31.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 173/7

Esittelijä:

Lutz RIBBE

1.1

ETSK toistaa (1) painokkaasti kantansa, jonka mukaan on tärkeä pitää yllä ja kehittää edelleen erillistä EU:n rahoitusohjelmaa, jonka kohteena ovat ympäristö, biologisen monimuotoisuuden suojeleminen ja parantaminen, resurssitehokkuus, kestävä kehitys, viestintä ja tiedottaminen sekä valtiosta riippumattomien ympäristöjärjestöjen tukeminen.

1.2

Life-ohjelmalla on kuluneiden 25 vuoden aikana ollut huomattava merkitys eurooppalaisen ympäristö- ja enenevästi myös kestävyyspolitiikan kannalta. Sitä voidaan nykyään pitää oikeutetusti EU:n ympäristöpolitiikan välttämättömänä osana ja sitä oleellisesti vahvistavana tekijänä.

1.3

Life-ohjelma on vahvistanut ympäristöpolitiikkaa kahdella tavalla. Life-hankkeet ovat

1.4

Life-ohjelma, jonka jatkuvaa mukauttamista uusiin haasteisiin on arvostettava erityisesti, on osoittanut myös, että kansalaisyhteiskunnassa on suuri potentiaali ja valmius toimia EU:n ympäristö- ja kestävyyspolitiikan täytäntöönpanon ja kehittämisen puolesta. EU:n lainsäädännön täytäntöön paneminen on paljon enemmän kuin pelkkä lainsäädäntötoimenpide, joka jäsenvaltioiden on toteutettava. Ympäristö- ja kestävyyspolitiikan onnistuminen on riippuvainen kansalaisten hyväksynnästä, politiikan on oltava avointa, ja siitä on tiedotettava. Tässäkin Life-ohjelma antaa erittäin arvokkaan panoksen.

1.5

Life-hankkeet tuovat kuitenkin usein myös välittömästi tai välillisesti ilmi poliittisten päätösten ristiriitaisuudet, myös EU-tasolla. Vaikka tämä saattaa olla joillekin päätöksentekijöille epämiellyttävää, sitä tulisi pitää arvokkaana panoksena, joka voi viime kädessä johtaa ympäristönsuojelun vahvempaan integrointiin muihin politiikanaloihin.

1.6

YK-toimintaohjelman 2030 (eli kestävän kehityksen tavoitteiden) toteuttaminen EU-politiikassa on yksi unionin lähivuosien suurimmista haasteista. Life-ohjelmalla on oltava tässä tukitehtävä. Kyse ei ole pelkästään siitä, että tiiviissä vuoropuhelussa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan ryhmien kanssa etsitään tehokkaimpia täytäntöönpanokeinoja. Myös useiden komission yksiköiden ja jäsenvaltioissa vastaavasti useiden ministeriöiden, viranomaisten ja virastojen, joille kestävyyspolitiikka on tähän asti ollut lähinnä sivuasia, on muutettava ajattelutapaansa, jotta paljon puhuttu luonnon- ja ympäristönsuojelun integrointi muihin politiikanaloihin muuttuu todellisuudeksi.

1.7

ETSK suosittaa joitain muutoksia:

1.8

Ilmastopoliittista osaa on tulevaisuudessa vahvistettava entisestään. Tämä koskee erityisesti mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä, joihin asianomaiset kansalaiset, maataloustuottajat, kaupungit tai kunnat ja alueet voivat itse ryhtyä.

2.1

Vuonna 1992 luotu Life-ohjelma on EU:n tärkein ympäristöalan tukiohjelma. Sen tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta ja luontotyyppejä (erityisesti Natura 2000 -verkoston avulla) sekä edistää resurssitehokkuutta, ilmastonsuojelua, viestintää ja tiedottamista. Life-ohjelmalla on kaudella 2014–2020 käytettävissään 3,456 miljardin euron määrärahat, kun edellisellä seitsemän vuoden ohjelmakaudella määrärahoja oli noin 2 miljardia euroa.

2.2

Ohjelmalla on seuraavat päätavoitteet:

2.3

Tukikauteen 2007–2013 verrattuna Life-ohjelmassa on lukuisia uusia piirteistä:

2.4

Tukikaudella 2014–2020 Life-ohjelman rakenne on seuraava:

2.5

Euroopan komissio toteuttaa 30. kesäkuuta 2017 mennessä Life-ohjelman väliarvioinnin ja on pyytänyt ETSK:ta ja alueiden komiteaa antamaan ennen väliarvioinnin julkistamista lausunnon Life-ohjelman uudesta muodosta vuonna 2014 käyttöön otetut uudistukset huomioon ottaen.

3.1

ETSK:n mielestä on liian aikaista antaa meneillään olevasta ohjelmakaudesta pätevää ”väliarviota”, sillä uuden ohjelmakauden ensimmäiset hankkeet on myönnetty vasta vuonna 2015 ja valtaosaa niistä ei vielä ole saatu edes päätökseen, saati että ne olisivat jo arvioitavissa. Komitea haluaa kuitenkin tähänastisten ohjelmakausien arvioinnin pohjalta antaa alustavan panoksen Life-ohjelman muotoiluun tukikaudeksi 2021–2028.

3.2

Life-ohjelmalla on kuluneiden 25 vuoden aikana ollut huomattava merkitys eurooppalaisen ympäristö- ja enenevästi myös kestävyyspolitiikan kannalta. Se on antanut mittaamattoman panoksen biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen. Sitä voidaan nykyään pitää oikeutetusti EU:n ympäristöpolitiikan välttämättömänä osana ja sitä oleellisesti vahvistavana tekijänä.

3.3

Life-ohjelma on vahvistanut ympäristöpolitiikkaa kahdella tavalla. Life-hankkeet ovat

3.4

Life-ohjelma on monilla tähän mennessä tuetuilla hankkeilla osoittanut, että kansalaisyhteiskunnassa on suuri potentiaali ja valmius toimia EU:n ympäristö- ja kestävyyspolitiikan täytäntöönpanon ja kehittämisen puolesta. EU:n lainsäädännön täytäntöön paneminen on paljon enemmän kuin pelkkä lainsäädäntötoimenpide, joka jäsenvaltioiden on toteutettava. Ympäristö- ja kestävyyspolitiikan onnistuminen on riippuvainen kansalaisten hyväksynnästä, politiikan on oltava avointa, ja siitä on tiedotettava. Tässäkin Life-ohjelma antaa erittäin arvokkaan ja välttämättömän panoksen.

3.5

Life-hankkeet tuovat kuitenkin usein myös välittömästi tai välillisesti ilmi poliittisten päätösten ristiriitaisuudet, myös EU-tasolla. Vaikka tämä saattaa olla joillekin päätöksentekijöille epämiellyttävää, sitä tulisi pitää arvokkaana panoksena, joka voi viime kädessä johtaa ympäristönsuojelun vahvempaan integrointiin muihin politiikanaloihin.

3.6

Tässä törmätäänkin Life-ohjelman rajoihin: Life-ohjelmalla ei pystytä korjaamaan (eikä ole tarkoituskaan korjata) ongelmia, jotka johtuvat voimassa olevan ympäristölainsäädännön puutteellisesta täytäntöönpanosta tai ympäristönäkökohtien puutteellisesta huomioon ottamisesta muilla politiikanaloilla. Asiaa voidaan havainnollistaa kolmella esimerkillä:

3.6.1

Life-ohjelman avulla voidaan edistää sen tosiasian selkeyttämistä julkisuudessa, että ilman puhtautta koskevan EU-politiikan ensisijaisena tavoitteena on vähentää haitta-aineiden aiheuttamaa väestön terveyden vaarantumista. Life-ohjelmalla ei kuitenkaan voida ratkaista erimielisyyksiä, joita esimerkiksi Saksassa esiintyy ympäristöpoliitikkojen ja liikennepoliitikkojen välillä ja joissa on viime kädessä kyse siitä, mitä ”suojelukohdetta” pidetään tärkeämpänä (kaupunkiväestön terveyden suojelua pienhiukkasilta vai autoilijoiden oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen).

3.6.2

Life-ohjelmalla on esimerkiksi Urban Bees -hankkeen (3) kautta välitetty laajoille väestöryhmille erinomaisesti tietoa pölyttäjien merkityksestä, niihin kohdistuvista vaaratekijöistä mutta myös toimintavaihtoehdoista niiden suojelemiseksi. Esimerkiksi tiettyjen maatalouskäytäntöjen tai mehiläisille mahdollisesti vaarallisten torjunta-aineiden sallimisen aiheuttamia riskejä voidaan poistaa kuitenkin vain, jos EU:n muut yksiköt panostavat asiaan riittävästi ja jos voimassa olevaa ennalta varautumisen periaatetta sovelletaan johdonmukaisesti.

3.6.3

Itävallassa on vuodesta 1999 alkaen rahoitettu julkisin varoin (joista osa tulee Life-ohjelmasta) tähän mennessä yhteensä 45 miljoonalla eurolla menestyksekästä ohjelmaa maailmanlaajuisesti uhanalaisen kalalajin, tonavanjokilohen (4), suojelemiseksi. Save-jokeen laskevat joet ovat lajin ensisijainen esiintymisalue. Hiljattainen tutkimus on osoittanut, että tonavanjokilohen esiintymisalueelle on suunniteltu noin 600 vesivoimalan rakentamista. Asiantuntijat odottavat, että tonavanjokilohen kanta vähenee näiden toimien myötä jopa 70 prosenttia. Joidenkin vesivoimaloiden rakentamista on tarkoitus tukea myös EU-varoin.

3.7

Komitea pitääkin myönteisenä, että Life-ohjelmassa kiinnitetään nyt enemmän huomiota lainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseen paitsi asianomaisten viranomaisten myös valvontaelinten kohdalla.

3.8

ETSK pitää tervetulleena, että Life-ohjelman luonteeseen on viime vuosina kuulunut joustavuus ja kyky mukautua uusiin haasteisiin ja kerättyihin kokemuksiin. Tämä pätee myös uudella rahoituskaudella 2014–2020:

4.1

Mikään ohjelma ei ole niin hyvä, etteikö sitä voisi parantaa. Tästä huolimatta ETSK vahvistaa (6) lähtökohtaisesti vahvan kannatuksensa tämän talousarviossa eriytetyn rahoitusohjelman jatkamiselle meneillään olevan rahoituskauden jälkeen. Se on tarpeen, koska lukuisista kannustavista edistysaskeleista ja suuntaa-antavista päätöksistä (mm. YK-toimintaohjelma 2030, Pariisin ilmastopäätökset, biologista monimuotoisuutta koskeva EU-strategia) huolimatta ympäristöongelmia ei ole vielä läheskään ratkaistu eikä siirtymää resurssitehokkaaseen, vähäpäästöiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttävään EU-politiikkaan ole vielä onnistuttu käynnistämään. Päinvastoin: Euroopan komissio ja Euroopan ympäristökeskus esittävät itse useissa raporteissa, että ympäristön kuormitus on osittain jopa kasvamassa (7).

4.2

Luonnonsuojeludirektiivien REFIT-prosessissa tehdyt analyysit ovat osoittaneet selkeästi, että oikeudelliset puitteet ovat asianmukaiset mutta että rahoitusvarat ovat aivan riittämättömät Natura 2000 -verkoston tavoitepohjaisen hallinnoinnin mahdollistamiseksi. Tämä Euroopan biologisen monimuotoisuuden suojelemisen perustehtävä vaatii ehdottomasti asianmukaista rahoitusta.

4.3

Life-ohjelman jatkuvuudella on oleellinen merkitys EU:n ympäristöpolitiikan toimivuuden ja uskottavuuden kannalta, ja nämä on turvattava yhdistämällä ympäristöalan 7. toimintaohjelma, kestävää kehitystä koskeva YK-toimintaohjelma ja Pariisin ilmastopäätökset horisontaalisesti kaikkiin muihin eurooppalaisiin politiikanaloihin ja rahoitusohjelmiin. ETSK muistuttaa, että se on lisäksi kannattanut toistuvasti ympäristösuuntautunutta ja oikeudenmukaisempaa eurooppalaista ohjausjaksoa.

4.4

Kahden uuden rahoitusvälineen sisällyttäminen Life-ohjelmaan pilottihankkeina on ETSK:n kannattama uudistus. On vielä aivan liian aikaista ryhtyä tämän lähestymistavan arviointiin, sillä molempien välineiden – luonnonpääoman rahoitusjärjestelyn (NCFF) ja energiatehokkuuden yksityisen rahoitusvälineen (PF4EE) – ensimmäisistä hankkeista on vasta päätetty eikä niitä ole vielä toteutettu.

4.5

Kyseisellä lähestymistavalla lähdetään täysin uudelle polulle innovatiivisten rahoitusmahdollisuuksien luomiseksi luonnonsuojelu- ja energiatehokkuushankkeita varten yksityisten piensijoittajien piirissä. Tämä on tarpeellista, sillä vastaavat hankkeet ovat usein kariutuneet perinteisiin rahoitusmalleihin.

4.6

Tällä hetkellä on vaikea arvioida, kuinka menestyksekäs kyseinen ohjelmaosuus tulee olemaan, osoittautuuko yhteistyö EIP:n kanssa tarkoituksenmukaiseksi, ovatko hakumenettelyt riittävän yksinkertaisia ja ovatko rahoitusehdot, riskipääoman käyttö mukaan lukien, asianmukaisia. Tämän vuoksi ETSK kehottaa arvioimaan nimenomaan tätä Life-ohjelman osaa myöhemmin erityisen tarkkaan.

4.7

Komission tulisi omassa arvioinnissaan myös tarkastella, miten voitaisiin onnistua vielä paremmin Life-ohjelman tukemien hankkeiden muuttamisessa todellisiksi ”mallihankkeiksi” eli toistamaan niitä – mahdollisuuksien mukaan ilman lisärahoitusta – muualla Euroopassa taitotiedon siirtämistä ja taloudellista toteutettavuutta painottaen. Yksi askel voisi olla, että annetaan erityisen menestyksekkäiden hankkeiden toteuttajien tehtäväksi vastata tähän kysymykseen syventävässä hankevaiheessa.

4.8

ETSK pitää Life-ohjelmaa rahoitusvälineenä EU:n toimenpiteiden ja politiikkojen toteuttamiseksi eikä ohjelmana, jolla rahoitetaan ensisijaisesti kansallisten etujen mukaisia hankkeita. On kuitenkin tilanteita, joissa esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esittämät Life-hankkeet ovat eurooppalaisen mutteivät niinkään kansallisen edun mukaisia. Yhteisrahoituskysymys onkin tulevaisuudessa ratkaistava niin, etteivät tällaiset hankkeet kariudu siihen, että niihin ei myönnetä kansallista rahoitusosuutta. (Tällaisia tapauksia on ETSK:n tiedossa.) Lisäksi ETSK kehottaa komissiota tarkastamaan, missä määrin erityisesti kansalaisjärjestöjen kohdalla voidaan soveltaa vielä suurempia yhteisrahoitusosuuksia. Oman rahoitusosuuden kokoaminen on usein nimenomaan kansalaisjärjestöille vaikeasti voitettava este. Lisäksi tämä rahoitus tulee usein julkiselta puolelta, jolloin rahoitusosuuden myöntäjät harjoittavat selkeästi ”valintapolitiikkaa”.

4.9

ETSK arvostaa erityisesti ns. integroituja hankkeita, jotka on kehitetty Life-ohjelman puitteissa. Loistava esimerkki on hanke Belgian Nature Integrated Project (BNIP), joka kattaa Belgian koko alueen, yhdistää 28 sidosryhmää, 18 erityistä suojeluhanketta, 48 selkeästi erillistä toimenpidettä ja yhteensä yli 300 hoitosuunnitelmaa (esimerkiksi Natura 2000 -alueita varten). Hanke on koonnut yhteen 52 työntekijää seitsemästä eri ryhmästä. Se on luonut onnistuneesti yhteyksiä erilaisten tarjolla olevien EU:n rahoitusmahdollisuuksien sekä myös kansallisten resurssien välille.

Nimenomaan tällaisia sisällöllisiä ja rakenteellisia kytköksiä tulisi vahvistaa entisestään, esimerkiksi mahdollisia yhteisvaikutuksia Life-ohjelman ja entistä ympäristöystävällisemmän YMP:n välillä.

4.10

Sen lisäksi, että parannetaan Life-ohjelman ja YMP:n sisällöllisiä kytköksiä, olisi kuitenkin joka tapauksessa toteutettava myös tärkeä hallinnollinen ja budjettitekninen uudistus.

4.11

Tähän asti Natura 2000 -verkoston keskeisiä rahoitusvälineitä ovat olleet EU:n aluekehitysrahastot ja YMP:n toinen pilari, mikä perustuu komission vuonna 2004 esittämään ehdotukseen (8). ETSK kannatti ehdotusta aikanaan sillä ehdolla, että mainittuihin rahastoihin osoitetaan myös riittävästi asianomaiseen käyttötarkoitukseen sidottuja varoja. Näin ei ole tapahtunut, ja siksi ETSK pitää senaikaista lähestymistapaa riittämättömänä (9).

4.12

Tähän asti osoitetut varat eivät läheskään kata luonnonsuojeluvelvoitteiden korvaamiseen, hoitosuunnitelmien laatimiseen ja vaadittujen toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavia summia. Natura 2000 on EU:n toimivaltaan kuuluva perinteinen tehtäväalue, minkä on käytävä ilmi myös talousarviosta.

4.13

Komitea ehdottaa, että seuraavasta rahoituskaudesta alkaen kaikki Natura 2000 -verkoston täytäntöönpanoon ja ylläpitoon tarvittavat varat rahoitetaan Life-ohjelmasta ja että tämä lisävarojen tarve otetaan talousarvion laatimisessa huomioon. Komitea pyytää lisäksi komissiota selvittämään sisäisesti, voisiko Life-ohjelma olla sopiva väline Euroopan laajuisen verkon ”vihreä infrastruktuuri” (10) täytäntöön panemiseksi. Asianmukaiset rahoitusvarat olisi määriteltävä ja sisällytettävä talousarvioon. Tässä yhteydessä on varmistettava kaikkien tukitoimien johdonmukaisuus ja vältettävä ristiriitaisia tai kaksinkertaisia tukia muista EU:n rahastoista.

4.14

ETSK korostaa, että Natura 2000 -verkoston rahoituksessa on kyse Euroopan vihreän infrastruktuurin tärkeään osaan suunnatusta oleellisesta investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin paitsi elämän- ja ympäristön laadun parantumisen muodossa myös paikallisten tulojen kasvamisena.

4.15

Kestävän kehityksen tavoitteiden eli YK-toimintaohjelman 2030 toteuttaminen EU-politiikassa tulee vaatimaan useita perustavanlaatuisia muutoksia EU:n poliittisiin lähestymistapoihin (11). Se edellyttää myös

4.16

ETSK suosittaa komissiolle, että se luo Life-ohjelman vuoden 2020 jälkeisellä kaudella uusia toimia ja hankemahdollisuuksia kohdassa 4.15 mainittujen edellytysten vahvistamiseksi.

4.17

Perinteisten tutkimushankkeiden kohdalla, joita on aiemmin rahoitettu osittain Life-ohjelmasta, tulisi kysyä, soveltuisivatko niiden rahoittamiseen tulevaisuudessa paremmin komission perinteiset tutkimusalan välineet. Näin vedettäisiin myös selkeä raja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan nähden.

4.18

Ilmastokysymyksiä käsittelevää Life-ohjelman osaa on tulevaisuudessa vahvistettava entisestään. Tämä koskee erityisesti mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä, joihin asianomaiset kansalaiset, maataloustuottajat, kaupungit tai kunnat ja alueet voivat itse ryhtyä.