähäinen.

(55)

Edellä esitetyt seikat näyttävät saavan vahvistuksen siitä, kuinka yksi Turkin suurimmista putkien liitososien tuottajista on toiminut. Tuottajan tilanteen katsottiin olevan hyvä indikaattori sille, mitä tapahtuisi, jos Turkkia koskevat toimenpiteet purettaisiin. Yritykselle asetettiin alhaisin polkumyyntitulli (2,9 prosenttia). Tästä erityisesti sen kilpailijoihin verrattuna suhteellisen alhaisesta tullista huolimatta sen vienti unioniin ei kasvanut vaan oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jopa vähäisempää kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Samaan aikaan sen kotimaan myynti pysyi suurin piirtein samalla tasolla kuin ennen lopullisten toimenpiteiden määräämistä.

(56)

Vaikka Turkissa on putkien liitososien käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, komissio ei havainnut merkkejä siitä, että käyttämätöntä kapasiteettia käytettäisiin merkittävissä määrin unioniin suuntautuvaan vientiin, eivätkä Turkin tuottajat ole osoittaneet tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kiinnostusta unionin markkinoihin, vaikka niillä on ollut unionin markkinoille pääsyyn suhteellinen etu. Tätä havaintoa tukee myös se, että Turkin tuottajat, jotka hyötyvät unionissa alhaisista polkumyyntitulleista, joista aiheutuu niille muihin vientiä harjoittaviin tuottajiin nähden suhteellista etua, eivät käyttäneet tätä mahdollisuutta markkinaosuutensa kasvattamiseen. Vientiä ei todennäköisesti myöskään suunnata unioniin polkumyyntitasolla, koska vienti ei tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikanakaan tapahtunut polkuhintatasolla. Komissio ei havainnut merkkejä siitä, että tuleva vienti perustuisi polkumyyntihintoihin. Tältä pohjalta odotetaan, että vaikka Turkin vienti voikin kasvaa, jos toimenpiteet lakkautetaan, tämä kasvu ei ole määrällisesti merkittävää eikä missään tapauksessa tapahdu polkumyyntihinnoin.

(57)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei Turkin harjoittama polkumyynti todennäköisesti toistu, vaikka toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(58)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon mahdollinen päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(59)

Yksikään venäläinen vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Näin ollen komissio käytti saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti määrittääkseen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen. Komissio käytti tässä tilastotietoja (eli 14 artiklan 6 kohdan mukaista tietokantaa ja GTA-vientitilastoja) sekä pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja.

(60)

Lopullisista päätelmistä antamissaan huomautuksissa Venäjän hallitus väitti, että komission polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissaan käyttämät tiedot perustuivat yksinomaan tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin, eikä niitä ollut tarkistettu asianmukaisesti eivätkä ne kuvaa todellista tilannetta Venäjän markkinoilla. Kuten johdanto-osan 59 kappaleessa todetaan, yksikään venäläisistä vientiä harjoittavista tuottajista ei pyynnöstä huolimatta tehnyt yhteistyötä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa. Vastoin Venäjän hallituksen väitteitä komissio käytti muina saatavilla olevina tietoina pyynnön esittäjän toimittamien tietojen lisäksi myös riippumattomista lähteistä saatuja tilastotietoja. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(61)

Muiden tietojen puuttuessa normaaliarvo perustui pyynnön esittäjän tarkastelua koskevassa pyynnössään esittämiin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(62)

Yhteistyön puuttumisen vuoksi keskimääräinen vientihinta unioniin määritettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella. Tuotelajien erottelun mahdollistavaa tietoa ei saatu 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta. Tästä syystä käytettiin kaikkien tuotelajien keskimääräistä vientihintaa.

(63)

Venäjän hallituksen lopullisista päätelmistä antamissa huomautuksissa väitettiin, että vientihinta laskettiin valikoivasti ainoastaan Tšekkiin suuntautuvaa Venäjän vientiä koskevien tietojen perusteella. Tämä ei pidä paikkaansa. Vientihintaa määrittäessään komissio käytti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana toteutunutta tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä kaikkiin jäsenvaltioihin, ei ainoastaan Tšekkiin, siten kuin tiedot on kirjattu 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(64)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(65)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän osalta vientihinnasta vähennettiin kuljetus- ja vakuutuskustannukset, jotka määritettiin pyynnön esittäjän tarkastelua koskevassa pyynnössään toimittamien tietojen perusteella.

(66)

Keskimääräisen normaaliarvon ja edellä kuvatun mukaisesti noudettuna lähettäjältä -tasolle oikaistun ja prosentteina CIF-hinnasta (eli kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla ilmaistun keskimääräisen vientihinnan välinen vertailu osoitti, että polkumyyntimarginaali oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 41,8 prosenttia. Näin ollen komissio totesi, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonnin taso oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin suhteellisen vähäinen: 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaan se oli kyseisellä ajanjaksolla noin 0,9 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Komissio kuitenkin piti näitä tietoja parhaina saatavilla olevina tietoina sen määrittämiseen, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(67)

Kuten edellä todettiin, putkien liitososien tuonti osoittautui polkumyynniksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio analysoi myös, onko todennäköistä, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todettu polkumyynti jatkuu, jos nykyisten Venäjältä peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tutkimuksen täydentämiseksi komissio analysoi myös, toistuisiko polkumyynti, jos nykyisten Venäjältä peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: muihin kohteisiin suuntautuneen viennin hinta, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Venäjällä sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(68)

GTA-vientitilastojen mukaan unionin (johon suuntautuu noin 12 prosenttia viennistä) ohella vain kahdella vientimarkkinalla on merkitystä venäläisille putkien liitososien tuottajille. Nämä ovat Kazakstan (noin 46 prosenttia kokonaisviennistä) ja Valko-Venäjä (noin 26 prosenttia kokonaisviennistä). Tiedot vientimyynnistä näihin maihin ovat kuitenkin saatavilla vain kuuden numeron koodin tasolla, ja niihin sisältyy tietoja myös muista tuotteista kuin tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta. Näin ollen vientimääristä muihin kolmansiin maihin GTA-vientitilastojen perusteella tehtyjä päätelmiä voidaan pitää vain ohjeellisina. Vastaavasti samalta pohjalta määritettyihin keskimääräisiin hintoihin sisältyy myös muita tuotteita kuin tarkastelun kohteena oleva tuote, ja niiden yksikköhinnat voivat olla erilaiset, joten niiden pohjalta tehtyjä päätelmiä voidaan myös pitää vain ohjeellisina.

(69)

Lopullisista päätelmistä antamissaan huomautuksissa Venäjän hallitus väitti, ettei polkumyyntiä olisi todettu olevan, jos komissio olisi käyttänyt venäläisten putkien liitososien tuottajien myyntiä kolmansiin maihin Venäjän unioniin suuntautuvan viennin sijaan, siten kuin se on kirjattu 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan. Ilman vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyötä komissio ei voinut tarkastella tosiasiallisia lukuja viennistä kolmansiin maihin. Lisäksi tämä Venäjän hallituksen väite perustuu kuuden numeron koodin tasolla tilastoituihin lukuihin (joihin sisältyy myös muita tuotteita kuin tarkastelun kohteena oleva tuote, kuten johdanto-osan 68 kappaleessa todetaan). Komission johdanto-osan kappaleessa 66 esittämä analyysi perustuu 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan, jossa on täsmälliset tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnista, vaikkei siinä erotella tuotelajeja. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(70)

Tarkastelua koskevaan pyyntöön sisältyneiden saatavilla olevien tietojen mukaan Venäjällä on 90 000 tonnin tuotantokapasiteetti ja käyttämätöntä kapasiteettia arvioidaan olevan 50 000 tonnia. Venäjän käyttämätön kapasiteetti on siis lähellä putkien liitososien kokonaiskulutusta unionissa.

(71)

Putkien liitososia käytetään pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuudessa, rakentamisessa, energiantuotannossa, laivanrakennuksessa ja teollisuuslaitoksissa. Mikään käytettävissä olevista tiedoista ei viittaa näiden sektorien huomattavaan kasvuun Venäjällä. Siksi Venäjän kotimarkkinoiden katsotaan tulevina vuosina pysyvän varsin vakaina eikä niiden katsota tarjoavan huomattavia kasvumahdollisuuksia venäläisille putkien liitososille. Venäjän lisäksi toimialan pääasialliset vientimarkkinat ovat unioni, Kazakstan ja Valko-Venäjä. Mitkään saatavilla olevat tiedot eivät anna aihetta olettaa, että kyseisten markkinoiden kysyntä vähenisi tai kasvaisi merkittävässä määrin tulevina vuosina. Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan putkien liitososien osalta on maailmanlaajuista ylikapasiteettia, ja unionin markkinat ovat yhdet maailman suurimmista ja sellaisina houkutteleva vientikohde.

(72)

Lopullisista päätelmistä antamissaan huomautuksissa Venäjän hallitus totesi, että putkien liitososien kotimainen kulutus ja ennustettu kysyntä Venäjällä osoittavat maltillista kasvua (2 prosenttia ja 2,4–2,8 prosenttia). Todettakoon, ettei Venäjän hallitus esittänyt näiden lukujen tueksi todennettavissa olevaa tietopohjaa. Joka tapauksessa nämä luvut – vaikka ne otettaisiin huomioon sellaisinaan – osoittavat komission havaintojen kanssa samansuuntaisesti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinat ovat Venäjällä suhteellisen vakaat eivätkä ne todennäköisesti tarjoa venäläisten putkien liitososien osalta merkittäviä laajentumismahdollisuuksia. Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(73)

Venäläiset putkien liitososien vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet tässä tutkimuksessa yhteistyötä. Ei myöskään ole saatavilla valideja tilastotietoja Venäjän putkien liitososien hinnoista myynnissä kolmansien maiden markkinoille tai Venäjän kotimaanmarkkinoilla. Tutkimuksen aikana ei sen vuoksi voitu määrittää hintatasoa kyseisillä markkinoilla.

(74)

Perittävien polkumyyntitullien vuoksi Venäjän tuottajat olivat lähes lopettaneet viennin unioniin. Tutkimus osoitti, ettei Venäjältä peräisin olevaa tuontia unionin markkinoille juurikaan ollut vuosina 2014 ja 2015. Venäjä käynnisti viennin unioniin uudelleen (korkeista polkumyyntitulleista huolimatta edelleen käytännössä polkuhinnoin) vasta vuonna 2016 ja lisäsi sitä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(75)

Jos tullin annetaan raueta, Venäjän vienti pääsee unionin markkinoille esteettä. Ottaen huomioon Venäjän laajan käyttämättömän kapasiteetin ja maailmanlaajuisen ylikapasiteetin komissio katsoi, ettei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että tämä johtaisi merkittävään viennin kasvuun Venäjältä unioniin, joka on Venäjälle potentiaalinen vientimarkkina myös läheisyytensä vuoksi. Lisäksi Venäjältä unioniin suuntautuva vienti tapahtuu todennäköisesti polkuhinnoin, kuten johdanto-osan 66 kappaleessa on todettu.

(76)

Komissio päätteli edellä esitetyn perusteella, että polkumyynti todennäköisesti jatkuisi tulevaisuudessa, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio päätteli myös, että polkumyynnin toistuminen oli todennäköistä. Yhteistyön puuttuessa komissio pystyi kuitenkin ainoastaan analysoimaan kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskevat tiedot kuuden numeron koodin tasolla. Tätä analyysiä ei voitu pitää kappaleessa 68 esitettyjen syiden vuoksi vakuuttavana. Ottaen huomioon Venäjällä olevan laajan käyttämättömän kapasiteetin ja unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotujen putkien liitososien polkumyyntihinnat sekä unionin markkinoiden houkuttelevuuden venäläisille putkien liitososien tuottajille, joille unioni on merkittävä potentiaalinen vientimarkkina, komissio katsoi, että Venäjältä tulisi unionin markkinoille merkittäviä määriä putkien liitososia polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(77)

Edellä esitetyn valossa ja komission saatavilla olevien tietojen perusteella komissio päätteli, että putkien liitososien tuonnille Venäjältä asetettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti johtaisi polkumyynnin jatkumiseen ja joka tapauksessa sen toistumiseen.

(78)

Yksikään korealainen tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arviointi perustui perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatavilla oleviin tietoihin. Komissio käytti tässä pyyntöä, GTA-vientitilastoja ja Yhdysvaltojen tuontitilastoja.

(79)

Koreasta tuleva vienti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähäistä (alle 40 tonnia), eikä sitä tästä syystä pidetty edustavana. Sen vuoksi analyysissa keskityttiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti polkumyynnin toistumisen arviointiin saatavilla olevien tietojen perusteella.

(80)

Komissio tutki, onko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: korealaisten muihin kohteisiin suuntautuneen viennin hinnat, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Koreassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(81)

Tutkiakseen Korean putkien liitososien tuottajien todennäköistä käyttäytymistä unionin markkinoiden suhteen siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, komissio tarkasteli korealaisten käyttäytymistä viennissä Yhdysvaltojen markkinoille. Komissio valitsi Yhdysvallat, koska Yhdysvaltojen markkinat ovat Korean vientikohteista ainoina lähes samansuuruiset kuin unionin markkinat ja niillä on sekä lukuisia kotimaisia tuottajia että paljon tuontia ja alhaiset tuontitullit, mikä tekee niistä hyvin kilpaillut markkinat. Yhdysvallat on lisäksi Korean viennin ensisijainen kohde: suhteellisen yksityiskohtaisten tilastojen (14) mukaan sinne vietiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 27 prosenttia putkien liitososien viennistä (15). Tämä lähestymistapa on myös sama kuin tapa, jolla johdanto-osan 1 kappaleessa mainittu edellinen voimassaolon päättymistä koskeva tutkimus tehtiin.

(82)

Muiden tietojen puuttuessa normaaliarvo perustui pyynnön esittäjän tarkastelua koskevassa pyynnössään esittämiin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(83)

Tutkimusta täydentääkseen komissio käytti myös pyynnön esittäjän toimittamia kotimarkkinahintojen luetteloita vaihtoehtoisena menetelmänä määrittää normaaliarvo. Käyttäen kumpaa tahansa normaaliarvoa komissio arvioi polkumyynnin jatkuvan. Kotimarkkinahintaluetteloiden käyttö antoi tulokseksi korkeammat polkumyyntimarginaalit.

(84)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaiset vientihinnat määritettiin julkisesti saatavilla olevien tietojen, kuten Yhdysvaltojen tuontitilastojen, perusteella. Komissio oikaisi vertailtavuuden parantamiseksi pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössään kehittämän menetelmän perusteella tilastoja siten, että niistä poistettiin tuotelajit, jotka eivät sisältyneet edellä kuvatun mukaisesti muodostettuihin laskennallisiin normaaliarvoihin.

(85)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti edellä määritetyn vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(86)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän mukaisesti vientihintaa oikaistiin pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä arvioimien kuljetus-, vakuutus- ja pakkauskustannusten osalta Yhdysvaltojen tuontitilastoista saatujen CIF-tason arvojen saattamiseksi noudettuna lähettäjältä -tasolle.

(87)

Keskimääräisen normaaliarvon ja edellä kuvatun mukaisesti noudettuna lähettäjältä -tasolle oikaistun ja prosentteina CIF-hinnasta (eli kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) Yhdysvaltojen rajalla ilmaistun keskimääräisen vientihinnan välinen vertailu osoitti, että polkumyyntimarginaali oli muodostetun laskennallisen normaaliarvon perusteella 7,2 prosenttia ja kotimaanmarkkinahintaluetteloa käyttäen 9,1 prosenttia. Lisäksi, kuten johdanto-osa 90 kappaleessa selitetään, korealaisten tiettyjen putkien liitososien (teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien) tuottajien havaittiin hiljattain myyneen tuotettaan Japaniin polkumyyntihinnoin.

(88)

Tarkastelua koskevassa pyynnössä esitettyjen saatavilla olevien tietojen mukaan Korealla on 160 000 tonnin tuotantokapasiteetti ja käyttämätöntä tuotantokapasiteettia arvioidaan olevan 112 000 tonnia. Tämä käyttämätön kapasiteetti on kaksi kertaa suurempi kuin unionin kokonaiskulutus. Tarkastelupyynnön mukaan Korean putkien liitososien tuotantokapasiteettia on lisätty lopullisten tullien käyttöönotosta vuonna 2002 alkaen merkittävästi arviolta 10 000 tonnista arviolta 160 000 tonniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(89)

Mikään käytettävissä olevista tiedoista ei viittaa putkien liitososia käyttävien alojen huomattavaan kasvuun tai kutistumiseen Koreassa. Siksi Korean kotimarkkinoiden katsotaan tulevina vuosina pysyvän varsin vakaina eikä niiden katsota tarjoavan huomattavia kasvumahdollisuuksia korealaisille putkien liitososien tuottajille. Korealaisten putkien liitososien tuottajien tärkeimmät vientimarkkinat Yhdysvaltojen lisäksi ovat Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Tutkimuksen aikana saatavilla olleet tiedot eivät anna aihetta olettaa, että kyseisten markkinoiden kysyntä kasvaisi merkittävässä määrin tulevina vuosina.

(90)

Lisäksi Japani asetti 31 päivänä maaliskuuta 2018 lopulliset, suuruudeltaan 41,8–63,2 prosentin polkumyyntitullit teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien tuonnille Koreasta. Avoimet unionin markkinat olisivat viennin uudelleen suuntaamiselle täydellinen kohde.

(91)

Tutkimus osoitti, että unionin putkin liitososien markkinat ovat korealaisten viejien kannalta houkuttelevat, koska kyseiset viejät eivät vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti voimassa olevien korkeiden tullien vuoksi (yhden tuottajan osalta 32,4 prosenttia, muiden 44 prosenttia). Vaikka niiden vienti pysähtyi vuonna 2002 käyttöön otettujen toimenpiteiden jälkeen, Korean putkien liitososien tuotantoala on edelleen raskaasti vientiriippuvainen. Unionin markkinat olisivat toimenpiteiden rauetessa Korean ylikapasiteetille merkittävä vientimahdollisuus, koska Kaakkois-Aasiassa on ylikapasiteettia, Japani asetti polkumyyntitullit ja vienti Yhdysvaltoihin on jo merkittävää.

(92)

Ottaen huomioon tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti, korealaisten tuottajien hinnoittelukäytännöt Yhdysvaltain markkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuus korealaisille putkien liitososien tuottajille, on erittäin todennäköistä, että korealaiset putkien liitososien tuottajat veisivät merkittäviä määriä putkien liitososia unioniin polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ottaen huomioon tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin kasvun siitä alkaen, kun toimenpiteet otettiin alun perin käyttöön, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä voisi olla paljon suurempi kuin ennen lopullisten toimenpiteiden määräämistä. Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(93)

Yksikään malesialainen tuottaja ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arviointi perustui perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatavilla oleviin tietoihin. Komissio käytti tässä pyyntöä, GTA-vientitilastoja ja Yhdysvaltojen tuontitilastoja.

(94)

Tuonti Malesiasta oli 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähäistä (alle 10 tonnia), eikä sitä tästä syystä pidetty edustavana. Sen vuoksi analyysissa keskityttiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti Malesian harjoittaman polkumyynnin toistumisen arviointiin saatavilla olevien tietojen perusteella.

(95)

Komissio tutki, onko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: muihin kohteisiin suuntautuneen Malesian viennin hinnat, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Malesiassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(96)

Tutkiakseen Malesian putkien liitososien tuottajien todennäköistä käyttäytymistä komissio tutki Malesian vientiä Yhdysvaltoihin. Tämä lähestymistapa on sama kuin tapa, jolla johdanto-osan 1 kappaleessa mainittu edellinen voimassaolon päättymistä koskeva tutkimus tehtiin Malesian osalta. Komissio valitsi Yhdysvallat, koska Yhdysvaltojen markkinat ovat lähes samansuuruiset kuin unionin markkinat ja niillä on sekä lukuisia kotimaisia tuottajia että paljon tuontia ja alhaiset tuontitullit, mikä tekee niistä hyvin kilpaillut markkinat. Yhdysvaltojen markkinat ovat myös selvästi Malesian tärkeimmät vientimarkkinat. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Yhdysvaltoihin vietiin GTA-vientitilastojen mukaan putkien liitososia lähes 19 000 tonnia, mikä on noin 90 prosenttia Malesian koko putkien liitososien viennistä kyseisellä ajanjaksolla. Vientimäärä Yhdysvaltoihin on myös suurempi kuin Malesian arvioitu kokonaistuotanto (16). Muut malesialaisten putkien liitososien tuottajien tärkeimmät vientimarkkinat ovat Meksiko (jonka osuus on 4 prosenttia), Turkki (3 prosenttia) ja Kanada (1 prosentti).

(97)

Muiden tietojen puuttuessa normaaliarvo perustui pyynnön esittäjän tarkastelua koskevassa pyynnössään esittämiin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(98)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaiset vientihinnat määritettiin julkisesti saatavilla olevien tietojen, kuten Yhdysvaltojen tuontitilastojen, perusteella. Komissio oikaisi vertailtavuuden parantamiseksi pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössään kehittämän menetelmän perusteella tilastoja siten, että niistä poistettiin tuotelajit, jotka eivät sisältyneet edellä kuvatun mukaisesti muodostettuihin laskennallisiin normaaliarvoihin.

(99)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti putkien liitososien vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(100)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän mukaisesti vientihintaa oikaistiin pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä arvioimien kuljetus-, vakuutus- ja pakkauskustannusten osalta Yhdysvaltojen tuontitilastoista saatujen CIF-tason arvojen saattamiseksi noudettuna lähettäjältä -tasolle.

(101)

Keskimääräisen normaaliarvon ja edellä kuvatun mukaisesti noudettuna lähettäjältä -tasolle oikaistun ja prosentteina CIF-hinnasta Yhdysvaltojen rajalla ilmaistun keskimääräisen vientihinnan välinen vertailu osoitti, että polkumyyntimarginaali oli kaikissa tapauksissa yli 86,7 prosenttia. Kuten johdanto-osan 105 kappaleessa selitetään, Yhdysvaltojen viranomaiset havaitsivat, että Malesiaa käytettiin kiinalaisille putkien liitososien tuottajille määrättyjen polkumyyntitullien kiertämiseen. Tullit ulotettiin koskemaan myös Malesian putkien liitososien viejiä.

(102)

Tarkastelupyynnön mukaan Malesian tuotantokapasiteetti on 59 000 tonnia ja käyttämätön kapasiteetti 44 000 tonnia, joka on lähellä putkien liitososien kokonaiskulutusta unionissa. Tarkastelupyynnössä todetaan lisäksi, että Malesian putkien liitososien tuotantokapasiteettia on lisätty lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta vuonna 2002 alkaen merkittävästi arviolta 10 000 tonnista arviolta 59 000 tonniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(103)

Mikään käytettävissä olevista tiedoista ei viittaa putkien liitososia käyttävien alojen kasvuun tai kutistumiseen Malesiassa. Siksi Malesian kotimarkkinoiden katsotaan tulevina vuosina pysyvän varsin vakaina eikä niiden katsota tarjoavan huomattavia kasvumahdollisuuksia malesialaisille putkien liitososien tuottajille.

(104)

Tutkimus osoitti, että unionin putkien liitososien markkinat ovat houkuttelevat Malesian viennille. Tämä johtuu pääasiassa malesialaisille tuottajille tarjoutuvista mahdollisuuksista, joita ne eivät polkumyyntitullien tason vuoksi hyödynnä. Vaikka niiden vienti käytännöllisesti katsoen pysähtyi vuonna 2002 käyttöön otettujen lopullisten toimenpiteiden myötä, Malesian putkien liitososien tuotannonala on raskaasti riippuvainen Yhdysvalloista, joka on niiden tärkein vientimarkkina.

(105)

Yhdysvaltojen viranomaiset ulottivat 25 päivänä heinäkuuta 2018 väliaikaisesti Kiinan kansantasavallasta peräisin oleville teräksisille tyssähitsauksessa käytettäville liitososille määrätyn 182,9 prosentin tullin koskemaan Malesiaa, koska ne totesivat Malesiaa käytettävän kyseisten toimenpiteiden kiertämiseen. Vaikka Malesiassa aidosti toimivat putkien liitososien tuottajat voidaan vapauttaa tästä tullista, todistusvelvoite tekisi tuotteiden myynnistä Yhdysvaltoihin hankalampaa ja siten vähemmän houkuttelevaa.

(106)

Edellä esitetty yhdistettynä johdanto-osan 91 kappaleessa mainittuun Kaakkois-Aasian ylikapasiteettiin tekee unionin markkinoista kohdemarkkinat Malesian ylikapasiteetille ja aikaisemmin Yhdysvaltoihin viedyille tuotteille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(107)

Ottaen huomioon käyttämätön kapasiteetti, hinnoittelukäytännöt Yhdysvalloissa ja kyseisillä markkinoilla Malesiaan ulotetut polkumyyntitullit sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus malesialaisille putkien liitososien tuottajille on erittäin todennäköistä, että malesialaiset putkien liitososien tuottajat veisivät merkittäviä määriä putkien liitososia polkumyynnillä unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Ottaen huomioon tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin kasvun siitä alkaen, kun lopulliset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2002, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä voisi olla paljon suurempi kuin ennen lopullisten toimenpiteiden määräämistä. Näin ollen komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(108)

Kuten johdanto-osan 43 ja 49 kappaleessa todettiin, tutkimuksessa ei paljastunut polkumyyntiä yhdenkään turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eikä siinä todettu polkumyynnin toistumisen olevan todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(109)

Turkkia koskeva tutkimus olisi näin ollen päätettävä ja Turkkia koskevat toimenpiteet kumottava.

(110)

Venäjän osalta komissio päätteli, että tarkastelua koskevan ajanjakson aikana saatavilla olleiden tietojen perusteella polkumyynti Venäjältä jatkui. Lisäksi Venäjällä olevan laajan käyttämättömän kapasiteetin, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotujen putkien liitososien polkumyyntihintojen vuoksi sekä siksi, että unionin markkinat ovat houkuttelevat venäläisille putkien liitososien tuottajille, joille unioni on merkittävä potentiaalinen vientimarkkina, komissio katsoi, että Venäjältä tulisi unionin markkinoille merkittäviä määriä putkien liitososia polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio päätteli myös, että polkumyynnin toistumisesta oli näyttöä.

(111)

Malesiassa ja Koreassa olevan mittavan käyttämättömän kapasiteetin ja niiden kotimaanmarkkinoilla olevan vähäisen kasvupotentiaalin vuoksi sekä siksi, että unionin markkinat ovat kyseisten maiden putkien liitososien tuottajille houkuttelevat, näiden maiden osalta todettiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti niistä unioniin kasvaisi merkittävissä määrin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi komissio totesi, että kyseinen tuonti tapahtuisi todennäköisesti polkumyyntihinnoin. Komissio päätteli tästä syystä, että putkien liitososia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti Korean ja Malesian osalta polkumyynnin toistumiseen.

(112)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 21 unionin tuottajaa. Pyynnön esittäjä edustaa näistä tuottajista kolmea. Kyseiset 21 unionin tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”. Kuten johdanto-osan 14 ja 15 kappaleessa kuvataan, otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa. Otos edustaa yli 54:ää prosenttia unionin kokonaistuotannosta ja -myyntimäärästä, kuten johdanto-osan 15 kappaleessa kuvataan.

(113)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen

(114)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(115)

Unionin kulutus laski tarkastelujakson aikana 12 prosenttia. Tarkemmin sanottuna unionin kulutus väheni 15 prosenttia vuonna 2015 ja kasvoi vuosina 2015–2016 vähetäkseen taas vuodesta 2016 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(116)

Kuten johdanto-osan 43, 49 ja 57 kappaleessa mainitaan, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ei havaittu polkumyyntiä eikä sen todennäköistä toistumista tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnissa Turkista. Tästä syystä toimenpiteet olisi Turkin osalta päätettävä. Tutkiakseen haitan jatkumista tai toistumista komissio tutkii Turkista tulevaa tuontia yhdessä kolmansista maista tulevan tuonnin kanssa. Tutkimuksen täydentämiseksi Turkkia koskevat luvut raportoidaan myös erikseen osassa 4.3.5.

(117)

Malesiasta tulevan tuonnin määrät perustuvat Eurostatin tilastoihin (Taric-taso). Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden johdanto-osan 113 kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

(118)

Malesiasta tulevan tuonnin määrä oli lähellä nollaa koko tarkastelujakson ajan ja samalla tasolla siitä saakka, kun lopulliset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2002. Markkinaosuudet olivat koko tarkastelujaksolla vähäiset.

(119)

Malesiasta tulevan tuonnin erittäin vähäisen määrän ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen laajan tuotelajivalikoiman vuoksi (sisältäen useita parametreja, kuten eritelmiä koskevat standardit, materiaaliaste, perusraaka-aine, tyyppi (kulma-, supistus- tai T-liitin), ulkoläpimitta ja seinämän paksuus) tämän tuonnin hintoja ei voitu analysoida tarkoituksenmukaisella tavalla.

(120)

Koreasta tulevan tuonnin määrät perustuvat Eurostatin tilastoihin (Taric-taso). Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden johdanto-osan 113 kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

(121)

Koreasta tulevan tuonnin määrä oli vähäinen koko tarkastelujakson ajan, ja sen markkinaosuus kutistui 0,1 prosenttiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tuontimäärät pysyivät samalla tasolla siitä saakka, kun lopulliset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2002. Markkinaosuus laski vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 0,7 prosentista 0,1 prosenttiin.

(122)

Koreasta erittäin vähäisen määrän ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen laajan tuotelajivalikoiman vuoksi tämän tuonnin hintoja ei voitu analysoida tarkoituksenmukaisella tavalla.

(123)

Venäjän tuonnin määrä ja keskimääräinen tuontihinta perustuivat Eurostatin tilastoihin (Taric-taso). Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden johdanto-osan 113 kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

(124)

Venäjältä tulevan tuonnin määrä oli koko tarkasteluajan alhaisella tasolla. Se kasvoi vuosien 2014 ja 2015 18 tonnista 431 tonniin vuonna 2016 ja 468 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja markkinaosuus kasvoi vuosien 2014–2015 0 prosentista 0,9 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(125)

Venäjältä unioniin tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat

(126)

Keskimääräinen tuontihinta Venäjältä nousi hyvin korkealle vuosina 2014 ja 2015 mutta laski vuodesta 2015 vuoteen 2016 84 prosenttia ja tarkastelua koskevalla ajanjaksolla vielä 13 prosenttia lisää. Tuontihinnat laskivat kaiken kaikkiaan 90 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(127)

Kuten johdanto-osan 124 kappaleessa esitetään, vaikka tuontimäärät olivat liian pieniä ollakseen edustavia, kyseisten tuontimäärien hintoja voitiin kuitenkin pitää kohtuullisena osoituksena tulevasta hintakäyttäytymisestä tilanteessa, jossa toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(128)

Venäläiset viejät/tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, kuten johdanto-osan 58 kappaleessa mainitaan, joten komission oli tukeuduttava saatavilla oleviin tietoihin määrittääkseen hinnan alittavuuden tason perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa komissio määritti Venäjältä tulevan tuonnin hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia: i) otokseen valittujen unionin tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailta unionissa veloittamat painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja ii) Venäjältä tulevan tuonnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla peritty keskimääräinen hinta, joka on määritetty CIF-tasolla Eurostatin tietojen perusteella ja oikaistu tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Muiden tietojen puuttuessa nämä kustannukset arvioitiin 1 prosentiksi CIF-arvosta.

(129)

Yhteistyön puutteen vuoksi Venäjältä vietyjä tuotelajeja ei voitu määrittää. Sen vuoksi vertailu tuotelajeittain ei ollut mahdollinen. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(130)

Vertailu osoitti keskimääräisen hinnan alittavuuden olevan unionin markkinoilla Venäjän osalta 49,8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(131)

Kaikkien muiden kolmansien maiden tuonnin määrä ja keskimääräinen tuontihinta perustuivat Eurostatin tilastoihin (Taric-taso). Komissio vahvisti tuonnin markkinaosuuden johdanto-osan 113 kappaleessa määritetyn unionin kulutuksen perusteella.

Taulukko 6

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(132)

Kulutuksen vähenemistä vastaavasti kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni 5 prosenttia vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaikista muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujakson aikana 34,8–40,7 prosenttia. Suurin osa tuonnista oli peräisin Kiinasta, Kambodžasta ja Vietnamista, jotka olivat ainoat maat, joiden yksittäiset markkinaosuudet olivat yli 5 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(133)

Kuten johdanto-osan 6 kappaleessa mainitaan, Kiinasta peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Unionin kulutuksen laskusta johtuneesta tuontimäärien vähenemisestä (9 prosenttia tarkastelujaksolla) huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi samalla jaksolla hieman (0,5 prosenttia). Tarkastelujaksolla markkinaosuus vaihteli 14,2 prosentin ja 17,7 prosentin välillä. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat tarkastelujaksolla vakaat. Ne olivat keskimäärin alhaisemmat kuin unionin tuottajien hinnat ja myös alhaisemmat kuin muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat.

(134)

Kambodžasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla absoluuttisesti, ja sen markkinaosuus kasvoi 4,6 prosenttiyksikköä 1,9 prosentista vuonna 2014 6,5 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vietnamista tulevan tuonnin määrä laski (5 prosenttia), mutta kuten Kiinankin tapauksessa, unionin kulutuksen laskiessa sen markkinaosuus kasvoi (0,4 prosenttiyksikköä). Vietnamin markkinaosuus kasvoi näin ollen 4,9 prosentista vuonna 2014 5,3 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vietnamista ja Kambodžasta tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin alhaisemmat kuin unionin tuottajien hinnat ja myös alhaisemmat kuin muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat.

(135)

Muiden kolmansien maiden, joita ei mainita edellä, tuontimäärät laskivat huomattavasti, 35 prosenttia, vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Niiden markkinaosuus pieneni 3,3 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, 12,9 prosentista vuonna 2014 9,6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näistä maista tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin merkittävästi korkeammat kuin unionin tuottajien hinnat. Ne ovat merkittävästi korkeammat kuin Kiinasta, Kambodžasta ja Vietnamista tulevan tuonnin hinnat.

(136)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia merkityksellisiä taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(137)

Kuten 15 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämisessä sovellettiin otantamenetelmää.

(138)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyviä makrotaloudellisia indikaattoreita käyttäen tietoja, jotka oli saatu pyynnön esittäjältä ja tarkistettu ristiin joidenkin unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamien vastausten kanssa ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettujen kyselyvastausten kanssa. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien ja tarkastettujen tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(139)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(140)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(141)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste unionin tuottajien osalta

(142)

Tuotantomäärä laski 15 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tarkemmin sanottuna se alkoi laskea vuonna 2015, laski edelleen vuonna 2016 ja palautui hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(143)

Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujakson aikana 9 prosenttia. On huomattava, että yhden unionin tuottajan tuotantopaikka lopetti toimintansa ja se purettiin elokuussa 2017 eli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(144)

Tuotantomäärän vähennyttyä kapasiteettia enemmän kapasiteetin käyttöaste laski 1,8 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana.

(145)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Unionin tuottajien myyntimäärä ja markkinaosuus

(146)

Unionin tuotannonalan kokonaismyynti unionin markkinoilla väheni tarkastelujaksolla 17 prosenttia eli hieman jyrkemmin kuin kulutus (– 12 prosenttia) samalla jaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 3,4 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan vuotuinen myyntimäärä väheni (11 prosenttia) vuodesta 2014 vuoteen 2015, pysyi verrattain vakaana vuonna 2016 ja väheni edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 6 prosenttia. Tämä johti markkinaosuuden vaihteluihin tarkastelujaksolla: se kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä vuonna 2015, pieneni 7 prosenttiyksikköä vuonna 2016 ja kasvoi taas 1,3 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(147)

Vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin kulutus väheni 12 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 17 prosenttia, mikä tarkoitti markkinaosuuden pienenemistä 3,4 prosenttiyksiköllä.

(148)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Unionin tuottajien työllisyys ja tuottavuus

(149)

Unionin tuotannonalan työllisyys väheni 30 prosenttia tarkastelujakson aikana. Lasku oli merkittävin vuonna 2017, ja sen osasyynä oli yhden unionin tuottajan toimipaikan sulkeminen.

(150)

Tuotanto laski 14 prosenttia ja työllisyys 30 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä nosti tuottavuutta 21 prosenttia samalla jaksolla.

(151)

Venäjältä unioniin tulevan putkien liitososien tuonnin polkumyyntimarginaali tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli merkittävästi vähimmäistasoa suurempi. Venäjältä tulevan tuonnin taso oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin hyvin rajallinen, ainoastaan 0,9 prosenttia unionin kulutuksesta. Näin ollen Venäjältä unioniin tulevan tuonnin polkumyyntimarginaalin suuruudella oli vain vähäinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(152)

Kuten johdanto-osan 118 ja 121 kappaleessa selitetään, Malesiasta ja Koreasta tuleva tuonti oli tarkastelujaksolla vähäistä. Näin ollen ei ollut mahdollista vahvistaa polkumyyntiä näistä kahdesta maasta. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(153)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset myyntihinnat unionissa ja yksikkökustannukset

(154)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 8 prosenttia ja oli lopulta 2 553 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan oli mukautettava hintojaan alaspäin ottaakseen huomioon laskevan kysynnän vuoksi putkien liitososien markkinoilla yleisesti alenevat myyntihinnat.

(155)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat vähemmän eli 6 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tärkein tekijä, joka vaikutti tuotannon yksikkökustannusten laskuun, oli raaka-aineen hinnanlasku.

(156)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(157)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät vakaana tarkastelujakson ajan.

(158)

Varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Varastot

(159)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kasvoivat 21 prosenttia tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varastot olivat noin 32 prosenttia niiden tuotannosta.

(160)

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(161)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan tappiot kasvoivat vuoden 2014 – 12,3 prosentista – 14,9 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 2,6 prosenttiyksikköä.

(162)

Nettokassavirta on unionin tuottajan kyky rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kasvoi ja kääntyi positiiviseksi tarkastelujaksolla. Tähän vaikutti eniten vientimyynnistä saatu voitto. Vientimyynti oli 32 prosenttia otokseen valittujen tuottajien etuyhteydettömästä myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja nosti otokseen valitut unionin tuottajat lähelle kannattavuusrajaa tarkastelujaksolla.

(163)

Unionin tuottajien tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tarkastelujaksolla tekemät investoinnit kasvoivat 2,6 miljoonasta eurosta vuonna 2014 3,6 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuottajien investoinnit olivat tarpeen unionin tuotannon ylläpitämiseksi. Ne tehtiin lähinnä kunnossapitoon ja vanhan konekannan korvaamiseen. Investoinnit olisi nähtävä osana unionin tuotannonalan käynnissä olevaa rakenneuudistusta.

(164)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vastaavan tuotteen tuotannosta ja myynnistä saatava investoinnin tuotto vaihteli ja saavutti – 18,5 prosentin tason tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(165)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla.

(166)

Ottaen huomioon edellä kuvattu kehitys, voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(167)

Unionin tuotannonalan negatiivinen kehitys selittyy pääasiassa kulutuksen vähenemisellä – tarkastelujaksolla 12 prosenttia – ja muista kolmansista maista, pääasiassa Kiinasta, Kambodžasta ja Vietnamista, tulevalla tuonnilla, joka oli 67 prosenttia kaikesta tuonnista unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska maahantuojat/käyttäjät eivät tehneet yhteistyötä eikä Eurostatin tiedoissa erotella eri tuotelajeja, tarkoituksenmukaista tuotelajikohtaista vertailua ei voitu tehdä eikä näistä kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusta voitu selkeästi määrittää.

(168)

Komissio päätteli johdanto-osan 166 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Johdanto-osan 167 kappaleessa komissio päätteli myös, ettei unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjakson aikana aiheutunut vahinko voinut johtua Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä tulevasta tuonnista, koska sen määrä oli niin vähäinen.

(169)

Tältä osin komissio tarkasteli tarkemmin alun perin Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(170)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, analysoitiin seuraavia osatekijöitä: a) tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Malesiassa, Koreassa ja Venäjällä, b) näistä maista tulevan tuonnin mahdolliset hintatasot, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, ja niiden vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, c) Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä peräisin olevien putkien liitososien viennille muissa kolmansissa maissa asetettujen kauppaa rajoittavien toimenpiteiden olemassaolo.

(171)

Koska yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt minkäänlaista yhteistyötä, tulokset perustuivat perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatavilla oleviin tietoihin. Tältä osin käytettiin tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja, Eurostatin tietoja (Taric-taso) ja Yhdysvaltojen kauppatilastoja.

(172)

Kuten johdanto-osan 70, 88 ja 102 kappaleessa todetaan, Venäjällä, Malesiassa ja Koreassa oleva käyttämätön kapasiteetti arvioitiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 251 000 tonniksi, joka on yli neljä kertaa unionin kulutuksen määrä samalla ajanjaksolla.

(173)

Tutkimuksessa ei myöskään havaittu mitään merkkejä siitä, että putkien liitososien kotimainen kysyntä Malesiassa, Koreassa tai Venäjällä tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon putkien liitososien kulutuksen pienenemisen unionissa tarkastelujaksolla komissio päätteli, että kysyntä Malesian, Korean tai Venäjän kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei pysty ottamaan vastaan käytettävissä olevaa käyttämätöntä kapasiteettia.

(174)

Malesian, Korean ja Venäjän vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet tutkimuksessa yhteistyötä. Sen lisäksi Malesian ja Korean tuontihintoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu luotettavasti arvioida, koska tuonti näistä maista unioniin oli niin vähäistä.

(175)

Tässä tilanteessa ja viimeisessä Malesiasta ja Koreasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyn menetelmän mukaisesti käytettiin Korean ja Malesian vientihintoja Yhdysvaltojen markkinoille sen määrittelyssä, mikä olisi Malesiasta ja Koreasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että tuontimäärät Koreasta ja Malesiasta Yhdysvaltoihin olivat suuruudeltaan 63 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi, kuten johdanto-osan 96 kappaleessa todetaan, Yhdysvaltojen markkinoiden katsottiin olevan unionin markkinoiden kanssa vertailukelpoiset. Tältä pohjalta komissio laski alihinnoittelumarginaalit, joista on poistettu tällaiselle tuonnille Yhdysvaltoihin asetetut polkumyynnin vastaiset tullit. Laskelma osoitti, että hinnat alittaisivat todennäköisesti unionin myyntihinnat Malesiasta tuotaessa 53 prosentilla ja Koreasta tuotaessa 20 prosentilla.

(176)

Venäjän osalta tuontimäärä unioniin oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähäinen, mutta se katsottiin riittäväksi antamaan kohtuullisen osoituksen tulevasta hintakäyttäytymisestä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Laskelma, jossa polkumyyntitullit on poistettu, osoitti Venäjältä tulevan tuonnin hintojen todennäköisesti alittavan unionin hinnat 59 prosentilla.

(177)

Jos toimenpiteet kumottaisiin, unionin tuotannonalaan kohdistuisi näin ollen merkittävää hintapainetta Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä, mikä pahentaisi unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta entisestään.

(178)

Kuten johdanto-osan 90 kappaleessa kerrotaan, Japani asetti putkien liitososien tuonnille Koreasta polkumyyntitoimenpiteet maaliskuussa 2018. Lisäksi Yhdysvallat ulotti putkien liitososien tuonnille asetetut polkumyyntitoimenpiteet koskemaan Malesiaa heinäkuusta 2018, kuten käy ilmi johdanto-osan 98 kappaleesta. Tämä merkitsee, että pääsyä Korean ja Malesian vientiä harjoittavien tuottajien kolmansille suurille vientimarkkinoille on rajoitettu ja että unionin markkinoiden houkuttelevuuden korealaisille ja malesialaisille viejille, kuten kuvataan 3.4.2.3 ja 3.5.2.3 kohdassa, ja unionin markkinoiden läheisyyden venäläisille viejille, kuten kuvataan 3.3.1.6 kohdassa, huomioon ottaen on suuri todennäköisyys sille, että nämä vientiä harjoittavat tuottajat suuntaavat tarkastelun kohteena olevan tuotteen viennin unionin markkinoille.

(179)

Voidaan kohtuudella olettaa, että 3.3.1.6, 3.4.2.3 ja 3.5.2.3 kohdassa kuvatun unionin markkinoiden houkuttelevuuden vuoksi ainakin osa tästä käyttämättömästä kapasiteetista ohjataan suurella todennäköisyydellä unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan.

(180)

Johdanto-osan 76, 92 ja 107 kappaleessa pääteltiin olevan todennäköistä, että malesialaiset, korealaiset ja venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat vievät merkittäviä määriä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta, ja että tämä vienti toteutuu todennäköisesti polkumyyntihinnoin.

(181)

Määrällisesti – ottaen huomioon merkittävän käyttämättömän kapasiteetin – on todennäköistä, että malesialaiset, korealaiset ja venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkavat tuontiaan unioniin ja saavat markkinaosuuksia unionin markkinoilla. Kulutus on laskusuunnassa, joten markkinaosuuden kasvun oletetaan olevan huomattavaa. Tässä skenaariossa unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuudet laskisivat välittömästi. Tämä alentaisi myös edelleen jo entisestään alhaista kapasiteetin käyttöastetta ja kasvattaisi tappioita.

(182)

Ottaen huomioon unionin tuotannonalan jo ennestään negatiiviset voittomarginaalit hintoja ei voitaisi lainkaan alentaa lähemmäs tuontihintoja myyntimäärien pitämiseksi unionissa. Hintojen alentaminen heikentäisi välittömästi tilannetta entisestään unionin tuotannonalalla, jolle jo aiheutui huomattavaa vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja altistaisi koko unionin tuotannonalan tuotantopaikkojen pienentämisen tai jopa sulkemisen riskille.

(183)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä tulevasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuneen vahingon toistuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(184)

Lopullisista päätelmistä esittämissään huomautuksissa Venäjän hallitus väitti, ettei Venäjältä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen huomattavan vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä. Tämä väite jättää huomiotta johdanto-osan 170 ja 183 kappaleessa lueteltujen osatekijöiden ja päätelmien analyysin, joka osoittaa vahvaa todennäköisyyttä sille, että Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä tulevan tuonnin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteet kumottaisiin. Väite oli tästä syystä hylättävä. Johdanto-osan 183 kappaleen päätelmiä ei sen vuoksi muuteta.

(185)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Malesiaan, Koreaan ja Venäjään kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(186)

Alkuperäisissä tutkimuksissa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena.

(187)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(188)

Tämän perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että nykyisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti toistuvat.

(189)

Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa päätellään, unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vahvistavat useimpien vahinkoindikaattoreiden negatiiviset suuntaukset. Samalla johdanto-osan 183 kappaleessa todettiin myös, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi edelleen, jos Malesian, Korean ja Venäjän vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(190)

Huolimatta unionin tuotannonalan vahingollisesta tilanteesta unionin markkinoilla komissio katsoi, että tuotannonala on yleisesti ottaen elinkelpoinen. Kanta perustui siihen, että kuten johdanto-osan 162 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan vientimyynti on merkittävä osa kokonaismyynnistä, ja se nosti unionin tuotannonalan lähelle kannattavuusrajaa tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalalla on kuitenkin edelleen varsin alhainen kapasiteetin käyttöaste, ja se yrittää parantaa taloudellista tilannettaan parhaillaan käynnissä olevilla investoinneilla, joilla mahdollistetaan sen rakenneuudistus.

(191)

Mikä tahansa heikennys vaikuttaisi sen kokonaistilanteeseen tuomalla riskin tuotantopaikkojen pienentämisestä tai jopa lopullisesta sulkemisesta unionissa. Näin ollen voidaan päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen Malesiaa, Koreaa ja Venäjää vastaan olisi unionin tuotannonalan etujen mukaista.

(192)

Tätä tutkimusta käynnistettäessä otettiin yhteyttä 61 tuojaan ja käyttäjään, ja pyydettiin niitä yhteistyöhön. Yksikään niistä ei kuitenkaan toiminut tässä tutkimuksessa yhteistyössä. Muistutettakoon, että putkien liitososia koskevissa edellisissä tutkimuksissa havaittiin, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta tuojien ja käyttäjien tilanteeseen unionissa.

(193)

Käyttäjät eivät toimittaneet mitään tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita hankintalähteitä, eikä tutkimuksessa siis käynyt ilmi tällaisia tietoja.

(194)

Edellisissä tutkimuksissa unionin edun tarkastelu ei osoittanut tuojiin ja käyttäjiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, koska ne saattoivat siirtää hintojen nousun eteenpäin. Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei havaittu mitään tekijöitä, jotka olisivat ristiriidassa kyseisen päätelmän kanssa. Putkien liitososien käyttäjät toimivat pääasiassa petrokemian teollisuudessa sekä rakennusteollisuudessa. Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään putkien liittämiseen toisiinsa. Putkien osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista on suurempi kuin putkien liitososien osuus, joka on kokonaiskustannuksista yleensä vähäinen.

(195)

Ottaen lisäksi huomioon Turkkia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen, noin 60 prosenttia putkien liitososien tuonnista unioniin voisi tapahtua ilman polkumyyntitulleja, jolloin myös toimittajissa säilyisi kohtuullinen valinnanvara.

(196)

Tämän perusteella ja ottaen huomioon edellisissä tutkimuksissa tehdyt päätelmät on odotettavissa, ettei toimenpiteiden jatkamisella ole merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjiin, eikä sen vuoksi ole pakottavia syitä päätellä, ettei Malesiaa, Koreaa ja Venäjää koskevien voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

(197)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(198)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tiedoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin pitää voimassa Malesiaa, Koreaa ja Venäjää koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja kumota tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia Turkista koskevat voimassa olevat toimenpiteet. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(199)

Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella olisi pidettävä voimassa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 78/2013 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1283/2014, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/306, vahvistetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, joita sovelletaan Malesiasta, Koreasta ja Venäjältä peräisin olevien putkien liitososien tuontiin, ja olisi annettava raueta polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, joita sovelletaan Turkista peräisin olevien putkien liitososien tuontiin.

(200)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(201)

Kaikki tällaisen yksilöllisen polkumyyntitullin soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (17), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa tämän mukaisesti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(202)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (18) 109 artikla huomioon ottaen, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, korkokantana käytetään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistua Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa korkoa.

(203)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,