This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62021CN0576
Case C-576/21 P: Appeal brought on 17 September 2021 by Ana Carla Mendes de Almeida against the order of the General Court (Ninth Chamber) delivered on 8 July 2021 in Case T-75/21 Ana Carla Mendes de Almeida v Council of the European Union
Asia C-576/21 P: Valitus, jonka Ana Carla Mendes de Almeida on tehnyt 17.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-75/21, Mendes de Almeida v. neuvosto, 8.7.2021 antamasta määräyksestä
Asia C-576/21 P: Valitus, jonka Ana Carla Mendes de Almeida on tehnyt 17.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-75/21, Mendes de Almeida v. neuvosto, 8.7.2021 antamasta määräyksestä
EUVL C 471, 22.11.2021, p. 29–31
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
22.11.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 471/29 |
Valitus, jonka Ana Carla Mendes de Almeida on tehnyt 17.9.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-75/21, Mendes de Almeida v. neuvosto, 8.7.2021 antamasta määräyksestä
(Asia C-576/21 P)
(2021/C 471/37)
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Asianosaiset
Valittaja: Ana Carla Mendes de Almeida (edustajat: R. Leandro Vasconcelos, M. Marques de Carvalho ja P. Almeida Sande, advogados)
Muu osapuoli: Euroopan unionin neuvosto
Vaatimukset
|
— |
Unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) 8.7.2021 asiassa T-75/21 antamaan määräykseen sisältyvä päätös, jolla jätettiin liian myöhään nostettuna tutkimatta valittajan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 263 artiklan nojalla nostama kanne, jolla vaadittiin kumoamaan Euroopan syyttäjänviraston Euroopan syyttäjien nimittämisestä 27.7.2020 annettu Euroopan unionin neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1117 (1) siltä osin kuin José Eduardo Moreira Alves d’Oliveira Guerra nimitettiin Euroopan syyttäjänviraston Euroopan syyttäjäksi väliaikaisena toimihenkilönä palkkaluokkaan AD 13 kolmen vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia ja joka alkaa 29.7.2020, on kumottava. |
|
— |
Unionin tuomioistuimen on perussäännön 61 artiklan nojalla annettava lopullinen ratkaisu asiassa sitten, kun sillä on tiedossaan kaikki tarpeelliset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, koska ei ole syytä katsoa, ettei asia olisi ratkaisukelpoinen. |
|
— |
Oikeudenkäyntikuluista on perussäännön 38 artiklan nojalla lausuttava unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan mukaisesti siten, että neuvosto velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.
Ensimmäinen valitusperuste: ilmeinen arviointivirhe ja oikeudellinen virhe sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että kanteen nostamisen määräaika alkaa siitä päivästä, jona riidanalainen päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mikä on valittajan mukaan vastoin tehokasta oikeussuojaa tuomioistuimissa koskevaa unionin yleistä oikeusperiaatetta, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (2) 47 artiklaa ja asetuksen (EU) 2017/1939 (3) tässä asiassa sovellettavia säännöksiä, joilla turvataan ehdokkaiden oikeudet, kuten kyseisen asetuksen systematiikasta ja sen 6 artiklassa mainitusta Euroopan syyttäjänviraston riippumattomuudesta seuraa
Valittaja vetoaa ilmeiseen arviointivirheeseen ja oikeudelliseen virheeseen siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että muutoksenhaun määräaika alkaa siitä päivästä, jolloin riidanalainen päätös julkaistaan EUVL:ssä. Valittajalla ei ollut kyseisenä ajankohtana tiedossaan seikkoja, joiden perusteella riidanalainen päätös olisi voitu riitauttaa SEUT 263 artiklassa tarkoitetulla tavalla unionin yleisessä tuomioistuimessa nostetun kanteen tueksi esitetyillä perusteilla, jotka liittyivät Portugalin hallituksen Euroopan unionin neuvostolle 29.11.2019 lähettämään kirjeeseen, jossa kyseenalaistettiin asetuksen (EU) 2017/1939 14 artiklan 3 kohdassa mainitun valintalautakunnan Portugalin hallituksen esittämistä ehdokkaista suorittama arviointi, jossa päädyttiin muuhun kuin kyseisen hallituksen parhaana pitämään ehdokkaaseen, ja siihen, että neuvosto hyväksyi kyseisen ehdokkaan. Kyseinen kirje, joka oli riidanalaisen päätöksen taustalla ja jonka olemassaolo unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisussa sivuutettiin, sisältää kaksi aineellista virhettä ja saattaa kyseenalaiseksi Euroopan syyttäjien nimittämismenettelyn rakenteen ja sen riippumattomuuden. Neuvosto antoi kyseisen kirjeen valittajalle tiedoksi vasta 27.11.2020, nimenomaisesti hänen puolustautumisoikeuksiensa käyttämistä varten. Valittaja riitauttaa sen, että muutoksenhaun määräaika voisi alkaa ennen kyseistä ajankohtaa, kuten unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisessa määräyksessä, mikä on valittajan mukaan vastoin tehokasta oikeussuojaa tuomioistuimissa koskevaa unionin yleistä oikeusperiaatetta, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa sekä asetuksen (EU) 2017/1939 6 artiklasta ilmenevää Euroopan syyttäjänviraston riippumattomuuden periaatetta.
Toinen valitusperuste: ilmeinen arviointivirhe ja oikeudellinen virhe sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi neuvoston ilmoittaneen riidanalaisen päätöksen yksilölliset perustelut 7.10.2020, mikä on valittajan mukaan vastoin tehokasta oikeussuojaa tuomioistuimissa koskevaa unionin yleistä oikeusperiaatetta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa
Valittaja vetoaa ilmeiseen arviointivirheeseen ja oikeudelliseen virheeseen siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että valittaja oli joka tapauksessa saanut tiedon riidanalaisesta päätöksestä 7.10.2020 päivätyllä kirjeellä, jossa neuvosto ilmoitti hänelle kyseisen päätöksen yksilölliset perustelut. Neuvosto ei valittajan mukaan kuitenkaan ilmoittanut Portugalin hallituksen neuvostolle 29.11.2019 lähettämän kirjeen olemassaolosta, vaikka se vasta antoi aiheen hakea muutosta riidanalaiseen päätökseen.
Kolmas, toissijainen valitusperuste: anteeksi annettavaa erehdystä koskevan oikeuskäytännön soveltamatta jättäminen tai liian rajoittava soveltaminen sekä ennalta-arvaamatonta tapahtumaa tai ylivoimaista estettä koskevan perustelun sivuuttaminen
Valittaja katsoo, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tieto päätöksen lopullisuudesta tai SEUT 263 artiklan perusteella sovellettava muutoksenhakuaika ei sellaisenaan sulje pois sitä, että yksityinen voi vedota anteeksi annettavaan erehdykseen, joka voi oikeuttaa kanteen nostamisen myöhässä. Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut valituksenalaisessa määräyksessä huomioon sitä, että neuvosto oli pitänyt Portugalin hallituksen kirjeen omana tietonaan 27.11.2020 saakka, jolloin se antoi kirjeen tiedoksi valittajalle. Valittaja katsoo, että tällainen tilanne voi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkitä anteeksi annettavaa erehdystä, joka voi oikeuttaa kanteen nostamisen myöhässä. Unionin yleinen tuomioistuin sivuutti valittajan mukaan myös ennalta arvaamattoman tapahtuman tai ylivoimaisen esteen perusteena prosessuaalisia määräaikoja koskevien unionin säännösten soveltamisesta poikkeamiselle.
(3) Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12.10.2017 annettu neuvoston asetus (EU) 2017/1939 (EUVL 2017, L 283, s. 1)