20.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 264/35

Esittelijä:

Milena ANGELOVA

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tälle vihreälle kirjalle asettamaan tavoitteeseen sekä siihen, että komissio etenee suunnitellusti ja sillä on kunnianhimoinen ohjelma pääomamarkkinaunionin luomista koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksi (1).

1.2

ETSK kannattaa komission ajatusta siitä, että pyritään helpottamaan finanssialan vähittäispalvelujen rajatylittävää yleistymistä ja kuluttajien mahdollisuuksia vaihtaa palveluntarjoajaa. Tällaisilla toimenpiteillä olisi varmistettava kilpailukykyisempi markkinarakenne ja parannettava finanssipalvelujen käyttömukavuutta kuluttajille muun muassa edistämällä myös mahdollisuutta hyödyntää tuomioistuimien ulkopuolisia oikeussuojamekanismeja kaikissa jäsenvaltioissa (2).

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti komission vihreässä kirjassa soveltamaan lähestymistapaan, jossa etsitään sopivia toimia finanssialan vähittäispalvelujen markkinoiden molempien puolien, tarjonnan ja kysynnän, edistämiseksi.

1.4

ETSK kannattaa ajatusta siitä, että kuluttajille olisi mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus vertailla erilaisia tuotteita, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen. Tässä suhteessa ETSK kannattaa täysin toista rahoitusvälineiden markkinoista annettua direktiiviä (MiFID II) – samalla kun se yhä laatii lausuntoaan äskettäin ehdotetuista tarkistuksista (3) – ja vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevaa asetusta, jossa edellytetään parempaa avoimuutta ja tietojen toimittamista (4).

1.5

Yksi vihreän kirjan tavoitteista on vähentää finanssialan vähittäispalvelujen markkinoiden pilkkoutumista. Tässä suhteessa ETSK huomauttaa, ettei ole olemassa ehdottoman luotettavaa näyttöä siitä, että hintaerot johtuvat vain markkinoiden toimintapuutteesta EU:ssa. Myös kansalliset ja paikalliset tekijät vaikuttavat tuotteiden ja palvelujen hintoihin, mikä vaikeuttaa hintojen yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden välillä. Esimerkiksi kuluttajan autovakuutusmaksu yhdessä jäsenvaltiossa ja vastaava maksu toisessa jäsenvaltiossa saattavat olla täysin erilaisia kunkin maan liikenneonnettomuuksien tai petosten määrään perustuvan vahinkosuhteen vuoksi. Vastaavasti kuluttajaluottojen korot voivat vaihdella eri jäsenvaltioissa luottotappioiden määrän mukaan. Vihreässä kirjassa viitataan perustellusti tällaisiin paikallisiin tekijöihin, mutta ne ansaitsevat lähempää tarkastelua. ETSK odottaakin kiinnostuneena kuulemisen tuloksia ja kehottaa komissiota etsimään edelleen näyttöä riittämättömästä kilpailusta ja selvempiä syitä, jotka selittävät havaitut hintaerot. Sen olisi myös jatkettava tätä tarkastelua vaikutustenarvioinnissa, joka suoritetaan ennen odotettavissa olevia lainsäädäntöehdotuksia.

1.6

Samalla ETSK korostaa, että monet vuonna 2007 vähittäisfinanssipalveluista yhtenäismarkkinoilla annetussa vihreässä kirjassa (5) korostetut ongelmat ovat yhä – kahdeksan vuotta myöhemmin – ajankohtaisia nyt annetussa vihreässä kirjassa. ETSK kannatti yleisesti ottaen kyseistä aikaisempaa vihreää kirjaa (6) ja antoi tunnustusta käytännön ratkaisujen löytämiseksi toteutetuille toimille (7). Eräistä myönteisistä tuloksista huolimatta edistys on kuitenkin ollut vähäistä, ja finanssialan vähittäispalvelujen sisämarkkinoiden toiminnassa on edelleen ongelmia. ETSK katsookin, että tätä vihreää kirjaa koskevien kuulemisten tulokset on tällä kertaa muunnettava kunnianhimoisemmaksi ohjelmaksi, jolla ratkaistaan pitkäaikaiset ongelmat.

1.7

Vihreässä kirjassa otetaan huomioon hyvin monia erilaisia rahoitustuotteita, joiden kaikkien kohdalla ei voida samanaikaisesti luoda suurempaa valinnanvaraa ja lisää mahdollisuuksia. On selvää, että niille tarvitaan erilaisia prioriteetteja ja aikatauluja. ETSK ehdottaa, että kuulemisprosessin tuloksia sovelletaan kiireellisesti yksinkertaisempiin tuotteisiin, joiden kohdalla paikalliset tekijät ovat suhteellisesti vähemmän tärkeitä. Tällä tavoin rahoitustuotteiden sisämarkkinoiden luominen saa vauhtia ja luottamus siihen kasvaa. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat muun muassa maksupalvelut, yleiseurooppalaiset eläketuotteet, säästötilit sekä moottoriajoneuvo- ja henkivakuutukset. Yksi ensimmäisistä toimista voisi olla moottoriajoneuvovakuutuksien bonus/malus-järjestelmän soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Näin vähennettäisiin paikallisten tekijöiden vaikutusta ja sidottaisiin vakuutusmaksut tiiviimmin asiakkaiden riskiprofiiliin. Kiinnitysluottojen, kuluttajaluottojen, ammatillisten vastuuvakuutusten ja omaisuudenhoidon kaltaiset tuotteet tulisivat aikataulussa myöhemmin.

1.8

Vaikka vihreässä kirjassa painotetaan enimmäkseen digitaaliteknologioita, ETSK katsoo, että on olemassa kaksi tärkeää tuotteiden rajatylittävää kysyntää lisäävää tekijää, jotka olisi myös otettava huomioon:

1.9

ETSK katsoo, että on ehdottoman tärkeää tehdä kaikki voitava, jotta vältetään vastikään hyväksyttyjen direktiivien (kuten toinen maksupalveludirektiivi ja kiinnitysluottodirektiivi (9)) ottaminen uudelleen käsiteltäviksi. Toimenpiteiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon on varattava jonkin verran aikaa, ja uusien sääntelytoimien käyttöönotto on toteutettava varoen, jotta vältetään rahoitusmarkkinoiden ylisääntely.

2.1

Euroopan komissio julkaisi vihreän kirjan pääomamarkkinaunionin luomista koskevan toimintasuunnitelman (10) yhteydessä tarkastellakseen, miten Euroopan finanssialan vähittäispalvelujen – eli vakuutusten, luottojen, maksujen, käyttö- ja säästötilien ja muiden vähittäissijoitustuotteiden – markkinoita voitaisiin vapauttaa edelleen, jotta saavutetaan parempia tuloksia kuluttajien ja yritysten näkökulmasta ja säilytetään samalla riittävä kuluttajan- ja sijoittajansuoja sekä EU:n että kansallisella tasolla.

2.2

Vihreässä kirjassa kiinnitetään hyvin paljon huomiota digitalisoinnin haasteisiin vastaamiseen, sillä digitalisointi voi auttaa alentamaan hintoja ja parantamaan tuotteiden vertailtavuutta, mikä parantaa kuluttajien mahdollisuuksia tehdä järkeviä taloudellisia päätöksiä. Pitkällä aikavälillä digitalisoinnin odotetaan tarjoavan yrityksille mahdollisuuden saattaa tuotteitaan markkinoille unionin laajuisesti ja edistävän siten EU:n sisämarkkinoiden toteutumista.

2.3

Eräs toinen vihreässä kirjassa esiin tuotu tärkeä seikka on luottamuksen rakentaminen: luottamus on ensisijaisen tärkeää finanssialan vähittäispalvelujen sisämarkkinoiden laajentamiseksi. Asiakirjassa keskitytään tämän tavoitteen osalta siihen, miten palveluista ja tuotteista voidaan tehdä ymmärrettävämpiä.

2.4

Vihreässä kirjassa tutkitaan myös, mitä voidaan tehdä, jotta finanssipalvelujen sisämarkkinoilla parannettaisiin konkreettisesti ihmisten elämää EU:ssa ja luotaisiin uusia markkinamahdollisuuksia elinkeinonharjoittajille, mikä edistäisi Euroopan talouden kasvua ja loisi uusia työpaikkoja.

3.1

ETSK katsoo, että vihreässä kirjassa korostettu finanssialan vähittäispalvelujen markkinoiden pirstoutuneisuus johtuu sekä kansallisten että paikallisten tekijöiden yhdistetystä vaikutuksesta tuotteiden ja palvelujen hintoihin (lainsäädännön ja sääntelyn sekä kulttuurin ja julkisten sosiaaliturvajärjestelmien erityispiirteet) sekä niin kysyntä- kuin tarjontapuolen markkinahaasteista, joihin on puututtava tulevaisuudessa.

3.2

Tärkeimmät tarjontapuolen haasteet ovat

3.3

Kysyntäpuolen tärkeimmät haasteet ovat

3.4

ETSK ymmärtää myös, että digitalisointikehitys luo uuden toimintaympäristön ja laajentaa huomattavasti mahdollisuuksia tarjota uusia palveluita ja lisätä rajatylittävää toimintaa. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei digitaalista edistystä käytetä keinona johtaa kuluttajia harhaan siten, että finanssipalveluista tarjotaan liian monimutkaista, epäolennaista tai vaikeasti vertailtavaa tietoa.

3.5

ETSK huomauttaa, että kansalaisten finanssiosaaminen vaihtelee yhä suuresti eri paikoissa ja on suhteellisen heikkoa verrattuna muihin kehittyneisiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Kanadaan (12). Kauppaa edeltävää rahoitusneuvontaa ei säännellä asianmukaisesti, eikä sen avulla varmisteta, että asiakkaat valitsevat sopivimmat tuotteet. Ammattimaiset rahoitusneuvontapalvelut eivät myöskään ole riittävän kehittyneitä verrattuna eräisiin EU:n ulkopuolisiin maihin.

3.6

Uusi teknologia ja tarjonnan – myös rajatylittävän tarjonnan – lisääntyminen luovat mahdollisuuksia, mutta niihin liittyy myös eräitä potentiaalisia riskejä. Ne saattavat johtaa velkaantumiseen ja lainojen takaisinmaksun laiminlyönteihin ja lisätä maksukyvyttömyystapauksia, ellei kuluttajilla ole tarvittavaa finanssiosaamista. Vakuutus- ja eläketuotteita verkossa ostavat kuluttajat saattavat olla vaarassa, koska he eivät useinkaan tutki asioita riittävästi ja saattavat allekirjoittaa sopimuksia tietämättään (13). Tästä syystä kansallisten sääntelyviranomaisten olisi varmistettava, että yritykset, jotka myyvät tuotteita verkossa, noudattavat neuvontavelvollisuutta kuluttajien suojelemiseksi. Perusteita, jotka osoittavat talousvalistuksen ja asianmukaisen neuvonnan tärkeyden, on enemmän kuin riittävästi.

3.7

Kuluttajille, jotka eivät ymmärrä koronkoron käsitettä, kertyy suurempia velkoja ja he maksavat korkeampia korkoja ja kaupankäyntikuluja (14), kun taas finanssiasioihin perehtyneet kuluttajat suunnittelevat paremmin, säästävät enemmän eläkettä varten (15) ja hajauttavat taloudellisia riskejä (16). Sama pätee makrotalouden tasolla, jossa finanssiosaamisella voidaan havaita olevan vahva suotuisa vaikutus kotimaiseen säästämiseen ja vaurauden kertymiseen (17). Tätä varten suositellaan painokkaasti, että tuotteiden markkinointiin ja myyntiin liittyvät toimet erotetaan selvemmin toisistaan erityisesti tapauksissa, joissa annetaan neuvontaa. Neuvontaa ei missään tapauksessa saisi käyttää markkinointivälineenä, ja neuvonantajien olisi oltava aidosti riippumattomia. Ennen sopimuksen tekoa annettavat tiedot olisi esitettävä selvästi ja ymmärrettävästi. ETSK uskoo vahvasti, että yksittäisten sijoittajien valistamiseksi ja rahoitusneuvonnan parantamiseksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, jotta voidaan palauttaa luottamus finanssipalvelumarkkinoihin, lisätä rajatylittävää toimintaa ja parantaa rahoitustuotteiden siirrettävyyttä.

4.1.1

Vihreä kirja sisältää kysymyksiä useista pankki- ja muiden alojen tuotteista ja palveluista, mutta tärkeimpien transaktiotuotteiden (kuten käyttötilien ja määräaikaistalletusten) ja sopimustuotteiden (kuten kiinnitysluottojen tai säästö- ja sijoitustuotteiden) välillä on huomattavia eroja. Säästö- ja sijoitustuotteiden kohdalla jotkin muut EU:n säädökset (kuten MiFID-direktiivi tai pääomamarkkinaunionin luomista koskeva aloite) vaikuttavat markkinoihin, kun ne tulevat voimaan.

4.1.2

Kaikkien vihreässä kirjassa käsiteltyjen tuotteiden rajatylittävä tarjonta saattaa lisätä kilpailua kansallisilla markkinoilla. Suurin potentiaali tässä vaiheessa on kuitenkin epäilemättä eläke- ja sijoitustuotteilla. Komission tulostauluun perustuvassa järjestelmässä näiden tuotteiden markkinoiden sijoitus on 31 kuluttajamarkkinan joukossa huonoin (18). Tarjotuille eläketuotteille ovat tunnusomaisia paikallisuus ja korkeat maksut. Jos inflaatio, hallinnointimaksut ja lisämaksut otetaan huomioon, näiden tuotteiden reaalituotto on usein negatiivinen ja tulokset ovat asianomaisia markkinaindeksejä huonompia (19). Tästä syystä ETSK kannattaa vahvasti ajatusta eläketuotteiden sisämarkkinoista ja erityisesti yleiseurooppalaisen henkilökohtaisen eläketuotteen (20) kehittämisestä. Sen avulla voidaan lisätä mittakaavaetuja, alentaa hintoja ja laajentaa kuluttajien valinnanvaraa.

4.1.3

Vakuutustuotteista eräät ovat helposti siirrettävissä, kuten henkivakuutustuotteet, jotka suojaavat asiakasta silloinkin, kun tämä siirtyy paikallisten rajojen ulkopuolelle. Toisissa vakuutustuotteissa on kuitenkin paikallisesti säänneltyjä osatekijöitä, ja ne edellyttävät mukautuksia, kun yritykset yrittävät tarjota niitä eri maissa. Uudelleenlaaditun vakuutusedustusdirektiivin (21) 11 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on perustettava keskitetty asiointipiste, joka vastaa yleistä etua koskeviin sääntöihin liittyvien tietojen tarjoamisesta jäsenvaltiossa, ja annetaan EIOPAn tehtäväksi sisällyttää verkkosivustolleen hyperlinkit toimivaltaisten viranomaisten verkkosivustoihin, mistä on saatavissa tiedot yleistä etua koskevista säännöistä. Lisäksi täysimittainen rajatylittävä tarjonta ei ole jatkossakaan mahdollista – tai toivottavaakaan – ottaen huomioon asiakkaiden todelliset tarpeet, joita tuotteet palvelevat, sekä tuotteiden ehtoihin vaikuttavien käyttäytymis- ja riskitekijöiden erot. ETSK suhtautuu myönteisesti ratkaisuihin, jotka auttavat lieventämään tuotteiden puutteellista siirrettävyyttä, ja kehottaa pyrkimään joissain tapauksissa ainakin osittaisiin ratkaisuihin, kuten siihen, että vakuutuksenottajat voivat maksaa vain eri jäsenvaltioissa sovellettavan suuremman ja pienemmän kattavuuden välisestä erotuksesta.

4.1.4

Tarjontapuolen huomattavimmat esteet mainitaan kohdassa 3.2. Niiden ylittäminen edellyttää seuraavaa:

4.1.5

Kysyntäpuolen huomattavimmat esteet mainitaan kohdassa 3.3.

4.1.6

Uuden teknologian ja erityisesti digitalisoinnin ansiosta on ensi kertaa mahdollista tehdä todellinen läpimurto rahoitustuotteiden rajatylittävässä tarjonnassa. Niillä voisi olla merkittävä rooli tiedon saannin ja laadun parantamisessa, tuotteiden läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden lisäämisessä sekä asiakkaiden tunnistamisessa. Ne voivat myös tuottaa kustannussäästöjä, kun fyysisten yhteyspisteiden ylläpitämisen tarve poistuu. Ne eivät kuitenkaan voi korvata muiden merkittävien esteiden, kuten oikeudellisten järjestelmien ja kuluttajansuojan yhdenmukaistamisen epätasaisuuden, poistamista.

4.1.7

On väistämätöntä, että tulevaisuudessakin osa ihmisistä ei syystä tai toisesta pysty käyttämään digitaaliteknologioita. Tämä ei saisi olla syynä olla kannustamatta tällaisten teknologioiden käyttöön rahoitustuotteiden tarjonnassa ensinnäkin siksi, että näiden tuotteiden perinteiset tarjontakeinot pysyvät käytössä vielä kauan, ja toiseksi siksi, että tällaisten henkilöiden saataville tulee asianmukaisesti säänneltyjen rahoitusneuvontapalvelujen ansiosta entistä laajempi valikoima tuotteita.

4.1.8

Digitaaliteknologioiden yleistyvä käyttö luo epäilemättä tiettyjä tietoturva-, tietosuoja- ja kuluttajansuojahaasteita. Digitaaliteknologioiden avulla tapahtuvaa rahoitustuotteiden tarjontaa – ja näiden tuotteiden kysyntää – sääntelevien erilaisten säännösten lisäksi olisikin arvioitava kyseisten haasteiden aiheuttamia riskejä ja ehdotettava keinoja niiden minimoimiseksi.

4.1.9

Yleisesti hyväksyttyä turvallisten, yksinkertaisten ja ymmärrettävien finanssituotteiden määritelmää ei ole olemassa. Yleisenä käsityksenä on kuitenkin, että tällaisten tuotteiden ominaisuuksiin olisi kuuluttava hintojen avoimuus, tietojen asianmukaisuus ja ymmärrettävyys käyttäjän kielellä tehokkaan viestinnän varmistamiseksi, vertailumahdollisuus samankaltaisten tuotteiden kanssa, selkeys sekä yksinkertaiset tuotokset. Tähän ei ole helppo päästä finanssituotteiden markkinoiden kaltaisessa monitahoisessa toimintaympäristössä.

4.1.10

Tuotteita, joilla on juuri nämä ominaisuudet, on markkinoilla vain vähän, ja sen vuoksi kuluttajien ei ole helppo päästä käyttämään niitä. Tämä koskee sekä maita, joiden rahoitusmarkkinat ovat kehittyneet, että maita, joilla markkinat ovat kehittymättömämmät. Eräissä jäsenvaltioissa tarjolla olevien tuotteiden suuri moninaisuus ei välttämättä tee asiasta helpompaa kuluttajien kannalta, koska se voi aiheuttaa hämmennystä, vaikeuttaa päätöksen tekoa ja johtaa lopulta väärään valintaan.

4.1.11

Tällaisia tuotteita voidaan asettaa saataville luomalla EU:n tasolla sellaisten perusfinanssituotteiden ryhmä (22), jotka täyttävät tietyt standardoidut vaatimukset käyttötarkoituksensa mukaisesti. Tuotteiden olisi oltava sertifioituja ja niillä olisi oltava erityinen nimi, jotta kuluttajat tunnistavat ne helposti. Ryhmään voisi kuulua yleisiä tuotteita, kuten erilaisia säästötilejä ja määräaikaisia henkivakuutuksia. Yhteissijoitusyritysten suhteellisen suuri rajatylittävän myynnin määrä antaa aihetta olettaa, että yleiseurooppalaisia eläketuotteita voitaisiin luoda yhteissijoitusyritysten menestystekijöiden perusteella ja sisällyttää samaan ryhmään. Tällaisen tuoteryhmän olemassaolo lisäisi luottamusta rahoitusmarkkinoihin.

4.1.12

Monissa maissa on havaittu ylisääntelyä (23), EU:n lainsäädännön erilaisia tulkintoja, yhdenmukaistamisen viivästyksiä sekä eroja EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen konkreettisessa soveltamisessa, ja tämä aiheuttaa tarpeettoman suuria hallinnollisia vaatimuksia ja esteitä. Tämä kaikki haittaa yhdentymistä ja heikentää kuluttajien luottamusta.

4.1.13

Euroopan valvontaviranomaiset vastaavat kuluttajansuojasta. ETSK kehottaa hoitamaan tämän tehtävän seuraavia periaatteita noudattaen:

4.1.14

Euroopan valvontaviranomaisten olisi myös aina suosittava kuluttajien kannalta parempia käytänteitä. Etusijalle olisi asetettava

4.1.15

Vihreässä kirjassa käsitellään hyvin tällä hetkellä vallitsevia suuntauksia eli finanssialan vähittäispalvelujen heikkoa rajatylittävää kilpailua ja kuluttajille tarjolla olevien finanssituotteiden suppeaa valikoimaa.

4.2.1.1

Parannetaan kuluttajille annettavaa tietoa ja autetaan heitä vaihtamaan palveluntarjoajaa

4.2.1.1.1

Finanssiosaamisen ja rahoitusneuvonnan saatavuuden parantaminen ovat epäilemättä oleellisia seikkoja. Sen lisäksi, että kuluttajien saatavilla pitäisi olla helposti saatavaa tietoa, heidän olisi myös pystyttävä ymmärtämään sitä tai voitava käyttää laadukkaita ja asianmukaisia rahoitusneuvontapalveluja.

4.2.1.2

Vaikka yhä useammat kuluttajat hankkivat tietoa digitaalisten palvelujen avulla, huomattava osa heistä suosii edelleen henkilökohtaista kontaktia erityisesti tuotteista neuvoteltaessa. Kuluttajien osaamisen, käyttäytymisen ja mieltymyksien nykytilanteen vuoksi pankit voisivat kuitenkin harkita sopivampia kanavia – kuten koko EU:n kattavaa kuluttajien verkkosivustoa – kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi finanssipalveluista. Verkkosivuston rahoituslähteistä olisi keskusteltava tarkemmin, mutta rahoituksessa voitaisiin yhdistää maiden hallitusten, paikallisviranomaisten ja ulkopuolisten toimijaryhmien voimat. Tällaista välinettä luotaessa olisi otettava huomioon, että vakuutustuotteiden vertailuvälineet ovat ensisijaisesti sidoksissa kansalliseen kulttuurisidonnaiseen käsitysmaailmaan. Koko EU:n kattavalle vakuutustuotteiden vertailuvälineelle on siis erittäin suuri haaste palvella menestyksekkäästi eurooppalaisten käyttäjien tai asiakkaiden moninaista joukkoa, etenkin kun vertaillaan katettavia riskejä, jotka liittyvät tiettyyn kansalliseen ja paikalliseen kulttuuriseen, oikeudelliseen, verotukselliseen, sosiaaliseen tms. kontekstiin.

4.2.1.2.1

ETSK kannattaa pyrkimyksiä tehdä markkinoista tehokkaammat, joustavammat ja avoimemmat ja tukee käsiteltävänä olevan sääntelyaloitteen keskittymistä kuluttajansuojan parantamiseen. Komitea katsoo, että finanssituotteiden tarjoamiseen liittyvien palvelujen laatua voitaisiin parantaa myös hyödyntämällä nykyistä paremmin digitalisoinnin etuja ja eri välittäjien potentiaalia, edellyttäen että niillä on koulutettua ja pätevää henkilöstöä ja asianmukaiset menetelmät objektiivisten ja vertailukelpoisten tietojen antamiseksi kuluttajien päätösten tueksi.

4.2.1.2.2

Annettavien tietojen olisi oltava tarkkoja, ymmärrettäviä ja käyttäjien kannalta merkityksellisiä. Olisi vältettävä kuluttajien hukuttamista tietoon samoin kuin todellisuuden liiallista yksinkertaistamista parempien tuottojen korostamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettava finanssipalvelujen tarjoajien vaihtamiskäytäntö, jossa lähettäjä- ja vastaanottajapankin välisen vaihdon tarkkuuden takaa riippumaton kolmas osapuoli. Näin varmistetaan, että vaihto tapahtuu yksinkertaisesti, avoimesti ja seitsemän työpäivän kuluessa. Toinen esimerkki hyvästä käytänteestä on kiinnitysluottojen siirrettävyys, jota Italiassa on sovellettu vuodesta 2006 (25).

4.2.1.3

Ulkomaisten liiketoimintojen monimutkaisiin ja kohtuuttoman suuriin maksuihin puuttuminen

4.2.1.4

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o 924/2009 (26) on jo poistettu euromääräisistä rajatylittävistä maksutapahtumista ja vastaavista maan sisäisistä maksutapahtumista perittävien maksujen väliset erot. Voitaisiin suorittaa erityisarviointi sen selvittämiseksi, kannattaisiko kyseistä säännöstä ryhtyä soveltamaan kaikkiin EU:n alueella käytettäviin valuuttoihin (eli yhtenäistää maksut, joita peritään rajatylittävistä ja kotimaisista maksutapahtumista eri valuutoissa) ja hyödyttäisikö tämä kuluttajia. Uuden maksupalveludirektiivin (PSD2) (27) mukaan maksupalveluntarjoajan on ilmoitettava asiakkaalle – maksupalvelunkäyttäjälle – kaikki maksupalveluntarjoajalle maksettavat maksut ja valuutanmuuntoa edellyttävässä tapauksessa maksutapahtumaan sovellettava todellinen tai viitekurssi ennen kuin sopimus tai tarjous sitoo käyttäjää. Uusi maksupalveludirektiivi sisältää vastaavat säännökset tiedoista, jotka maksupalveluntarjoajan on annettava maksajalle ja maksun saajalle sen jälkeen, kun maksutapahtuma on suoritettu. ETSK:n mielestä lisätoimia ei tarvita, sillä uudessa maksupalveludirektiivissä säädetään jo selkeistä maksupalveluntarjoajia koskevista avoimuusvaatimuksista. Rajatylittäviä maksuja koskevan asetuksen (EY) N:o 924/2009 soveltamisalaa voitaisiin sitä paitsi laajentaa koskemaan myös muita EU:ssa euron lisäksi käytettäviä valuuttoja.

4.2.1.5

ETSK katsoo, että uudessa maksupalveludirektiivissä (PSD2) asetetaan selkeät avoimuusvaatimukset, joiden perusteella sekä maksajat että maksun saajat voivat saada asianmukaisesti vaihtokurssitiedot ennen rajatylittävää maksutapahtumaa ja sen jälkeen. Direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 13. tammikuuta 2018 mennessä, joten lisätoimia ei tarvita.

4.2.2.1

Asuinpaikalla on merkitystä vakuutuksenantajille seuraavista syistä:

Paikalliset tekijät, kuten ilmasto tai seismiset olosuhteet, on otettava huomioon päätettäessä esimerkiksi kotivakuutusten ehdoista ja hinnoista ja ilman tiettyä kriittistä massaa on mahdotonta tarjota palveluja käytännöllisesti. Vakuutusmatemaatikkojen malleissa käytetään suurta virhemarginaalia, kun laskelmissa käytettyjen tapausten määrä ei ole riittävän suuri. Lisäksi suojauduttaessa riskeiltä jälleenvakuutuksen avulla jälleenvakuutusmalleissa hinnoitetaan suoja eri tavoin sijaintipaikan mukaan.

4.2.2.2

Tuotteiden siirrettävyyden parantaminen

4.2.2.2.1

Yleisesti ottaen sellaiset vakuutustuotteet, joissa maksetaan korvaus tai yksinkertainen maksu, ovat helpommin siirrettävissä kuin ne, joissa toimitetaan palvelu tai käsitellään korvausvaatimuksia.

4.2.2.2.2

Henkivakuutustuotteet ovat jo jossain määrin siirrettäviä siinä mielessä, että vakuutus suojaa asiakasta tämän matkustaessa ulkomailla tiettyjä riskimaita lukuun ottamatta. Paikallinen henkivakuutus kattaa hänet siihen katsomatta, missä hän on. Jäljellä on kuitenkin yhä tapaus, jossa vakuutuksenottaja ei ole matkailija vaan muuttaa asumaan pysyvästi toiseen maahan. Tällaisessa tilanteessa hänen olisi voitava säilyttää vakuutuksensa siten, että vakuutusmaksua tai vakuutuksen kattavuutta mukautetaan. Nämä kaikki ovat tapauksia, joissa vakuutustuotteet tuottavat tietyn määrän rahaa.

4.2.2.2.3

Muut vakuutustuotteet eivät ole sinänsä helposti siirrettäviä, koska niiden ehdot ovat kiinteästi sidoksissa maakohtaisiin tekijöihin. Esimerkiksi sairausvakuutuksissa tuotteen suunnittelu ja hinnoittelu riippuu varsin paljon kunkin maan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kattavuudesta.

4.2.2.2.4

Tähän liittyy myös mittakaavakysymys: tuote voidaan teoriassa räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaisesti vastaamaan hänen ulkomaanoleskelunsa tosiasiallisia olosuhteita, mutta se merkitsisi luopumista mahdollisuudesta saavuttaa mittakaavaetuja. Tuote olisi liiaksi vain kyseisen asiakkaan tapaukseen soveltuva, ja tuotetta tarjoava yritys olisi vähemmän kilpailukykyinen kuin paikalliset palveluntarjoajat. Paras vaihtoehto tässä tapauksessa olisi edistää yhteistyötä sellaisten vakuutusyhtiöiden välillä, jotka toimivat useissa Euroopan maissa.

4.2.2.3

Toinen esimerkki palvelujen toimittamista sisältävistä vakuutustuotteista ovat koti- ja moottoriajoneuvovakuutukset. Tuotteet, joihin sisältyy vahinkojen korjausta tai liikenneonnettomuuksien käsittelyä, edellyttävät, että vakuutusyhtiöllä on sopimuksia palveluntarjoajien kanssa koko maassa, mikä puolestaan edellyttää tiettyä mittakaavaa ollakseen kaupallisesti kannattavaa. Yksi toteuttamiskelpoinen vaihtoehto olisi kuitenkin edistää yhteistyötä paikallisten (vakuutus)yhtiöiden kanssa tämän palvelun tarjoamiseksi muissa maissa.

4.2.2.4

Ammatillisen vastuuvakuutuksen rajatylittävän saatavuuden ja tunnustamisen helpottaminen

16.

4.2.3

Yksi keino mahdollistaa pakollisen ammatillisen vastuuvakuutuksen rajatylittävä saatavuus olisi yhdenmukaistaa pakollisen ammatillisen vastuuvakuutuksen summat ja ehdot.

4.2.3.1

Herätetään ihmisten luottamus siihen, että muualla Euroopassa tarjottavista mahdollisuuksista voi hyötyä

4.2.3.2

Ammatillisen vastuuvakuutuksen rajatylittävän saatavuuden ja tunnustamisen helpottaminen

4.2.3.2.1

ETSK pitää riippumattomia verkkosivustoja, jotka tarjoavat tietoa ja mahdollistavat eri palveluntarjoajien eri jäsenvaltioissa tarjoamien konkreettisten tuotteiden ja palvelujen vertailun, yhtenä mahdollisesti hyvänä vaihtoehtona lisätä tietoisuutta. Se kannattaa voimakkaasti ajatusta nimenomaan tähän tarkoitukseen perustettavasta virallisesta verkkosivustosta, jota pitäisi yllä joko lainsäädännön tasolla nimetty sivustovastaava, jolloin palveluntarjoajat velvoitettaisiin päivittämään itse tiedot tietyin väliajoin, tai jäsenvaltioiden kuluttajaorganisaatioiden muodostama verkosto. Eri verkkosivustoja voitaisiin myös yhdistää hajautetuksi, keskenään yhteydessä olevaksi järjestelmäksi.

Kun vertailemiseen käytetään digitaalisia ratkaisuja, verkkosivustoissa olisi tarjottava vertailua varten selkeää tietoa samanveroisista tuotteista sekä riskeistä, joita niiden käyttö saattaa aiheuttaa kuluttajille. Jos eroja on enemmän kuin sivustossa voidaan vertailla (sivustoissa keskitytään yleensä lähinnä hintoihin), ominaisuudet, joita ei ole vertailtu, olisi ilmoitettava selvästi. Myös kaikki tuotteiden erittelyyn liittyvät merkittävät ehdot olisi lueteltava. Kuluttajia olisi varoitettava selvästi mahdollisista riskeistä, joita vertailusivustojen käyttöön liittyy (niille saatetaan esimerkiksi koota henkilötietoja).

4.2.3.2.2

Vertailussa olisi käytettävä merkityksellisiä muuttujia, eikä se saisi olla harhaanjohtavaa. Henkilötietojen käyttö olisi rajoitettava vain siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä hyötyjen tarjoamiseksi kuluttajille, ja tiedot olisi esitettävä selvästi ja helposti ymmärrettävässä muodossa.

4.2.3.3

Finanssipalveluja koskevan oikeussuojan parantaminen

4.2.3.3.1

Tuomioistuinten ulkopuolinen riitojenratkaisu on huomattavasti tuomioistuinmenettelyjä joustavampi menettely: se on halvempi ja nopeampi, ja siihen liittyy paljon vähemmän muodollisuuksia. Tällainen menettely on erityisen hyödyllinen kansainvälisesti, ja kun otetaan huomioon tavoite lisätä finanssipalvelujen rajatylittävää tarjontaa ja kysyntää, FIN-NETille olisi annettava suurempi rooli. Kuluttajien tietoisuus siitä, mitä FIN-NET voi tarjota, on tässä vaiheessa valitettavasti suhteellisen heikko, ja sen parantamiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä. Lisäksi kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole FIN-NETin jäseniä (vain 22 jäsenvaltiota 28:sta) (29). Jos tämä tilanne jatkuu, on selvää, ettei FIN-NETiä ole mahdollista käyttää finanssipalvelujen sisämarkkinoiden luomista helpottavana infrastruktuurina. Sääntelyvaatimuksen mahdollisuuksia tässä suhteessa olisi näin ollen harkittava huolellisesti.

4.2.3.3.2

Useimmissa tapauksissa korvauksia ei ole saatavilla. Myyntiväärinkäytöksen käsitettä ei edelleenkään juuri ymmärretä eikä sitä sovelleta käytännössä, koska se on muotoiltu epäselvästi eikä valvontaviranomaisilla ole kokemusta siitä (30). Monissa maissa testit, joilla määritellään asiakkaille soveltuvat finanssituotteet, ovat muodollisia eivätkä johda asiakkaiden kannalta soveltuvimpien tuotteiden valintaan.

4.2.3.3.3

Taloudellisten korvausten saatavuus on mahdollista varmistaa, jos otetaan käyttöön yhtenäinen, tarkka ja käytännöllinen myyntiväärinkäytöksen määritelmä sekä yleiseurooppalainen sääntelykäytäntö seuraamusten määräämiseksi tällaisesta myynnistä (31).

4.2.3.4

Kuluttajien suojeleminen, jos liikennevakuutusyhtiö on maksukyvytön

4.2.3.5

Espanjassa on esimerkki parhaasta käytännöstä. Espanjalainen elin ”Consorcio de Compensación de Seguros” toimii vakuutuksenantajana siinä tapauksessa, että mikään vakuutusyhtiö ei hyväksy riskiä tai vakuutusyhtiötä ei ole – esimerkiksi maksukyvyttömyystapauksissa. Se toimii aina toissijaisesti. Tämän elimen vakuudet koskevat vain espanjalaisia yrityksiä. Jotta varmistetaan, että auto-onnettomuuksien uhreilla on samantasoinen suoja, Euroopan komission on vaadittava vastaavaa vakuusjärjestelmää kaikilta jäsenvaltioilta. Voitaisiin harkita vastaavan välineen käyttöönottoa Euroopan maissa, joissa sellaista ei vielä ole.

4.2.3.6

Lisävakuutusten avoimuuden ja vertailtavuuden parantaminen

4.2.3.6.1

Uudella vakuutusedustusdirektiivillä (32) on vahvistettu vakuutusten tarjoajia koskevia avoimen tiedotuksen vaatimuksia, joita sovelletaan myös – joskin tietyin rajoituksin (kynnysarvo) – sivutoimisiin vakuutusedustajiin. Lisäksi viisi suurta autonvuokrausyritystä sitoutui vuonna 2015 itse parantamaan verkkosivustojaan niin, että niillä tiedotetaan kuluttajille paremmin valinnaisista vastuuvapautuksista ja vakuutustuotteista. Nämä ovat hyviä edistysaskeleita. Jäsenvaltioiden on saatettava vakuutusedustusdirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 23. helmikuuta 2018 mennessä, ja näin ollen on liian varhaista päätellä, tarvitaanko muita toimenpiteitä. Samalla vaikuttaisi järkevältä, että komissio seuraa, onko autonvuokrausyritysten sitoumukset – jotka eivät koske vain vakuutustuotteita – täytetty, ja harkitsee lisätoimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi ja kuluttajille aiheutuvien vahinkojen estämiseksi.

4.2.3.6.2

Autonvuokrausalan tapauksessa on tärkeää ottaa huomioon, että täydentävät vakuutustuotteet eriytetään usein vuokraajan riskiprofiilin (joka tavallisesti liittyy luottokortin luottorajaan) tai kyseisen jäsenvaltion ajoneuvovahinkosuhteen tai markkinoiden muiden ominaispiirteiden mukaan. Ennen sopimuksen tekoa annettavat tiedot sekä pyrkimykset tehdä eri tarjouksista vertailtavia ovat joka tapauksessa kuluttajien kannalta tärkeitä, ja siksi olisi viisasta odottaa, kunnes tämän direktiivin vaatimukset on toteutettu täysimääräisesti, jotta voidaan analysoida, tarvitaanko lisätoimenpiteitä.

4.3.1.1

Yritysten tukeminen digitalisaation hyödyntämisessä

4.3.1.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti innovatiivisten digitaalisten finanssipalvelujen edistämiseen kaikkialla Euroopassa. Se myöntää kuitenkin, että pankit ovat finanssipalvelujen suurimpia tarjoajia ja että niitä on myös kannustettava hyödyntämään aktiivisesti digitaalisen vallankumouksen tarjoamia mahdollisuuksia. Pankkeihin on näin ollen sovellettava samoja sääntöjä kuin niiden kilpailijoihin, jotka tarjoavat samanlaisia palveluja. Tämä edellyttää pankkien sääntelyn tärkeimpien kerrosten tarkistamista huomattavan monilla aloilla, jotta saadaan aikaan tasavertaiset kilpailuedellytykset seuraavien seikkojen suhteen:

4.3.1.2

Sähköisen allekirjoituksen ja henkilöllisyyden todentamisen mahdollistaminen

4.3.1.2.1

Sähköistä tunnistamista koskevissa säännöksissä ja asiakastunnistusta ja rahanpesun estämistä koskevissa vaatimuksissa on yhä eroja: nykyisissä säännöksissä edellytetään henkilökohtaista tunnistamista ja arviointia henkilöiden hyväksymiseksi pysyviksi asiakkaiksi. Tällaiset vaatimukset rajoittavat täysin digitaalisten finanssipalvelujen kehittämistä, muodostavat huomattavia esteitä uusien asiakkaiden hankkimiselle ja lisäävät kustannuksia.

4.3.1.2.2

Tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan korjata kansallisten käytäntöjen eroista johtuva Euroopan laajuisen sähköisen tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten järjestelmän puute: Säännöksissä on asetettu jäsenvaltioille yhteiset digitaalisia allekirjoituksia koskevat standardit, mutta tällaisten allekirjoitusten rajatylittävän tunnustamisen estää se, miten paikalliset toimijat soveltavat niitä kansallisella tasolla. Paikallisia digitaalisia toimijoita ei ole liitetty toisiinsa, mikä rajoittaa niiden valmiuksia tarjota eurooppalaisille kuluttajille täysin digitalisoituja finanssipalveluja.

4.3.1.2.3

Kyllä, tarvitaan toimia, joilla

4.3.1.3

Taloudellisten tietojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen

4.3.1.3.1

Vaikka siitä, mitä asiakkaan taloudellista tilannetta koskevia tietoja olisi käytettävä luottokelpoisuuden arvioimiseksi, ollaan yleisesti samaa mieltä, luotonantajat käyttävät omia asiantuntija-arvioitaan ja sisäisiä menetelmiään kunkin yksittäisen tapauksen arvioinnissa ja hallinnoinnissa. Tästä syystä olisi vältettävä aloitteita, joilla pankit ja muut luottolaitokset velvoitetaan jakamaan käsiteltyjä tietoja, joita ne hankkivat asiakkaidensa luottokelpoisuudesta. Käsittelemättömiä tietoja voitaisiin kuitenkin jakaa – asianomaisen asiakkaan luvalla ja EU:n tietosuojastandardien mukaisesti. Tämä parantaisi luottokelpoisuusarviointien vertailtavuutta.

4.3.1.3.2

Rahoituslaitokset pyrkivät perehtymään paremmin kuluttajien käyttäytymiseen, jotta ne voisivat monipuolistaa ja räätälöidä tuotteitaan ja palveluitaan nykyistä onnistuneemmin. Siitä, miten kerättyjä tietoja pitäisi käyttää, ei kuitenkaan ole selviä sääntöjä siinäkään tapauksessa, että asiakkaat ovat antaneet suostumuksensa. ETSK pitää asianmukaisena selventää sääntöjen sovellettavuutta tällä alalla, jotta taataan kuluttajansuoja ja annetaan samalla kuluttajille mahdollisuus hyötyä finanssialan innovaatioista.

4.3.1.3.3

Korvausvaatimushistoriat sisältävät asiakkaiden arkaluonteisia henkilötietoja. Kotivakuutusyhtiö ei voi välittää näitä tietoja millekään muulle sidosryhmälle vaan ainoastaan itse asiakkaalle. Asiakas päättää itse, toimittaako hän historian uudelle vakuutusyhtiölle. Tämä ei muodosta estettä rajatylittäville palveluille, koska asiakas voi viedä historiansa mukanaan haluamaansa maahan. Samalla komission olisi EIOPAn avustuksella tutkittava keinoja edistää korvausvaatimushistorioiden vaihtamisen standardointia vakuutusyhtiöiden välillä sekä bonus/malus-järjestelmien hyväksyntää.

4.3.1.4

Myynnin jälkeisten palvelujen tarjonnan helpottaminen

4.3.1.4.1

Toisessa jäsenvaltiossa tarjottavien sopimuksen tekemisen jälkeisten palvelujen ei pitäisi poiketa siinä maassa tarjottavista palveluista, joissa kyseiset tuotteet ovat saatavilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseinen tuote ja siihen liittyvät sopimuksen tekemisen jälkeiset palvelut olisi katsottava finanssituotteiden rajatylittävän tarjoamisen kannalta yhdeksi yksiköksi. Tämän periaatteen soveltaminen on taattava, sillä muutoin kuluttajien toimintaedellytykset eivät ole tasavertaiset. On tärkeää, että asianomaiset valvontaviranomaiset seuraavat tämän periaatteen soveltamista.

4.3.1.4.2

Tuotteitaan rajatylittävästi tarjoavia yrityksiä tukevilla verkkosivustoilla olisi oltava myös osiot sopimuksen tekemisen jälkeisiä palveluja varten. Käytännöllinen tapa edistää sopimuksen tekemisen jälkeisten palvelujen tarjoamista on kannustaa yrityksiä muodostamaan ryhmiä ja tekemään yhteistyötä, jotta toiminnasta saadaan riittävän laajaa.

4.3.1.5

Henkilökohtaisen maksukyvyttömyyden, omaisuuden arvioimisen ja vakuuksien täytäntöönpanoon liittyvien menettelyjen lähentäminen

4.3.1.5.1

Suurin ongelma tällä alalla koskee velkojen ulosottoa, jos lainanottajat eivät täytä luottosopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Tästä syystä luotonantajat eivät tällä hetkellä pidä rajatylittävien kiinnitysluottojen antamista houkuttelevana, joten lisätoimet ovat tarpeen EU:n sisämarkkinoiden edistämiseksi tällä alalla.

4.3.1.5.2

Kiinnitysluotot ja lainat kuuluvat niihin finanssituotteisiin, joiden rajatylittävän markkinoinnin tiellä on monia vaikeasti poistettavia esteitä. On todennäköistä, että kaikista finanssipalveluista nämä tuotteet ovat niitä, joita haittaavien esteiden poistaminen vie kauimmin. Tässä vaiheessa onkin parempi keskittyä alustaviin toimiin muissa finanssialan vähittäispalveluissa, missä esteitä on vähemmän, ja hankkia käytännön kokemusta ja muutosvoimaa tekemällä aktiivisesti työtä niiden parissa.

4.3.2

4.3.2.1

Toisissa jäsenvaltioissa yrityksiin sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamisen helpottaminen

4.3.2.1.1

EU:n lainsäädännön soveltaminen eri jäsenvaltioissa on monilla aloilla – muun muassa (mutta ei pelkästään) sijoitustuotteiden tarjoamisen alalla – epäjohdonmukaista ja ristiriitaista. Tämän vuoksi on pyrittävä saamaan kansallisten viranomaisten apua ylisääntelyn lopettamiseksi.

Yksi hyvä aloite on SOLVIT-verkosto, joka antaa yrityksille EU:n tason tukea niiden kohdatessa ongelmia viranomaisten kanssa, jotka soveltavat EU:n oikeutta virheellisesti. Keskitetyt asiointipisteet tarjoavat yrityksille tukea rajatylittäviin palveluihin liittyvien velvoitteiden täyttämisessä (33).

4.3.2.1.2

SOLVIT-verkostosta saatujen kokemusten perusteella olisi järkevää pyrkiä saamaan aikaan ratkaisu, joka on kohdennettu nimenomaisesti finanssituotteisiin sekä kansallisten valvontaviranomaisten välisen yhteistyön ja koordinoinnin parantamiseen. Valvontaviranomaisten olisi tähän liittyen autettava innovatiivisia yrityksiä ymmärtämään velvoitteensa.

4.3.2.2

Sijoittautumisoikeuden täysimittainen hyödyntäminen

Vakuutuksenantajien on usein välttämätöntä olla läsnä paikan päällä saadakseen paremman käsityksen paikallisista riskeistä ja vakuutettavista kuluttajista. Oikeus ryhtyä harjoittamaan toimintaa paikan päällä onkin olennaisen tärkeää esimerkiksi keskinäisten vakuutusyhtiöiden kaltaisille vakuutuksenantajille. Koska erilaisia yhteisötalouden yritysmuotoja, kuten keskinäisiä vakuutusyhtiöitä, ei ole tunnustettu EU:n tasolla, tällaiset yritykset eivät voi sijoittautua jäsenvaltioihin, joissa niitä ei tunnusteta. Tämä jarruttaa niiden rajatylittävää kehitystä ja hankaloittaa markkinoiden ja kilpailun kehittymistä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan unionin neuvostoa, Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita edistämään keskinäisen yhtiömuodon tunnustamista Euroopan unionissa.

4.3.2.3

Itsenäisten tai paremmin yhdenmukaistettujen EU:n laajuisten järjestelmien luominen

4.3.2.3.1

Rajatylittävän toimittamisen näkökulmasta huomiota olisi kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:

4.3.2.3.2

Riskin sijaintipaikka on yleensä vakuutuksenottajan tavanomainen asuinpaikka. Poikkeuksia tästä ovat joissain tapauksessa kiinteistöt, joissa se on rakennuksen sijaintipaikka. Tämä periaate on yleensä vakio koko maailmassa, ja sillä on oikeudellisia ja verotuksellisia vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin. ETSK katsoo, että riskin sijaintia koskeva periaate täyttää vakuutusalalla tarkoituksensa. Se ymmärtää kuitenkin, että ”yleistä etua” koskevia sääntöjä on tarkistettava, sillä ne antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää lakeja, jotka todennäköisesti haittaavat vakuutustuotteiden rajatylittävää tarjoamista.