16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 451/81

Esittelijä:

Jan Simons

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa voimassa olevan direktiivin tietyiltä osin eriävien tulkintojen vuoksi valintaa antaa aiheesta asetus sekä päätöstä asettaa oikeusperustaksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 114 artikla.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetulla asetuksella mukautetaan direktiivi 2000/9/EY vuonna 2008 hyväksyttyyn tuotelainsäädäntöpakettiin ja etenkin uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen N:o 768/2008/EY, josta komitea on jo antanut myönteisen lausunnon.

1.3

ETSK kehottaa tutkimaan tarkkaan etenkin saksankielisen toisinnon terminologiaa ja määritelmiä sekä voimassa olevan direktiivin kiistatta hyvien elementtien – tai kyseiseen direktiiviin perustuvien elementtien – siirtämistä asetukseen.

1.4

ETSK katsoo, että ehdotuksessa on liikaa puutteellisuuksia, jotta ne voitaisiin luetella päätelmissä. Komitea viittaa etenkin kohtaan 4.2 ja sitä seuraaviin kohtiin sekä kohtaan 5, jossa esitetään myös ratkaisuja.

2.1

ETSK antoi jo vuonna 1994 lausunnon (1) Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista. Lausunnossaan ETSK kannatti komissiota ja etenkin sen ”asettamaa tavoitetta varmistaa jäsenvaltioiden koordinoitu toiminta ja tiukan valvonnan luominen Euroopan unionissa, jotta saavutetaan ja säilytetään korkea turvallisuuden taso ja vähennetään näin tulevien onnettomuuksien riskiä”.

2.2

Tuloksena oli myös määrä olla ”laajapohjaisemmin toimiva ja kilpailukykyisempi teollisuudenala, joka kykenee selviytymään entistä paremmin maailmanmarkkinoilla. Koska suurin osa maailmanmarkkinoilla toimivista valmistajista tulee Euroopasta, kaikilla myyntinäkymien parantamiseen tähtäävillä toimilla on oltava järkevät ja toimivat perusteet.”

2.3

Köysiratalaitteistojen käyttö liittyy varsinkin vuoristoalueilla erityisesti matkailuun, jolla on kyseisten alueiden taloudessa tärkeä sija ja jonka merkitys jäsenvaltioiden kauppataseelle kasvaa jatkuvasti (2).

2.4

Jäsenvaltioilla on vastuu henkilöiden kuljettamiseen tarkoitettujen köysiratalaitteistojen turvallisuuden varmistamisesta rakennusvaiheen, käyttöönoton ja käytön aikana. Ne vastaavat lisäksi yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa maankäyttöoikeudesta, aluesuunnittelusta ja ympäristönsuojelusta. Jäsenvaltioiden lainsäädännöt eroavat huomattavasti kunkin maan kansallisessa tuotannossa käytettyjen teknisten ratkaisujen samoin kuin paikallisten käytäntöjen ja taitotiedon osalta. Lisäksi lainsäädännöissä säädetään erityisistä mitoituksista ja laitteista ja erityisominaisuuksista. Tämä tilanne, joka velvoittaa valmistajat määrittelemään tuotteensa uudelleen jokaisten markkinoiden osalta, on standardiratkaisujen tarjoamiselle kielteinen.

2.5

Köysiratalaitteistojen turvallisuuden varmistamiseksi on noudatettava olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Näitä vaatimuksia on sovellettava vastuuntuntoisesti, jotta otetaan huomioon tekniikan taso niin markkinoille saattamisen ja käyttöönoton ajankohtana kuin käytön aikana sekä tekniset ja taloudelliset vaatimukset.

2.6

Lisäksi köysiratalaitteistot voivat olla rajojen yli rakennettuja. Siten niiden toteuttamisessa voidaan joutua ristiriitaan eri valtioiden keskenään ristiriitaisten säännöstöjen kanssa.

2.7

Asiasta säädettiin kuitenkin vasta vuonna 2000. Direktiivi 2000/9/EY henkilökuljetukseen tarkoitetuista köysiratalaitteistoista (3) annettiin 20. maaliskuuta 2000, ja sen soveltaminen alkoi 3. toukokuuta 2002. Direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaan kuuluvien köysiratalaitteistojen keskeiset tyypit ovat raiteilla kulkevat köysiradat, korihissit, irrotettavat tuolihissit, köysipuristimilla kiinnitetyt tuolihissit, köysiriippuradat, kahden köyden varassa olevat korihissit, yhdistelmälaitteistot (jotka koostuvat useista köysiratatyypeistä kuten kori- ja tuolihisseistä) ja vetohissit.

2.8

Nyt – yli kymmenen vuotta myöhemmin – on köysiratalaitteistoja käsittelevää lainsäädäntöä eri syistä tarkistettava.

3.1

Ehdotuksen tarkoituksena on korvata direktiivi 2000/9/EY asetuksella ja mukauttaa direktiivi 2000/9/EY vuonna 2008 hyväksyttyyn tuotelainsäädäntöpakettiin ja etenkin uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen N:o 768/2008/EY.

3.1.1

Uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä vahvistetaan yhteiset puitteet tuotteita koskevalle EU:n yhdenmukaistamislainsäädännölle. Nämä puitteet koostuvat säännöksistä, joita käytetään yleisesti EU:n tuotelainsäädännössä (esim. määritelmät, talouden toimijoiden velvollisuudet, ilmoitetut laitokset ja suojamekanismit). Näitä yhteisiä säännöksiä on vahvistettu, jotta käytännössä varmistettaisiin direktiivien tehokkaampi soveltaminen ja valvonta. Mukaan on otettu uusia keinoja, kuten tuojien velvollisuuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuuden parantamisen kannalta.

3.1.2

Ehdotuksella pyritään myös ratkaisemaan tiettyjä ongelmia, joita on koettu direktiivin 2000/9/EY täytäntöönpanon yhteydessä. Viranomaisilla, ilmoitetuilla laitoksilla ja valmistajilla on ollut eriäviä näkemyksiä siitä, kuuluvatko tietyntyyppiset laitteistot direktiivin 2000/9/EY soveltamisalaan ja onko ne sen vuoksi valmistettava ja sertifioitava direktiivin vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti.

3.1.3

Myös siitä on ollut erilaisia näkemyksiä, pitäisikö tiettyjä laitteita pitää osajärjestelminä, infrastruktuurina vai turvakomponentteina.

3.1.4

Direktiivissä ei myöskään täsmennetä, mitä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen tyyppiä osajärjestelmiin olisi sovellettava.

3.2

Nämä erilaiset näkemykset ovat johtaneet markkinoiden vääristymiseen ja talouden toimijoiden erilaiseen kohteluun. Kyseisten laitteistojen valmistajien ja ylläpitäjien on ollut muutettava laitteita tai teetettävä lisäsertifiointeja, mikä on johtanut lisäkustannuksiin ja viivästyksiin laitteistojen hyväksyntämenettelyissä ja käyttöönotossa.

3.3

Ehdotetulla asetuksella pyritään sen vuoksi lisäämään direktiivin 2000/9/EY soveltamisalan oikeudellista selkeyttä ja parantamaan näin asianomaisten säännösten täytäntöönpanoa.

3.4

Direktiivissä 2000/9/EY on myös säännöksiä, jotka koskevat osajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointia. Siinä ei kuitenkaan määritellä konkreettisesti menettelyä, jota valmistajan ja ilmoitetun laitoksen tulisi noudattaa, eikä myöskään täsmennetä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä, jotka ovat valmistajien käytettävissä turvakomponenttien osalta. Ehdotetussa asetuksessa mukautetaankin osajärjestelmien osalta käytettävissä olevat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt turvakomponenttien tapauksessa jo sovellettaviin menettelyihin. Perustana käytetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyviä yhteisiä puitteita koskevassa päätöksessä N:o 768/2008/EY (uutta lainsäädäntökehystä koskeva päätös) vahvistettuja vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuleja. Tässä yhteydessä siinä säädetään turvakomponentteihin sovellettavan nykyisen järjestelmän mukaisesti myös CE-merkinnän kiinnittämisestä sen osoittamiseksi, että tuote on asetuksen säännösten mukainen.

3.5

Ehdotuksessa otetaan huomioon eurooppalaisesta standardoinnista 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012 (4). Ehdotukseen sisältyvät seuraavat seikat:

Ehdotetun asetuksen soveltamisalaan eivät sisälly

3.6

Ehdotuksessa säilytetään turvakomponentteihin sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Uutta lainsäädäntökehystä koskevan päätöksen mukaisesti siinä kuitenkin saatetaan vastaavat moduulit ajan tasalle.

3.7

Ehdotuksessa säilytetään vaatimus, että ilmoitetun laitoksen on osallistuttava kaikkien osajärjestelmien ja turvakomponenttien suunnittelu- ja tuotantovaiheeseen.

3.8

Ehdotuksella otetaan käyttöön osajärjestelmiin sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, jotka perustuvat uutta lainsäädäntökehystä koskevassa päätöksessä säädettyihin vaatimustenmukaisuuden arviointimoduuleihin. Lisäksi otetaan käyttöön osajärjestelmiä koskeva CE-merkintä, koska osajärjestelmiä ei ole syytä kohdella eri tavoin kuin turvakomponentteja.

3.9

Ehdotuksessa vahvistetaan ilmoitettuja laitoksia koskevia ilmoitusperusteita ja otetaan käyttöön ilmoittavia viranomaisia koskevia erityisvaatimuksia. Mukauttaminen uusiin tekniikoihin on tarpeen sähköisen ilmoittamisen mahdollistamiseksi. On tärkeää säätää ajanjaksosta, jonka aikana voidaan selvittää mahdolliset epäilykset tai huolenaiheet vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden suhteen, ennen kuin ne alkavat toimia ilmoitettuina laitoksina.

4.1

Koska nyt on osoittautunut, ettei direktiivien säännösten yhdenmukaista tulkintaa voida aina varmistaa, ETSK katsoo, että tällaisissa yhdenmukaistamispyrkimyksissä (5), joilla on tarkoitus edistää tavaroiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, varmistetaan yhdenmukainen tulkinta antamalla asetus. Tämän vuoksi ETSK kannattaa valintaa antaa asetus sekä päätöstä asettaa oikeusperustaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla.

4.1.1

Jos asetuksen täytäntöönpanon valvonta annetaan jäsenvaltioiden tehtäväksi, komission olisi valvottava täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta.

4.2

Asetukseen on kuitenkin myös siirrettävä huolellisesti nykyisen direktiivin kiistatta hyvät elementit ja niihin perustuvat säännökset ja hyviksi osoittautuneet menettelyt (6). Samalla on kiinnitettävä huomiota asetuksen uusien elementtien tarkkaan kielelliseen muotoiluun.

4.2.1

Ei ole ymmärrettävää, miksi asetuksen otsikosta on poistettu ilmaus ”henkilökuljetukseen tarkoitetut”, vaikka johdanto-osan 8 kappaleessa nimenomaan todetaan, että soveltamisala on sama kuin direktiivin soveltamisala.

4.2.2

Tekniset termit eroavat osittain huomattavasti köysiratalaitteistoja koskevista yhdenmukaistetuista standardeista, ja ne olisi yhtenäistettävä.

4.2.3

Ehdotetun asetuksen (2 artiklan 2 kohdan a alakohdan) nykyisen sanamuodon pohjalta ei voida erotella selvästi toisistaan direktiivissä 95/16/EY tarkoitettuja hissejä (etenkään vinohissejä) ja raiteilla kulkevia köysiratoja. Asiaa koskevat tiedot, jotka esitetään johdanto-osan 11 kappaleessa, ovat riittämättömät eivätkä sovellu yksiselitteiseen luokitteluun käytännössä. On tärkeää, että voidaan edelleen rakentaa hissidirektiivissä tarkoitettuja vinohissejä erilaisia ulkokäyttötarkoituksia varten (laaksossa sijaitsevan pysäköintialueen ja korkealle rakennetun linnan tai vanhan kaupunkikeskustan väliset yhteydet, laskettelurinteiden väliset yhteydet jne.).

4.2.4

Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan f alakohdassa suljetaan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle veden varassa olevat laitteistot. Väärinkäsitysten ja erilaisten tulkintojen välttämiseksi asetukseen on lisätty johdanto-osan 12 kappale, joka ei kuitenkaan selvennä asiaa. Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan f alakohtaa olisi tarkennettava siten, että siinä erotellaan direktiivissä 2000/9/EY määritellyn mukaiset ”köysivetoiset lautat” ja ”vesihiihtohissit”.

4.2.5

Henkilökuljetukseen tarkoitettuihin köysiratalaitteistoihin sovelletaan – toisin kuin muissa direktiiveissä (esimerkiksi konedirektiivissä) – säänneltyjä lupamenettelyjä, jotka määritellään jäsenvaltioissa. Näin ollen osajärjestelmissä ja turvakomponenteissa ei ole tarpeen ilmoittaa tuotenimeä eikä postiosoitetta, sillä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksien (7), joihin kyseiset tiedot sisältyvät, on oltava sekä laitteessa että toimivaltaisilla viranomaisilla. Jotta saadaan kuva kyseisen artiklan taloudellisesta merkityksestä, mainittakoon esimerkkinä, että köysipuristimilla kiinnitettyjen tuolihissien tapauksessa kyse olisi 500 kilvestä. Ehdotuksen 11 artiklaa (II luku) onkin muutettava siten, että poistetaan ensimmäisestä virkkeestä ilmaus ”osajärjestelmässä tai turvakomponentissa tai, jos se ei ole mahdollista, turvakomponentin pakkauksessa ja”.

4.2.6

Ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan d alakohdassa asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan huvipuistoissa käytettävät köysiratalaitteistot, jotka on tarkoitettu yksinomaan vapaa-ajan käyttöön. On kysyttävä, mitä eroa on turvallisuusmääräysten tai olennaisten vaatimusten soveltamisessa, jos henkilö, joka on köysiratalaitteistossa, hyödyntää sitä yksinomaan vapaa-ajankäyttöön tai kuljetustarkoituksessa. Komitea suosittaakin, että tekstissä säilytetään vain ilmaus ”kiinteät ja siirrettävät markkina- ja huvipuistolaitteistot”.

4.2.7

Johdanto-osan 57 ja 58 kappaleissa sekä 41 artiklassa määritellään siirtymäsäännökset. Ehdotuksesta puuttuu kuitenkin yleinen toteamus, ettei ehdotettu asetus koske jo toiminnassa olevia laitteistoja. Ehdotuksen 9 artiklaan onkin uutena 3 kohtana lisättävä seuraava köysiratalaitteistoista annetussa direktiivissä (johdanto-osan 28 kappale) oleva maininta: ”Kaikkien olemassa olevien laitteistojen muuttaminen uusia laitteita koskevien säännösten mukaiseksi ei ole välttämätöntä.” Lisäksi 9 artiklaan on nykyisen 3 kohdan jälkeen lisättävä säännöksiä, jotka mahdollistavat köysiratalaitteistojen ottamisen uudelleen käyttöön. ”Köysiratalaitteistot voidaan ottaa uudelleen käyttöön seuraavin edellytyksin:

4.2.8

Ehdotuksen 36 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ilmoitettujen laitosten on pyynnöstä toimitettava muille ilmoitetuille laitoksille tiedot myös vaatimustenmukaisuuden arvioinnin myönteisistä tuloksista. Ilmoitetut laitokset ovat riippumattomia instituutioita, jotka toimivat taloudellisin perustein. Jotta tässä yhteydessä vältetään tietämyksen siirto, on poistettava ilmaus ”ja pyynnöstä myös myönteisiin tuloksiin”.

4.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotetulla asetuksella mukautetaan direktiivi 2000/9/EY vuonna 2008 hyväksyttyyn tuotelainsäädäntöpakettiin ja etenkin uutta lainsäädäntökehystä koskevaan päätökseen N:o 768/2008/EY, josta komitea on jo antanut myönteisen lausunnon (8).

5.1

Ehdotetun asetuksen saksankielisessä toisinnossa käytetään usein ilmausta konstruiert (suunniteltu, rakennettu) tai Konstruktion (suunnittelu, rakentaminen) ilmauksen geplant (suunniteltu) tai Planung (suunnittelu) sijaan (joita käytetään direktiivissä 2000/9/EY). Tämä koskee saksankielistä toisintoa kokonaisuudessaan, esimerkkeinä johdanto-osan 1 kappale, 1 artikla, 2 artiklan 1 kohta, 3 artiklan 1 kohta, 3 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 1 kohta.

5.2

Ehdotuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetty ”turvakomponenttien” määritelmä on mukautettava siten, että poistetaan sanat ”tai köysiratalaitteistoon”. Tämä johtuu siitä, että infrastruktuurissa, jota varten jäsenvaltiot asettavat menettelyjä, ei voi olla asetuksessa tarkoitettuja ”turvakomponentteja”, vaan ”turvallisuuden kannalta kriittisiä tekijöitä”.

5.3

Ehdotuksen 11 artiklan 9 kohdassa todetaan, että valmistajien on perustellusta pyynnöstä annettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn suhteen. Jotta varmistetaan, että komponentit, jotka on valmistettu yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti (ja joita näin ollen koskee vaatimustenmukaisuusolettama), suljetaan tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, ehdotetaan seuraavaa tarkennusta 9 kohdan alkuun: ”Niiden komponenttien osalta, joita ei ole tuotu markkinoille yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti, [v]almistajien on perustellusta pyynnöstä annettava – –.”

5.4

Ehdotuksen saksankielisen toisinnon johdanto-osan 8 kappaleessa käytetty ilmaus Drahtseilbahn (ilmassa kulkeva köysirata) on vieras eikä vastaa hollanninkielistä eikä englanninkielistä toisintoa.

5.5

Ehdotetussa asetuksessa – esimerkiksi johdanto-osan 17 kappaleessa – puhutaan ”huollosta”. Huolto on vain osa kunnossapitoa, johon kuuluvat tarkastus, huolto ja kunnostaminen. Tämän mukaisesti ilmaus ”huolto” olisi korvattava koko tekstissä ilmauksella ”kunnossapito”. Englanninkielisessä toisinnossa käytetty ilmaus maintained on oikea.

5.6

Köysiratalaitteistoista annetussa direktiivissä käytetty ilmaisu grundlegende Anforderungen (suom. huom. suomenkielisessä toisinnossa ”olennaiset vaatimukset”) on ehdotetussa asetuksessa korvattu ilmaisulla wesentliche Anforderungen (Olennaiset vaatimukset) (esim. 6 artikla). Englanninkielisessä toisinnossa käytetään edelleen ilmaisua Essential requirements, kuten direktiivissä 2000/9/EY. Ehdotetussa asetuksessa olisi kokonaisuudessaan käytettävä ilmausta Grundlegende Anforderungen (olennaiset vaatimukset).

5.7

Johdanto-osan 19 kappale ei liity mihinkään kohtaan tekstissä, ja se on näin ollen poistettava.

5.8

Johdanto-osan 23 kappale on harhaanjohtava, sillä siinä yhdistetään tavaroiden vapaa liikkuvuus ja turvallisuusanalyysi, ja se on näin ollen poistettava.

5.9

Ehdotuksen 1 artiklassa määritellään asetuksen kohde. Toisin kuin direktiivissä 2000/9/EY, aloja ”suunnittelu”, ”asennus” ja ”käyttöön ottaminen” ei ole otettu mukaan (suom.huom. ehdotetun asetuksen saksankielisessä toisinnossa käytetään ilmausta Konstruktion [suunnittelu, rakentaminen], direktiivin saksankielisessä toisinnossa ilmausta geplant [suunnitellaan]). Kyseiset alat on otettava mukaan, tai ehdotukseen on siirrettävä direktiivin teksti.

5.10

Ehdotuksen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyä ”köysiratalaitteiston” määritelmää on vaikea ymmärtää. Määritelmä olisi otettava direktiivistä 2000/9/EY.

5.11

Ehdotuksen saksankielisen toisinnon 3 artiklan 8 kohdassa käytetty termi Schleppaufzug (vetohissi) olisi korjattava termiksi Schlepplift. Tämä korjaus on tehty myös tarkistettaessa asianomaisia yhdenmukaistettuja standardeja.

5.12

Koska 3 artiklan 12 kohdassa mainittu ”käyttöönotto” ei nimenomaan muutosten yhteydessä aina välttämättä koske koko laitteistoa, olisi tekstiä täydennettävä ilmaisulla ”tai sen osien”.

5.13

Ehdotuksen 8 artiklan 1 kohdassa on muutettu turvallisuusanalyysille asetettuja vaatimuksia sikäli, ettei vastuualueista enää säädetä. Koska turvallisuusanalyysi on kuitenkin rakennuttajalle tärkeä asiakirja, artiklaa olisi täydennettävä ilmauksella ”rakennuttajan tai tämän valtuutetun edustajan toimeksiannosta”.

5.14

Ehdotuksen 8 artiklan 2 kohdassa todetaan, että turvallisuusanalyysi on sisällytettävä turvallisuusselvitykseen. Direktiivissä 2000/9/EY todetaan kuitenkin, että turvallisuusanalyysin perusteella laaditaan turvallisuusselvitys, mikä on aivan eri asia. Komitea suosittaa, että direktiivin 4 artiklan 2 kohdan teksti siirretään asetukseen.

5.15

Ehdotuksen 9 artiklan 4 kohtaa on vaikea ymmärtää, ja se olisi korvattava direktiivin 2000/9/EY 12 artiklan sanamuodolla.

5.16

Ehdotuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaan köysiratalaitteistoa saa pitää käytössä edelleen ainoastaan, jos turvallisuusselvityksessä vahvistetut ehdot täyttyvät. Laitteiston turvallisen käytön kannalta tärkeä asiakirja on käyttö- ja kunnossapito-ohjeet. Komitea suosittaakin, että tekstiä muutetaan poistamalla ilmaus ”edelleen” ja korvaamalla ilmaus ”turvallisuusselvityksessä” ilmauksella ”9 artiklan 2 kohdassa mainituissa asiakirjoissa”.

5.17

Liitteessä määriteltyjen moduulien perusteella valmistaja voi toteuttaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn vain yhdessä ilmoitetun laitoksen kanssa. Tämän mukaisesti 11 artiklan 2 kohdan tekstiä on mukautettava siten, että korvataan ilmaus ”suoritettava tai suoritutettava” ilmauksella ”suoritutettava”.

5.18

Ehdotuksen 11 artiklan 7 kohdassa mainittu käsite ”turvallisuustiedot” on epäselvä, ja sitä olisi tarkennettava.

5.19

Ehdotuksen 16 artiklassa viitataan ”ensimmäiseen kohtaan”, vaikka sitä ei ole.

5.20

Päätöksen N:o 768/2008/EY säännökset virallisesta vastalauseesta yhdenmukaistettuja standardeja vastaan (R9 tai R19 artikla) olisi sisällytettävä 17 artiklaan.

5.21

Ehdotuksen 18 artiklan 4 kohdassa piilee vaara, että se voisi koskea myös testilaitteistoja. Tämän välttämiseksi kohtaa olisi täydennettävä ilmauksella ”lukuun ottamatta testilaitteistoja”.

5.22

Ehdotuksen 19 artiklan 2 kohta voitaisiin ymmärtää siten, että myös jo markkinoille saatettujen osajärjestelmien tai turvakomponenttien vaatimustenmukaisuusvakuutusten olisi oltava ajan tasalla. Näin ollen ensimmäisen virkkeen loppuosa ”se on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla” on korvattava ilmauksella ”se on osajärjestelmän tai turvakomponentin markkinoille saattamisen ajankohtana saatettava ajan tasalle”.

5.23

Ehdotuksen 21 artiklan 2 kohdassa vaaditaan, että myös osajärjestelmiin on kiinnitettävä CE-merkintä. Koska markkinoilla on vain osajärjestelmiä, joissa on ainakin yksi turvakomponentti ja joissa on näin ollen turvakomponentin CE-merkintä, on vaatimukseen suhtauduttava varauksin. Komitea suosittaakin, että poistetaan ilmaus ”osajärjestelmän tai”.

5.24

Myös liite II on tarkistettava. Tarkistuksen on oltava kattava, ja kaikkien sidosryhmien on välttämättä osallistuttava siihen.