Kanne 4.5.2011 — Lidl Stiftung v. SMHV — Lactimilk (BELLRAM)

(Asia T-237/11)

2011/C 204/46

Kannekirjelmän kieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Lidl Stiftung (Neckarsulm, Saksa) (edustaja: asianajaja T. Träger)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Vastapuoli valituslautakunnassa: Lactimilk, SA (Madrid, Espanja)

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Yhteisön tavaramerkin hakija: Kantaja

Haettu yhteisön tavaramerkki: Sanamerkki ”BELLRAM” luokkaan 29 kuluvia tavaroita varten — yhteisön tavaramerkkihakemus nro 5074281

Sen tavaramerkki- tai merkkioikeuden haltija, johon väitemenettelyssä on vedottu: Vastapuoli valituslautakunnassa

Tavaramerkki- tai merkkioikeus, johon väitemenettelyssä on vedottu: Espanjalainen numerolla 2414439 rekisteröity kuviomerkki ”RAM” luokkaan 29 kuuluvia tavaroita varten; espanjalainen numerolla 98550 rekisteröity kuviomerkki ”Ram” luokkaan 29 kuuluvia tavaroita varten; espanjalainen numerolla 151890 rekisteröity sanamerkki ”RAM” luokkaan 29 kuuluvia tavaroita varten.

Väiteosaston ratkaisu: Väitteen hyväksyminen

Valituslautakunnan ratkaisu: Valituksen hylkääminen

Kanneperusteet: Kantaja esittää kanteensa tueksi viisi kanneperustetta.

Se väittää ensiksi, että riidanalainen päätös on neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (jäljempänä asetus) 63 artiklan 2 kohdan, 75 ja 76 artiklan vastainen, minkä lisäksi sillä loukataan kantajan oikeutta tulla kuulluksi, koska valituslautakunta ei kehottanut asianosaisia lausumaan aikomuksestaan korvata kysymyksessä oleva rekisteröinti, jota väite koskee.

Kantaja toteaa toisessa kanneperusteessaan, että riidanalainen päätös on asetuksen 41 artiklan ja täytäntöönpanoasetuksen 15 säännön 2 kohdan f alakohdan vastainen, koska valituslautakunta otti huomioon tavaroita, joita ei ollut asianmukaisesti yksilöity väitekirjelmässä ja väitteen esittämistä varten asetetussa määräajassa.

Kantaja väittää kolmannessa kanneperusteessaan, että riidanalainen päätös on asetuksen 42 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 15 artiklan vastainen, koska valituslautakunta ei arvioinut asianmukaisesti rekisteröityjen tavaroiden alaa käytöstä esitettyjen todisteiden valossa.

Kantaja väittää neljännessä kanneperusteessaan, että riidanalainen päätös on asetuksen 76 artiklan ja täytäntöönpanoasetuksen 50 säännön 1 kohdan ja 19 säännön 1 ja 3 kohdan vastainen, koska valituslautakunta otti virheellisesti huomioon aiemman tavaramerkin huomattavan erotuskyvyn.

Kantaja toteaa lopuksi viidennessä kanneperusteessaan, että riidanalainen päätös on asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan vastainen, koska valituslautakunta katsoi virheellisesti, että tavarat ovat huomattavan samankaltaisia. Valituslautakunta jätti merkkien samankaltaisuuden osalta huomiotta, että merkit ovat erilaiset tai etäisesti samankaltaiset, mikä johtuu siitä, että espanjan kielessä ”BELLRAM” on luonteeltaan yhdenmukainen. Merkit ”BELLRAM” ja ”RAM” eivät ole sekoitettavissa toisiinsa, koska tavarat ovat etäisesti samankaltaisia ja merkit ovat erilaisia tai etäisesti samankaltaisia.