16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/1

Esittelijä:

Panagiotis GKOFAS

Toinen esittelijä:

Luis Miguel PARIZA CASTAÑOS

1.1

Tämän lausunnon tavoitteena on antaa panos puheenjohtajavaltio Kreikan työskentelyyn sekä varmistaa jatkuvuus Italian puheenjohtajuuskaudella, jotta EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa vahvistetaan ulkoista ulottuvuutta. Maahanmuutto on erityisen monisyinen kysymys, joka edellyttää monien sidosryhmien yhteistyötä sekä EU:n yhteistä ja kokonaisvaltaista hallinnointia sekä kansainvälisellä että Euroopan tasolla (1).

1.2

EU ei saa enää pitää maahanmuuttopolitiikkaa melkein yksinomaan sisäpoliittisena asiana. Eräät unionin epäonnistumiset johtuvat tästä virheellisestä käsityksestä. ETSK katsoo, että unionin tulee hallinnoida maahanmuuttoa osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa sekä sisäiset että ulkoiset näkökohdat: maahanmuuton sisäinen hallinnointi ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat saman politiikan osatekijöitä pyrittäessä tehokkuuteen.

1.3

Unionin on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa ihmisten liikkuvuuden muodostamaan haasteeseen globaalissa taloudessa. Maahanmuutto ja liikkuvuus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Kansainvälisen vuoropuhelun ihmisten liikkuvuudesta ja maahanmuutosta tulisi nivoutua unionin politiikkojen muihin näkökohtiin, kuten kauppaan, kehitysyhteistyöhön, ihmisoikeuksiin ja turvallisuuteen.

1.4

Koska mikään EU:n jäsenvaltio ei voi yksinään hallinnoida asianmukaisesti maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita, perustamissopimuksessa luodaan lähtökohdat yhteiselle politiikalle, joka tulee laatia yhtenäistetyn lainsäädännön perusteella. Toissijaisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteita on vahvistettava.

1.5

EU:n on otettava vastuu valvonnasta jäsenvaltioidensa ulkorajoilla, joihin kuuluvat koko Euroopan unionin rajat Schengen-alueella. Frontexista tulee kehittää Euroopan rajavartioyksikkö. EU:n tulee vahvistaa jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja parantaa vastuunjakoa.

1.6

Eräillä Euroopan alueilla on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisvaikeuksia, sillä ne ovat sääntöjenvastaisen maahanmuuton kauttakulkupisteitä, ja toisinaan niihin saapuu enemmän maahanmuuttajia kuin ne pystyvät vastaanottamaan. Euroopan unionin on otettava käyttöön parempaan vastuunjakoon sekä taloudelliseen ja toiminnalliseen solidaarisuuteen perustuvia vastaanottomenettelyjä.

1.7

Globalisoituneessa maailmassa Euroopan on tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa luotaessa puitteita kansainvälistä maahanmuutto- ja liikkuvuuslainsäädäntöä varten.

1.8

ETSK katsoo näin ollen, että maahanmuuttokysymyksiä tulee käsitellä kolmella toisiinsa liittyvällä tasolla: maahanmuuttajien lähtömaissa, kauttakulkumaissa ja kohdemaissa eli tässä tapauksessa EU:ssa, sillä tämä on ainoa keino puuttua tehokkaasti muuttovirtoihin.

1.9

Maahanmuuttopolitiikkaa tulee koordinoida paremmin EU:n ulkopolitiikan kanssa. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tulee täyttää tehtävänsä ja sisällyttää maahanmuutto, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikat toimintaansa niiden johdonmukaisuuden parantamiseksi. ETSK, joka on antanut oman panoksensa puheenjohtajavaltio Kreikan työskentelyyn, on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvoston 26.–27. kesäkuuta 2014 hyväksymiin strategisiin suuntaviivoihin on sisällytetty maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontakysymysten ulkoinen ulottuvuus. Myös parlamentin roolia alalla olisi vahvistettava.

1.10

EU:n tulee tehdä maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen tarkistetun lähestymistavan puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja erityisesti naapurimaiden, maahanmuuttajien lähtömaiden ja kauttakulkumaiden kanssa.

1.11

Komitea ehdottaa tämän vuoksi, että tiivistetään vuoropuhelua näiden maiden kanssa tavoitteena tehdä uusia liikkuvuutta ja maahanmuuttoa koskevia sopimuksia, joiden sisältö on nykyistä laajempi, kuten kohdissa 1.3 ja 5.1.6 todetaan.

1.12

Liikkuvuuskumppanuuksissa on tiettyjä rajoituksia, jotka on poistettava lähivuosina, koska ne eivät ole osapuolia sitovia. Niiden joustavuus auttaa saamaan aikaan poliittisia sopimuksia asettamatta oikeudellisia velvoitteita, mutta niistä täytyy ETSK:n mielestä tehdä sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

1.13

Liikkuvuuskumppanuuksien painopisteisiin tulee sisällyttää taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen liittyvät näkökohdat: turvallisuuden, kotiinpaluun ja rajavalvonnan lisäksi tulisi painottaa nykyistä enemmän laillisen maahanmuuton organisointia ja viisumipolitiikkaa, pätevyyksien tunnustamista, oikeutta sosiaaliturvaan sekä maahanmuuton ja liikkuvuuden panosta kehitykseen.

1.14

Komitea ehdottaa, että lähtömaihin perustetaan EU:n maahanmuuttovirastoja, joita Euroopan komissio hallinnoi ulkosuhdehallinnon, sisäasioiden pääosaston ja työllisyysasioiden pääosaston virkamiesten avulla. EU:n maahanmuuttoportaali (internetissä) on myönteinen mutta riittämätön väline. Sitä tulisi voida käyttää useammilla kielillä ja sen tulisi olla vuorovaikutteisempi.

1.15

On tarpeen parantaa lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävää yhteistyötä sekä ehkäistä ja torjua sääntöjenvastaista maahanmuuttoa. Lisäksi on tarpeen järjestää tiedotuskampanjoita ja toimia tehokkaasti maahanmuuttajien laitonta tuontia tai salakuljetusta harjoittavia rikollisjärjestöjä vastaan. Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö on perustavan tärkeää rikollisjärjestöjen torjumisessa. Ihmiskauppiaat ja ihmisten salakuljettajat vaarantavat ihmisten hengen ja turvallisuuden taloudellisten etujen saamiseksi. Liikkuvuuskumppanuuksissa tulee kehittää uusia yhteistyömenettelyjä rajavalvonnan ja tuetun kotiinpaluun alalla.

1.16

Yhtä lailla ratkaisevan tärkeitä ovat taloudellinen tuki ja kehitysohjelmat, jotka perustuvat myönteisen ehdollisuuden periaatteeseen (enemmällä enemmän), samalla kun puututaan maahanmuuttoon liittyviin eri tekijöihin, palauttamis- ja takaisinottopolitiikat mukaan luettuina. Samoin on tärkeää vahvistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja niiden osallistumista liikkuvuuskumppanuuksiin.

1.17

ETSK myös puoltaa Frontexin ja Europolin yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, erityisesti ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen, torjumiseksi sekä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa; näitä ovat esimerkiksi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) ja kansainvälinen siirtolaispolitiikan kehittämiskeskus. Lisäksi ETSK kannattaa asetuksia turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston joustavammasta hallinnoinnista vuodesta 2014 alkaen.

1.18

EU:n tasolla tulee muun muassa laatia tarkoituksenmukainen ja yhtenäinen unionin maahanmuuttopolitiikka, joka perustuu vastavuoroiseen tukeen ja kaikkien jäsenvaltioiden sitoumukseen. EU:n on omaksuttava tehokas palauttamispolitiikka, joka perustuu kansainvälisiin palauttamis- ja takaisinottopolitiikkaan liittyviin sopimuksiin. EU:n rajat – myös EU:n jäsenvaltioiden merirajat Välimerellä – ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden rajoja, ja näin ollen vastuu niiden aktiivisesta suojelemisesta kuuluu kaikille jäsenvaltioille perussopimusten määräysten mukaisesti.

1.19

Luvattomien maahanmuuttajien ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa: pelastustoimien ja vastaanoton aikana suojeluaseman myöntämiseen asti, kun he oleskelevat maassa säännösten vastaisesti ilman tarvittavia asiakirjoja tai kun heidät palautetaan kotimaahansa. Kaikkiin jäsenvaltioihin tulee perustaa koko Euroopan unionin tuella lisää ja parempia väliaikaisia majoitus- ja vastaanottokeskuksia maahanmuuttajille ottaen huomioon terveydenhuollon ja lääkintäavun tarjonnan sekä mahdollisuudet nopeuttaa turvapaikkahakemusten ja sosiaalitukihakemusten käsittelyä. ETSK toteaa jälleen kerran vastustavansa turvapaikanhakijoiden ja sääntöjen vastaisesti maahan tulleiden henkilöiden pitämistä säilöönottokeskuksissa. Tämä koskee erityisesti lapsia, ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, raskaana olevia naisia sekä vaikeasti sairaita henkilöitä.

1.20

Komitea toteaa huolestuneena, että suvaitsemattomuus, rasismi ja maahanmuuttajiin kohdistuvat muukalaisviha lisääntyvät Euroopassa; se pitää lisäksi hälyttävänä, että eräissä jäsenvaltioissa perusoikeuksien suoja on heikkenemässä.

1.21

Kaikki unionin toimielimet ovat painottaneet useaan otteeseen maahanmuuton tärkeyttä EU:lle sekä taloudellisista että demografisista syistä. Kysymys otetaan esiin myös Eurooppa 2020 -strategiassa. Kuten ETSK on korostanut, eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan tulee näin ollen olla ennakoivaa, suojella ihmisoikeuksia sekä torjua työelämän ja yhteiskunnallista syrjintää, ja on kehitettävä toimintasuunnitelmaa kotouttamista varten.

1.22

Euroopan unionilla tulee olla yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka perustuu yhdenmukaiseen lainsäädäntöön. Dublinin yleissopimus tulee korvata järjestelmällä, jossa on nykyistä enemmän EU:n sisäistä solidaarisuutta ja jossa otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden oma tahto ja jolla varmistetaan vastuun nykyistä oikeasuhteisempi jakautuminen jäsenvaltioiden kesken.

1.23

Uudessa turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskevassa asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hätä- ja kriisitilanteisiin. ETSK yhtyy komission ehdotukseen varmistaa unionitasolla joustava toimintakapasiteetti ja osoittaa hätätilanteisiin riittävästi määrärahoja. Syyriasta ja muilta Afrikan sota-alueilta tulevien ihmisten suuret määrät edellyttävät EU:n toimia, koska ne ovat humanitaarisia hätätilanteita.

3.1

2000-luvulla ihmisten liikkuvuus lisääntyy ja myös muuttovirrat kasvavat. Nykyään vain kolme prosenttia maailman väestöstä asuu synnyinmaansa ulkopuolella, mutta suuntauksena on liikkumisen lisääntyminen tulevaisuudessa (vuotuinen kasvuvauhti on kolme prosenttia). Lisäksi on todettava, että maahanmuuttovirrat lisääntyvät eteläisten valtioiden välillä ja erityisesti nk. nousevan talouden maihin. Myös liikkuvuus EU-maiden välillä (2) ja Euroopan talousalueella on lisääntymässä.

3.2

Köyhyys, työttömyys, väestökehitys, mahdollisuuksien puuttuminen, selkkaukset, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos kuuluvat kansainvälisten muuttoliikkeiden aiheuttajiin.

3.3

ETSK on esittänyt, että EU:n olisi ryhdyttävä ajamaan ulkopolitiikassa kansainvälistä siirtolais- ja liikkuvuuslainsäädäntöä, joka lievittäisi jäsenvaltioihin kohdistuvia paineita. Tähän kansainväliseen lainsäädäntökehykseen tulee sisältyä ILO:n tärkeimmät yleissopimukset ja Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen yleissopimus kaikkien siirtotyöntekijöiden ja heidän perheidensä oikeuksista, jota EU:n jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet (3). ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan kertomuksen jäsenvaltioiden toteuttamista toimista, jotta voidaan luoda edellytykset yleissopimuksen ratifioimiselle aivan lähitulevaisuudessa.

3.4

Tämän lausunnon päätavoite on tarkastella ja korostaa maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä yleisesti, kuten todettu; näin voidaan etsiä kattavia ratkaisuja, joilla tähdätään tehokkaaseen maahanmuuttopolitiikkaan, jossa myös kunnioitetaan maahanmuuttajien oikeuksia.

4.1.1

Viimeisten kymmenen vuoden aikana EU on hyväksynyt asteittain yhteiset oikeudelliset puitteet sellaisille kysymyksille kuin unionissa pitkään oleskelleiden henkilöiden asema ja oikeus perheenyhdistämiseen. Maahantuloedellytykset on yhtenäistetty opiskelijoiden ja tutkijoiden osalta, ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osalta on otettu käyttöön sininen kortti. Lisäksi EU on antanut monialaista lainsäädäntöä, kuten yhdistelmäluvan myöntämistä kolmansista maista tuleville siirtotyöläisille koskeva direktiivi ja yrityksen sisällä siirrettävien työntekijöiden maahantulomenettelyä koskevasta direktiivi.

EU:n on annettava sysäys työperäistä maahanmuuttoa koskevalle yhteiselle politiikalle ja otettava käyttöön oikeudellinen kehys, joka on johdonmukainen, kokonaisvaltainen ja laaja-alainen ja jota ohjaavat työntekijöiden oikeuksien kunnioitus, yhdenvertainen kohtelu, yritysten tarpeet ja näiden työntekijöiden laillinen työhönotto. Tarvitaan lainsäädäntöä ja yhteistyötä lähtömaiden kanssa, jotta mahdollistetaan sekä erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden että vähäistä koulutusta edellyttävillä aloilla työskentelevien henkilöiden maahanmuutto laillisia ja avoimia kanavia pitkin.

Tarvitaan yhtenäistä ja kokonaisvaltaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä rajavalvontaa ja lainsäädännön yhdenmukaistamista siten, että siihen osallistuvat jäsenvaltiot, Euroopan komission yksiköt, Euroopan ulkosuhdehallinto ja toimivaltaiset eurooppalaiset elimet.

4.1.2

ETSK ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä kotouttamispolitiikkojen alalla. EU kehittää yhteisten perusperiaatteiden (Common Basic Principles, CBP) puitteissa kotouttamisohjelman, jonka käytössä on myös rahoitusväline. ETSK ja komissio aikovat jatkaa yhteistyötään Euroopan kotouttamisfoorumin toiminnan saralla.

4.2.1

EU on luomassa yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja yhdenmukaistamassa lainsäädäntöä, mutta tilanne on yhä hyvin epätyydyttävä, koska jäsenvaltioilla on edelleen erilaisia politiikkoja ja lakeja (4).

4.2.2

Komitea on kritisoinut EU:ta solidaarisuuden puutteesta turvapaikka-asioissa, sillä 90 prosenttia hakemuksista käsitellään vain kymmenessä jäsenvaltiossa. Pienimmät maat, kuten Malta, Kypros ja myös Kreikka, ovat suhteellisesti suurimpien paineiden alla.

4.2.3

Dublinin yleissopimuksessa määritetään, mikä jäsenvaltio on vastuussa kunkin turvapaikkahakemuksen käsittelystä, mutta ETSK:n mielestä järjestelmästä puuttuu EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Turvapaikanhakijoiden tulisi voida jättää hakemuksensa missä tahansa jäsenvaltiossa. Keskipitkällä aikavälillä EU:lle tulee antaa uusia toimivaltuuksia varmistaa, että se, eivätkä kansalliset viranomaiset, hallinnoi hakemuksia. Näin hakemukset käsiteltäisiin nopeammin ja turvapaikan myöntämisedellytykset paranisivat. Dublinin yleissopimus tulisi siis korvata järjestelmällä, jossa on nykyistä enemmän EU:n sisäistä solidaarisuutta ja jossa otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden oma tahto ja jolla varmistetaan vastuun nykyistä oikeasuhteisempi jakautuminen jäsenvaltioiden kesken.

4.2.4

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) on perustettu auttamaan jäsenvaltioita turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä. Se tarjoaa myös teknistä ja operatiivista apua. EASO tulee valtuuttaa arvioimaan jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiä ja niiden yhteensopivuutta unionin oikeudesta ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvollisuuksien sekä perusoikeuksien kanssa.

4.2.5

ETSK ehdottaa, että lisätään uudelleensijoittamisohjelmia pakolaisten siirtämiseksi unionin alueelle EU:n ulkopuolelta ja heidän sijoittamisekseen unioniin yhteistyössä kolmansien maiden ja UNHCR:n kanssa.

4.2.6

Komitea ehdottaa myös, että lisätään EU:n sisäisiä siirto-ohjelmia, jossa ohjelmaan sitoutuneille jäsenvaltioille myönnetään taloudellisia kannustimia. Komitean mielestä jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on nykyään hyvin vähäistä suojelua saavien henkilöiden ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisen ja siirtämisen osalta.

4.2.7

Uudelleensijoittamisessa olisi käytettävä pysyvää, vakiintunutta mekanismia. Komission tulisi antaa lainsäädäntöehdotus pysyvästä ja tehokkaasta EU:n sisäisestä uudelleensijoittamismekanismista, jonka lähtökohtana on turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseen sovellettava, EU:n sisäisen solidaarisuuden lisäämisestä turvapaikka-asioissa annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä (2012/2032 INI) kuvattu EU:n jakoperuste. Jotta mekanismi olisi mahdollisimman tehokas, säädösehdotuksessa olisi myös otettava huomioon Maltassa toteutetusta EUREMA-pilottihankkeesta saadut käytännön kokemukset (5).

4.3.1

Joissakin poliittisissa puheenvuoroissa maahanmuutto ja rikollisuus nivotaan yhteen, vaikka se ei vastaa todellisuutta ja lietsoo muukalaisvihamielisiä asenteita. Suurin osa sääntöjen vastaisesti maassa oleskelevista maahanmuuttajista on saapunut maahan laillisesti lyhytaikaisella viisumilla ja he pidentävät oleskeluaan tai heillä on lyhytaikainen oleskelulupa eivätkä he palaa sen voimassaolon päätyttyä.

4.3.2

Monet heistä työskentelevät epäoikeudenmukaisissa työoloissa, elleivät kokonaan työlainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella, tai epävirallisessa taloudessa, ja ovat sosiaalisesti syrjäytyneitä. Tietyt tällaiset tilanteet huomioon ottaen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja ETSK ovat tukeneet ilman asianmukaisia asiakirjoja olevien maahanmuuttajien laillistamishankkeita ja ovat yleisemmällä tasolla ehdottaneet, että EU tekee ehdotuksia, antaa suosituksia ja toteuttaa toimia tällaisten tilanteiden estämiseksi.

4.3.3

Luvattomien maahanmuuttajien oikeuksia on puolustettava kaikissa olosuhteissa heidän pelastamisestaan tai säilöön ottamisestaan aina suojelun myöntämiseen tai kotimaahan palauttamiseen asti. Meritse tapahtuva sääntöjenvastainen maahanmuutto johtaa usein ihmishenkien menetyksiin. Tämän vuoksi ETSK korostaa, että perusihmisoikeuksia on suojeltava kaikissa tilanteissa.

4.4.1

EU tarvitsee yhteistä ulkorajapolitiikkaa, joka on uskottavaa, tehokasta, legitiimiä ja demokraattisen valvonnan alaista. Schengen-alueen jäsenvaltiot eivät tee rajatarkastuksia yhteisillä rajoillaan. Niiden täytyy siis tehdä yhteistyötä ja jakaa vastuuta ulkorajojensa hallinnoinnista. Schengenin rajasäännöstössä säännellään rajojen ylitystä ja rajatarkastuksia ottaen huomioon vaatimukset, jotka muiden kuin EU-kansalaisten on täytettävä voidakseen tulla maahan ja oleskella enintään kolme kuukautta. EU laatii luetteloita maista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin.

4.4.2

ETSK katsoo, että Frontexin roolia tulisi vahvistaa, jotta siitä voidaan keskipitkällä aikavälillä kehittää eurooppalaisesta rajavartijajoukosta koostuva Euroopan rajavartioyksikkö. Sen päätehtävänä olisi soveltaa rajasäännöstössä mainittuja yhteisiä sääntöjä. ETSK:n mielestä EU:n tulisi olla nykyistä solidaarisempi jäsenvaltioita kohtaan ja ottaa huomioon niiden maantieteellinen sijainti.

4.4.3

Maahanmuuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa on taattava aina, että uhreja suojellaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi tehtyjen eurooppalaisten yleissopimusten mukaisesti. Schengenin rajasäännöstön 6 artiklan 2 kohdan mukaan rajatarkastuksia suorittaessaan rajavartijat eivät saa syrjiä ketään sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. 13 artiklan mukaan kolmansien maiden kansalaisilla, joiden pääsy on evätty, on oikeus hakea muutosta päätökseen.

4.4.4

Komitea kannattaa komission ehdotuksia viisumilainsäädännön muuttamiseksi. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää viisumipolitiikassa, joka usein edellyttää vastavuoroisuutta.

4.5.1

Liikkuvuuskumppanuuksissa olisi sovittava palautusmenettelyistä, jotka perustuvat ensisijaisesti vapaaehtoiseen paluuseen ja joihin liittyy tukijärjestelmiä (6). Mikäli kuitenkin toteutetaan pakkokeinoihin perustuva palautusmenettely, kotimaahansa palautettavien henkilöiden ihmisoikeuksia on kunnioitettava täysimääräisesti Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti (7).

4.5.2

Kaikkien kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten on perustuttava myönteiseen ehdollisuuteen siten, että tarjotaan taloudellista tukea ja perustetaan kehitysohjelmia sääntöjenvastaisen maahanmuuton torjumiseksi.

4.5.3

EU:hun sääntöjen vastaisesti saapuneiden maahanmuuttajien palauttamisessa on noudatettava sovittuja sääntöjä. Palautussopimukset kolmansien maiden kanssa ovat siis keskeisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että kotimaahan palaavien maahanmuuttajien oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti.

4.5.4

Perusoikeuskirjassa kielletään nimenomaisesti joukkokarkotukset ja taataan, ettei ketään palauteta, karkoteta tai luovuteta sellaiseen maahan, jossa häntä uhkaa vakavasti kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu. Kyseessä on palauttamatta jättämisen periaate. Useat kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin tuoneet julki joukkokarkotuksia sekä luvattomien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden karkotuksia maihin, joissa loukataan ihmisoikeuksia. ETSK muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä perusoikeuskirjassa on määräyksiä, jotka ovat sovellettavissa sääntöjenvastaista maahanmuuttoa koskevaan EU:n politiikkaan erityisesti suojelun osalta palauttamisen, karkottamisen ja luovuttamisen ollessa kyseessä.

4.5.5

Vaikeasti sairaita henkilöitä eikä raskaana olevia naisia ei voida Euroopan ihmisoikeus-sopimuksen 3 artiklaa koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnan mukaisesti ottaa säilöön eikä poistaa maasta, sillä he tarvitsevat terveydenhoitoa. Myös alaikäisten asema edellyttää erityishuomiota ja -suojelua, erityisesti jos he ovat vailla huoltajaa.

4.5.6

ETSK toteaa jälleen kerran vastustavansa turvapaikanhakijoiden ja sääntöjen vastaisesti maassa oleskelevien henkilöiden pitämistä säilöönotto-olosuhteissa, sillä säilöönottokeskuksiin sulkemisen on oltava kaikissa tapauksissa poikkeuksellinen toimenpide (8). Komitea esittää, että EU:ssa ja sen ulkopuolella sijaitsevien säilöönottokeskusten avoimuutta lisätään ja että UNHCR:ä informoidaan säilöön otettujen henkilöiden tilanteesta.

5.1.1

Ensimmäisen askeleen otti Eurooppa-neuvosto, joka hyväksyi maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan vuoden 2005 lopulla. Eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kehittämiseksi on käynnistetty useita komission aloitteita.

5.1.2

Liikkuvuuskumppanuudet on tärkein maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan tarkistetun kokonaisvaltaisen lähestymistavan poliittinen väline. Niiden kokeiluvaihe on nyt päättynyt, ja komissio teki niiden toteuttamisesta poliittisen arvion vuonna 2009 (9).

5.1.3

Komissio suositti, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uusiin haasteisiin (joita ovat esimerkiksi sota ja väestöliikkeet Välimeren alueella) pyrittäisiin vastaamaan käynnistämällä muuttoliikkeitä, liikkuvuutta ja turvallisuutta EU:ssa koskeva vuoropuhelu. Tämä ilmenee komission tiedonannosta ”Muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskeva vuoropuhelu eteläisen Välimeren maiden kanssa”, COM(2011) 292. Sen jälkeen EU on käynnistänyt vuoropuhelut eräiden maiden kanssa.

5.1.4

Kuusi liikkuvuuskumppanuutta on solmittu seuraavien maiden kanssa: Kap Verde (toukokuu 2008) (10), Moldova (toukokuu 2008) (11), Georgia (marraskuu 2009) (12), Armenia (lokakuu 2011) (13), Azerbaidžan (joulukuu 2013) (14) ja Marokko (kesäkuu 2013) (15). Tunisian kanssa käytävät liikkuvuuskumppanuutta koskevat neuvottelut on viety päätökseen, ja yhteinen julkilausuma allekirjoitettiin 3. maaliskuuta 2014. Jordanian kanssa on käynnistetty liikkuvuuskumppanuutta koskevat neuvottelut, ja ne on määrä saada päätökseen ennen Kreikan puheenjohtajakauden päättymistä. Lisäksi maahanmuuttoa, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua ollaan aloittamassa muiden eteläisen Välimeren maiden, kuten Egyptin, Libyan, Algerian ja Libanonin, kanssa. EU:n ja Afrikan huippukokouksen maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevassa julistuksessa (16) on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jota ETSK kannattaa.

5.1.5

Komissio julkaisi arvion maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta vuonna 2011. Siinä se kehotti EU:ta vahvistamaan ulkoista muuttoliikepolitiikkaansa ja esitteli tarkistetun maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan (17), joka perustuu neljään pilariin: 1) laillisen maahanmuuton ja liikkuvuuden organisointi ja helpottaminen 2) laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan estäminen ja vähentäminen 3) kansainvälisen suojelun parantaminen ja turvapaikkapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden edistäminen ja 4) maahanmuuton ja liikkuvuuden kehitysvaikutuksen maksimointi.

5.1.6

Liikkuvuuskumppanuuksissa on joitakin rajoituksia, joista ETSK toivoisi päästävän eroon lähivuosina. Oikeudellisesta näkökulmasta ne ovat tietynlaista ei-sitovaa oikeutta. Ne ovat EU:n, asianosaisten jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisen maan yhteisiä julkilausumia, mutta ne eivät sido osapuolia. Niiden joustava luonne helpottaa poliittiseen sopimukseen pääsemistä, mutta se ei aseta oikeudellisia velvoitteita. Kuten ETSK on jo todennut (18), liikkuvuuskumppanuuksien tulisi olla osapuolia sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

5.1.7

Liikkuvuuskumppanuuksissa tulisi kehittää liikkuvuuden ja maahanmuuton osioita nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja tasapainoisemmin, ja tämän tulisi kuulua niiden painopistealoihin. Toistaiseksi painopistealat ovat painottuneet turvallisuuteen, paluuseen, luvattomien maahanmuuttajien takaisinottoon ja rajavalvontaan. Komission vuoropuhelua koskevassa tiedonannossa todetaan, että liikkuvuuden lisääminen edellyttää kolmansien maiden täyttävän erityisehtoja. ETSK:n näkemyksen mukaan EU:n tulisi tarjota näille maille maahanmuuttomahdollisuuksia laillisten ja avoimien menettelyjen avulla (19).

5.1.8

ETSK ehdottaa, että EU:n tulee avata kumppanimaille kanavia ihmisten liikkuvuudelle, viisumien saamiselle ja uusien maahanmuuttajien maahanpääsylle. Komitea (20) kannattaa sitä, että uusiin sopimuksiin sisällytetään muita näkökohtia, kuten:

5.1.9

EU:n maahanmuuttokeskusten perustaminen lähtömaihin vahvistaa EU:n läsnäoloa näissä maissa samalla kun se myös poistaa salakuljetusryhmien levittämää väärää tietoa ja kannustaa laillista maahanmuuttoa koskevien hakemusten tekoon. Erityishuomiota tulee kiinnittää paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tai sellaisen puuttuessa sen luomiseen.

5.1.10

Suurista väestön liikkeistä johtuvissa humanitaarisen kriisin tilanteissa EU voisi rahoittaa maahanmuuttokeskusten ja tilapäisten majoituskeskusten perustamisen ottaen huomioon myönteisen ehdollisuuden periaatteen. Näissä keskuksissa tarjottaisiin apua tarvitseville ihmisille kansainvälisen turvapaikkajärjestelmän suoja yhteistyössä UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa.

5.1.11

EU:n on tehtävä sopimuksia kauttakulkumaiden kanssa ja kiinnitettävä erityishuomiota ihmisoikeusperiaatteita ja kotimaahan kuljettamista koskeviin vaatimuksiin.

5.1.12

Sopimusten allekirjoittaminen voisi myös ulottua Frontexin ja Europolin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Järjestäytyneiden salakuljetusverkostojen torjunta on keskeinen tekijä sääntöjenvastaisen maahanmuuton ehkäisemisessä ja vähentämisessä. Salakuljettajien hyväksikäytön kohteeksi joutuvia tulisi pitää viattomina uhreina.

5.1.13

Lampedusan katastrofin jälkeen oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa perustettiin Välimeren erityistyöryhmä 7.–8. lokakuuta 2013. Ryhmä julkaisi työnsä päätteeksi Välimeren erityistyöryhmän työtä koskevan tiedonannon COM(2013) 869, johon sisältyy lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpidepaketti viidelle pääasialliselle toiminta-alalle: yhteistyötoimet kolmansien maiden kanssa; alueellinen suojelu, uudelleensijoittaminen ja laillisten väylien kehittäminen EU:hun pääsemiseksi; ihmiskaupan, ihmisten salakuljetuksen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta; rajavalvonnan tehostaminen; sekä siirtolaistulvan kohteeksi joutuvien jäsenvaltioiden auttaminen ja niiden taakan jakaminen.

5.1.14

ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää, että lyhyen aikavälin toimia täydennetään pitkän aikavälin toimilla, joiden tarkoituksena on puuttua omaan tahtoon perustumattoman maahanmuuton perimmäisiin syihin.

5.1.15

Vuoden 2013 joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannatti ehdotettuja toimia ja toisti olevan tarpeen toimia määrätietoisesti kuolemantapausten ehkäisemiseksi merellä ja inhimillisten tragedioiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että on ensisijaisen tärkeää tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tällaisten tapahtumien estämiseksi.