20.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 264/28

Esittelijä:

M. Vitas MAČIULIS

1.1

Energia on erottamaton osa kansainvälistä politiikkaa, ja EU:n asialistalla energia on tällä hetkellä kärjessä. Eräät kansainväliset toimijat pyrkivät käyttämään energiaa välineenä poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen. On siis EU:n kansalaisten etujen mukaista, että EU seuraa tarkasti energiakysymyksiä.

1.1.1

On olemassa kolme tekijää, jotka ovat keskeisen tärkeitä energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kannalta: monipuolistaminen, ”yhdellä äänellä puhuminen” ja kehittynyt sisäinen energiajärjestelmä.

1.2

EU:n energialähteiden, energiantoimittajien ja toimitusreittien monipuolistaminen on ulkoisen energiapolitiikan kannalta välttämätöntä. Kuten EU:n energiaunionia koskevassa strategiassa korostetaan, EU:n keskeisenä haasteena on se, että yli puolet kulutetusta energiasta on tuontienergiaa, jonka tuonti on varmistettava tiettyjen kauppaan liittyvien toimintalinjojen avulla.

1.2.1

Energian tuontikumppanien piiriä on laajennettava etsimällä jatkuvasti uusia, luotettavia ja ennustettavissa olevia energiantoimittajia ja aloittamalla niiden kanssa vuoropuhelu.

1.2.2

Monipuolistamispyrkimysten mukaisissa uusissa suurissa infrastruktuurihankkeissa olisi täytettävä energiaunionia koskevan strategian tavoitteet ja noudatettava täysimääräisesti EU:n säännöstöä. Niiden tulisi myös olla täysin yhteensopivia sellaisen hajautetun energiajärjestelmän kehittämistä koskevan tavoitteen kanssa, jossa uusiutuvilla energialähteillä on keskeinen asema.

1.2.3

Yksityissektorin ja poliittisten alojen edustajia olisi rohkaistava yhteistyöhön, jotta löydettäisiin sopivimmat keinot ja kumppanit energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kehittämiseen. Energiaturvallisuus- ja kestävyystavoitteet olisi aina otettava huomioon.

1.3

Jäsenvaltioiden erilaisista energialähteiden yhdistelmistä, energian tuonnin rakenteista ja perinteisistä kumppaneista huolimatta olisi pyrittävä ”puhumaan yhdellä äänellä”. Vahva ulkoinen ulottuvuus edellyttää EU:n yhteistä sisäistä kantaa.

1.3.1

ETSK kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan yksittäisiä energiaan liittyviä etujaan ja pysymään jatkuvasti solidaarisina ja avoimina toisiaan kohtaan.

1.3.2

ETSK suhtautuu myönteisesti komission 16. helmikuuta 2016 antamaan ehdotukseen, jolla vahvistetaan hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevaa nykyistä tiedonvaihtomekanismia.

1.3.3

EU:n naapurimaissa toteutettavia energiahankkeita koskevien yhteisten ympäristö- ja ydinturvallisuusstandardien tulisi olla tärkeä näkökohta EU:n ulkoisessa energiapolitiikassa. Energiaostoja maista, jotka eivät täytä näitä standardeja, tulisi rajoittaa.

1.4

Vahva sisäinen energiajärjestelmä on ulkoisten vaikutusten vähentämisen kulmakivi: yksi energiaunionin tärkeimmistä ulottuvuuksista on täysin toimivien ja avointen EU:n sisäisten energiamarkkinoiden luominen. Sillä olisi suora EU:n lähestymistapaa tehostava vaikutus energia-alan ulkosuhteisiin.

1.4.1

On luotava energiainfrastruktuurin kaikki tarvittavat osat, jotta pystytään optimoimaan ja järkeistämään energiavarojen tuontia EU:hun.

1.4.2

ETSK korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden energiaverkot ja -järjestelmät on liitettävä täysimääräisesti EU:n sisämarkkinoihin, ja on varmistettava niiden täydellinen synkronointi.

1.4.3

EU:n energiantuottajien kilpailukyvystä on pidettävä kiinni luomalla eurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolisille energiantuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset.

1.4.4

ETSK korostaa, että EU:n ulkoisen energiapolitiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa on otettava huomioon EU:n eri teollisuudenalojen, erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden, tarve varmistaa kilpailukykyinen, vakaa ja ennakoitava energiansaanti, jotta niillä on tasavertaiset toimintaedellytykset kansainvälisten kilpailijoidensa kanssa.

1.5

Tulevaisuuteen tähtäävän energiapolitiikan, joka auttaisi saavuttamaan EU:n ulkoiset – myös COP21-sopimukseen liittyvät – tavoitteet, olisi perustuttava ennen kaikkea EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden järjestelmälliseen huomioon ottamiseen ja kansainvälisen yhteisön ponnistuksiin ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi siten, että kehitetään kolmea keskeistä tekijää: uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus sekä tutkimus ja kehitys.

1.5.1

Uusiutuvat energialähteet ovat energiaturvallisuuden lisäämisen ja tuontiriippuvuuden vähentämisen olennainen tekijä.

1.5.2

EU:n olisi tehtävä kaikkensa säilyttääkseen johtavan aseman tällä alalla.

1.5.3

Energiatehokkuus on yksi EU:n energiankulutuksen ja siten myös energian tuonnin määrän pienentämisen perustekijöistä. Yksityisten ja kaupallisten kuluttajien energiakustannusten vähentäminen onkin olennaisen tärkeää.

1.6

Tutkimus- ja kehitystyöhön on ohjattava riittävästi resursseja, sillä sen avulla voidaan tehostaa energiantuotantoa ja pienentää sen kustannuksia. Myös kansainvälinen yhteistyö on tällä alalla ehdottoman tärkeää.

1.7

Energian tulisi olla kuluttajille kohtuuhintaista ja sen tulisi tukea teollisuuden kilpailukykyä. ETSK kehottaa tämän vuoksi komissiota ja valtionhallintoja tarjoamaan kansalaisyhteiskunnalle, työmarkkinaosapuolille ja kuluttajajärjestöille laajat osallistumismahdollisuudet. Tästä syystä ETSK toivoo eurooppalaista energiavuoropuhelua ja Euroopan energiafoorumia, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat. Se on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kehittää älykästä, tehokasta ja kestävällä pohjalla olevaa EU:n ulkoista energiapolitiikkaa.

1.7.1

ETSK:n tulee mobilisoida kaikki kansainvälisesti vaikuttavat elimensä antamaan aktiivisen panoksen tehokkaan ja joustavan EU:n ulkoisen energiapolitiikan luomiseen.

2.1

Energia-kysymyksistä on vasta äskettäin tullut merkittävä aihe EU:n poliittisissa keskusteluissa, ja ne ovat nousseet Euroopan komission asialistalla kärkeen. Myös ETSK on aktiivinen energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden alalla ja on jo antanut aiheesta useita lausuntoja (1).

2.2

Koska EU:n riippuvuus energian, erityisesti öljyn ja kaasun, tuonnista lisääntyy jatkuvasti, EU:n energiapolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta on tulossa ratkaisevan tärkeä energian toimitusvarmuutta tukeva tekijä.

2.2.1

Kokonaiskulutusta tarkasteltaessa voidaan todeta, että yli puolet (53,2 %) EU:ssa kulutetusta energiasta on tuontienergiaa. EU tuo 44,2 prosenttia käyttämistään kiinteistä polttoaineista (määrästä yli puolet on kivihiiltä), 87,4 prosenttia öljystä ja öljytuotteista ja 65,3 prosenttia maakaasusta (Eurostat, 2013).

2.2.2

Nämä luvut osoittavat selvästi, miten riippuvainen EU on kaupasta kolmansien maiden kanssa. Jos siis toimittaja osoittautuu epäluotettavaksi tai arvaamattomaksi tai jos infrastruktuuria ei ylläpidetä asianmukaisesti, koko EU:n energiaturvallisuus voi kärsiä vakavaa vahinkoa.

3.1

EU:n olisi etsittävä uusia yhteistyömahdollisuuksia ja vahvistettava energia-alan nykyisiä kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa energialähteiden, energiantoimittajien ja toimitusreittien monipuolistamiseksi.

3.2

On todennäköistä, että Venäjä pysyy lähitulevaisuudessa EU:n tärkeimpänä energiantuontikumppanina. Tämä pätee erityisesti putkistoja pitkin siirrettävään kaasuun.

3.2.1

Venäjän ensisijaisena tavoitteena on vähintäänkin säilyttää suotuisa asemansa EU:n energiamarkkinoilla, sillä EU on sekä sen suurin vientikohde että erittäin luotettava asiakas.

3.2.2

Nord Stream II -kaasuputki on tällä hetkellä Venäjän energiapoliittisella asialistalla keskeinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maakaasun vientiä EU:hun. EU:ssa on ilmaistu huolta siitä, onko tämä hanke mahdollisesti ristiriidassa kaasutoimitusten monipuolistamiseen tähtäävän EU:n energiaunionistrategian kanssa. ETSK katsoo, että komission tärkein tehtävä on tehdä perusteellinen arvio Nord Stream II -hankkeesta ja siitä, noudattaako se EU:n säännöstöä – myös kolmatta energiapakettia – sekä energiaunionistrategian tavoitteita ja etenkin energialähteiden, toimittajien ja toimitusreittien monipuolistamistavoitetta.

3.2.3

Jokaisen jäsenvaltion edut on otettava huomioon laadittaessa EU:n yhteistä kantaa Nord Stream II -hankkeeseen. Hankkeen kaupalliset näkökohdat eivät saisi olla ainoa tekijä päätöksenteossa, etenkään kun otetaan huomioon Venäjän taipumus käyttää energiaa geopoliittisten pyrkimystensä välineenä.

3.3

Norja on kansainvälisellä areenalla EU:n arvokas kumppani, jonka kanssa unioni jakaa samat ensisijaiset politiikan tavoitteet, myös energia-alalla. Euroopan talousalueeseen kuuluvana maana Norja on osa EU:n sisämarkkinoita.

3.3.1

Pohjoisen ulottuvuuden ja Pohjoisen jäämeren alueella sijaitsevia öljy- ja kaasukenttiä koskevan yhteistyön merkitys pohjoisilla alueilla todennäköisesti kasvaa. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota alueen ympäristön haavoittuvuuteen, jos ja kun yhtiöt alkavat toden teolla tutkia alueen mahdollisia varantoja.

3.4

EU:n energiayhteistyö Välimeren alueen eteläisten ja itäisten kumppanien kanssa on saanut uutta vauhtia, kun äskettäin perustettiin alueellisia foorumeita, jotka kattavat kaasun, sähkön, uusiutuvat lähteet ja energiatehokkuuden. Näiden foorumien avulla on tarkoitus parantaa ja edistää energia-alan yhteistyötä.

3.5

Euroopan unioni katsoo Keski-Aasian olevan strategisesti merkittävä alue, missä on paljon energiavaroja, ja siksi unioni on sitoutunut luomaan siihen kestävät ja vakaat suhteet. Kuten 22. kesäkuuta 2015 annetuissa, EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä todettiin, EU kehottaa vahvistamaan energia-alan yhteyksiä, sillä se edistäisi molemminpuolista energiavarmuutta.

3.6

EU:n markkinoiden yhdistäminen Kaspianmeren alueeseen eteläisen kaasukäytävän kautta avaa uusia mahdollisuuksia maakaasukaupalle ja edistää EU:n monipuolistamistavoitetta. Trans Anatolian Pipeline -maakaasuputki (TANAP) on Trans-Adriatic Pipeline -kaasuputken (TAP) ohella keskeinen osa liitäntäverkkoa.

3.7

Energia-alan suhteet Yhdysvaltoihin saavat yhä tärkeämmän aseman EU:n asialistalla, mikä tulee ilmi EU–USA-energianeuvostossa. Yhdysvalloissa on parhaillaan menossa halvan kaasun aikakausi epätavanomaisen kaasuntuotannon myötä. EU:n tulisi tarttua tilaisuuteen ja kannustaa kehittämään nesteytetyn maakaasun (LNG) transatlanttista kauppaa, sillä se antaisi merkittävän panoksen energialähteiden monipuolistamiseen.

3.7.1

Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) voisi tulla merkittävä väline mm. transatlanttisen energiaturvallisuuden edistämisessä. ETSK kehottaa osapuolia suuntaamaan kaikki pyrkimykset siihen, että energiakysymyksiä käsitellään sopimuksessa asianmukaisesti.

3.8

EU:n energiaturvallisuus liittyy tiiviisti sen naapurialueiden energia-asioihin, minkä vuoksi EU:n pitäisi jatkaa tiivistä yhteistyötä naapureidensa kanssa ja laajentaa molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön soveltamisalaa.

3.8.1

ETSK kehottaa komissiota vahvistamaan energiayhteisöä edelleen ja erityisesti EU:n energia-alan säännöstön täytäntöönpanoa sopimuspuolina olevissa maissa (2).

3.8.2

Energiayhteisön päätavoitteena on EU:n energian sisämarkkinoiden laajentaminen. EU:n on edelleen lujitettava yhteistyötä naapurimaiden ja niiden kansalaisyhteiskuntien kanssa, tavoitteena aidot Euroopan laajuiset energiamarkkinat. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen toimitusvarmuutta koskevaksi asetukseksi, joka koskee suoraan energiayhteisön maita.

3.9

Iranin-vastaisten kansainvälisten pakotteiden poistuttua EU:n on tartuttava tilaisuuteen ja luotava energiasuhteet uudelleen, sillä Iranilla voi olla merkittävä rooli EU:n energiatoimitusten lähteiden monipuolistamisessa.

3.10

EU:n pitäisi myös nopeuttaa ja vahvistaa toimia vakaiden kumppanuuksien lujittamiseksi sellaisten hyvin erilaisten mutta merkittävien kolmansien maiden kanssa kuin Kanada, Turkki ja Algeria. ETSK suhtautuu myönteisesti näiden maiden kanssa vuonna 2015 aloitettuihin energiaa koskeviin korkean tason vuoropuheluihin.

3.11

Energiaulottuvuus tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon kolmansien maiden kanssa tehtävissä kauppasopimuksissa. Lisäksi kolmansien maiden toimittajien kanssa tehtävissä energiasopimuksissa on noudatettava täysimääräisesti EU:n säännöksiä ja energiaturvallisuuden periaatteita.

4.1

Ulkoasiainneuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015 energiadiplomatiaa koskevan toimintasuunnitelman, jolla tuetaan energiaunionistrategian ulkoista ulottuvuutta. Suunnitelmalla pyritään vahvistamaan yhteisiä viestejä, jotta EU pystyy puhumaan yhdellä äänellä tärkeistä energiakysymyksistä ja saavuttamaan energiatavoitteet solidaarisuuden ja yhteisten etujen hengessä energiapolitiikkojen uudelleenkansallistamisen sijaan.

4.1.1

Toimintasuunnitelman keskeisiä ulottuvuuksia ovat muun muassa diplomaattinen tuki energialähteiden, energiantoimittajien ja toimitusreittien monipuolistamiselle, yhteistyön lisääminen kauttakulkumaiden (erityisesti Ukrainan) ja keskeisten EU:n ulkopuolisten energiakumppanuusmaiden kanssa, energiayhteisön vahvistaminen sekä EU:n strategisen sitoutumisen ylläpitäminen energiaan liittyvissä monenvälisissä aloitteissa.

4.2

Valtioiden välisiä sopimuksia koskeva tietojenvaihtojärjestely luotiin Euroopan parlamentin ja neuvoston 25. lokakuuta 2012 tekemällä päätöksellä. Sillä varmistetaan sopimusten oikeudellinen selkeys ja avoimuus sekä niiden sisällön vastaavuus EU:n lainsäädännön kanssa. Komissio esitteli helmikuussa 2016 ehdotuksen nykyisen järjestelyn vahvistamisesta.

4.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin varmistaa EU:n kolmansien osapuolien kanssa tekemien sopimusten lainmukaisuus ja avoimuus (3) ja tukee siksi nykyisen tiedonvaihtomekanismin vahvistamista.

4.3

EU:n tulisi pysyä sitoutuneena ympäristö- ja ydinturvallisuusstandardien edistämiseen ja jatkuvaan parantamiseen kolmansissa maissa.

4.3.1

Erityistä huomiota on kiinnitettävä kolmansissa maissa lähelle EU:n rajoja rakennettaviin ydinvoimaloihin (esim. Valko-Venäjän Astravetsin ydinvoimalaan, jonka havaittiin olevan Espoon yleissopimuksen säännösten vastainen). EU:n tulisi korostaa kolmansille osapuolille kyseisten hankkeiden yleisen turvallisuuden varmistamisen tärkeyttä Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n puitteissa solmitun ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Komission olisi lisättävä toimiaan sen varmistamiseksi, että EU:n sääntöjen mukaisten turvallisuutta koskevien stressitestien tekemiseen suostuneet maat täyttävät tämän sitoumuksensa mahdollisimman pian. Lisäksi riskialttiiden voimaloiden tuottaman energian pääsyä EU:n markkinoille tulisi rajoittaa.

5.1

Vahvalla sisäisellä energiajärjestelmällä on suora, ulkoista asemaa joustavoittava vaikutus. EU:n tulisi sen vuoksi pyrkiä selkiyttämään energiakysymyksiä koskevaa sisäistä lähestymistapaansa.

5.2

Energiaunionia koskeva strategia on ensisijainen aloite, jonka tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteinen vastaus energiahaasteisiin. Energiavarmuus tukee EU:n taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia, joten jäsenvaltiot, energiantuottajat, kuluttajat, kauttakulkumaat ja kansainvälinen yhteisö ovat siitä yhteisesti vastuussa, sillä ne kaikki ovat toimijoita tämän päivän globalisoituneilla energiamarkkinoilla.

5.2.1

Energiaunionin keskeinen pilari on jäsenvaltioiden välisten liitäntäverkkojen parantaminen ja energian sisämarkkinoiden säännöstön tinkimätön täytäntöönpano. EU:n sisämarkkinoiden täydellinen yhdentyminen lisää energiantarjoajien välistä kilpailua, mikä puolestaan laskee loppukuluttajilta perittäviä hintoja.

5.2.2

Nesteytettyä maakaasua on maailmanlaajuisesti yhä laajemmin saatavilla, ja se tarjoaa EU:lle uusia mahdollisuuksia monipuolistaa kaasunsaantia. Nesteytetyn maakaasun sisäistä infrastruktuuria olisi sen vuoksi vahvistettava ja kehitettävä. ETSK suhtautuu tämän huomioon ottaen myönteisesti komission helmikuussa 2016 hyväksymään nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevaan strategiaan.

5.2.3

EU:n täydellinen yhdentyminen tarkoittaa niin sanottujen energiasaarekkeiden poistamista. ETSK korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden energiaverkot ja -järjestelmät on yhdistettävä täydellisesti EU:n sisämarkkinoihin sekä kehittämällä fyysistä infrastruktuuria verkkojen yhdistämiseksi että ratkaisemalla lopullisesti Baltian kolmen maan tilanne (4), koska niiden sähköjärjestelmän toiminta on tällä hetkellä riippuvainen kolmannen maan (Venäjä) toiminnanharjoittajasta.

5.2.4

EU:n energiantuottajien kilpailukyvystä on pidettävä kiinni. Eurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolisille energiantuottajille on luotava tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta voidaan varmistaa, että kaikki energiamarkkinoille osallistuvat noudattavat EU:n kilpailusääntöjä.

6.1

Uusiutuvat energialähteet tarjoavat EU:lle suoraan mahdollisuuden paitsi vähentää unionin riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista myös parantaa kotimaisen energiatuotannon kestävyysajattelun mukaisuutta. Uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on ETSK:n mielestä yksi tärkeimmistä toimista turvallisemman energiatulevaisuuden takaamisessa. EU:n ei pidä kuitenkaan luottaa menneisyyden saavutuksiin vaan sen on tehtävä kaikkensa säilyttääkseen johtavan aseman tällä alalla. EU-viranomaisten tulisi lisäksi kannustaa kolmansia maita asettamaan uusiutuvia energialähteitä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita.

6.1.1

EU katsoo jo vuotta 2020 pidemmälle ja on asettanut vuoteen 2030 entistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Yhteinen tavoite eli vähintään 27 prosentin energiaosuuden tuottaminen uusiutuvista energialähteistä edellyttäisi, että jäsenvaltiot lisäävät yhteistyötä alueellisella tasolla, mikä vahvistaisi EU:n energia-alaa entisestään.

6.1.2

Ilmastonmuutoksen hillinnän osalta ETSK suhtautuu myönteisesti COP21-sopimukseen ja EU:n sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia (vuoden 1990 tasosta) vuoteen 2030 mennessä ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden mukaisesti. Sen lisäksi, että EU:n tulisi kannustaa kumppaneitaan toimimaan aktiivisesti tällä alalla, sen olisi myös tarjottava käytännön apua, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

6.1.3

Hajautettu energiantuotanto ja energiaosuuskunnat auttaisivat EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämisessä. Siten yhteiskunnan toimijat laajemmin pystyisivät osallistumaan energiaomavaraisuuden ja -turvallisuuden takaamiseen tähtäävään työhön omissa maissaan ja koko EU:ssa. Sen vuoksi olisi määritettävä omaan käyttöön tarkoitetun sähkön kustannustehokkaita tuotanto- ja kulutustapoja koskevat parhaat käytänteet.

6.2

Energiatehokkuus on myös keino puuttua suoraan EU:n energiantuonnin suureen määrään. Koko EU:ssa asetettiin tavoitteeksi parantaa energiatehokkuutta vähintään 27 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (sama kuin uusiutuvia energialähteitä koskeva tavoiteluku), ja Euroopan komissio pyrkii kaikin voimin panemaan täytäntöön energiatehokkuuden ensisijaisuuden periaatteen. Energiaunioni puolestaan jatkaa energiatehokkuuden rahoitusvälineiden saatavuuden edistämistä etenkin liikenne- ja rakennusalalla ja kannustaa jäsenvaltioita ottamaan energiatehokkuuden ensisijaiseksi näkökohdaksi omissa toimintalinjoissaan.

6.3

Riittävien resurssien osoittaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan ylläpitää edistynyttä teknologiaa energiantuotannon ja älykkään jakelun alalla. Tämä on erityisen tärkeää uusiutuvien energialähteiden kannalta pyrittäessä tekemään niiden tuotannosta edullista ja luotettavaa. Myös huipputeknologian kehittämistä, kuten vedyn, polttokennojen ja ydinfuusion käyttöä energiatuotannossa, olisi jatkettava.

6.4

ETSK kehottaa EU:ta ottamaan johtoaseman kehitysmaiden energiakysymysten kestäväpohjaisessa käsittelyssä ja toteuttamaan toimintalinjoja ja aloitteita, joiden tarkoituksena on rahoitusavun sekä teknisen ja oikeudellisen avun tarjoaminen. Asiaan liittyviä aloja koskevan koulutuksen tukemisen tulisi olla tärkein väline kehitysmaiden kanssa tehtävän yhteistyön laajentamisessa.

7.1

Kuluttajat odottavat, että energiaa on saatavilla ja että se tukee alan kilpailukykyä. ETSK kehottaa sen vuoksi komissiota ja valtiovaltaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolet ja kuluttajajärjestöt mukaan energia-asioiden käsittelyyn ja ylläpitämään avointa vuoropuhelua. Se edistäisi käsillä olevien energiakysymysten ymmärtämistä merkittävästi.

7.1.1

Energiaköyhyys on maailmanlaajuinen ongelma, jota ei voida ylenkatsoa EU:n sisäisessä eikä ulkoisessa energiapolitiikassa. Suurimman uhan alaisia on autettava.

7.2

Kansalaisyhteiskuntien olisi oltava aloitteellisempia energiapolitiikan päätöksentekoprosesseissa. ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n ja Ukrainan kansalaisyhteiskuntafoorumin 11. helmikuuta 2016 allekirjoittamaan energiaa koskevaan yhteiseen julistukseen, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskunnan asemaa ja laatia oikeusvaltiosuosituksia asiaankuuluville viranomaisille.

7.2.1

Energiakysymykset on otettava ETSK:n kansainvälisten kokousten asialistalle ja myös tärkeäksi aiheeksi kumppanimaiden kansalaisyhteiskuntien kanssa käytävissä keskusteluissa.

1)

ETSK:n lausunto ”Kansalaisyhteiskunnan panos EU:n Keski-Aasian strategian arviointiin” (EUVL C 242, 23.7.2015, s. 1).

2)

ETSK:n lausunto ”Energiaunionia koskeva strategiakehys” (EUVL C 383, 17.11.2015, s. 84).

3)

ETSK:n lausunto ”Energia – Länsi-Balkanin alueen kehitystä ja liittymisprosessin syventämistä edistävä tekijä” (EUVL C 32, 28.1.2016. s. 8).

4)

ETSK:n lausunto ”EU:lle elintärkeiden tuotteiden tuonnin turvaaminen unionin nykyisen kauppapolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikkojen avulla” (EUVL C 67, 6.3.2014, s. 47).

5)

ETSK:n lausunto ”Energian alalla tehdyt jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallitustenväliset sopimukset” (EUVL C 68, 6.3.2012, s. 65).

6)

ETSK:n lausunto ”Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Euroopan tulevan energiayhteisön toteuttamiseen” (EUVL C 68, 6.3.2012, s. 15).

7)

ETSK:n lausunto ”EU:n energiapolitiikan ulkoinen ulottuvuus” (EUVL C 182, 4.8.2009, s. 8).