20.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 264/77

Esittelijä:

Paulo BARROS VALE

1.1

Aseisiin liittyvät kysymykset ovat aina kiistanalaisia, mutta traagiset tapahtumat Euroopassa ovat kiihdyttäneet asiasta käytävää keskustelua entisestään. Direktiivin tarkistamista on kuitenkin ehdottomasti arvioitava objektiivisemmin ja kiihkottomammin turvallisuus- ja markkinakysymysten tasapainoisen analysoinnin pohjalta, ja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva olennaisen tärkeä kysymys on jätettävä muiden, näin vakavan aiheen käsittelyyn paremmin soveltuvien keskustelujen yhteyteen.

1.2

Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC) ampuma-aseaiheisen tutkimuksen Study on Firearms (1) mukaan maailmassa oli vuonna 2007 noin 875 miljoonaa asetta, ja niistä vain 3 prosenttia oli poliisivoimien ja 23 prosenttia puolustusvoimien hallussa. Kun on kyse näin mittavasta teollisuuden alasta, lainsäätäjän tehtävänä on määritellä ja toteuttaa toimenpiteitä, jolla voidaan vähentää valtavien asemäärien hallussapitoon luontaisesti liittyviä piileviä vaaroja.

1.3

ETSK kannattaa tarkasteltavana olevan direktiivin hyväksymistä, sillä direktiivillä selkiytetään määritelmiä ja otetaan käyttöön uusia vaatimuksia ja entistä yhtenäisempiä sääntöjä, jotka koskevat aseiden merkintää ja hävittämistä. Komitea haluaa kuitenkin lisäksi ehdottaa toimia, joilla sen mielestä voidaan osaltaan lisätä kansalaisten turvallisuutta.

1.4

Toisin kuin muilla aloilla, joilla Euroopan unioni on antanut runsaasti lainsäädäntöä, aseteollisuuden alalla säännöt jääneet kauas siitä, mikä voisi olla mahdollista turvallisuuden sekä aseiden ja ampumatarvikkeiden ja rikolliseen toimintaan osallistuneiden henkilöiden jäljittämisen suhteen. Unionin on siis osoitettava päättäväisyyttä, kun on kyse tavoitteista, jotka turvallisuuden kaltaisella arkaluonteisella alalla tulee saavuttaa.

1.5

Koska paitsi aseiden myös ampumatarvikkeiden jäljitettävyys on tärkeää, ETSK katsoo, että keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä tulisi tutkia mahdollisuutta ohjata teollisuuden kehitystä siihen suuntaan, että ammukset varustetaan merkinnöin, joita ei voi poistaa ja jotka on sijoitettu sellaisen paikkaan, joka ei tuhoudu käytön yhteydessä. Mikäli se on teknisesti mahdollista, nämä tiedot ja muut aseita koskevat tiedot, joita lainvalvontaviranomaiset asettaisivat saataville yhteentoimiviin tietokantoihin, edistäisivät huomattavasti tutkimusten tehostamista. Näiden tietokantojen ei pidä koostua yksinomaan kansallisista rekistereistä, vaan niiden on oltava ennemminkin Euroopan laajuinen tietokanta, jota kunkin jäsenvaltion viranomaiset täydentäisivät ja johon niillä olisi pääsy.

1.6

ETSK toteaa, että Eurooppa voisi tarkastella mahdollisuutta ottaa esimerkkiä Australian ja Yhdistyneen kuningaskunnan aseiden takaisinosto-ohjelmista ja pystyä näin poistamaan markkinoilta tuhansia aseita. Vaikka liikkeellä olevien aseiden määrän ja rikosten määrän välillä ei ole osoitettu olevan suoraa yhteyttä, on kuitenkin tilastollisesti todennäköistä, että tällöin rikoksia tehtäisiin vähemmän, onnettomuuksia sattuisi harvemmin ja aseita päätyisi vähemmän rikollisten käsiin.

1.7

3D-tulostuksen teknologiseen kehitykseen liittyy vaaroja, koska tällaista teknologiaa voidaan käyttää aivan yhtä tappavien aseiden valmistukseen ilman, että aseita voidaan millään tavoin valvoa ja jäljittää. Lisäksi nämä aseet on pääosin tehty materiaaleista, joita ei voi havaita tavanomaisin turvajärjestelmin. Tämä kysymys on kiireesti otettava kansallisten turvallisuusohjelmien asialistalle, jotta voidaan yhteistuumin ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimiin tappavien aseiden täysin hallitsemattoman leviämisen torjumiseksi.

2.1

Nykytilanteessa, kun turvallisuus aiheuttaa erityistä huolta, komissio ehdottaa, että aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annettua neuvoston direktiiviä 91/477/ETY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2008/51/EY (3), muutetaan.

2.2

Direktiivin muuttaminen on osa 28 päivänä huhtikuuta 2015 esitettyä Euroopan turvallisuusagendaa, jonka tarkoituksena on tarjota Euroopan tasolla tehokas ja koordinoitu vastaus turvallisuusuhkiin. Euroopan turvallisuusagendassa todetaan kansallisten lainsäädäntöjen eroavuuksien vaikeuttavan tehokasta valvontaa ja jäsenvaltioiden poliisivoimien yhteistyötä ja suositetaan ampuma-aseista annetun lainsäädännön ja aseiden deaktivointia koskevien sääntöjen tarkistamista.

2.3

Tarkasteltavana olevan direktiivin tavoitteena on helpottaa ampuma-aseiden sisämarkkinoiden toimintaa ja taata kuitenkin samalla kansalaisten turvallisuus. Tätä varten määritellään säännöt ampuma-aseiden koko elinkaaren ajaksi niiden valmistuksesta aina niiden hävittämiseen saakka.

2.4

Direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, jotka kaikkien jäsenvaltioiden olisi asetettava kuhunkin eri luokkaan kuuluvien ampuma-aseiden, myös metsästys- ja urheiluaseiden, hankkimiselle, hallussapidolle ja siirtämiselle.

2.5

Nykyisten lainsäädäntöpuitteiden tarkistuksen pohjaksi tehtiin kolme tutkimusta, joissa arvioitiin voimassa olevien säädösten tarkoituksenmukaisuutta. Tutkimuksissa todettiin, että EU:n tasolla on syytä säätää aseiden laitonta kauppaa koskevista vähimmäisnormeista ja että nykyistä direktiiviä on syytä tarkistaa:

2.6

Komissio on kuullut asiasta sidosryhmiä, muun muassa siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden ja ampumatarvikkeiden valmistajien eurooppalaisten järjestöjen edustajia, siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden kauppiaita, metsästäjiä, aseiden keräilijöitä sekä valtiovallasta riippumattomien järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajia. Jäsenvaltiot ja valtiovallasta riippumattomat organisaatiot myönsivät nykyisen direktiivin olevan hyödyllinen pyrittäessä estämään ampuma-aseiden päätyminen laittomille markkinoille, kun taas yksityisen sektorin toimijat olivat huolissaan ampuma-aseluokkiin tehtävistä muutoksista ja niiden kielteisistä vaikutuksista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

2.7

Komission kuulemat sidosryhmät katsoivat, että deaktivoitujen ampuma-aseiden uudelleenaktivoinnilla saadaan merkittävästi aseita rikolliseen käyttöön, ja pitivät sääntöjen yhdenmukaistamista ensisijaisen tärkeänä tällaisen toiminnan torjumiseksi.

2.8

Kuullut sidosryhmät olivat niin ikään yksimielisiä siitä, että on tarpeen edistää tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, yhdenmukaistaa määritelmiä ja määritellä deaktivointiohjeita koskevat vähimmäisvaatimukset.

3.1

Tarkasteltavana olevassa direktiivissä esitetyt selkiytykset parantavat aiempaa direktiiviä huomattavasti, ja ETSK suhtautuukin niihin myönteisesti. Ehdotusten tavoitteena ei ole kieltää ampuma-aseita vaan yhdenmukaistaa aseiden hankintaa ja hallussapitoa koskevia normeja koko niiden elinkaaren ajalta markkinoiden sääntelemiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi.

Komitea katsoo kuitenkin sidosryhmiä – muun muassa poliisia, teollisuuden edustajia, kauppiaita, käyttäjiä, aseiden keräilijöitä sekä kansalaisten turvallisuuden alalla toimivien valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden edustajia – kuultuaan, että asiaa koskevan lainsäädännön olisi yhä jatkuvien turvallisuusongelmien vuoksi oltava kunnianhimoisempaa. Komission ei pidä ehdottaa lainsäädäntöä vain välittömänä vastauksena viimeaikaisiin terroritehoihin, vaan tavoitteena on oltava laillisiin ampuma-aseisiin liittyvän turvallisuusongelman ratkaiseminen.

3.2

Aseiden valvonnasta on tehty useita eri tutkimuksia. Toiset viittaavat siihen, että aseiden rajoittaminen vähentää väkivaltaa (4), tapaturmia (5) ja itsemurhia (6), ja toisten mukaan taas aseiden hallussa pitämisen salliminen kansalaisille, joilla ei ole rikosrekisterimerkintöjä eikä psyykkisiä ongelmia, vähentää väkivaltarikoksia lisäämättä kuitenkaan merkittävästi itsemurhien tai tapaturmien määrää (7).

3.2.1

Australia tarjoaa malliesimerkin aseiden valvonnasta. Sen jälkeen, kun eräs mies oli mennyt kahvilaan ja tappanut kahdella aseella 35 ihmistä ja haavoittanut 23:a muuta, Australiassa käynnistettiin vuonna 1997 yksi kaikkien aikojen suurimmista aseiden käyttöä ja omistusta koskevien sääntöjen uudistuksista, ja ampuma-aseiden käytöstä aiheutuneet kuolemat ovat sen ansiosta vähentyneet tuntuvasti. Maassa on kielletty tietyntyyppiset aseet, säädetty velvoitteesta esittää legitiimi peruste aseen omistamiselle (pelkkä itsepuolustus ei riitä) ja rahoitettu ohjelmaa, jonka turvin valtio ostaa aseita takaisin. Aloitteen ansiosta markkinoilta on saatu poistettua lähes 700 000 asetta ja yhdessä uusien rajoitusten kanssa se on vähentänyt ampuma-asein tehtyjen henkirikosten määrää on jyrkästi (8).

3.2.2

Australian takaisinosto-ohjelma perustuu ajatukseen, jonka mukaan ampuma-aseiden saatavuus lisää riskiä, että yksittäisen ihmisen tappamisvietti johtaa joukkomurhaan.

3.2.3

Yhdistynyt kuningaskunta päätti 15 ihmisen kuolemaan ja 15 loukkaantumiseen johtaneiden ampuvälikohtausten jälkeen ottaa Australiasta esimerkkiä ja kieltää tietyntyyppisten aseiden käytön, velvoittaa aseiden omistajat rekisteröimään aseensa ja rahoittaa takaisinosto-ohjelmaa. Näillä toimenpiteillä ei ole ollut samaa vaikutusta ampuma-aseilla aiheutettujen kuolemien määrään kuin Australian ohjelmalla (9).

3.2.4

Tuoreimmassa, vuoden 2016 helmikuussa julkaistussa aseiden valvontaa käsittelevässä laajassa tutkimuksessa on analysoitu 130:tä muuta kymmenessä eri maassa vuosina 1950–2014 tehtyä tutkimusta (10). Vaikka rajoittavien lakien ei ole osoitettu vähentävän väkivaltaa, tutkimustiedot antavat tekijöiden mukaan viitteitä siitä, että erityyppisten aseiden saatavuuden rajoittamiseen tähtäävän lainsäädännön täytäntöönpano on tietyissä maissa yhteydessä ampuma-aseilla aiheutettujen kuolemantapausten vähenemiseen. Ampuma-aseiden hankintaa (esim. taustan tarkistamista) tai aseiden saatavuutta (erityisesti säilytystä) koskevia ehtoja tiukentavien lakien soveltaminen on niin ikään yhteydessä intohimorikosten ja lasten tapaturmaisten kuolemien määrän vähenemiseen.

3.3

Näiden esimerkkien ja tutkimusten pohjalta ETSK katsoo aiheelliseksi soveltaa tiukkoja sääntöjä, kun on kyse aseenkäyttö- ja -kantolupien saannista, aseiden ja ampumatarvikkeiden hankinnasta, tietyntyyppisten aseiden kieltämisestä ja niiden deaktivoinnista sekä ohjelmista, joiden turvin jäsenvaltiot ostavat aseita takaisin hävittääkseen ne.

4.1

Ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. Direktiivi lienee tarkoituksenmukainen säädösmuoto, sillä voidaan epäillä, olisivatko jäsenvaltiot valmiita hyväksymään asetuksen.

4.2

Tarkasteltavana olevalla direktiivillä muutetaan useita edellisen direktiivin artikloja selkiyttämällä niitä ja asettamalla uusia vaatimuksia, jotka parantavat edellistä direktiiviä huomattavasti. ETSK suhtautuu näihin muutoksiin siis myönteisesti.

4.3

ETSK kannattaa laadukkaiden ja eurooppalaisia vähimmäisvaatimuksia vastaavien pakollisten lääketieteellisten testien käyttöönottoa fyysisen ja psyykkisen terveyden arvioimiseksi aseenkäyttö- ja -kantolupien myöntämistä ja uusimista varten. Tätä käytäntöä noudatetaan jo eräissä jäsenvaltioissa. Komitea huomauttaa kuitenkin, että direktiivissä voitaisiin yhtä lailla edellyttää säännöllistä koulutusta ampuma-aseiden käsittelystä sekä asettaa vaatimuksia aseiden ja niiden osien turvalliselle säilyttämiselle (nimenomaan asekaapissa, kuten eräissä jäsenvaltioissa on jo pakollista) ja turvalliselle kuljettamiselle.

4.4

Euroopan unioni on osoittanut pystyvänsä antamaan runsaasti lainsäädäntöä monilla eri aloilla. Hyvä esimerkki on autoteollisuus, joka on velvoitettu täyttämään (matkustajien ja ympäristön) turvallisuutta koskevat vaatimukset ja tekemään tämän vuoksi huomattavia investointeja tutkimus- ja kehitystyöhön. Aseiden ja niiden osien merkintään liittyviä säännöksiä laajennetaan. ETSK ehdottaa, että ammusten merkitsemisessä voitaisiin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä mennä vielä vähän pidemmälle ja harkita mahdollisuutta saada teollisuus varustamaan ammukset merkinnöin, joita ei voi poistaa ja jotka on sijoitettu paikkaan, joka ei voi tuhoutua käytön yhteydessä, esim. ampumatarvikkeen sisään. Näin voidaan taata niiden aukoton jäljitettävyys. Koska rikospaikalta löytyy yleensä ammus eikä asetta, tällaiset merkinnät voisivat olla arvokkaita tietolähteitä poliisitutkimuksissa.

4.5

Ampuma-aseita koskevista tietokannoista todettakoon, että ETSK on tyytyväinen uuteen sanamuotoon, jonka mukaan aserekistereitä on pidettävä yllä entistä pidempään eli ampuma-aseiden hävittämiseen asti. Tämä tuo lisähyötyä ja tarjoaa tärkeän välineen valvontaa ja tutkimuksia varten. Komission olisi tuettava viranomaisia, jotta voidaan varmistaa, että nämä rekisterit ovat reaaliaikaisesti käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa ja siten helpottavat todisteiden hankintaa ja takaavat nopean ja tehokkaan tiedonvaihdon ampuma-aseiden yksilöimiseksi ja paikantamiseksi.

4.6

Kiellettyjen aseiden luokkaan on niin ikään sisällytetty siviilikertatuliaseet, ”jotka muistuttavat automaattimekanismilla varustettua asetta”. Ilmaisu ”muistuttavat” ei ole objektiivinen eikä tyydyttävä, vaan ensin on määriteltävä selkeät kriteerit sille, minkälaisen samankaltaisuuden pohjalta nämä aseet voidaan luokitella kielletyiksi ampuma-aseiksi.

4.7

Hälytys- ja merkinantoaseet, kunnialaukauksiin käytettävät ja ääniaseet sekä asejäljennökset on vastedes luokiteltava C luokkaan (ampuma-aseet, joista on tehtävä ilmoitus) kuuluviksi. Vaikka tiettyjen jäsenvaltioiden lainsäädännössä jo säädetään tällaisesta luokittelusta, ETSK:lla on epäilyksensä säännöksen tarkoituksenmukaisuudesta: Ensinnäkään näitä aseita ei ole luokiteltu ampuma-aseiksi YK:n ampuma-asepöytäkirjassa, ja lisäksi tämä toimenpide aiheuttaisi huomattavia hallinnollisia kustannuksia niissä maissa, joiden lainsäädännössä ei vielä säädetä tällaisesta ilmoitusvelvoitteesta. Näin siitä huolimatta, että kyse on sellaisista aseista, jotka eivät näytä aiheuttavan kovin suurta vaaraa kansalaisten turvallisuudelle.

4.8

Näiden ja muiden aseiden, esimerkiksi ilma-aseiden, aiheuttamasta vaarasta kansalaisten turvallisuudelle olisi tehtävä tutkimus, jossa arvioitaisiin aseiden vaarallisuutta ja mahdollisuuksia muuttaa niitä tappavammiksi. Tutkimuksen pohjalta voitaisiin ottaa käyttöön uusia aseiden turvallisuutta, muuttamista, muuntamisesta, deaktivointia ja hävittämistä koskevia teknisiä ja oikeudellisia sääntöjä.

4.9

Digitaaliyhteiskunnassa on syytä kiinnittää huomiota sähköisen ase- ja ampumatarvikekaupan aiheuttamiin vaaroihin. Facebook ja Instagram ovat ilmoittaneet asettaneensa rajoituksia aseiden myynnille sosiaalisissa verkoissaan ja kieltäneet käyttäjiään tarjoamasta aseita kaupan tai hoitamasta asekauppoja julkaisujen, keskusteluryhmien tai henkilökohtaisten viestien välityksellä. Vaikka tarkoituksena on, että asekauppiailla ja -välittäjillä olisi lupa kaupata tietyntyppisiä aseita ja ampumatarvikkeita sähköisesti, ETSK katsoo, että vain kasvokkain tapahtuvan kaupankäynnin pitäisi olla sallittua, jotta voitaisiin taata toimivaltaisten viranomaisten harjoittama tiukka valvonta.

4.10

Teknologinen innovointi on johtanut 3D-tulostinten kehittämiseen. Aseet eivät ole jääneet tämän teknologian ulkopuolelle, ja internetiin on nopeaa vauhtia ilmestynyt ohjeita ja ohjelmia tappavien aseiden tulostamiseksi. Koska aseiden tulostamista ei säännellä minkäänlaisin säädöksin, tämä teknologia on todellinen uhka, jonka merkitykseen ei ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Valtioiden tulee yhdistää voimansa tämän kysymyksen ratkaisemiseksi, pitää internetiä silmällä ja jopa valvoa tällaisten aseiden valmistamiseen käytettävien materiaalien hankintaa. Tulee myös harkita vakavasti niiden tuotannon kieltämistä.

4.11

Ehdotetussa direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat sallia aseisiin liittyvien kulttuuri- ja historiallisten näkökohtien parissa toimivien tahojen, jotka on tunnustettu sellaisiksi, pitää hallussaan A luokkaan luokiteltuja ampuma-aseita, jotka on hankittu ennen direktiivin voimaantuloa, sillä edellytyksellä, että ne on deaktivoitu. ETSK katsoo, että on harkittava erityisjärjestelmää direktiivin soveltamiseksi sellaisissa museoissa pidettäviin kokoelmiin, joiden toiminnan jäsenvaltiot tunnustavat asianmukaisesti merkittäväksi, edellyttäen, ettei turvallisuutta tai yleistä järjestystä vaaranneta. Tällainen järjestelmä asettaisi tiukat säännöt aseiden näytteille asettamiselle, rekisteröinnille, säilyttämiselle ja käsittelylle, mutta estäisi historialliselta arvoltaan merkittävien A luokkaan kuuluvien aseiden tuhoamisen.