15.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 468/36

—

ottaa huomioon perusoikeuskirjan ja etenkin sen 1, 14, 15, 21, 23, 24, 25, 34 ja 35 artiklan,

—

ottaa huomioon kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön, erityisesti kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, YK:n vuoden 1992 julistuksen kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon eurooppalaiset ihmisoikeuksia ja perusvapauksia suojelevat yleissopimukset, erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (ECHR), Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja asiaan liittyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean suositukset, kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3 ja 6 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8, 9 ja 10 artiklan,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173) ja 24. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat: EU:n puitekehyksen täytäntöönpano alulle” (COM(2012)0226),

—

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston suositukseksi romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (COM(2013)0460),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eteneminen romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa” (COM(2013)0454),

—

ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (1),

—

ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (2),

—

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426),

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman romaninaisten tilanteesta Euroopan unionissa (3),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta (4),

—

ottaa huomioon EU:n perusoikeusviraston toteuttaman romaniväestöä sukupuolinäkökulmasta tarkastelevan tutkimuksen tulokset, jotka perusoikeusvirasto on työjärjestyksen 126 artiklan mukaisesti esitetystä pyynnöstä antanut käyttöön,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0349/2013),

A.

katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015 edellyttää komissiota ”tukemaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä kaikkien Eurooppa 2020 -strategian osien täytäntöönpanossa” ja että neuvoston päätelmät EU:n puitekehyksestä romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vaativat ”sukupuolinäkökulman soveltamista kaikissa politiikoissa ja toimissa, jotta romaniväestön osallistamista voidaan edistää”;

B.

ottaa huomioon, että romaninaiset kohtaavat usein sukupuoleen ja etniseen alkuperään perustuvaa moninkertaista ja moniperusteista syrjintää – joka on voimakkaampaa kuin romanimiehiin tai muihin naisiin kohdistuva syrjintä – ja että heidän työllisyys-, koulutus-, terveydenhoito-, sosiaalipalvelu- ja päätöksentekomahdollisuutensa ovat rajalliset; ottaa huomioon, että romaninaiset kärsivät usein rasismista, ennakkoluuloista ja stereotypioista, joilla on kielteinen vaikutus heidän todelliseen integroitumiseensa;

C.

ottaa huomioon, että romaninaisten on noudatettava patriarkaalisia ja seksistisiä perinteitä, joilla estetään heidän valinnanvapautensa, kun on kyse heidän elämänsä perusasioista, kuten koulutuksesta, työstä, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja jopa avioliitosta; katsoo, että romaninaisiin kohdistuvaa syrjintää ei voida puolustaa perinteisiin vetoamalla, vaan siihen on puututtava perinteitä ja erilaisuutta kunnioittaen;

D.

huomauttaa, että köyhyysriski on suurempi romaninaisilla kuin romanimiehillä ja että suurin köyhyysriski EU:ssa on romaniperheillä, joissa on vähintään neljä lasta;

E.

katsoo, että yleisesti käytetyt indikaattorit jättävät usein huomiotta sellaiset ongelmat kuin työssäkäyvien köyhyys, energiaköyhyys, naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta, suurten perheiden ja yksinhuoltajien köyhyys, lapsiköyhyys ja naisten sosiaalinen syrjäytyminen;

F.

toteaa, että vanhemmat romaninaiset ovat suuremmassa köyhyysriskissä, sillä suurin osa heistä on työskennellyt virallisen talouden ulkopuolella ilman palkkaa tai sosiaaliturvaa;

G.

toteaa, että ylivoimainen enemmistö ”työelämän ulkopuolelle” luokitelluista aikuisista romaneista on naisia, ja johtuen osittain perinteisestä työnjaosta naisten ja miesten välillä sekä Euroopan työmarkkinoilla vallitsevasta rasismista ja seksismistä palkkatyössä olevien työikäisten romaninaisten määrä on vain noin puolet romanimiesten määrästä lukujen ollessa samankaltaiset itsenäisen ammatinharjoittamisen suhteen;

H.

ottaa huomioon, että kaikista maista saadut tiedot osoittavat, että romaninaiset jätetään armotta työelämän ulkopuolelle ja heitä syrjitään työpaikalla, kun he etsivät työpaikkaa tai kun heidät palkataan, ja ottaa huomioon, että romaninaiset jätetään myös virallisen talouden ulkopuolelle, sillä heitä rajoittavat niukat koulutusmahdollisuudet, puutteelliset asumisolosuhteet, kehno terveydenhoito, perinteiset sukupuoliroolit ja yleinen syrjäytyminen sekä enemmistöyhteisöjen harjoittama syrjintä; katsoo, että romaniväestön osallistamista koskeviin kansallisiin strategioihin liittyvän EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevissa kansallisissa raporteissa ei keskitytä riittävästi sukupuolten tasa-arvoa koskevaan kysymykseen;

I.

toteaa, että suurten perheiden äitien tai yksinhuoltajaäitien on huomattavasti vaikeampaa työskennellä kaukana kotoa ja perheestä epäsuotuisilla maaseutualueilla;

J.

toteaa, että romaninaisten lukutaitoprosentti ja koulutustaso ovat merkittävästi romanimiehiä ja muita naisia alhaisemmat ja että suurin osa romanitytöistä keskeyttää koulun aikaisin ja merkittävä osa heistä ei ole koskaan käynyt koulua;

K.

katsoo, että talouskriisillä on ollut kielteinen vaikutus romaninaisten terveyteen ja hyvinvointiin ja se on vaikeuttanut heidän jo pitkään kestämätöntä tilannettaan, jossa terveysongelmat rajoittavat enemmän kuin neljäsosaa kaikista romaninaisista heidän päivittäisissä toiminnoissaan;

L.

toteaa, että kattavien seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvien oikeuksien sekä ehkäisyn puute ovat este romaninaisten voimaantumiselle ja sukupuolten tasa-arvolle, ja ne johtavat suunnittelemattomiin raskauksiin, myös teini-ikäisten keskuudessa, ja nämä raskaudet vähentävät tyttöjen koulutus- ja työmahdollisuuksia; katsoo, että varhainen äitiys johtuu enimmäkseen asianmukaisten sosiaalipalvelujen puutteesta ja riittämättömistä terveydenhuoltorakenteista, joissa ei ole otettu huomioon romaninaisten tarpeita;

M.

toteaa, että romaninaiset eivät ole tietoisia useimmista oikeuksistaan ja turvautuvat terveydenhoitopalveluihin paljon muuta väestöä harvemmin alhaisen sosioekonomisen asemansa ja terveydenhuollossa kokemansa syrjinnän vuoksi;

N.

toteaa, että romaninaiset ja -tytöt kärsivät suhteettomasti useista sairauksista, muun muassa HI-viruksesta/aidsista, mutta heille suunnattuja ennaltaehkäisyohjelmia ei ole yleisesti priorisoitu ja rahoitettu tarpeeksi ja pääsymahdollisuudet seulontoihin ovat edelleen vähäiset;

O.

toteaa, että äärimmäisen köyhyyden, sukupuolten epätasa-arvon ja sisäisen syrjinnän vuoksi romaninaisilla on muita naisia suurempi riski altistua ihmiskaupalle, prostituutiolle, perheväkivallalle ja hyväksikäytölle samalla kun he kohtaavat lisäesteitä suojelua hakiessaan;

P.

toteaa, että huomattava määrä romaninaisia on joutunut aviomiehensä, tämän sukulaisten ja muiden perheenjäsentensä harjoittaman perheväkivallan uhriksi, ja huomauttaa, että suurin osa romaninaisiin kohdistuvasta väkivallasta ja ihmisoikeusloukkauksista jää raportoimatta, koska naisiin kohdistuva väkivalta on yhä hyväksyttävää patriarkaalisissa yhteisöissä laillisena vallankäyttönä ja koska naisiin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyviä pidetään harvoin vastuullisina teoistaan, mikä ei rohkaise naisia etsimään oikeudellista apua;

Q.

toteaa, että viranomaisten romaninaisiin kohdistama väkivalta on yleistä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ja katsoo, että tämä on voimakas syrjinnän muoto ja selkeä rikkomus Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan; toteaa, että syrjintää esiintyy eri muodoissa, kuten romaneja ja romanilapsia, koskevien tietojen kerääminen ja tallentaminen rekistereihin vain etnisen taustan perusteella ja satojen ihmisten häätäminen tarjoamatta soveliasta asuntovaihtoehtoa tai tukea, mikä on häpeällistä ja sydämetöntä toimintaa, jossa jätetään täysin huomioimatta jäsenvaltioiden kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet;

R.

katsoo, että kaikilla EU:n toimielimillä ja jäsenvaltioilla on vastuu naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä sekä rankaisemattomuuden lopettamisesta ja romaninaisiin ja -tyttöihin kohdistuviin viharikoksiin, vihapuheisiin, syrjintään ja väkivaltaan syyllistyvien saattamiseksi oikeuden eteen;

S.

toteaa, että neuvoston direktiivillä 2000/43/EY kielletään rotuun ja etniseen alkuperään perustuva syrjintä, ja ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt noin 30 rikkomusmenettelyä jäsenvaltioita vastaan siitä, että nämä eivät ole saattaneet asianmukaisesti rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevaa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöä;

1.

korostaa, että romaniväestön osallistamista koskevissa kansallisissa strategioissa on keskityttävä romaninaisten voimaannuttamiseen, jotta he voivat ottaa oman elämänsä haltuun, tulla näkyviksi muutoksentekijöiksi yhteisöissään ja tuoda julki mielipiteensä heitä koskeviin toimintalinjoihin ja ohjelmiin vaikuttamiseksi, sekä romaninaisten sosioekonomisen sietokyvyn vahvistamiseen, jolla tarkoitetaan heidän kykyään sopeutua nopeasti muuttuvaan taloudelliseen ympäristöön, toteuttamalla säästöjä ja estämällä varojen vähenemistä;

2.

on tyytyväinen komission antamaan vuoden 2012 edistymiskertomukseen (5) ja 26. päivänä kesäkuuta 2013 annettuun ehdotukseen neuvoston suositukseksi romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (6), sillä siinä painotetaan erityisesti työllisyyttä, asumista, koulutusta ja terveydenhoitoa ja kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan myönteisiä erityistoimenpiteitä sekä sisällyttämään romanien integrointistrategiat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan;

3.

kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat lisäksi saaneet talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä romaneihin liittyviä asioita koskevia maakohtaisia suosituksia, toteuttamaan ne nopeasti ja torjumaan syrjintää myös työpaikoilla, osallistamaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina romanijärjestöt, päätöksentekoon ja kohdentamaan EU-varojen lisäksi myös kansallisia ja muita varoja romanien kansallisten integrointistrategioidensa sitoumusten täyttämiseen;

4.

pitää valitettavana, että unionin ja jäsenvaltioiden poliittiset päättäjät ovat käytännössä jättäneet huomioimatta romani- ja travellerinaisten suojattoman tilanteen huolimatta Euroopan parlamentin vuonna 2006 hyväksymästä päätöslauselmasta romaninaisten tilanteesta ja neuvoston antamista romaniväestön osallistamista koskevista kymmenestä yhteisestä perusperiaatteesta, joista yksi koskee sukupuolinäkökohtien tiedostamista;

5.

korostaa, että romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden EU:n puitekehyksen tehokkuutta voitaisiin lisätä huomattavasti lisäämällä komission osallistumista sillä perusteella, että komissio kykenee parantamaan sääntelyn ja muiden välineiden laatua, lisäämään toimintalinjojen johdonmukaisuutta ja edistämään puitekehyksen kattavia tavoitteita;

6.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia neljällä keskeisellä painopistealueella, jotka ovat terveys, asuminen, työllisyys ja koulutus, joille vahvistetaan erityiset tavoitteet ja päämäärät, rahoitus, indikaattorit ja aikataulu; kehottaa arvioimaan edistystä mittaamalla täytäntöönpanon tulokset;

7.

kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisia viranomaisia ottamaan romaninaiset naisorganisaatioiden, romanien kansalaisjärjestöjen ja asiaankuuluvien sidosryhmien kautta mukaan romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, arviointiin ja valvontaan sekä luomaan yhteyksiä tasa-arvoelinten tai naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja sosiaalista osallistamista koskevien strategioiden välille; kehottaa lisäksi komissiota käsittelemään sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla Eurooppa 2020 -strategian ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanossa;

8.

kehottaa komissiota esittämään romanien osallistamista koskevasta EU:n prosessista kaavion, joka sisältää saavutukset, vaaditut tavoitteet ja erityiset toimenpiteet niiden toteuttamiseksi, täytäntöönpanotoimenpiteiden nykytilan ja seuraavaksi toteutettavat toimenpiteet;

9.

kehottaa jäsenvaltioita poistamaan alueellisen erottelun, häätötoimet ja asunnottomuuden, jotka kohdistuvat romanimiehiin ja -naisiin, sekä ottamaan käyttöön tehokkaan ja avoimen asuntopolitiikan;

10.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että romaninaisten ja -lasten perusoikeuksia kunnioitetaan, että romaninaisille ja -tytöille tiedotetaan – myös valistuskampanjoiden avulla – oikeuksista, joita heillä on nykyisen kansallisen tasa-arvo- ja syrjimättömyyslainsäädännön nojalla, ja että myös patriarkaalisia ja seksistisiä perinteitä torjutaan;

11.

kehottaa komissiota määrittelemään tehtävien ja vastuiden institutionaalisen jaon osallisina olevien organisaatioiden, foorumien ja elinten kesken sekä määrittelemään selkeästi näiden sidosryhmien – romaniasioita käsittelevä komission työryhmä, kansallisten yhteyspisteiden verkosto, Euroopan romanifoorumi, EU:n perusoikeusvirasto ja sen romanien osallistamista käsittelevä ad hoc -työryhmä – roolin romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden EU:n puitekehyksen seurannassa, valvonnassa ja koordinoinnissa;

12.

kehottaa komissiota tukemaan romaniväestön osallistamista koskevia kansallisia strategioita pyrkimällä löytämään yhteiset, vertailukelpoiset ja luotettavat indikaattorit ja laatimalla tulostaulun romanien osallistamista koskevista EU:n indikaattoreista, jotta esitetään selkeät ja yksiselitteiset tiedot, joilla voidaan mitata edistystä, ja jotta täytetään tehokasta seurantaa koskeva vaatimus;

13.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että säästötoimenpiteet eivät vaikuta suhteettomasti romani- ja travellerinaisiin ja että ihmisoikeusperiaatteet ovat budjettipäätösten perustana;

14.

kehottaa komissiota vaatimaan, että jäsenvaltiot esittävät kansallisten strategioidensa tärkeimmillä painopistealueilla tulosindikaattorit, lähtökohdat ja numeeriset yleistavoitteet, joiden perusteella edistystä voidaan mitata;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sukupuolen ja etnisyyden mukaan eriteltyjä tietoja kerätään kaikissa hallinnoissa ja käytetään tukemaan toimintalinjojen suunnittelua; huomauttaa, että tiedonkeruu on toteutettava ihmisoikeusperiaatteiden mukaisesti;

16.

kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan asianmukaiset varat romanien osallistamista koskeville kansallisille strategioille kansallisten sitoumustensa mukaisesti sekä ilmentämään osallistamisstrategioita kaikissa kansallisissa budjettipolitiikoissa;

17.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan asianmukaiset puitteet poliittisten päättäjien ja romanijärjestöjen väliselle kuulemiselle, vertaisoppimiselle ja kokemusten jakamiselle sekä käynnistämään strukturoidun keskustelun, jotta romanijärjestöt ja kansalaisjärjestöt sisällytetään eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten romanien osallistamisstrategioiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin;

18.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tasa-arvon kansalaisoikeuksissa ja terveyspalvelujen, koulutuksen, työpaikan ja asunnon saatavuudessa siten, että kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja syrjimättömyysperiaatetta sekä sovitetaan tämä yhteen nomadismikulttuurin kanssa asiaankuuluvissa tapauksissa;

19.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään yhdennettyjä alueellisia investointeja ja paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita koskevat välineet kumppanuussopimuksiinsa, ottamaan ne käyttöön alikehittyneillä mikroalueilla ja köyhillä alueilla sekä sisällyttämään paikallisyhteisöjen omat hankkeet kehitettäviin toimintaohjelmiin;

20.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan erityisen ja kattavan syrjinnän vastaisen lainsäädännön hyväksymisen ja täytäntöönpanon kansainvälisten ja eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja varmistamaan, että syrjinnän vastaisilla elimillä on välineet yhtäläisen kohtelun edistämiseksi ja että romaninaisilla ja -tytöillä on käytössään valituskeinot;

21.

kehottaa jäsenvaltioita korostamaan enemmän kansallisissa strategioissaan sosiaalisen osallisuuden alueellisuutta ja ottamaan kohteeksi köyhimmät mikroalueet monitahoisten ja yhdennettyjen kehitysohjelmien kautta;

22.

kehottaa jäsenvaltioita keskittymään myös koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuteen ja kiinnittämään erityishuomiota kaupunkeihin, joihin kohdistuu monin tavoin sosiaalista epätasapainoa – muun muassa työttömyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja polarisaatiota – ja auttamaan niitä infrastruktuuriensa kehittämisessä, jotta voidaan hyödyntää niiden mahdollista panosta taloudelliselle kasvulle ja vahvistaa yhteyksiä kaupunki- ja maaseutualueiden välillä osallistavan kehityksen edistämiseksi;

23.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa ja soveltamaan sukupuolten tasa-arvoa kaikkiin romaninaisiin vaikuttaviin toimintalinjoihin ja käytäntöihin sekä yhdistämään niiden täytäntöönpanon olemassa oleviin sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviin strategioihin, erityisesti tekemällä romaniyhteisöjen sisällä olevien sukupuolten välisten palkka- ja eläke-erojen poistamisesta sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kitkemisestä nimenomaiset tavoitteet, ja toteuttamaan konkreettisia toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

24.

kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että naisten oikeuksia ja tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat erityistoimenpiteet sisällytetään romanien integraatiota edistäviin kansallisiin strategioihin, ja varmistamaan, että niissä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja romaninaisten kohtaama moninkertainen ja moniperusteinen syrjintä erityisesti työllisyyden, terveyden, asumisen ja koulutuksen aloilla ja että komission ja erityisesti perusoikeusviraston arvioinnissa ja vuotuisessa seurannassa otetaan huomioon naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvonäkökulma romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden kaikissa osioissa, sekä varmistamaan, että tulokset esitellään Euroopan parlamentille;

25.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat ilmentävät romaninaisten erityisiä oikeuksia ja tarpeita, ja laatimaan konkreettisia indikaattoreita niiden täytäntöönpanemiseksi, seuraamiseksi ja valvomiseksi esimerkiksi YK:n kehitysohjelman UNDP:n sukupuolisidonnaisen kehitysindeksin GDI mukaisesti (pitkä ja terve elämä, tietämys ja kohtuullinen elintaso) sekä sukupuolten vaikuttamismahdollisuuksia kuvaavan mitan GEM mukaisesti (poliittinen osallistuminen ja päätöksenteko, taloudellinen osallistuminen ja päätöksenteko sekä taloudellisten resurssien hallinta); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään tasa-arvoista budjetointia yhtenä keinona sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa;

26.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita varten kansallisen seuranta- ja arviointikehyksen, joka käsittää muun muassa budjettiseurannan ja muun kansalaisyhteiskunnan valvonnan muodot (kansallisten kansalaisjärjestöjen, kansalaisjärjestöjen verkostojen tai kattojärjestöjen toteuttamana), asiantuntija-arvioinnin (todennetun kokemuksen omaavien riippumattomien asiantuntijoiden toteuttamana) sekä hallinnollisen seurannan;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointeja suunnitellessaan erityistoimenpiteitä romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden yhteydessä;

28.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tehokkaampia välineitä romaninaisten todellisen sosioekonomisen tilanteen mittaamiseen, kuten sisällyttämällä ”kotitalouden” arvon määrittämisen ja epävirallisen talouden olemassaolon tunnustamisen sen ”BKT:tä enemmän” -hankkeeseen; kehottaa komissiota lisäksi kehittämään ja seuraamaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia mittareita, jotka liittyvät romaniväestön osallistamista koskeviin kansallisiin strategioihin ja sosiaalista osallisuutta koskevaan politiikkaan;

29.

kehottaa jäsenvaltioissa toimivia alan kansalaisjärjestöjä laatimaan räätälöityjä toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on tukea naisia ja nuoria työpaikan löytämisessä; kehottaa varmistamaan psykologisen neuvonnan, jolla tuetaan romanien pääsyä koulutukseen ja ammattikoulutukseen ja jolla autetaan heitä tuntemaan omat kykynsä ja taitonsa, jotta sosiaalinen osallistuminen työmarkkinoille olisi tehokkaampaa; katsoo, että koulutus-/jälleenkoulutuskurssien tarjoajien ja työnantajien välillä sekä romaninaisten ja romaniväestön välillä on oltava saatavilla sovittelutoimenpiteitä; katsoo, että romaninaisten ja -tyttöjen koulutusta on edistettävä myöntämällä tukia ja stipendejä samalla, kun kunnioitetaan yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta, sillä tytöt menevät naimisiin nuorempina kuin pojat;

30.

kehottaa jäsenvaltioita suuntaamaan toimenpiteensä nimenomaan äärimmäisessä sosioekonomisessa köyhyydessä oleviin romaninaisiin ja keskittymään samanaikaisesti riskiryhmiin ehkäisemällä ja torjumalla köyhtymistä;

31.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään niiden romani- ja travelleriohjelmien määrää ja näkyvyyttä, mukaan luettuna erityistuki romani- ja travellerijärjestöille, jotka työskentelevät naisten voimaannuttamisen edistämiseksi ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksien saada rakennerahastoista tukea parantamiseksi;

32.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan rahoitusmekanismeja, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan ja yhteisön seurantaa, joka kohdistuu romani- ja travellerinaisia koskevaan sosiaaliseen osallistamiseen, aloitteisiin ja hankkeisiin;

33.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön EU:n romaniväestön osallistamisprosessissa lapsiköyhyyden vähentämistavoitteen, jotta valtavirtaistetaan lasten oikeuksia sosiaalisen osallistamisen toimenpiteissä, valvotaan edistymistä lapsiköyhyyden näkökulmasta sekä tunnistetaan ja kehitetään ensisijaisia toimia tällä alalla;

34.

korostaa, että syrjäytymisen estäminen alkaa jo varhaislapsuudesta; katsoo, että on tärkeää hyväksyä eri naissukupolville kohdennettu lähestymistapa, jotta voidaan pysäyttää köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle;

35.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään romaniväestön osallistamista koskeviin kansallisiin strategioihinsa ohjelmia, jotka ovat kohdennettuja romaninaisten aktiiviseen osallistamiseen työmarkkinoilla siten, että varmistetaan laadukkaiden koulutusohjelmien saatavuus romaninaisille ja -tytöille ja tarjotaan heille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, jotta he voivat hankkia työmarkkinoilla tarvittavaa pätevyyttä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään romaninaisten valmiuksien ja vaikutusvallan lisäämisen horisontaalisena tavoitteena romanien osallistamista koskevan kansallisen strategian kaikkiin painopistealueisiin sekä edistämään poliittista osallistumista tukemalla romaninaisten aktiivista osallistumista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla;

36.

kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan positiivisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan romaninaisten ja -miesten työmahdollisuuksia julkishallinnossa;

37.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään suuriin perheisiin (vähintään neljä lasta) ja yksinhuoltajatalouksiin suunnattuja erityistoimenpiteitä helpottamalla työmarkkinoille pääsyä, lisäämällä päivähoitopalveluja ja harkitsemalla mukautettuja sosiaaliturvajärjestelyjä sekä varmistamalla, että romanilapset integroituvat paikallisiin kouluihin ja päivähoitopalveluihin, millä torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja gettoutumista, ja että heillä on täydet ja yhtäläiset mahdollisuudet oppivelvollisuuskoulutukseen;

38.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että romanilapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen ja lasten kehittymiseen liittyviin palveluihin sekä vanhempien kumppanuuteen perustuvaan koulutukseen, sekä ottamaan uudelleen käyttöön päivähoitoa koskevat Barcelonan tavoitteet ja kehittämään saatavilla olevia, kohtuuhintaisia ja laadukkaita hoitopalveluita koko elinkaaren ajalle;

39.

kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla voidaan estää työntekijöiden irtisanominen raskauden tai äitiyden aikana, ja harkitsemaan lasten kasvattamisen tunnustamista eläkeoikeuksien hyväksi laskettavaksi ajanjaksoksi;

40.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan romaninaisten itsenäisen ammatinharjoittamisen esteitä, jotta romaniväestöön kuuluville naisyrittäjille mahdollistetaan helppokäyttöinen, nopea ja edullinen rekisteröinti, ja luomaan mikrolainajärjestelmiä, jotka on tarkoitettu uusille pienyrityksille ja yrittäjille, ottamaan käyttöön yksinkertaisia yrittäjäystävällisiä hallintomenettelyjä, tekninen tuki ja tukitoimenpiteet mukaan luettuina, ja myöntämään erityislupia tiettyjen kausiluonteisten ja väliaikaisten töiden tunnustamiseksi palkkatyöksi, joka vaikuttaa sosiaaliturvamaksuihin; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisia viranomaisia ottamaan käyttöön eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan mikrorahoitusjärjestelyn;

41.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan kohdennettuja ja integraatiosuuntautuneita toimenpiteitä työttömyystuen alalla (esimerkiksi uudelleenkoulutus, työpaikkojen luominen ja työhönsijoitus, muun muassa palkkatuen, sosiaaliturvatuen ja verovähennysten kautta) sen sijaan, että keskitytään nykytavan mukaisesti lähes yksinomaan julkisiin työohjelmiin;

42.

kehottaa tukemaan ja edistämään romaniväestön sijoittumista työmarkkinoille; toteaa, että työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden eriyttämiseksi samoin kuin ohjausprosessien kehittämiseksi tarvittaisiin romanitaustaisia tukihenkilöitä ja tapausten käsittelijöitä;

43.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhteisöperusteisten palvelujen ja sosiaalipalvelujen välityksellä toimivan erityisesti romaninuorille tarkoitetun varhaislapsuudesta korkeakouluun ulottuvan koulutuksen ohjaus- ja tukijärjestelmän kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolikysymyksiin;

44.

kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tarjoamia mahdollisuuksia parantaa romanien koulutusta ja työllisyyttä, jotta romaneille voidaan tarjota mahdollisuus todelliseen sosiaaliseen osallisuuteen sekä mahdollisuus välttyä köyhyydeltä, joka edelleen on yleistä; kannustaa jäsenvaltioita valvomaan säännöllisesti erityisesti nuorten romanien ja etenkin naisten koulutuksen alalla tapahtuvaa edistystä;

45.

kehottaa jäsenvaltioita torjumaan stereotypioita, jotta estetään tämän etnisen ryhmän tuomitseminen, joka lisää työnantajien haluttomuutta palkata romaniväestöä ja syrjintää julkishallinnossa ja kouluissa sekä johtaa kielteisiin jälkiseurauksiin suhteissa viranomaisiin ja työnhaussa;

46.

toistaa, että romanien koulutustasossa on huomattavia eroja sukupuolten välillä, sillä romaninaisista keskimäärin 68 prosenttia on luku- ja kirjoitustaitoisia, kun taas romanimiehistä 81 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa; toteaa lisäksi, että vain 64 prosenttia romanitytöistä käy peruskoulun ala-astetta ja että tämä ero on selkeä myös ammatillista koulutusta saavien osalta; toteaa, että jäsenvaltioiden välillä tosin on suuria eroja näissä tilastoissa;

47.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään erityisohjelmia, joilla varmistetaan romanityttöjen ja nuorten romaninaisten pysyminen perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksessa, sekä ottamaan käyttöön teiniäitejä ja aikaisin koulun keskeyttäneitä tyttöjä koskevia erityistoimia, joilla edistetään keskeytymätöntä koulutusta, työllistymisen tukemista ja työhön perustuvan koulutuksen tarjoamista; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan nämä toimenpiteet huomioon romaniväestön osallistamista koskevien kansallisten strategioiden koordinoinnissa ja arvioinnissa;

48.

kehottaa jäsenvaltioita laatimaan syrjinnän vastaisia strategioita, joilla estetään ja tuomitaan rasistinen käyttäytyminen julkisissa palveluissa ja erityisesti työmarkkinoilla sekä varmistetaan romaninaisten ja -miesten oikeuksien horjumaton kunnioittaminen työmarkkinoilla;

49.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan resursseja epätyypillisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi jatkamaan koulutustaan ja sellaisten kansalaisjärjestöjen ja ohjelmien tukemiseksi, joiden tavoitteena on edistää epätyypillisten opiskelijoiden osallistamista koulutuksen ja aikuisopetusohjelmien kautta;

50.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään romaniopiskelijoiden verkostoja, jotta voidaan edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, menestysesimerkkien näkyvyyttä ja romaniopiskelijoiden eristyneisyyden nujertamista;

51.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään romaniperheiden osallistumista kouluyhteisöön, arvioimaan kouluja, joissa romanilapset ja -nuoret opiskelevat, ja tekemään kaikki tarvittavat muutokset, jotta varmistetaan kaikkien integroituminen kouluun ja koulumenestys; toteaa, että romanityttöihin olisi kohdistettava erityistoimia, jotka perustuvat tiedeyhteisön vahvistamiin menestystarinoihin;

52.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan varoja useampipaikkaisten koulujen ja lastentarhojen rakentamiseen, jotta romanilapset voivat osallistua koulutyöhön muiden lasten kanssa ilman, että heitä syrjitään ja jätetään koulujärjestelmän ulkopuolelle, ja ilman, että opettajat hylkivät heitä heidän etnisen alkuperänsä vuoksi;

53.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan järjestelmällisesti sukupuolierojen huomioon ottamista ja kulttuurieroja käsitteleviä koulutusohjelmia, jotka on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujentarjoajille;

54.

korostaa, että romanityttöjen kouluttautuminen vaikuttaa monitahoisesti romanien elinolosuhteiden parantamiseen, sillä se on yksi tärkeistä edellytyksistä romaninaisten työllistettävyydelle, tarjoaa toimeentuloturvaa ja on olennainen tekijä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen voittamisessa; toteaa lisäksi, että opettajien romanikulttuurin tuntemuksen lisääminen auttaa vähentämään syrjäytymistä; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita torjumaan erottelua sekä takaamaan osallistavamman koulutuksen, johon on helppo päästä, kulttuurierot huomioon ottavat opetusmenetelmät, romanitaustaisten kouluavustajien palkkaamisen ja vanhempien osallistamisen sekä asettamaan etusijalle sen, että ammatilliset taidot saatetaan vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää;

55.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnistamaan romaninaiset terveysaloitteidensa nimenomaisena kohderyhmänä erityisesti niiden sairauksien kohdalla, jotka liittyvät vahvasti naishormonijärjestelmään ja/tai köyhyyteen, kuten osteoporoosi, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ja keskushermoston sairaudet; kehottaa lisäksi tekemään rinta- ja kohdunkaulansyövän seulonnat ja ennaltaehkäisyn, mukaan luettuina rokotteet ihmisten papilloomaviruksia vastaan, täysin saataviksi ja pyrkimään aloittamaan raskaana olevien naisten terveydenhoidon jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella;

56.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan terveydenhoidon saatavuuden varsinkin sitä kautta, että romaninaiset osallistuvat kansalaisjärjestöissään elämäänsä vaikuttavien terveydenhoito-ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, ja varmistamaan, että romaninaiset ja -tytöt voivat päättää omasta seksuaalisuudestaan, terveydestään ja äitiydestään, edistämään perhesuunnittelua ja seksuaalikasvatusta, huolehtimaan siitä, että kaikki seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat romaninaisten ja -tyttöjen saatavilla, suojelemaan tyttöjä ja teini-ikäisiä seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja nuorena avioitumiselta, vähentämään lapsi- ja äitiyskuolleisuutta sekä estämään pakkosterilisaatiot,

57.

kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan ja edistämään romaniyhteisöjen sukupuolten tasavertaista osallistumista sairauksien torjunta-, hoito- ja tukiohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin sekä terveydenhuoltojärjestelmässä tapahtuvan leimaamisen ja syrjinnän vähentämiseen;

58.

kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan ja panemaan täytäntöön toimintalinjoja, jotta varmistetaan, että kaikilla, myös kaikkein syrjäytyneimmistä yhteisöistä peräisin olevilla romaninaisilla, on mahdollisuus saada perusterveydenhoitopalveluja, ensiapua ja ehkäisevää terveydenhoitoa, ja järjestämään terveydenhoitoalan työntekijöille koulutusta romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen poistamiseksi;

59.

kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan, kieltämään ja saattamaan tuomioistuinkäsittelyyn romaninaisiin kohdistuvan välittömän ja välillisen syrjinnän heidän käyttäessään perusoikeuksiaan ja julkisia palveluita sekä torjumaan lisäksi kaiken muun syrjinnän; korostaa, että on tärkeää järjestää valistuskampanjoita syrjinnän torjumiseksi sekä romaneita ja varsinkin romaninaisia koskevien rasistisien stereotypioiden kitkemiseksi;

60.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään romanit ja varsinkin romaninaiset toimintaohjelmien ja maaseutualueiden kehitysohjelmien erityiseksi kohderyhmäksi seuraavalla ohjelmakaudella;

61.

kehottaa komissiota julkaisemaan arviointikertomuksen neuvoston direktiivin 2000/43/EY täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa; kehottaa komissiota myös laatimaan kullekin jäsenvaltiolle erityisiä suosituksia sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi direktiiviin;

62.

kehottaa neuvostoa pääsemään sopuun yhtäläistä kohtelua koskevasta direktiivistä uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, jotta varmistetaan, että kaikki syrjinnän syyt ja moninkertainen syrjintä tehdään laittomiksi kaikilla elämänaloilla; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä varmistamaan, että moniperusteinen syrjintä sisällytetään kyseiseen direktiiviin;

63.

kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan, ottaen erityisesti romaninaiset huomioon, ja tukemaan uhreja sisällyttämällä erityistavoitteet romaninaisilla käytävän kaupan torjumiseksi romanien osallistamista koskevaan kansalliseen strategiaan ja varmistamaan siihen liittyvien julkisten palveluiden riittävät resurssit ja tarjoamaan apua myös peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon, työllisyyden ja koulutuksen, kautta; vaatii lisäksi komissiota tukemaan hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan aloitteita näiden ongelmien ratkaisemiseksi ja varmistamaan samalla uhrien perusoikeudet;

64.

kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään romaninaisten kanssa sellaisten voimaannuttamisstrategioiden laatimiseksi, joissa tunnustetaan heidän moniperustainen identiteettinsä, ja edistämään toimia, joilla torjutaan naisiin, miehiin, tyttöihin ja poikiin kohdistuvia sukupuolistereotypioita;

65.

toteaa, että järjestetty avioliitto, lapsiavioliitto ja pakkoavioliitto ovat yhä yleisiä perinteisinä käytäntöinä, ja korostaa, että nämä käytännöt ovat ihmisoikeusloukkauksia, jotka eivät ainoastaan vaikuta huomattavasti romanityttöjen terveyteen ja lisää komplikaatioiden riskiä raskauden ja synnytyksen aikana vaan myös altistavat tytöt seksuaaliselle väärinkäytölle ja hyväksikäytölle sekä estävät tyttöjen koulutus- ja työllistymismahdollisuudet;

66.

kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta sekä saattamaan täysin osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivin 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (7), erityisesti uhrien tunnistamisen, suojelun ja auttamisen vahvistamisen osalta niin, että keskitytään varsinkin lapsiin;

67.

pyytää jäsenvaltioilta ja komissiolta EU-tason ratkaisuja romaniväestön ongelmiin niin, että otetaan huomioon romanien oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EU:n kansalaisina ja tarve jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön tätä etnistä ryhmää koskevien ongelmien ratkaisemiseksi;

68.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään romaninaisten integroitumista koskevaa tiedonvaihtoa ja parhaita käytäntöjä yhteiskunnan kaikilla aloilla;

69.

suosittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta lopetetaan käytäntö luovuttaa nuoret romaninaiset järjestettyyn avioliittoon, sillä se on moraalinen loukkaus heidän ihmisarvoaan kohtaan;

70.

kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan pikaisesti vanhempien romaninaisten tarpeista, koska he ovat yksi suojattomimmista ryhmistä eikä heillä ole riittäviä tuloja eikä ikääntyessään mahdollisuutta terveydenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon;

71.

vaatii komissiota käynnistämään kattavan strategian naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi parlamentin monissa päätöslauselmissa esittämän pyynnön mukaisesti; kehottaa komissiota antamaan oikeudellisia välineitä, muun muassa sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n direktiivin;

72.

kehottaa edistämään romanikielen ja -kulttuurin kehittymistä, kehittämään romaniasiain hallinnollisia rakenteita ja vahvistamaan romanipolitiikkaa ja sen toimeenpanoa sekä lisäämään osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön romanikysymyksissä;

73.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.