Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62007CA0162

    Asia C-162/07: Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.5.2008 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ampliscientifica Srl ja Amplifin SpA v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate (Kuudes arvonlisäverodirektiivi — Verovelvolliset — 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta — Emoyhtiöt ja tytäryhtiöt — Jäsenvaltion toteuttama verovelvollisryhmiä koskeva järjestelmä — Edellytykset — Seuraukset)

    EUVL C 171, 5.7.2008, p. 8–9 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    5.7.2008   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 171/8


    Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 22.5.2008 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Ampliscientifica Srl ja Amplifin SpA v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate

    (Asia C-162/07) (1)

    (Kuudes arvonlisäverodirektiivi - Verovelvolliset - 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta - Emoyhtiöt ja tytäryhtiöt - Jäsenvaltion toteuttama verovelvollisryhmiä koskeva järjestelmä - Edellytykset - Seuraukset)

    (2008/C 171/14)

    Oikeudenkäyntikieli: italia

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Corte suprema di cassazione

    Pääasian asianosaiset

    Kantajat: Ampliscientifica Srl ja Amplifin SpA

    Vastaajat: Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate

    Oikeudenkäynnin kohde

    Ennakkoratkaisupyyntö — Corte suprema di cassazione — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EYVL L 145, s. 1) 4 artiklan 4 kohdan toisen kohdan tulkinta — ”Henkilöt, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa” — Käsitteen riittävä täsmällisyys, jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa säädettyä arvonlisäverojärjestelmää — Suhteen käsite — Kansallinen säännös, jossa oikeuden väärinkäytön estämiseksi suhteen olemassaolon edellytykseksi on asetettu vähimmäiskesto

    Tuomiolauselma

    1)

    Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta on säännös, jonka soveltamisen edellytyksenä on, että jäsenvaltio kuulee etukäteen neuvoa-antavaa arvonlisäverokomiteaa ja antaa kansallista lainsäädäntöä, jossa mahdollistetaan se, että sellaisia maan alueelle sijoittautuneita henkilöitä ja erityisesti yhtiöitä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa, voidaan lakata käsittelemästä arvonlisäveron osalta erillisinä verovelvollisina ja niitä näin käsitellään yhtenä verovelvollisena, jolle yksin voidaan myöntää erillinen arvonlisäverotunniste ja jolla on tämän seurauksena yksin oikeus antaa arvonlisäveroilmoitukset. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on selvittää, täyttääkö pääasian kohteena olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö nämä edellytykset, erityisesti kun otetaan huomioon, että jos neuvoa-antavaa arvonlisäverokomiteaa ei ole kuultu, kansallisella lainsäädännöllä, joka täyttää nämä edellytykset, olisi toteutettu täytäntöönpano kuudennen direktiivin 77/388 4 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa asetetun menettelyä koskevan edellytyksen vastaisesti.

    2)

    Verotuksen neutraalisuuden periaate ei ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa rajoitutaan kohtelemaan eri tavalla sellaisia verovelvollisia, jotka haluavat, että niihin sovelletaan yksinkertaistettua arvonlisäveron suoritus- ja ilmoituksentekomenettelyä, sen mukaan, omistaako emoyksikkö tai -yhtiö yli 50 prosenttia niihin alisteisuussuhteessa olevien henkilöiden osakkeista tai osakkuuksista viimeistään veroilmoitusta edeltävän kalenterivuoden alusta alkaen vai täyttääkö se päinvastoin nämä edellytykset vasta tuon päivän jälkeen. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on selvittää, onko pääasian kohteena olevan kaltainen kansallinen lainsäädäntö tällainen toimenpide. Myöskään oikeuden väärinkäytön kiellon periaate tai suhteellisuusperiaate eivät ole esteenä tällaiselle lainsäädännölle.


    (1)  EUVL C 140, 23.6.2007.


    Top