29.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/105

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) ilmaisee tukensa ja arvostuksensa komissiolle ja on samaa mieltä sen kanssa Euroopan digitaalistrategian piiriin kuuluvan tiedonannon sisällöstä. Niiden välineiden uudistaminen, joilla säädellään taloussuhteita ja teknologista innovointia sekä saadaan aikaan huomattavia säästöjä, auttaa levittämään innovaatioita ja saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

1.2

Digitaalistrategian loppuunsaattaminen on keskeinen kannustin sisämarkkinoiden elvyttämiseksi uudelleen kestäväpohjaisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen osatekijänä.

1.3

ETSK painottaa, että on erityisesti otettava huomioon sähköisen laskutuksen laajan yleistymisen tuomat edut. Kyseisten etujen on jakauduttava oikeudenmukaisesti kaikkien yritysten, mutta etenkin pk-yritysten kesken. Niiden erityistarpeisiin, kuten digitaaliseen lukutaitoon sekä digitaalisille foorumeille osallistumisesta ja hallinnointiohjelmien käytöstä aiheutuvien kustannusten rajoittamiseen, on kiinnitettävä erityistä huomiota.

1.4

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään toimiin sähköisiä allekirjoituksia käsittelevän uuden lainsäädännön etenemisen vauhdittamiseksi ja pohtii, olisiko asianmukaista antaa direktiivin sijaan asetus, jotta vältettäisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiseen liittyvät tulkintaerot ja -ongelmat, joiden takia asianomaiset säädökset eroavat edelleen toisistaan.

Välillisen verotuksen (alv) järjestelmän uudistuksessa otetaan jo huomioon sähköisten kuittien ja paperikuittien rinnastaminen kirjanpitoaineiston ja laskujen säilyttämisessä. Jäsenvaltioiden veroviranomaisten tulisi sovittaa lainsäädäntönsä mahdollisimman pian tämän säännöksen mukaiseksi.

1.5

Etenkin pk-yritysten osalta ETSK suosittaa niiden intressien suojelemista alv:n maksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Alv tulisi periä ennemminkin sähköisen laskun maksamisen yhteydessä kuin tiettynä ajankohtana antopäivästä lähtien. Uudessa järjestelmässä on otettava asianmukaisesti huomioon ongelmat, joita pk-yrityksillä saattaa olla käytettävissä olevien rahavarojen hallinnoinnissa.

1.6

ETSK kannattaa sähköisen laskutuksen nopeaa ja laaja-alaista omaksumista mutta katsoo, että sen tulisi olla yksi vaihtoehto. Vaikka komitea kannattaakin toimenpiteen tavoitteita, se katsoo, ettei järjestelmän pakollista käyttöönottoa varten ole olemassa edellytyksiä.

1.7

ETSK suosittaa komissiolle, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimet toteutetaan varovasti ja huolellisesti, jottei yrityksille eikä kuluttajille luoda tarpeettomia ja raskaita ongelmia.

1.8

Kahden oikeudellisesti samanarvoisen järjestelmän, sähköisenä ja paperiversiona toteutettavan laskutuksen, olemassaolo mahdollistaa sen, että jokainen voi valita erityistarpeisiinsa sopivimman mallin.

1.9

ETSK kehottaa komissiota hyväksymään sähköisen laskutuksen yleiset standardit. Järjestelmien standardointi ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä tekijöitä sähköisen laskutuksen yleistymisen ja menestyksen kannalta. Ne mahdollistavat sisämarkkinoiden kehittymisen sekä markkinatoimijoiden määrän lisääntymisen.

Nykytilanteessa markkinoille on kuitenkin tyypillistä pirstaleisuus ja sisäisen kommunikoinnin puute, mikä itse asiassa estää tämän rajatylittävällä tasolla hyödyllisen välineen kehittämisen.

1.10

PEPPOL-kokeiluhanketta olisi laajennettava niin, että nivotaan pysyvästi toisiinsa ne alueet, joilla jo sovelletaan sähköistä laskutusta. Pk-yritysten tarpeisiin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

1.11

Sähköisen laskutuksen kohderyhmien joukosta tiedonannossa ei tarkastella kuluttajien tarpeita eikä intressejä. Vain henkilöt, jotka ovat tottuneet käyttämään tietotekniikkaa, voivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta saada sähköisiä laskuja.

1.12

Kyseisen välineen yleistyminen mahdollistaisi sellaisen suotuisan kierteen muodostumisen, johon liittyvät sähköisen luettelon lukeminen, hankinnan valinta ja tilaus, tavaran lähetys, laskun antaminen, maksu ja sovellettavan alv-asteen mukaisen summan automaattinen laskeminen ja samanaikainen tulouttaminen veroviranomaisille tavarasta ja operaattorista riippuen.

1.13

Menettelyjen nopeuttaminen säästää huomattavasti aikaa, parantaa laskujen maksamista ajallaan ja vähentää väärien laskujen määrää.

1.14

EU:n rahoittamissa sähköisen liiketoiminnan hankkeissa tulisi edellyttää, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä osallistuu tiettyyn prosenttiosuuteen kaikista kokeiluhankkeista. Näin kiinnitettäisiin huomiota jo aloitteiden alkuvaiheista lähtien pk-yritysten tarpeisiin, ja etenkin voitaisiin vaikuttaa pk-yrityksiä hyödyttävien teknologisten innovaatioiden (esimerkiksi PEPPOL-hankkeen) kehittämiseen.

1.15

Euroopan komission olisi painotettava sitä, että jäsenvaltioiden julkishallintojen on noudatettava sähköisen ja paperiversiona toteutettavan laskutuksen ”yhdenmukaisen kohtelun” periaatetta ja poistettava rajatylittävän kaupan esteet. Etenkin olisi poistettava velvoite käyttää tiettyjä teknologisia sovelluksia (muun muassa sähköistä allekirjoitusta), joita ei tarvita paperiversiona lähetetyissä laskuissa, ja – jos kaikki muut vaatimukset on täytetty – poistettava eräissä jäsenvaltioissa vielä sovellettava velvoite tulostaa sähköiset laskut verotarkastusta varten.

1.16

Pk-yrityksiä varten voitaisiin laatia erityisohjelmin kannustimia yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. On harkittava aluepolitiikan pääosaston osallistumista toimiin.

1.17

ETSK suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen sähköisen laskutuksen foorumin perustamiseen ja on valmis osallistumaan sen toimintaan.

2.1

Lasku on kauppakumppanien sekä niiden ja peruskäyttäjien välillä vaihdettu perusluonteinen asiakirja. Laskun ensisijaisena tehtävänä on esittää ostajalle myyjän maksuvaatimus toimitetuista hyödykkeistä tai suoritetuista palveluista. Lisäksi lasku on tärkeä kirjanpitoasiakirja, ja sillä on mahdollisia oikeudellisia vaikutuksia molempiin kauppakumppaneihin. Lasku on itse asiassa yritysten ja kuluttajien välinen sopimusasiakirja. Eräissä maissa lasku on keskeinen veroilmoituksiin, korvauksiin sekä vienti- ja tuonti-ilmoituksiin liitettävä asiakirja.

2.2

Asianomaiset osapuolet ovat ostaja ja myyjä. Eräissä tapauksissa tavaran lähettäjä ja vastaanottaja voivat olla kolmansia osapuolia, kuten kuljettajan tai logistiikkapalvelujen operaattorin tapauksessa.

2.3

Sähköinen laskutus on automaattinen prosessi, jossa laskutustiedot laaditaan, lähetetään, vastaanotetaan ja käsitellään sähköisesti. Se on palveluntarjoajan näkökulmasta osa monisäikeistä liiketoimintaprosessien verkkoa ja menettelyjä, jotka muodostavat tilauksesta saamisten vastaanottoon ulottuvan ketjun. Ostajan näkökulmasta se liittyy ostosta maksuun ulottuvaan ketjuun.

2.4

Euroopan unionin seitsemästä lippulaivahankkeesta Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi ”Euroopan digitaalistrategiassa” pyritään lainsäädäntöä mukauttamalla tukemaan sellaisen tietotekniikan kehittämistä, jonka avulla voidaan toteuttaa sisämarkkinat muun muassa yksinkertaistamisen ja kustannusten vähentämisen kautta. Tässä yhteydessä hyväksytään yli sata aloitetta ja yli 30 lainsäädäntöaloitetta, jotta tulevina kymmenenä vuotena voidaan toteuttaa 13 keskeistä suoritustavoitetta.

2.5

Komission tiedonannossa, joka julkaistiin viisi vuotta kestäneiden valmistelujen ja perinpohjaisten kuulemisten jälkeen, tarkastellaan erittäin tärkeää toimintasuunnitelman alaa, sähköistä laskutusta, ja asetetaan tavoitteeksi, että sähköisestä laskutuksesta muodostuu vuoteen 2020 mennessä yleisin laskutustapa. Laskelmien mukaan kaikista yritysten lähettämistä laskuista sähköisten laskujen osuus on nykyisin vain viisi prosenttia.

2.6

Komissio laskee, että potentiaalinen säästö voisi olla kuudessa vuodessa 240 miljardia euroa (1). Eurooppalainen tilitoimistojen järjestö on päätynyt samankaltaisiin tuloksiin: se arvioi, että yritykset voisivat säästää laskutustietojen automaattisen käsittelyn avulla jopa 80 prosenttia juoksevista kustannuksista, kun paperia ei kuluisi ja työpanos pienenisi huomattavasti. Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) kehittämisen ansiosta laskutus voidaan yhdistää maksuprosessiin, integroida järjestelmät ja ottaa käyttöön ”yhteentoimivat eurooppalaiset sähköiset laskutusjärjestelyt”.

2.7

Määritellyt painopisteet ovat seuraavat:

3.1

ETSK kannattaa vakaumuksellisesti lippulaivahanketta ”Euroopan digitaalistrategia” ja suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen. ETSK on useissa aiemmissa lausunnoissaan (2) ilmaissut kannattavansa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä edistävien ohjelmien ja lainsäädäntöaloitteiden hyväksymistä.

3.2

Euroopassa laaditaan yli 30 miljardia laskua. Vuonna 2011 sähköpostitse odotetaan lähetettävän 3 miljardia laskua, mutta vain osa niistä on sähköisiä laskuja. Tätä järjestelmää käyttää jo yli 4,5 miljoonaa yritystä ja yli 75 miljoonaa kuluttajaa. Alan suurimmat operaattorit, jotka tarjoavat palvelujaan sähköisen laskutuksen alalla, kaksinkertaistavat muutamassa kuukaudessa liikevaihtonsa.

3.3

Asiantuntijaryhmällä teetetyissä komission selvityksissä arvioidaan, että säästö kirjanpitoasiakirjan esittäjälle voi olla useita euroja kutakin laskua kohti. Automaattisten sähköisten lähetysten avulla voidaan perinteisiin paperiversioina toteutettaviin laskutusprosesseihin verrattuna säästää jopa 60–80 prosenttia. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa 1–2 prosentin säästöä hallintokustannuksissa. Alan merkittävimpien asiantuntijoiden arvioiden mukaan sähköiseen laskutukseen tehtävä investointi on taloudellisesti tuottoisa jo kuuden kuukauden kuluttua. (3)

3.4

Komissio toivoo tiedonannossaan, että sähköisestä laskutuksesta tulee yleinen menetelmä, mutta siinä ei mainita, miksi sen toteuttamiseen tarvitaan niin pitkä aika. ETSK sitä vastoin katsoo, että kyseisen tavoitteen saavuttamista on nopeutettava kaikin mahdollisin toimin.

3.5

ETSK korostaa, että sähköinen laskutus voi antaa merkittävän panoksen paperinkulutuksen sekä kuljetuksesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Komitea suhtautuu tähän myönteisesti.

3.6

ETSK kannattaa ja pitää hyvin tärkeänä sitä, että komission perustaman asiantuntijaryhmän tutkimuksessa painotetaan pk-yrityksiä ja niiden tekemiä huomioita.

3.7

ETSK suosittaa, että hyväksytään kaikki mahdolliset toimet, jotta helpotetaan erikoistuneiden toimijoiden suuren määrän vakiintumista ja vältetään tosiasiallisten pienten monopolien syntyminen, sillä ne hyötyisivät väistämättä hallitsevasta asemasta.

3.8

ETSK kehottaa komissiota laatimaan aloitteita, joiden avulla voidaan hyväksyä ja ottaa käyttöön YK:n Euroopan talouskomission alaisen hallitustenvälisen organisaation UN/CEFACTin (4) laatima mallistandardi. Näin voitaisiin kehittää maailmanlaajuisesti merkittävä työohjelma, jotta päästäisiin koordinointiin ja yhteistyöhön sähköisten standardien ja yritysten välisen kaupan aloilla.

3.9

Eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön sähköisen laskutuksen julkisissa hankinnoissa. Neuvoston olisi tuettava näiden hyvien käytänteiden yleistä omaksumista asianmukaisena välineenä sähköisen laskutuksen yleistämiseksi. Komission tukemaa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvää laaja-alaista PEPPOL-kokeiluhanketta (Pan-European Public Procurement Online) olisi laajennettava niin, että hyväksytään laaditut standardit ja tuetaan niitä sekä nivotaan toisiinsa ne Euroopan alueet, joilla jo sovelletaan sähköisiä hankintoja.

3.10

ETSK suhtautuu myönteisesti kyseiseen aloitteeseen mutta suosittaa, että sähköisen laskutuksen käyttö ulotetaan myös muihin operaattoreihin ja että markkinat avataan muille toimijoille. Sähköisiä laskutuspalveluja tarjoaa nykyisin noin 400 operaattoria, jotka toimivat etenkin paikallistasolla ja joilla on laaja tuotevalikoima. Valitettavasti ollaan vielä kaukana järjestelmien yhteentoimivuudesta. Kattavat yhteiset standardit, joiden hyväksymistä ETSK suosittaa, ovat erittäin tärkeitä, jotta nopeutetaan Euroopan yhtenäismarkkinoiden toteuttamista ja ulotetaan yhtenäismarkkinoiden hyödyt laajaan toimijoiden joukkoon, etenkin pk-yrityksiin, niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi.

3.11

Yhtenäisten sähköisen laskutuksen mallien hyödyt ovat ilmeisiä. Nykyisin markkinat ovat pirstaleiset ja niillä on hankala kommunikoida. ETSK kannattaa aloitteita, joilla pyritään edistämään yhä integroidumpia yhteentoimivuustasoja, ja on tyytyväinen siihen, että malli UN/CEFACT CII v.2 (Cross-Industry Invoice) on asetettu ISO 20022 -laskutussanomastandardin kehittämisen perustaksi.

3.12

Kattavissa standardeissa olisi otettava poikkeuksetta huomioon hankintamenettelyt, jotta yritykset eivät joutuisi automatisoimaan laskutusta irrallaan hankinta- tai esimerkiksi tilausprosessista. Tämä heikentäisi tehokkuutta. CEN / BII -profiilien kehittämistä koko hankintaketjulle olisi edistettävä ja seurattava tarkasti, sillä PEPPOL-järjestelmässä käytettävät sähköiset asiakirjat perustuvat niihin. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota UBL-standardin asteittaiseen käyttöönottoon EU:n jäsenvaltioissa etenkin julkissektorilla. Tällaisten yleisten standardien käyttöönottoon tulisi kannustaa.

3.13

Veroviranomaiset voivat tulevaisuudessa, kun sähköisen laskutuksen järjestelmä on yleisessä käytössä, epäilemättä hyötyä sähköisestä laskutuksesta, kun laskun maksun yhteydessä maksetaan samanaikaisesti alv. Integraatio yhtenäisen euromaksualueen kanssa saattaa tehostaa veronkantojärjestelmää. ETSK suosittaa komissiolle, että se ottaa asian huomioon, jotta vältetään pk-yrityksiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset etenkin käytettävissä olevien rahavarojen hallinnoinnissa.

3.14

Säästöjä syntyy etenkin veroilmoitusten hallinnassa ja automaattisten maksujen kustannuksissa. Yleisesti ottaen veronkantoon, valvontaan ja veropalvelujen hallintaan liittyvien kustannusten alentaminen on ajanmukaistamis- ja tehostamistavoite talousjärjestelmässä. Laskutusprosessin automatisointi saattaa vähentää veronkiertoa, minkä ansiosta järjestelmässä vapautuu resursseja, jotka voidaan käyttää talous- ja tuotantotoiminnan tukemiseen.

3.15

ETSK kannattaa sähköisestä allekirjoituksesta annetun direktiivin 1999/93/EY pikaista tarkistusta, jotta voidaan ottaa käyttöön lakisääteinen järjestelmä turvallisen ja taatun sähköisen allekirjoituksen tunnustamiseksi sekä sen yhteentoimivuuden varmistamiseksi Euroopassa. Komitea kehottaa komissiota painottamaan asian kiireellisyyttä neuvostossa ja parlamentissa, jotta ne hyväksyisivät pikaisesti asianomaiset säännökset. Erot saatettaessa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja eräissä jäsenvaltioissa sovellettava velvoite käyttää järjestelmää ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia etenkin pk-yrityksille, jotka katsovat, että sähköiset allekirjoitukset ovat yksi suurimmista ja tarpeettomimmista sähköisen laskutuksen esteistä. Mitä tulee lainsäädäntövälineen valintaan, ETSK pohtii, olisiko nyt oikea hetki antaa asetus, jotta tuloksena olisi vihdoin yhtenäinen lainsäädäntö, jolla vastattaisiin sisämarkkinoiden toimenpidepaketilla luotuihin odotuksiin.

3.16

Eurooppalaiset eivät nykyisten haittojen, byrokraattisten esteiden ja hallintovelvoitteiden vuoksi tunnista yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kuluttajat odottavat edelleen mahtipontisesti esitettyjä etuja esimerkiksi rahoitus- ja energia-aloilla, joilla on ainoastaan unionin lainsäädännöllä hyväksytty kuluttajia hyödyttäviä säännöksiä (kolmas energiapaketti, yhtenäinen euromaksualue, rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi jne.).

3.17

ETSK katsoo, että komission tiedonantoon sisältyvä ehdotus on oikeansuuntainen, ja toivoo, että kaiken kaikkiaan nopeutettaisiin päätöksentekoprosesseja ja hankkeen toteutusaikataulua, jotta työntekijöille, kansalaisille ja yrityksille voitaisiin tarjota yhdenmukainen tai paremminkin yhtenäisesti säännelty lainsäädäntökehys.