5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/1

(1)

Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) IV osaston 10 a luvussa, sellaisena kuin se on lisättynä neuvoston asetuksen (EY) N:o 864/2004 (5) 1 artiklan 20 kohdalla, vahvistetaan puuvillan lajikohtaista tukea koskevat säännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 10 a luku kumottiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-310/04 7 päivänä syyskuuta 2006 antamalla tuomiolla (6) suhteellisuusperiaatteen vastaisena erityisesti sillä perusteella, että ”neuvosto asetuksen N:o 864/2004 antajana ei ole osoittanut yhteisöjen tuomioistuimessa, että tällä asetuksella käyttöön otettu puuvillan uusi tukijärjestelmä toteutettiin tosiasiallisesti sen harkintavallan rajoissa, mikä merkitsee kaikkien käsiteltävänä olevan asian kannalta merkityksellisten seikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamista, ja näihin kuuluvat muun muassa kaikki puuvillan viljelyyn liittyvät palkkakustannukset ja siementenpoistoyritysten toimintakyky, joiden huomioon ottaminen oli tarpeen kyseisen viljelyn kannattavuuden arvioinnissa”, ja sillä perusteella, ettei yhteisöjen tuomioistuin voi ”tutkia, onko yhteisön lainsäätäjä voinut ilman, että se on ylittänyt sille tässä asiassa myönnetyn laajan harkintavallan rajoja, päätyä siihen, että puuvillan lajikohtaisen tuen määrän vahvistaminen 35 prosentiksi aikaisemmassa tukijärjestelmässä voimassa olleiden tukien määrästä riittää takaamaan asetuksen 864/2004 johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa esitetyn ja pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa määrättyä tavoitetta heijastavan tavoitteen, joka koskee kannattavuuden ja siten kyseisen lajin viljelyn jatkumisen turvaamista”. Tuomioistuin määräsi myös, että kumoamisen vaikutukset on lykättävä kohtuullisen ajan kuluessa tapahtuvaan uuden asetuksen antamiseen saakka.

(3)

Tuomioistuimen asiassa C-310/04 antaman tuomion mukaisesti on tarpeen hyväksyä uusi puuvillan lajikohtainen tukijärjestelmä.

(4)

Kaikki puuvilla-alan erityistilanteeseen liittyvät seikat ja olosuhteet, myös kyseisen viljelyn kannattavuuden arvioimiseen tarvittavat seikat, olisi otettava huomioon. Tätä varten käynnistettiin arviointi- ja kuulemismenettely: laadittavan puuvillan tukijärjestelmän sosioekonomisista ja ympäristövaikutuksista yhteisön puuvilla-alalla tehtiin kaksi tutkimusta ja sidosryhmille järjestettiin erityisiä seminaareja ja internetin välityksellä toteutettu kuuleminen.

(5)

Uuden järjestelmän olisi vastattava pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa asetettuja tavoitteita tukea puuvillan tuotantoa niillä yhteisön alueilla, joilla tällä tuotannolla on suuri merkitys maataloudelle, mahdollistaa kyseisille tuottajille kohtuulliset tulot ja vakauttaa markkinat parantamalla rakenteita tarjonnan ja markkinoille saattamisen kannalta.

(6)

Järjestelmän olisi myös oltava yhdenmukainen maataloustuottajien tulotukeen perustuvan järjestelmän kanssa, mikä on uudistetun yhteisön maatalouspolitiikan (YMP) johtava periaate.

(7)

YMP:n uudistuksen keskeisiä tekijöitä ovat suoran tuottajatuen irrottaminen tuotannosta sekä tilatukijärjestelmän käyttöönotto. Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 nämä toimenpiteet on otettu käyttöön useiden maataloustuotteiden osalta.

(8)

YMP:n uudistuksen perusteena olevien tavoitteiden samoin kuin pöytäkirjassa N:o 4 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi puuvillatuki olisi irrotettava pitkälti tuotannosta ja sisällytettävä tilatukijärjestelmään. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa näitä tavoitteita, vaan ne voidaan yhteisen toiminnan tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(9)

Jos puuvilla-alan tukijärjestelmä sisällytettäisiin kokonaan ja välittömästi tilatukijärjestelmään, yhteisön puuvillan tuotantoalueille muodostuisi merkittävä tuotannon keskeyttämisriski. Tämän vuoksi osa tuesta olisi edelleen sidottava puuvillan viljelyyn maksamalla tukikelpoisille hehtaareille lajikohtaista tukea. Sen määrä olisi laskettava siten, että pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 2 kohdassa asetetut tavoitteet saavutetaan, mutta puuvillajärjestelmä liitetään samalla YMP:n yleiseen uudistus- ja yksinkertaistusprosessiin. Tämän vuoksi on tehdyn arvioinnin mukaan perusteltua, että kunkin jäsenvaltion käytettävissä oleva kokonaistuki vahvistetaan 35 prosentiksi välillisesti tuottajille menevästä tuen kansallisesta osuudesta. Tällaisella tukiosuudella puuvilla-alasta tulee pitkällä aikavälillä kannattavaa, ja se edistää puuvillan tuotantoalueiden kestävää kehitystä ja varmistaa viljelijöiden kohtuulliset tulot.

(10)

Välillisesti tuottajille menevän tuen kansallisen osuuden jäljellä olevan 65 prosentin osuuden olisi oltava käytettävissä tilatukijärjestelmässä.

(11)

Ympäristöön liittyvistä syistä olisi vahvistettava tuottajajäsenvaltiokohtainen perusala. Lisäksi vain jäsenvaltioiden hyväksymien alojen olisi oltava tukikelpoisia aloja.

(12)

Kiinteä hehtaarikohtainen tuotos tuottajajäsenvaltiota kohden olisi vahvistettava. Se määrittää yhdessä perusalavaatimuksen, varojen yleisen ylärajan asettamisen ja pääosin tuotannosta irrotettuun tukeen perustuvan järjestelmän kanssa ohjelman tuotantoa rajoittavan luonteen samalla kun pöytäkirjan N:o 4 tavoitteet täytetään.

(13)

Siementenpoistoteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi tukikelpoisuuteen olisi liitettävä tosiasiallisesti korjatun puuvillan laadun vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

(14)

Jotta tuottajat ja siementenpoistajat voisivat parantaa puuvillan laatua, olisi lisäksi edistettävä jäsenvaltioiden hyväksymien toimialakohtaisten organisaatioiden perustamista. Yhteisön olisi osallistuttava kyseisten organisaatioiden toiminnan rahoitukseen välillisesti korottamalla organisaatioiden jäseninä oleville viljelijöille maksettavaa tukea.

(15)

Asetus (EY) N:o 1782/2003 olisi sen vuoksi muutettava.

(16)

Uuden puuvillan lajikohtaisen tukijärjestelyn lisäksi vaikuttaisi olevan tarkoituksenmukaista hyväksyä säännöt, joiden tarkoituksena puuvilla-alan vakauttamista uudessa lainsäädännöllisessä ja markkinatilanteessa.

(17)

Siltä osin kuin siementenpoistoteollisuuden läsnäolo tuotantoalueilla vaikuttaa tarpeelliselta, kyseisen teollisuuden tarpeet täytettäisiin riittävällä tavalla muun muassa asettamalla tosiasiallisesti korjatulle puuvillalle laadun vähimmäisvaatimukset ja sallimalla toimialakohtaisten organisaatioiden parantaa puuvillan laatua. Siementenpoistoteollisuuden huomattavan ylikapasiteetin huomioon ottaen on lisäksi tarkoituksenmukaista säätää lisätoimenpiteistä teollisuuden rakenneuudistuksen tukemiseksi tavoitteena markkinasuuntautuneisuuden parantaminen.

(18)

Lisäksi vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ottaa käyttöön markkinasuuntautuneisuustoimenpiteitä, joilla tuetaan erityisiä laatujärjestelmiä ja asiaa koskevia menekinedistämistoimia. Tämän vuoksi puuvilla-alalla olisi perustettava kansallisia rakenneuudistusohjelmia. Vaikka asianomaisten toimenpiteiden rahoitus on yhteisön tehtävä, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä.

(19)

Rakenneuudistusohjelmat olisi toimitettava komissiolle sen tarkistamiseksi, että toimenpiteet ovat tässä asetuksessa ja sen täytäntöönpanosäännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisia. Rakenneuudistusohjelmien täytäntöönpanon olisi oltava jäsenvaltioiden vastuulla.

(20)

Toimenpiteiden tulisi täydentää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (7) mukaisia jo olemassa olevia toimenpiteitä.

(21)

Kyseisten ohjelmien toimenpiteisiin voi kuulua se, että osa siementenpoistoon käytetyistä laitoksista lakkautetaan kokonaisuudessaan ja pysyvästi elinkelpoisemman siementenpoistoteollisuuden varmistamiseksi. Tukea voidaan antaa myös siementenpoistoteollisuudessa tehtäviin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yritysten taloudellista suorituskykyä sinällään. Lisäksi tukea voidaan antaa puuvilla-alan rakenneuudistuksen seurauksista kärsiville koneurakoitsijoille.

(22)

Eurooppalaisen puuvillan laadun edistämiseksi erityisiin laatujärjestelmiin osallistuvien viljelijöiden olisi tällaisten ohjelmien mukaisesti saatava erityistukea, joka kattaa tietyt asiaan liittyvät kustannukset. Vastaavasti olisi tuettava tiedotus- ja menekinedistämistoimia näiden laatujärjestelmien piiriin kuuluvan puuvillan osalta.

(23)

Määrärahojen kohdentamisen jäsenvaltioiden kansallisiin rakenneuudistusohjelmiin olisi perustuttava tärkeimpien puuvillantuotantoalueiden erityisiin rakenneuudistus- ja mukauttamistarpeisiin. Koska puuvilla-alan rakenneuudistuksen ja mukauttamisen on tarkoitus olla tilapäistä, ohjelmat voidaan päättää jäsenvaltioiden pyynnöstä, minkä jälkeen rakenneuudistusohjelmien vuotuiset määrärahat voidaan lisätä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII kyseisen jäsenvaltion tuotannosta irrotetulle tuelle vahvistettuun kansalliseen enimmäismäärään.

(24)

Koska Portugalissa ei ole siementenpoistoteollisuutta ja Bulgariassa sovelletaan tilatukijärjestelmää, näiden kahden jäsenvaltion kansallisia rakenneuudistusohjelmia varten ei ole tarpeen myöntää määrärahoja.

(25)

Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2009, jotta uutta puuvillan tukijärjestelmää ja puuvilla-alan rakenneuudistusjärjestelmää voitaisiin soveltaa tuotantokauden alusta,

1)

Korvataan IV osaston 10 a luku seuraavasti:

”10 A   LUKU

PUUVILLAN LAJIKOHTAINEN TUKI

110 a artikla

Kohde

CN-koodiin 5201 00 kuuluvan puuvillan tuottajille myönnetään tukea tässä luvussa vahvistetuin edellytyksin.

110 b artikla

Tukikelpoisuus

1.   Tukea myönnetään puuvillan tukikelpoiselle viljelyalalle hehtaaria kohden. Jotta viljelyalalle voidaan myöntää tukea, sen on sijaittava jäsenvaltion puuvillan tuotantoon hyväksymällä maatalousmaalla ja sille on pitänyt kylvää hyväksyttyjä lajikkeita, jotka tosiasiallisesti korjataan tavanomaisissa kasvuolosuhteissa.

Edellä 110 a artiklassa tarkoitettu tuki maksetaan virheettömästä ja hyvälaatuisesta myyntikelpoisesta puuvillasta.

2.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maa ja lajikkeet 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti.

110 c artikla

Perusalat, vahvistetut satotasot ja viitemäärät

1.   Vahvistetaan kansalliset perusalat seuraavasti:

2.   Vahvistetaan viitekauden satotasot seuraavasti:

3.   Tuen määrä tukikelpoista hehtaaria kohden vahvistetaan kertomalla 2 kohdassa vahvistetut satotasot seuraavilla viitemäärillä:

4.   Jos puuvillan tukikelpoinen viljelyala ylittää jossain jäsenvaltiossa jonakin vuonna 1 kohdassa vahvistetun perusalan, kyseisen jäsenvaltion 3 kohdassa tarkoitettua tukea vähennetään suhteessa perusalan ylitykseen.

5.   Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

110 d artikla

Hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot

1.   Tässä luvussa ’hyväksytyllä toimialakohtaisella organisaatiolla’ tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka muodostavat puuvillaa tuottavat viljelijät ja vähintään yksi siementenpoistaja ja jonka tehtävänä on muun muassa:

2.   Jäsenvaltion, jonka alueelle siementenpoistajat ovat sijoittautuneet, on hyväksyttävä toimialakohtaiset organisaatiot, jotka noudattavat 144 artiklan 2 kohdassa perusteita, jotka hyväksytään tarkoitettua menettelyä noudattaen.

110 e artikla

Tuen maksaminen

1.   Viljelijöille myönnetään tukea tukikelpoista hehtaaria kohden 110 c artiklan mukaisesti.

2.   Hyväksytyn toimialakohtaisen organisaation jäseninä oleville viljelijöille myönnetään 110 c artiklan 1 kohdassa säädetyn perusalan rajoissa tukea tukikelpoista hehtaaria kohden korotettuna kahdella eurolla.”

2)

Korvataan 156 artiklan 2 kohdan g alakohta seuraavasti:

a)

tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin tutkimushankkeiden tukemiseksi;

b)

toimenpiteisiin, jotka voivat saada yhteisön tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 perusteella.

—

Kreikka: 4,0 miljoonaa euroa,

—

Espanja: 6,134 miljoonaa euroa.

a)

siementenpoistolaitosten täydellinen ja pysyvä sulkeminen;

b)

investoinnit siementenpoistoteollisuuteen;

c)

tuottajien osallistuminen puuvillan laatujärjestelmiin;

d)

tiedotus- ja menekinedistämistoimet;

e)

koneurakoitsijoille myönnettävä tuki, joka ei saa ylittää aiheutuneita tappioita.

a)

tämän artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen tuen osalta ne tuensaajat, joille maksetaan tukea puuvillan tuotantotuesta 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (8) IV luvun mukaisesti markkinointivuonna 2005/2006;

b)

tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisen tuen osalta ne tuensaajat, joille maksetaan tukea asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 a luvun mukaisesti;

c)

tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisen tuen osalta hyväksytyt toimialakohtaiset organisaatiot, jotka määritellään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 a luvussa;

d)

tämän artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisen tuen osalta koneurakoitsijat, jotka: