20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 373/1

1.

Tämän sopimuksen, joka on tehty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklan mukaisesti, tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten talousarvioyhteistyötä sekä varmistaa moitteeton varainhoito.

2.

Talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee tässä sopimuksessa kaikkia menoja. Sopimus sitoo kaikkia toimielimiä voimassaolonsa ajan.

3.

Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (1), jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisiin toimielinten budjettivaltuuksiin.

4.

Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien toimielinten yhteistä sopimusta.

5.

Tässä sopimuksessa on kolme osaa:

6.

Tämä sopimus tulee voimaan 23 päivänä joulukuuta 2013 kuuta, ja se korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3).

7.

Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle.

8.

Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” lukuun ottamatta rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa.

9.

Komissio saattaa vuoden 2020 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2017. Tässä ajantasaistamisessa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.

10.

Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin.

Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa hätäapuvarauksesta, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

Määrärahasiirrot hätäapuvarauksesta tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

11.

Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Jos määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu, komissio ottaa varainhoitoasetuksen mukaisesti tämän huomioon tehdessään tarvittavan ehdotuksen asianmukaisen budjettivälineen avulla. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

12.

Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.

Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Ehdotus, joka koskee tiettyä varainhoitovuotta, voidaan tehdä talousarviomenettelyn aikana.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen joustovälineen varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Yhteisymmärrykseen pääseminen on osa vuotuista talousarviomenettelyä.

13.

Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

14.

Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain lisätalousarvioesityksen tai vuotuisen talousarvion yhteydessä, jos niiden hyväksyminen edellyttää tällaista ehdotusta. Komissio liittää ehdotukseensa kyseisen liikkumavaran käyttöönotosta ehdotuksen komission analyysin tulosten tukemasta, merkittävän osuuden uudelleen kohdentamisesta voimassa olevan talousarvion sisällä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta samanaikaisesti kun ne hyväksyvät lisätalousarvioesityksen tai unionin yleisen talousarvion, joiden hyväksymistä liikkumavaran käyttöönotto helpottaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat unionin yleisen talousarvion hyväksynnästä SEUT 314 artiklassa määrättyjä äänestyssääntöjä.

15.

Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten yhteistyöstä annetaan liitteessä.

16.

Komissio valmistelee yhdessä unionin yleisen talousarvion kanssa vuotuisen kertomuksen, johon sisältyy käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:

17.

Jokaiseen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään, monivuotista ohjelmaa koskevaan säädökseen on sisällyttävä säännös, jossa lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ja talousarvioesitystä laatiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin 10 prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, ellei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Edellä tarkoitetusta poikkeamisesta seurauksena olevan lisäyksen on kuitenkin jäätävä asianomaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän alapuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä.

Tätä kohtaa ei sovelleta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin ja jäsenvaltioiden ennalta kohdentamiin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi, eikä rahoituskehysasetuksen 16 artiklassa tarkoitettuihin laajamittaisiin hankkeisiin.

18.

Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, joita ei hyväksytä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eivät sisällä ”tarpeelliseksi arvioitujen varojen määrää”.

Jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT:ssa vahvistettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskevaan toimivaltaan. Tätä koskeva säännös on sisällytettävä kaikkiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.

Jos kyseisestä rahoitusohjeesta on sovittu 4 päivänä maaliskuuta 1975 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (4) mukaisessa neuvottelumenettelyssä, sitä pidetään tämän sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ohjeellisena määränä

19.

Kalastussopimuksiin liittyviin menoihin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä.

Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, myös niiden talousarviovaikutusten osalta.

Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana kaikin tavoin sen, että kaikki menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

Asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia kalastussopimuksia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen.

Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat (varaus mukaan luettuna) osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle trilogimenettelyä, mahdollisesti yksinkertaistettua trilogimenettelyä, noudattaen käytävää keskustelua varten tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä.

Komissio antaa neljännesvuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien kalastussopimusten täytäntöönpanosta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta.

20.

Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua tarkkailijoina kahden- ja monenvälisiin kokouksiin, joissa neuvotellaan kansainvälisistä kalastussopimuksista, ottaen huomioon Euroopan parlamentin toimivalta kalastussopimusten alalla sekä noudattaen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission suhteita koskevan puitesopimuksen (5) 25 ja 26 kohtaa.

21.

Kalastussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevaan asianmukaiseen menettelyyn vaikuttamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin kalastussopimusten asianmukaisesta rahoituksesta.

22.

Maatalousalan kriisivarauksen määrärahat, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (6) 25 artiklassa, otetaan suoraan unionin yleiseen talousarvioon. Varauksen määrä, jota ei ole käytetty kriisitoimenpiteisiin, maksetaan takaisin suoriin tukiin.

Menot, jotka liittyvät lokakuun 16 päivän ja varainhoitovuoden lopun välisenä aikana syntyvien kriisien johdosta toteutettaviin toimenpiteisiin, voidaan rahoittaa seuraavan varainhoitovuoden varauksesta kolmannessa alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Jos komissio katsoo asianomaisen säädöksen mukaisesti tarpeelliseksi käyttää maatalousalan kriisivarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä varauksesta tarpeellisiksi katsomiensa toimenpiteiden rahoittamista koskeviin budjettikohtiin. Ennen kuin komissio ehdottaa määrärahasiirtoa kriisivarauksesta, on selvitettävä mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Varauksesta tehtävät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely.

23.

YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella, sekä riittävän liikkumavaran odottamattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.

24.

Unionin yleiseen talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan mukaisesti otettavien YUTP:n menojen osalta toimielimet pyrkivät sovittelukomiteassa ja komission laatiman talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain yhteisymmärrykseen unionin yleiseen talousarvioon otettavien YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän määrän osoittamisesta YUTP:aa koskevan talousarvioluvun eri momenteille tämän kohdan neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa olevan määrän tai talousarvioesityksessä ehdotetun määrän, jos tämä määrä on ensiksi mainittua pienempi.

YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille neljännessä alakohdassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväksytyt välineet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat välineet sekä kaikki muut tulevat – eli ennakoimattomat – välineet, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana.

Komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle YUTP:aa koskevan talousarvioluvun sisällä, millä varmistetaan YUTP:n toimintojen nopean toteuttamisen edellyttämä joustavuus. Jos YUTP:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät viipymättä sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta siten, että ne ottavat huomioon rahoituskehysasetuksen 3 artiklan ja tämän sopimuksen 10 kohdan.

YUTP:aa koskeva talousarvioluku voidaan jaotella YUTP-toimintojen momentteihin seuraavasti:

25.

Korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15. päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden unionin yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ja arvioidaan vuonna n-1 aloitettuja toimenpiteitä sekä sitä, onko YUTP sovitettu yhteen unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden kanssa ja täydentääkö se niitä. Lisäksi korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään sovittelukomiteassa. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näihin kokouksiin osallistumisesta ottamalla huomioon niissä vaihdettavien tietojen tavoitteen ja luonteen.

Komissio kutsutaan näihin kokouksiin.

Jos neuvosto antaa YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, korkean edustajan on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista, jäljempänä ’rahoitusselvitys’, etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion varainhoitovuoden jäljellä olevan osan rahoitustilanteesta.

26.

Komissio käy Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä kulloinkin kyseeseen tulevista rahoituslähteistä riippumatta. Euroopan kehitysrahastoon (EKR) liittyvä Euroopan parlamentin valvonta yhdenmukaistetaan vapaaehtoiselta pohjalta unionin yleiseen talousarvioon ja etenkin kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen liittyvien valvontaoikeuksien kanssa siten, että yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan epävirallisessa vuoropuhelussa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille, että komissio aikoo ehdottaa EKR:n ottamista talousarvioon vuodesta 2021, muun muassa kehityspolitiikan demokraattisen valvonnan tehostamiseksi.

27.

Rahoituskehysasetuksen liitteessä edellytetyt, otsakkeen 5 enimmäismäärää koskevat säästöt jaetaan suhteessa kaikkien toimielinten ja unionin muiden elinten kesken niiden hallintobudjetin vastaavan osuuden pohjalta.

Kunkin toimielimen, elimen ja viraston odotetaan esittävän vuotuisessa talousarviomenettelyssä menoarvio, joka on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen linjausten mukainen.

Työajan pidentämisestä 40 viikkotuntiin syntyvän lisäkapasiteetin tasoittamiseksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat henkilöstön asteittaisesta vähentämisestä 5 prosentilla 1 päivänä tammikuuta 2013 voimassa olleen henkilöstötaulukon mukaisesti (7). Vähennystä olisi sovellettava kaikkiin toimielimiin, elimiin ja virastoihin, ja se olisi toteutettava vuosina 2013–2017. Tämä ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskeviin oikeuksiin.

28.

Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle toimitetaan niiden pyynnöstä kansainvälisten järjestöjen kautta käytettyjä unionin varoja koskevat ja näiden järjestöjen kanssa tehtyjen tarkastussopimusten puitteissa saadut tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen SEUT:n mukaisen toimivallan käyttämiseksi.

29.

Arviointikertomuksessa, josta määrätään SEUT 318 artiklassa, komissio erottaa toisistaan sisäiset politiikat, joissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategiaan, ja ulkoiset politiikat ja käyttää enemmän tulosperusteista tietoa, mukaan lukien toiminnantarkastuksen tulokset, arvioidakseen unionin rahoitustilannetta saavutettujen tulosten pohjalta.

30.

Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran huhti- tai toukokuussa (yhdessä talousarvioesityksen mukana seuraavien asiakirjojen kanssa) ja toisen kerran joulu- tai tammikuussa (unionin yleisen talousarvion hyväksymisen jälkeen), rahoituskehyksen otsakkeita 1 (lukuun ottamatta alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio”), 2 (ainoastaan ympäristön ja kalastuksen osalta), 3 ja 4 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa, joka on jäsennelty otsakkeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain, olisi eriteltävä

Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se huhtikuun rahoitussuunnitelmaan vai joulukuun rahoitussuunnitelmaan. Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi ilmoitettava erityisesti:

Komission olisi tarvittaessa ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitelmaan.

31.

Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen uuden viraston perustamiseksi, sen olisi tehtävä asianmukainen, kattava ja objektiivinen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilöstön ja osaamisalueiden vähimmäismäärä, kustannushyötynäkökohdat, toissijaisuus ja suhteellisuus, vaikutus kansallisiin ja unionin toimiin sekä kyseiseen meno-otsakkeeseen aiheutuvat talousarviovaikutukset. Näiden tietojen perusteella ja vaikuttamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettaviin lainsäädäntömenettelyihin Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan ehdotetun viraston rahoituksesta talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin.

Menettely muodostuu seuraavista vaiheista:

Samaa menettelyä sovelletaan silloin, kun on kyse sellaisesta virastoa koskevan säädöksen muutoksesta, jolla olisi vaikutusta kyseisen viraston resursseihin.

Jos viraston tehtäviä muutetaan olennaisesti kyseisen viraston perustamissäädöstä muuttamatta, komissio antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittamalla niille tarkistetun rahoitusselvityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyvissä ajoin sopia viraston rahoituksesta.

32.

Talousarviomenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon 19 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoja koskevaan yhteiseen julkilausumaan liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset.

33.

Kun Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo perustaa uuden Eurooppa-koulun, vastaavaa menettelyä sovelletaan tarpeellisin muutoksin unionin yleiseen talousarvioon tästä aiheutuvien talousarviovaikutusten osalta.