Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen EU:ssa – toimintaohjelma 2016–2020

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Euroopan komission tiedonanto (COM(2016) 179 final) – EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 197 artikla

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla

TIEDONANNON SEKÄ SEUT-SOPIMUKSEN JA PERUSOIKEUSKIRJAN ARTIKLOIDEN TARKOITUS

Euroopan komissio on antanut vuodesta 2005 lähtien Euroopan unionin (EU) sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmia edistääkseen julkishallinnon nykyaikaistamista koko EU:ssa. Suunnitelmilla tuetaan Euroopan tason koordinointia ja yhteistyötä sekä sähköistä hallintoa koskevia yhteisiä toimia.

Viimeisimmän toimintasuunnitelman tavoitteena on tukea hallinnollisia prosesseja, parantaa palvelujen laatua ja tehostaa toimintaa hyödyntämällä digitaaliteknologiaa mahdollisimman laajasti. Suunnitelmalla pyritään myös vähentämään yrityksille ja kansalaisille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta tekemällä asioinnista nopeampaa, kätevämpää ja edullisempaa. Tämä tuo myös koko yhteiskuntaan kohdistuvia taloudellisia ja sosiaalisia lisäetuja.

SEUT-sopimuksen 197 artiklan mukaan EU voi tukea EU-maiden ponnisteluja parantaa hallinnollista valmiuttaan panna EU:n oikeus täytäntöön.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan jokaisella on

• oikeus siihen, että EU:n elimet käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi ennen kuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen, joka vaikuttaa häneen epäedullisesti
• oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Toimintasuunnitelman perustana on visio, jonka mukaan julkisen hallinnon ja julkisten laitosten EU:ssa pitäisi olla vuoteen 2020 mennessä avoimia, tehokkaita ja osallistavia ja tarjota rajattomia, räätälöityjä, käyttäjäystävällisiä digitaalisia julkisia palveluja kaikille kansalaisille ja yrityksille.

Parempia palveluja suunnitellaan ja toteutetaan innovatiivisesti kansalaisten ja yritysten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Julkishallinnossa hyödynnetään uuden digitaaliympäristön tarjoamia mahdollisuuksia helpottamaan vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ja eri viranomaisten välillä.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on yhdistää toimia digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi. Suunnitelmalla ei ole omaa talousarviota, mutta sillä koordinoidaan resursseja, jotka ovat EU-maiden käytettävissä EU:n eri ohjelmien kautta. Toimintasuunnitelmaan kuuluvat aloitteet perustuvat seuraaviin periaatteisiin:

• oletusarvona digitaalisuus: ensisijaisena vaihtoehtona palvelujen tarjoaminen digitaalisesti yhden yhteys- tai asiointipisteen kautta
• yhden kerran periaate: varmistetaan, että kansalaiset ja yritykset toimittavat samat tiedot julkishallinnolle vain kerran
• osallistavuus ja saavutettavuus: digitaaliset julkiset palvelut ovat osallistavia ja palvelevat eri tarpeita, esimerkiksi vammaisten tarpeita
• avoimuus ja läpinäkyvyys: viranomaiset jakavat tietoa keskenään, kansalaisilla ja yrityksillä on pääsy omiin tietoihinsa ja yrityksiä ja muita sidosryhmiä otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun
• rajatylittävyys: digitaaliset julkiset palvelut ovat saatavilla valtioiden rajojen yli, mikä estää palvelujen pirstoutumista edelleen ja auttaa varmistamaan liikkuvuuden EU:n sisämarkkinoilla
• yhteentoimivuus: palvelut suunnitellaan toimimaan saumattomasti kaikkialla sisämarkkinoilla ja organisaatiorajojen yli
• luotettavuus ja turvallisuus: aloitteissa mennään henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskevien oikeudellisten puitteiden noudattamista pidemmälle.

Toimintasuunnitelma sisältää 20 kohtaa, jotka on ryhmitelty kolmeen pilariin. Jokaisen toimen toteuttamiselle on asetettu tavoiteajankohta.

1. pilari: Nykyaikaistetaan julkishallinto tieto- ja viestintätekniikan avulla

Tämän pilarin toimilla pyritään parantamaan julkishallinnon tehokkuutta ja tuloksellisuutta, mikä on yhä tärkeää vallitsevassa taloustilanteessa ja tiukan taloudenpidon aikana. Tässä hyödynnetään keskeisiä digitaalisia ratkaisuja.

1. Vuonna 2019: tuetaan EU-maiden siirtymistä kokonaan sähköiseen hankintamenettelyyn ja sopimusrekistereiden käyttöön.

2. Vuonna 2016: vauhditetaan eIDAS-palvelujen käyttöönottoa.

3. Vuonna 2018: varmistetaan valtioiden rajat ylittävän digitaalipalvelujen infrastruktuurin kestävyys.

4. Vuosina 2016–2019: esitetään tarkistettu versio eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista ja tuetaan niiden käyttöönottoa EU-maissa.

5. Vuonna 2017: koordinoidaan tieto- ja viestintätekniikan standardien eurooppalaisen luettelon prototyypin laatimista julkisia hankintoja varten.

6. Vuosina 2016–2019: otetaan vähitellen käyttöön ”oletusarvona digitaalisuus”- ja ”yhden kerran” periaatteet, sähköinen laskutus ja sähköiset hankinnat sekä arvioidaan ”no legacy -periaatteen” mahdollista täytäntöönpanoa.

2. pilari: Valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden mahdollistaminen digitaalisten julkisten palvelujen kautta

Viime vuosina tehtyjen sähköistä hallintoa koskevien vertailujen perusteella EU:n sisäiset palvelut ovat merkittävästi jäljessä kansallisista palveluista ja muille kuin oman maan asukkaille tarjottavien palvelujen saatavuus ja laatu ovat riittämättömiä. Esimerkiksi toisessa maassa opiskelu voi yhä edellyttää paperihakemuksia ja kasvokkaisia tapaamisia ennen opintojen aloittamista.

Tämän pilarin toimilla pyritään tekemään EU-maiden järjestelmistä yhteentoimivat ja siten tekemään liikkuvuudesta ja digitaalisten julkisten palvelujen saannista yli valtioiden rajojen helpompaa niin kansalaisille kuin yrityksillekin.

7. Vuonna 2017: esitetään ehdotus yhdestä kaikenkattavasta portaalista (yhteinen digitaalinen palveluväylä).

8. Vuonna 2016: tehdään Euroopan oikeusportaalista keskitetty asiointipiste, josta saa tietoa.

9. Vuonna 2017: liitetään kaikkien EU-maiden yritysrekisterit pakollisesti yhteen.

10. Vuonna 2019: kehitetään edelleen maksukyvyttömyysrekisterien sähköistä yhteenliittämistä.

11. Vuonna 2017: esitetään aloite digitaalisten ratkaisujen käytöstä yrityksen koko elinkaaren aikana

12. Vuonna 2016: laajennetaan arvonlisäveron sähköistä rekisteröinti- ja maksujärjestelmää.

13. Vuonna 2016: käynnistetään yhden kerran periaatetta koskeva pilottihanke yritysten osalta.

14. Vuonna 2018: perustetaan meriliikenteen raportointivaatimuksia koskeva keskitetty palvelupiste ja digitalisoidaan kuljetusasiakirjat.

15. Vuonna 2019: saatetaan valmiiksi sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä.

16. Vuonna 2017: kehitetään edelleen Euroopan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalia.

17. Vuosina 2016–2018: tuetaan EU-maita rajatylittävien sähköisten terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä.

3. pilari: Digitaalisen viestinnän helpottaminen hallinnon ja kansalaisten tai yritysten välillä

Tämän pilarin toimilla pyritään edistämään digitaalisten julkisten palvelujen käyttöä kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Tarkoituksena on parantaa käyttäjäkokemusta esimerkiksi räätälöimällä palveluja yksilöllisesti huolehtien kuitenkin myös henkilötietojen ja yksityisyyden suojasta. Tässä voidaan onnistua ottamalla käyttäjät mukaan julkisten palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja toteuttamiseen.

Vaikuttavimpia toimia ovat muun muassa sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalvelujen (eIDAS-palvelut) käyttöönotto, yhden kerran periaatteen toteuttaminen ja digitaalipalvelujen infrastruktuurien osatekijöiden uudelleenkäyttö rajatylittävien julkisten palvelujen kehittämisessä. Osassa toimista keskitytään komission omaan digitalisaatiokehitykseen.

Kolmannen pilarin toimet:

18. Vuonna 2019: arvioidaan mahdollisuuksia soveltaa yhden kerran periaatetta kansalaisiin rajatylittävissä tilanteissa.

19. Vuosina 2016–2020: vauhditetaan INSPIRE-direktiivin mukaista tietoinfrastruktuurin hyödyntämistä.

20. Vuonna 2018: muutetaan EU:n verkkosivustoja niin, että tuetaan kansalaisten ja yritysten osallistumista EU:n ohjelmiin ja päätöksentekoon.

Toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen ja nopeasti muuttuvaan teknologiseen ympäristöön mukautuminen saattavat edellyttää lisätoimia.

Komissio on perustanut myös sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman johtoryhmän. Ryhmä koostuu EU-maiden edustajista, ja sen tehtävänä on koordinoida toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja seurantaa sekä arvioida ja valita uusia toimia.

Toimintasuunnitelmalla ei ole omaa talousarviota, mutta sitä rahoitetaan EU:n eri ohjelmista. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista myönnettävän rahoituksen ehtona on, että kyseiset maat noudattavat EU:n talouden ohjauksen ja hallinnan menettelyjä.

TAUSTAA

Hallinnon digitalisaatio helpottaa yritysten asiointia julkishallinnon kanssa kaikkialla EU:ssa, ja auttaa niitä pääsemään helpommin uusille markkinoille. Digitaaliset palvelut myös vähentävät hallinnollista rasitusta kansalaisilta, jotka haluavat asua, työskennellä, opiskella tai viettää eläkepäiviään toisessa EU-maassa.

Digitaaliset julkiset palvelut ovat keskeinen keino vähentää kansalaisille ja yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, sillä ne tekevät viranomaisten kanssa asioinnista nopeampaa, kätevämpää ja edullisempaa.

Vuosia 2016–2020 koskevalla sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmalla pyritään ratkomaan kansalaisten, yritysten ja julkishallintojen kohtaamia ongelmia digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa asetettujen strategisten tavoitteiden avulla:

• 1.

  julkishallinnon nykyaikaistaminen

• 2.

  rajat ylittävän yhteentoimivuuden saavuttaminen

• 3.

  kansalaisyhteyksien helpottaminen.

Dynaaminen toimintasuunnitelma

Vuosia 2011–2015 koskeneen sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman väliarvioinnissa suositeltiin, että nykyisestä toimintasuunnitelmasta tehtäisiin viisivuotisen staattisen aloitteen sijaan joustavampi ja iteratiivinen, toistuvasti muokattava aloite. Dynaamisesti kehittyvän sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman tueksi on kehitetty digitaalinen osallistumisfoorumi eGovernment4EU. Foorumin avulla kerätään konkreettisia toimia koskevia ideoita kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Toimintasuunnitelmaan lisättiin jo viisi uutta toimea digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnin yhteydessä, mutta uusia toimia voidaan yhä lisätä.

Muut toimet

Tallinnassa vuonna 2017 pidetyssä ministerikokouksessa annettu sähköistä hallintoa koskeva julistus on osoitus kaikkien EU-maiden (EU- ja EFTA-maiden) vahvasta poliittisesta sitoutumisesta hallinnon digitalisaation vauhdittamiseen sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Julistuksessa tunnustetaan EU:n vuonna 2016 antaman sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman merkitys digitalisaatiolle mutta kehotetaan myös luomaan pohja tulevalle, vuoden 2020 jälkeiselle digitalisaatiokehitykselle ja yhteisille toimille edistämällä digitalisaatiota kaikilla politiikanaloilla ja varmistamalla, että loppukäyttäjät ovat palvelujen keskiössä.

Lisätietoja:

• Sähköistä hallintoa koskevat toimintapolitiikat (Euroopan komissio)
• Julkisia palveluja koskeva visio (Euroopan komissio)
• Sähköistä hallintoa koskeva Tallinnan ministerikokouksen julistus (Euroopan komissio)
• eGovernment4EU-verkkosivusto (Euroopan komissio).

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – XXIV osasto – Hallinnollinen yhteistyö – 197 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 136)

Euroopan unionin perusoikeuskirja – V osasto – Kansalaisten oikeudet – 41 artikla – Oikeus hyvään hallintoon (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 401–402)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen (COM(2016) 179 final, 19.4.2016)

Viimeisin päivitys: 03.04.2018