28.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/99

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun”

KOM(2011) 206 lopullinen

2012/C 24/22

Esittelijä: Benedicte FEDERSPIEL

Toiset esittelijät: Martin SIECKER ja Ivan VOLEŠ

Euroopan komissio päätti 13. huhtikuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – ”Yhdessä uuteen kasvuun”

KOM(2011) 206 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2011 pitämässään 475. täysistunnossa (lokakuun 27. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 150 puolesta 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Johdanto

1.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on seurannut tarkasti sisämarkkinoita kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta, ja se perusti tätä varten vuonna 1994 yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmän. Komitea on antanut panoksensa komission aloitteeseen yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistämiseksi ja elvyttämiseksi, mutta pahoittelee, ettei komissio ole ottanut asianmukaisesti huomioon Montin, Lamassouren, Gonzálezin, Grechin ja Herzogin raportteja eikä pystynyt luomaan aidosti kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettuja yhtenäismarkkinoita, kuten Euroopan parlamentti esittää 20. toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa.

1.2   ETSK luetteli sisämarkkinoiden toimenpidepaketista antamassaan lausunnossa (1) joukon toimia, jotka puuttuvat paketista. Puuttuvat viputekijät koskevat mm. tekijänoikeusmaksuja, tekijänoikeusdirektiivin tarkistusta, verkon riippumattomuutta, tietosuojaa, sijoittajansuojaa, sosiaalialan pöytäkirjaa, yksityisen eurooppayhtiön perussääntöä, sähköisiä hankintoja, eurooppalaisia luottoluokituslaitoksia, sukupuolten tasa-arvoa, mikro- ja perheyrityksiä, uusien yritysten perustamiseen ja olemassa olevien laajentamiseen liittyviä tukitoimia, luotto- ja pankkikortteja, sähköisiä maksuja, kulutusluottoja ja ylivelkaantumista, pankkien välisiä tilisiirtoja, nuorisoa sekä yhteisvaluutta euron käyttöönoton täyttä toteuttamista ja yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) toiminnan parantamista.

1.3   Komitea oli valinnut seuraavat yhdennettyjä sisämarkkinoita koskevat painopistealat, joista monet mainitaan nyt 12 viputekijäksi kutsuttujen ensisijaisten toimenpiteiden joukossa: perusoikeuskirja erottamattomana osana sisämarkkinoita; palvelut; vähittäisrahoituspalvelut; yleishyödylliset palvelut; kestävä kehitys; pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yrittäjyyden oikeudelliset muodot; kilpailukyky; standardointi; digitaaliset sisämarkkinat; yritysten hyvä hallintotapa ja työntekijöiden osallistuminen; työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja taloudelliset vapaudet; julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö; ulkoinen ulottuvuus sekä kollektiiviset oikeussuojakeinot.

2.   Komission tiedonannon pääsisältö

2.1   Sisämarkkinoilla on tiettyjä puutteita, jotka Mario Monti otti esille raportissaan ”Uusi sisämarkkinastrategia” ja Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan (Louis Grechin mietintö) ”Kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen”. Näiden puutteiden korjaaminen edellyttää ennakoivaa, monialaista strategiaa. Markkinat on eheytettävä ja palvelujen liikkuvuutta, innovointia ja luovuutta haittaavat esteet on poistettava. Kansalaisten luottamusta sisämarkkinoihin on näin ollen lujitettava, ja kuluttajille on annettava tilaisuus saada täysi hyöty sisämarkkinoiden tuomista eduista.

2.2   Vastatakseen näihin haasteisiin komissio esitti tiedonannossaan ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti” 50 ehdotusta, joista se käynnisti julkisen keskustelun (2). Komissio on yksilöinyt 12 viputekijää julkisen keskustelun kuluessa esitettyjen kannanottojen perusteella. Komissio ehdottaa, että EU hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä kullekin viputekijälle avaintoimen kasvun vauhdittamiseksi ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi.

2.3   Jotta ehdotetuilla toimilla olisi odotusten mukaisia vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen, niiden kehittämistä ja tehokasta toteutusta koskevien ehtojen on täytyttävä. Näitä ehtoja on ainakin neljä: 1) parempi vuoropuhelu koko kansalaisyhteiskunnan kanssa, 2) tiiviimpi kumppanuus eri toimijoiden kanssa, 3) tehokas tiedotus kansalaisille ja yrityksille sekä 4) sisämarkkinasääntöjen soveltamisen aktiivisempi valvonta. Vuoden 2012 päättyessä sisämarkkinoiden kehittämisessä siirrytään uuteen vaiheeseen. Ideoita haetaan laajalla taloustutkimuksella, jonka tulosten perusteella on tarkoitus yksilöidä markkina-alueita, joilla on käyttämätöntä kasvupotentiaalia, ja löytää mahdollisesti uusia viputekijöitä kasvun vauhdittamiseksi. Komissio huolehtii uusien hallinnointivälineiden avulla siitä, että myös kansalaisyhteiskunta ja kaikki sisämarkkinatoimijat saavat tilaisuuden esittää näkemyksiään.

3.   Yleishuomioita ja suosituksia

3.1   ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikeeseen tehostaa kasvua ja vahvistaa luottamusta sisämarkkinoihin. Komitea muistuttaa, että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen keskeinen osa ja että niiden avulla voidaan tuottaa etuja, jotka ovat välittömästi eurooppalaisten sidosryhmien havaittavissa, sekä luoda Euroopan talouksiin kestävää kasvua. Nykyisessä talousympäristössä toimivat ja tulevaisuuteen suuntautuneet sisämarkkinat eivät ole vain suotavat, vaan myös olennaiset Euroopan unionin poliittisen ja taloudellisen tulevaisuuden kannalta. Näiden etujen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että komission ehdotukset ovat kunnianhimoisia ja että niissä ei keskitytä ratkaisemaan vain pienen mittakaavan yksityiskohtaisia haasteita.

3.2   Komitea tunnustaa, että komission tiedonanto on vasta toinen askel prosessissa, jossa on otettava vielä paljon lisää askeleita. Käsiteltävänä olevassa tiedonannossa komissio poimii aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti” annetussa tiedonannossa esitetyistä 50 alkuperäisestä ehdotuksesta 12 viputekijää, ja jatkaa niiden käsittelyä. Komitea on todennut, että monet ehdotetuista viputekijöistä eivät olleet lupauksen mukaisesti uusia, sillä ne sisältyivät jo vuosia 2010 ja 2011 koskeviin komission työohjelmiin (3).

3.3   Komitea haluaisi lisäksi ymmärtää, millä logiikalla on tehty se yleinen poliittinen valinta, joka johti lopulta siihen, että komissio valitsi useista vaihtoehdoista juuri nämä kaksitoista viputekijää edistämään sisämarkkinoiden toteuttamista. Prosessi ei käy ilmi sen enempää tiedonannosta kuin mainittujen toimien analyysistakaan.

3.4   ETSK kehottaa Euroopan komissiota jatkamaan työskentelyä muidenkin alkuperäisessä tiedonannossa (KOM(2010) 608 lopullinen) lueteltujen, mutta 12 viputekijän ulkopuolelle jätettyjen ehdotusten parissa. Se suosittelee lisäksi, että komissio tarkastelisi komitean aikaisemmin sisämarkkinoiden toimenpidepaketista antamassa lausunnossa luettelemia puuttuvia viputekijöitä (ks. kohta 1.2). Komitea haluaa saada tietoa edistymisestä molemmilla aloilla ja muistuttaa komissiolle, että nopeat jatkotoimet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoiden kehittämisellä voidaan vaikuttaa Euroopan talouskasvuun lähitulevaisuudessa myönteisesti.

3.5   Valmisteilla on jo joukko ehdotuksia, jotka on tarkoitus esittää vuoden loppuun mennessä. ETSK odottaa komission lausuntopyyntöä näistä ja muista konkreettisista ehdotuksista voidakseen tuoda esiin kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien näkemykset. ETSK on lisäksi valmis osallistumaan sen arviointiin, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä olisi sisämarkkinoihin, sekä antamaan panoksensa kattavaan taloustutkimukseen, jonka tulosten perusteella tulisi voida löytää markkinarakoja, joissa on hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia sekä mahdollisia uusia kasvun viputekijöitä. ETSK toteaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan määritellä aikaisemman ja nykyisen sisämarkkinalainsäädännön vaikutuksia erityisesti sitä silmällä pitäen, onko toimien yhdistelmän avulla onnistuttu saamaan aikaan ratkaiseva muutos siinä, kuinka sisämarkkinat toimivat suhteessa yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien välittömästi havaitsemiin hyötyihin.

3.6   ETSK korostaa lisäksi, että vastuu sisämarkkinoiden kehittämisestä ei ole vain sisämarkkinoiden pääosaston vastuulle kuuluvien toimien ja toimenpiteiden varassa, vaan se kuuluu myös muille politiikanaloille. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota sellaisten aloitteiden kuin ”Digitaalistrategia” (4) ja ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen” (5) merkitykseen ja kehottaa komissiota varmistamaan, että toimivien sisämarkkinoiden toteuttamisessa edistytään mainittujen tiedonantojen kattamilla aloilla.

3.7   Komissio korostaa asiakirjansa johdannossa kestävän kehityksen merkitystä. Komitea on pahoillaan siitä, että komission vuonna 2008 hyväksymä kunnianhimoinen kestävän kehityksen strategia ei saa jatkoa tässä tiedonannossa. Tarpeelle siirtyä kestävämpiin tuotanto- ja kulutusmalleihin tulisi antaa sen ansaitsema tuki.

3.8   Ennen Lissabonin sopimusta katsottiin, että uudelleen yhdentyvän Euroopan tarjoamat poliittiset ja taloudelliset edut olivat sosiaali- ja kestävyyskysymyksiä tärkeämpiä. Voidaan kuitenkin sanoa, että Lissabonin sopimuksessa epätasa-arvoinen tilanne on saatettu tasapainoon, ja rinnalle on tullut muita yhtä tärkeitä seikkoja (käytännön tuloksia ei tosin ole vielä nähty). Tiedonannossa todetaan useita kertoja, että yrityksille ei pitäisi aiheutua ylimääräistä taakkaa eikä kuluttajille ylimääräisiä kustannuksia, mutta siinä ei viitata lainkaan työntekijöihin ja viranomaisiin kohdistuviin vaikutuksiin.

3.9   ETSK toistaa kehotuksensa omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa. Se pitää kasvun ja liiketoimintapotentiaalin edistämistä olennaisena, mutta katsoo kuitenkin, että ehdotuksissa tulisi keskittyä enemmän kuluttajiin ja kansalaisiin itsenäisinä toimijoina sisämarkkinoiden luomisessa.

3.10   ETSK kehottaa soveltamaan nollatoleranssia siihen, että jäsenvaltiot eivät pane EU:n lainsäädäntöä täytäntöön, ja muistuttaa neuvostoa ja komissiota siitä, että viivästynyt, epäjohdonmukainen ja epätäydellinen täytäntöönpano on edelleen merkittävä este sisämarkkinoiden toiminnalle. Komitea pitäisi erittäin tervetulleena sitä, että jäsenvaltiot julkaisisivat vastaavuustaulukkoja, joiden avulla voitaisiin paremmin edistää ja ymmärtää sisämarkkinoita (6).

4.   12 viputekijää koskevia erityishuomioita ja suosituksia

4.1   Pk-yrityksiä koskevat toimet

4.1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, joiden tuloksena pitäisi löytyä ratkaisu joihinkin pk-yritysten ongelmiin erityisesti rajatylittävää pääomasijoittamista koskevan rahoituksen saatavuuden parantamisessa. Komitea kuitenkin toteaa, että tämä ei riitä ratkaisemaan rahoituksen saatavuuden rajallisuuteen liittyviä ongelmia, joita monilla pk-yrityksillä on kriisin jälkimainingeissa eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota mikro- ja perheyritysten tarpeisiin, sillä ne eivät monesti pysty hyödyntämään olemassa olevia tukijärjestelmiä, ja niiden rahoituksen kestävyyttä heikentävät usein myöhässä olevat maksut tai maksamatta jättäminen. Olisi tarpeen arvioida Basel III -sopimuksen vaikutusta pankkien halukkuuteen rahoittaa pk-yrityksiä.

4.1.2   ETSK muistuttaa lisäksi, että myös useimmat muut avaintoimet vaikuttavat ainakin jossain määrin pk-yrityksiin. Small Business Act -aloitteen merkitystä ei tule aliarvioida. ”Pienet ensin” -periaatetta tulisi näin ollen soveltaa kaikkiin säädösehdotuksiin, ja niiden vaikutuksia pk-, pien- ja perheyrityksiin tulisi tarkastella etukäteen. Täytäntöönpanoa ja sen seurantaa tulisi pitää ensisijaisena EU:n pk-yrityspolitiikassa.

4.1.3   EU:n patentin tulevalla kielijärjestelyllä tulee syrjinnän välttämiseksi varmistaa sellaisista maista peräisin olevien yritysten rahoitustuki, joiden virallinen kieli ei kuulu EU:n patentin virallisiin kieliin.

4.2   Kansalaisten liikkuvuus

4.2.1   Ehdotettu avaintoimi kansalaisten liikkuvuuden lisäämiseksi on se, että uudistetaan ammatillisen koulutuksen tunnustamista. Työntekijöiden ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta edistämällä voitaisiin auttaa parantamaan eurooppalaisten työmarkkinoiden toimintaa ja rajatylittävien palveluiden tuottamista. Yritykset kaikkialla Euroopassa painivat vakavien osaamispuutteiden kanssa osittain siitä syystä, että ammattikoulutus on puutteellista. Vaikka tällä alalla saavutettu kehitys on tervetullutta, komitea kehottaa komissiota käsittelemään myös moninaisia muita esteitä, jotka estävät edelleen kansalaisia liikkumasta helposti rajojen yli EU:n alueella.

4.2.2   Ammatillisen koulutuksen tunnustamista on kokeiltu aikaisemminkin, 1980-luvun loppupuolella, mutta silloin jäsenvaltioita oli vähemmän. Vuonna 2005 hyväksytyllä ammattipätevyyden tunnustamista koskevalla direktiivillä yhdistettiin 15 aikaisempaa direktiiviä, jotka koskivat säänneltyjen ammattien eri ryhmiä. Koska direktiivillä ei ollut saavutettu asetettua päämäärää, Euroopan komissio käynnisti vuonna 2010 direktiivin tarkistamisen.

4.2.3   ETSK korostaa, että ennen kuin nykyisen direktiivin rinnalle annetaan uutta lainsäädäntöä, tulisi laatia perusteellinen analyysi siitä, kuinka nykyistä lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa siten, että se tukisi ammattitaidon vastavuoroista tunnustamista. ETSK esittää seuraavat huomiot:

—	Säänneltyjen ammattien määrän vähentäminen: olisi toteutettava järjestelmällinen selvitys siitä, mitkä säännellyt ammatit on tarpeen säilyttää säänneltyinä uudet työmarkkinatarpeet huomioiden.

—	Ajatusta eurooppalaisen ammattikortin luomisesta tulisi käsitellä tarkemmin (automaattinen tunnustaminen sellaisten viranomaisten toimesta, joilla tulisi olla valtuudet myöntää näitä kortteja).

—	Koulutuksen vähimmäisvaatimusten ajantasaistamisen tulisi perustua tuloksiin pikemminkin taitojen ja pätevyyden kuin koulussa vietettyjen tuntien kannalta.

—	Tulisi voida taata toisaalta ammattipätevyyden tunnustamista koskevalla direktiivillä asetetun yleisjärjestelmän ja toisaalta EQF:n (7) ja Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien muiden avoimuusvälineiden rinnakkaisuus.

4.2.4   ETSK ehdottaa, että sillä aikaa kun odotetaan yhdenmukaistamisen saamista päätökseen 27 jäsenvaltiossa, arvioitaisiin mahdollisuutta soveltaa toista lähestymistapaa, joka perustuu pienemmän jäsenvaltiojoukon yhteisiin toimiin, mahdollisesti toteuttamalla tiiviimpää yhteistyötä, jossa seurataan maahanmuuton muotoja ja työmarkkinoiden kehitystä. Tämä saattaisi johtaa lopputulokseen, jota työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen edellyttää. Ensimmäisen askelen jälkeen voisi olla helpompaa saavuttaa täysimääräinen yhdenmukaisuus.

4.2.5   ETSK ei pidä työeläkelaitosten toiminnasta annetun direktiivin tarkistamista tarpeellisena, sillä siinä on luotu riittävä oikeudellinen kehys. Sen rajatylittävien osatekijöiden toimintaa on kuitenkin tarpeen parantaa.

4.3   Immateriaalioikeudet

4.3.1   Immateriaalioikeuksien tulee hyödyttää niin tekijöitä, tekijänoikeuksien käyttäjiä kuin kuluttajiakin (8). Kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus käyttää tekijänoikeuksilla suojattua sisältöä sekä tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat tekijänoikeuksilla suojattuun materiaaliin, riippumatta heidän asuinpaikastaan EU:n alueella. Tarvitaan siis yleiseurooppalaisempi lähestymistapa lisenssien myöntämiseen ja tekijänoikeusmaksuihin.

4.3.2   Nykyinen immateriaalioikeuksia koskeva oikeudellinen kehys on kuluttajien kannalta hämmentävä. Tilanne on yleiseurooppalaisella tasolla vielä pahempi. Oikeudellista kehystä on tarpeen selventää, ja oikeudellisissa seuraamuksissa ja niiden täytäntöönpanossa tulee soveltaa suhteellisuutta. Yksittäisiin kuluttajiin, jotka saattavat rikkoa immateriaalioikeuksia epähuomiossa ja/tai pienessä mittakaavassa oman käyttönsä yhteydessä, tulee ehkä suhtautua eri tavalla kuin laajaan/kaupalliseen rikolliseen toimintaan.

4.4   Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina

4.4.1   Vaihtoehtoinen riidanratkaisu voi olla hyödyllinen väline pyrittäessä suojelemaan kuluttajia ja auttamaan heitä käyttämään oikeuksiaan nopeasti ja edullisesti – eikä vain sähköisen kaupankäynnin yhteydessä vaan yleisemminkin. Kuluttajien etujen tulee olla keskeisessä asemassa tässä tuomioistuimen ulkopuolisessa mekanismissa, ja kuluttajilla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus turvautua muutoksenhakuun myös oikeusteitse. Komitea suhtautuu myönteisesti vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevaan säädösehdotukseen, joka mainitaan vuotta 2011 koskevassa komission työohjelmassa, ja muistuttaa, että ehdotuksen tulee johtaa korkeatasoiseen suojeluun.

4.4.2   Vaihtoehtoisen riidanratkaisun lisäksi oikeusasioiden pääosasto on toteuttanut kuulemisen kollektiivisista oikeussuojakeinoista. Valitettavasti marraskuussa ei ole odotettavissa säädösehdotusta, vaan ainoastaan toinen tiedonanto keväisen kuulemisen tuloksista, mikä on komitealle pettymys. Nyt on korkea aika siirtyä kuulemisista toimintaan. Komitea odottaa, että säädösehdotus annetaan lähitulevaisuudessa. Ehdotuksen tulee johtaa kollektiivisten oikeussuojakeinojen järjestelmään, joka toimii sekä kansallisesti että rajatylittävästi ja joka on avoin kaikille sisämarkkinoiden piirissä toimiville kuluttajille.

4.4.3   Tällaisten mekanismien tulisi olla kaikkien niiden käytettävissä, joiden oikeuksia rikotaan sisämarkkinoilla. Kuluttajien oikeuksia rikkovat sekä tavaroiden ja palveluiden tuottajat että epäreilut sopimusehdot ja kaupalliset menettelyt. Mutta myös työntekijöillä, joiden oikeuksia rikotaan, ja yleisemminkin syrjinnästä kärsivillä kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus käyttää kollektiivisten oikeussuojakeinojen järjestelmiä. Pk-yritykset saattavat tarvita samanlaista suojelua mm. epäreiluja kaupallisia menettelyjä vastaan.

4.4.4   Kuluttajat eivät suurelta osin huomaa vielä sisämarkkinoiden tuottamia hyötyjä vähittäisrahoituspalveluiden alalla. Vaikka komitea suhtautuukin myönteisesti työskentelyn jatkamiseen pankkimaksujen läpinäkyvyyden ja lainanottajien paremman suojaamisen aloilla, se katsoo, että tarvitaan enemmän toimia vähittäisrahoituspalveluiden rajatylittävän käytön kannustamiseksi. Myös perusmaksutilien tulisi olla kaikkialla EU:ssa asuvien käytettävissä.

4.4.5   ETSK suhtautuu myönteisesti yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin tarkistamiseen, jossa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kuluttajanäkökulmaan, ja odottaa mahdollisuutta kommentoida konkreettisia ehdotuksia. Se suhtautuisi myönteisesti myös markkinavalvonnan lisäämiseen sekä kansallisella että yleiseurooppalaisella tasolla.

4.4.6   Sisämarkkinoihin perustuvat kuluttajien ja kansalaisten suorat oikeudet ovat markkinoiden yhdentymisen keskeinen rakennusaine, ja ne edustavat Euroopan taloudellisen integraation suoraan hyödynnettävissä olevia etuja, olipa kyse sitten matkustajien oikeuksista, verkkovierailumaksuista tai sähköisestä kaupasta. Kuluttajilla/matkustajilla tulee olla käytettävissään nopeita ja helppoja mekanismeja, joiden kautta he voivat käyttää oikeuksiaan erityisesti hätätilanteessa, esimerkiksi ollessaan ulkomailla ilman mahdollisuutta palata kotimaahansa. Lisäksi todettakoon, että yhdenmukainen soveltaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä matkustajia ei kohdella kaikkialla EU:ssa tasa-arvoisesti, mikä johtuu täytäntöönpanomenettelyjen sekä voimassa olevien sääntöjen ja asetusten tulkinnan suuresta vaihtelusta.

4.5   Palvelut

4.5.1   Komitea kannattaa ehdotusta standardointijärjestelmän laajentamisesta kattamaan myös palvelut, mutta huomauttaa, että palveluiden erityisluonne tulisi ottaa huomioon ja että tavaroiden standardointia koskevaa mallia ei voida kopioida automaattisesti. Palveluja koskevien standardien jatkokehittelyssä on otettava huomioon markkinoiden ja yhteiskunnan tarpeet sekä kuluttajien turvallisuus.

4.5.2   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen liike-elämän palveluita käsittelevän korkean tason työryhmän perustamisesta yksilöimään markkinoiden pääasiallisia esteitä ja pullonkauloja.

4.5.3   Komitea on tyytyväinen aloitteeseen uudistaa julkishallintoa perustamalla keskitettyjä asiointipisteitä ja suhtautuu erittäin myönteisesti hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen rajatylittävissä asioissa. Tätä yhteistyötä on laajennettava myös sellaisille politiikanaloille, joilla vaatimusten noudattaminen ei ole varmaa. ETSK katsoo, että komission päätelmät palveludirektiivin vaikutuksesta ja palvelualan toiminnasta ovat ennenaikaisia, sillä direktiivi on ollut voimassa vasta muutaman vuoden (9).

4.6   Verkot

4.6.1   Komitea katsoo energiaverkkojen (10) osalta, että jäsenvaltioiden on edelleen voitava vapaasti valita energiamuotonsa. Yleisen edun osatekijöitä ovat hyvät verkot, laadukkaat palvelut ja kaikki niiden yleiskattavuuden varmistavat keinot sekä turvallisuus ja jatkuvuus kohtuullisin hinnoin. ETSK toivoo, että unioni esiintyisi yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä energia-asioissa ja energiankuljetusverkkoja koskevissa kysymyksissä ja että unioni kohtelisi näitä aloja, ja erityisesti energiatoimitusten varmuutta, diplomatiansa olennaisena osana (ENP). Unionin tulisi myös tehdä ehdotuksia, jotka koskevat hallinnon normeja läpikulkumaissa. Jäsenvaltioiden tulisi puolustaa tätä solidaarisuutta energia-asioissa maailmanlaajuisissa yhteyksissä yhdessä unionin kanssa ja kunnioittaa yleisen edun periaatetta unionissa. Lisäksi ETSK kehottaa perustamaan energiakysymyksiä ja ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen neuvoa-antavan komitean.

4.6.2   Liikennekysymysten (11) osalta ETSK kehottaa parantamaan sekä EU:n länsi- ja itäosien että sen pohjois- ja eteläosien yhteyksiä. Se haluaa myös, että kiinnitetään erityistä huomiota ns. naapuruuspolitiikkaan ja lisätään yhteyksiä EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin. Komission ja jäsenvaltioiden tulisi keskittyä ensisijaisesti itse verkkoon eikä yksittäisiin infrastruktuurihankkeisiin. Näin edistetään myös jäsenvaltioiden yhteisvastuuta. Komitea korostaa, että mikäli EU:n tavoitteena on luoda Eurooppaan aidot yhdennetyt liikenteen sisämarkkinat ja jatkaa koheesiopolitiikan toteuttamista, on verkkojen valintaa muutettava radikaalisti. ETSK kannattaa tähän liittyen Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan hiljattain toteutettua tarkistusta. Lisäksi ETSK suosittelee hyödyntämään harkiten ja valikoiden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien hankkeiden rahoituksessa. Jäsenvaltioiden eritasoiset kokemukset tulisi ottaa huomioon, ja lisäksi tarvitaan johdonmukainen rahoitusstrategia, jotta kaikki asiaankuuluvat EU:n ja kansallisen tason rahoitusvälineet saadaan mukaan ”paremman rahoituksen” lähestymistapaan.

4.7   Digitaaliset sisämarkkinat

4.7.1   Sähköinen kaupankäynti vaikuttaa olevan suurimpia kärsijöitä pirstoutuneilla sisämarkkinoilla. Sähköisen rajatylittävän kaupankäynnin tarjoaman suuren potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä haittaavat niin tuottajien kuin kuluttajienkin kannalta mm. seuraavat seikat: sääntöjä ei ole yhtenäistetty, tietojärjestelmät eivät ole yhteentoimivia (12), immateriaalioikeuksia koskevia ongelmia ei ole ratkaistu, maksuliikenteen turvallisuus on puutteellista ja kuluttajien oikeudet ovat epäselviä erityisesti tuoteturvallisuuteen liittyen. Vaikka komission tiedonannossa ehdotetuilla toimilla puututaan joihinkin digitaalisten sisämarkkinoiden esteisiin, komitea muistuttaa, että sisämarkkinoiden valmistelemiseksi tiedon aikakauteen tarvitaan vielä paljon lisätoimia, kuten tasaisen korkeita tietosuojavaatimuksia esimerkiksi sähköisten allekirjoitusten alalla. ETSK toistaa tässä yhteydessä pyyntönsä siitä, että verkon riippumattomuus tunnustettaisiin yhdeksi digitaalisten sisämarkkinoiden perusperiaatteista.

4.7.2   Tiedonannossa mainittujen sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen voisi lisätä kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin. Tähän mennessä on kuitenkin ehdotettu vain hyvin vähän konkreettisia toimia. Komitea kehottaa komissiota laatimaan sähköisen kaupankäynnin kehittämiseksi kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, jonka keskiössä ovat kuluttajat. Tuloksena tulee olla EU:n sähköiset markkinat, joilla kuluttajat voivat tuntea olonsa suojatuksi ja turvalliseksi tietäessään, mistä saavat tukea, mikäli heidän oikeuksiaan rikotaan.

4.7.3   Toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden tulee johtaa siihen, että kuluttajien ja liikeyritysten kohtaamat kansalaisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvat ongelmat poistuvat. Tämän tulee tarkoittaa sitä, että kuluttajat voivat tilata digitaalisia tuotteita, kuten musiikkia, vapaasti muista EU-maista, mikä on erityisen tärkeää pyrittäessä välittämään sisämarkkinoiden merkitys myös tuleville eurooppalaisille sukupolville.

4.8   Sosiaalinen yrittäjyys

4.8.1   ETSK suhtautuu myönteisesti sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseen ja komission aloitteeseen poliittisten puitteiden luomisesta tukemaan sen potentiaalin hyödyntämistä. Sosiaalista yrittäjyyttä koskevien aloitteiden tulisi noudattaa sisämarkkinalainsäädännön perusperiaatteita, jotka koskevat esimerkiksi kilpailua ja valtiontukisääntöjä, ja niissä tulisi huomioida ETSK:n tällä alalla tekemä työ (13).

4.8.2   ETSK on kannattanut eurooppalaisten säätiöiden perussäännön laatimista, mutta kehottaa komissiota harkitsemaan, tulisiko nykyisten säätiöiden rajatylittävän toiminnan helpottamista lainsäädännön keinoin pitää täydentävänä toimintatapana, kun otetaan huomioon, että uuden säännön edeltäjät, kuten eurooppaosuuskunnan ja Eurooppayhtiön säännöt, on otettu heikosti käyttöön.

4.8.3   Komission tulee lujittaa EU:n sitoumusta vahvistaa yritysten hyvää hallintotapaa, jotta voidaan kehittää edelleen henkilöstöedustusta ja lisätä yritysten toimittamien tietojen avoimuutta. Työntekijöiden oikeus saada tietoja, tulla kuulluksi ja osallistua on kirjattu perussopimukseen perusoikeutena työntekijöiden osallistumisen eri muodoissa: SEUTin 151 artiklan ensimmäiseen kohtaan on kirjattu ”työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu” ja 153 artiklan 1 kohdan mukaan ”unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla:”, ja tämän kohdan f alakohdan mukaan yksi näistä aloista on ”työntekijöiden ja työnantajien edustaminen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaaminen, mukaan lukien yhteistoiminta työpaikalla”. Julkisessa kuulemismenettelyssä tulisi näin ollen pohtia tapoja parantaa niiden tietojen läpinäkyvyyttä, joita yritykset antavat sosiaalisista näkökohdista, ympäristönäkökohdista ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Sitten kun ETSK saa konkreettisen lausuntopyynnön, se aikoo tarkastella kriittisesti sosiaalista yrittäjyyttä koskevaa hanketta ja myös mahdollisuutta säilyttää yritysten yhteiskuntavastuun vapaaehtoisuuden perusta.

4.9   Verotus

4.9.1   ETSK korostaa energiaverotusta koskevan direktiivin tarkistamisen osalta, että hiiliveron käyttöönotolla tulisi täydentää päästökauppajärjestelmää ja energiatehokkuussuunnitelmaa (14). Hiiliveron tulisi tarjota rahoitustukea, jota tarvitaan kiihdyttämään t&k-toimintaa vähähiilisten prosessien ja innovatiivisten teknologioiden kehittämiseksi, ja sen tuotto tulisi käyttää ainoastaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Vero tulee asettaa siten, että se ei vaaranna kasvua eikä aiheuta vastustusta poliitikkojen tai kansan taholta, ja sen soveltaminen ei saisi johtaa energiaköyhyyslukujen kasvuun.

4.9.2   Hiiliveron tulisi perustua tuotannon sijasta kulutukseen. Komission olisi kehitettävä joukko yleisiä hiiliveron maksamista koskevia suuntaviivoja, mutta jättää yksityiskohdat muilta osin yksittäisten jäsenvaltioiden päätettäväksi. Niillä olisi vapaus periä vero omien valmistus- ja energiantuotantoteollisuuden rakenteidensa mukaisesti.

4.9.3   Komitea suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla puututaan joihinkin verotuksellisiin epäjohdonmukaisuuksiin esimerkiksi alv:n, energiaverotuksen ja yhtiöveropohjan aloilla. Vaikka toissijaisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen huolehtia siitä, että yksittäiset jäsenvaltiot kykenevät rahoittamaan julkisia palveluitaan, on tarpeen keskittyä myös kansalaisten ja pk-yritysten päivittäin sisämarkkinoilla kohtaamiin vaikeuksiin, jotka johtuvat erilaisista verojärjestelmistä ja niiden täytäntöönpanosta. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden aiempaa tehokkaampi toiminta. Ehdotetun transaktioveron avulla voitaisiin puuttua myös alalla harjoitettavaan kestämättömään riskinottoon.

4.10   Sosiaalinen yhteenkuuluvuus

4.10.1   ETSK kannattaa ajatuksia, joita komissio esittää sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan viputekijän yhteydessä. Niissä ei keskitytä ainoastaan parantamaan työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa, kuten komissio alun perin ehdotti tiedonannossaan ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti”. Komissio suunnittelee antavansa säädösehdotuksen, jolla pyritään parantamaan työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa. Ehdotukseen joko sisällytetään täsmennys, joka koskee sosiaalisten perusoikeuksien käyttöä sisämarkkinoiden taloudellisten vapauksien yhteydessä, tai sitä täydennetään vastaavasti liitteellä. Siinä ei ehdoteta direktiivin tarkistusta vaan uutta säädöstä direktiivin täytäntöönpanon tehostamiseksi. Direktiivin täytäntöönpanossa esiintyvät ristiriidat tulisi selvittää, ja pitäisi määrittää asianmukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltuudet noudattaa omia työelämää koskevia normejaan ja työmarkkinasuhdejärjestelmiään, kun otetaan huomioon myös erimuotoisten työehtosopimusneuvottelujen ratkaiseva rooli. Tämän selvitystyön tulokset osoittanevat, onko työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tarkistaminen tarpeen. Tämän ei tulisi tapahtua kilpailusääntöjen eikä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon kustannuksella. Olemassa olevan lainsäädännön tarkistamisen tai uuden lainsäädännön antamisen tulisi perustua työmarkkinaosapuolten kuulemiseen ja korkeatasoisten työnormien ja taloudellisten vapauksien tasapainoon sekä pimeän työn markkinoiden aiheuttamien ongelmien käsittelyyn.

4.11   Yritysten sääntely-ympäristö

4.11.1   Sääntelyä ei voida leimata esteeksi tai taakaksi, jos se tarkoittaa yhteiskunnallisten intressien, kuten kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksien, suojelua. Ehdotettu tilinpäätösstandardeja koskevien direktiivien yksinkertaistaminen, joka vähentäisi yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa, vaikuttaa oikeanlaiselta panokselta suotuisan liiketoimintaympäristön kehittämiseen. Sen tulisi kuitenkin olla vain yksi osa kattavaa kartoitusta, jolla selvitetään eurooppalaisten yritysten tarpeetonta sääntelyrasitetta, joka heikentää niiden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

4.11.2   ETSK suhtautuu myönteisesti ja tukien ehdotettuihin toimiin, joita ovat mm. kaupparekistereiden yhteenliittäminen, sosiaalisia vaatimuksia vastaavat yksityisen eurooppayhtiön säännöt sekä Small Business Act -aloitteen aiempaa yhdenmukaisempi täytäntöönpano EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Se kuitenkin korostaa, että on tarpeen vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa edelleen, ja odottaa komission ehdottavan tavoitteita vuoden 2012 jälkeiselle ajalle, jolloin hallinnollisen taakan on pitänyt jo vähentyä 25 prosenttia. Komitea toteaa, että tarpeettoman taakan vähentäminen on aina suotavaa, olipa sen kohteena sitten liikeyrityksiä, kuluttajia tai viranomaisia, mutta jatkaa, että tarvitaan huolellinen arviointi sen varmistamiseksi, että lainsäädännön alkuperäinen tarkoitus ei vaarannu. Komitea muistuttaa, että myös yhteinen EU-tason lähestymistapa voi vähentää hallinnollista taakkaa, mikäli se korvaa 27 erilaista kansallista lähestymistapaa.

4.12   Julkiset hankinnat

4.12.1   ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteeseen kehittää tasapainoinen julkisia hankintoja koskeva politiikka, joka tukee ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa, innovatiivista ja sosiaalisesti vastuullista kehittämistä. Huomiota tulee kiinnittää myös sen varmistamiseen, että korruptioon ja julkisten varojen väärinkäyttöön hankintaprosesseissa puututaan kaikkialla EU:ssa. On kuitenkin olemassa vaara, että julkisista hankinnoista tulee niin monimutkaisia, ettei niitä voida soveltaa johdonmukaisesti (15). Toimia tulisi tehostaa ainakin siinä, että parannetaan julkishallinnon valmiuksia soveltaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä johdonmukaisesti ja annetaan niille samalla mahdollisuus sisällyttää tarjouseritelmiinsä julkisia hankintoja koskevat uudet vaatimukset. Komission tulisi lisäksi kannustaa julkisviranomaisia käyttämään käytännesääntöjä laajemmin, jotta pk-yritysten olisi helpompi osallistua hankintamenettelyihin (16).

4.12.2   Sen jälkeen kun sisämarkkinahanke käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä, on keskusteltu perustavan sosiaalilausekkeen sisällyttämisestä sääntöihin. Nämä vaatimukset täytettiin osittain tarkistettaessa hankintasääntöjä vuonna 2005. Julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien tarkistuksessa tulisi mahdollistaa nykyisten puitteiden täysimittainen hyödyntäminen sosiaalisten ja ekologisten kriteerien sisällyttämiseksi julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin. Myös kolmansissa maissa toimivien palveluntuottajien tulee noudattaa näitä kriteerejä, sillä edellytyksellä, että ne ovat tasapainossa Lissabonin sopimuksessa asetettujen EU:n oikeuden perusperiaatteiden kanssa.

4.12.3   Komission julkisten hankintojen alan aloitteessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota avoimuuden epätasapainon sitkeään ongelmaan, joka vallitsee yhtäältä EU:n ja toisaalta sen tärkeimpien kauppakumppanien julkisten hankintojen markkinoilla. Tulisi pohtia, missä määrin EU:n julkisten hankintojen markkinoilla on kestokykyä pysyä avoimina, jos EU:n ulkopuoliset maat pitävät yllä epätasapuolisia toimintaedellytyksiä. Sen vuoksi kaikkien toimijoiden, niin jäsenvaltioiden kuin EU:n ulkopuolisten maidenkin, tulee noudattaa ratifioituja ILO:n yleissopimuksia ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. EU:n tulisi edistää tätä politiikkaa aktiivisesti globaalilla tasolla.

5.   Onnistumisen edellytykset

5.1   Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komission tiedonannossa tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan halukkuus osallistua sisämarkkinoiden kehittämiseen sekä tämän osallistumisen tärkeys. Komitea muistuttaa roolistaan siltana Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä ja toteaa näin ollen, että sillä on ainutlaatuisen hyvät edellytykset auttaa komissiota kehittämään sisämarkkinoita. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä komissiolle, että pelkkä konsultointi ei riitä, vaan on tarpeen myös osoittaa, kuinka kuulemiset ja neuvoa-antavat lausunnot ovat vaikuttaneet ehdotusten muotoiluun.

5.2   Sisämarkkinafoorumista tulisi tehdä tehokas foorumi, jolla sisämarkkinoiden moitteettomasta toiminnasta vastaavat EU:n ja kansallisen tai alueellisen tason hallintoviranomaiset voisivat käydä vuoropuhelua keskeisten toimijoiden kanssa. Komitea kannattaa vahvasti komission jäsenen Michel Barnierin esittämää ajatusta Single Market Week -tapahtumasta (sisämarkkinaviikko), joka kokoaisi yhteen yksittäisten jäsenvaltioiden viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita.

5.3   Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (17) (IMI) on kansallisten hallintoviranomaisten yhteistyön pääasiallinen tekninen apuväline, mutta sitä voitaisiin käyttää myös sisämarkkinoiden käyttäjien foorumina.

5.4   Unionin kansalaisten Euroopan yhdentymiselle osoittama tuki heikkenee. Tähän puuttuminen edellyttää tiivistä ja kohdennettua viestintästrategiaa ja kaikkien sellaisten välineiden hyödyntämistä, joilla tuetaan niin liikeyrityksiä kuin työntekijöitä ja kansalaisiakin. Näitä ovat mm. SOLVIT, EURES, Yritys-Eurooppa-verkosto, Euroopan kuluttajaneuvontakeskukset ja RAPEX. Sinun Eurooppasi -portaalin kehittäminen yrityksille ja kansalaisille voi olla hyödyllistä, mutta vain siinä tapauksessa, että tieto on kattavaa, asiaankuuluvaa, arvovaltaista ja kaikkien saatavilla. On tarpeen tunnustaa, että myös kansalaisilla ja liikeyrityksillä on oltava mahdollisuus esittää kysymyksensä suoraan jollekin henkilölle pelkkään sähköiseen materiaaliin turvautumisen sijasta.

---

(1)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 47.

(2)  KOM(2010) 608 lopullinen; ETSK:n lausunto, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 47.

(3)  KOM(2010) 135 lopullinen, 31.3.2010 ja KOM(2010) 623 lopullinen, 27.10.2010.

(4)  http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:FI:PDF.

(5)  http://ec.europa.eu/justice/citizen/files/com_2010_603_en.pdf.

(6)  EUVL C 248, 25.8.2011, s. 87.

(7)  Eurooppalainen tutkintojen viitekehys, European Qualifications Framework.

(8)  EUVL C 18, 19.1.2011, s. 105.

(9)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 109.

(10)  EUVL C 306, 16.12.2009, s. 51.

(11)  EUVL C 318, 23.12.2009, s. 101.

(12)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 105.

(13)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 1.

(14)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 7.

(15)  Ks. seuraavat ETSK:n lausunnot: EUVL C 224, 30.8.2008, s. 32, EUVL C 318, 29.10.2011, s. 99. ja EUVL C 318, 29.10.2011, s. 113.

(16)  ”Eurooppalaiset julkisia hankintoja koskevat käytännesäännöt, jotka parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia”, SEC(2008) 2193.

(17)  Lisätietoja saa osoitteesta http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net/index.html.

---