7.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 68/40

—

ottaa huomioon Feirassa 19.–20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

—

ottaa huomioon komission 6. toukokuuta 2003 antaman suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) määritelmästä (1),

—

ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen" (COM(2011)0642),

—

ottaa huomioon 9. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Pieni yritys, suuri maailma – uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille" (COM(2011)0702),

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission kertomuksen "Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin" (COM(2011)0803),

—

ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu" (COM(2011)0078),

—

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – 'Yhdessä uuteen kasvuun' "(COM(2011)0206),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon komission 30. marraskuuta 2011 antaman ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä edistävästä ohjelmasta (2014–2020) (COM(2011)0834),

—

ottaa huomioon komission kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen 2011 (COM(2011)0642),

—

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitettujen EU:n välineiden tarkistamista koskevista käytännön näkökohdista (2),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta (3),

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman pk-yrityksiä tukevasta aloitteesta (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0293/2012),

A.

katsoo, että mikro- ja pk-yritykset kärsivät talouskriisin aikana siitä, että niiden on vaikea saada kehityksensä tukemiseen rahoitusta, erityisesti pienlainoja;

B.

ottaa huomioon, että 25 prosenttia EU:n pk-yrityksistä on toiminut kansainvälisesti sisämarkkinoilla, mutta vain 13 prosenttia niistä on toiminut kansainvälisesti EU:n ulkopuolella; ottaa huomioon, että 24 prosenttia mikroyrityksistä vie tavaroita tai palveluja, kun vastaava osuus pienistä yrityksistä on 38 prosenttia ja keskisuurista yrityksistä 53 prosenttia;

C.

katsoo, että lähes kolmasosa EU:n lainsäädännöstä aiheutuvasta hallintotaakasta johtuu ensisijaisesti suhteettomasta ja tehottomasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa, mikä merkitsee sitä, että jos jäsenvaltiot siirtäisivät EU:n lainsäädännön tehokkaammin osaksi omaa lainsäädäntöään, voitaisiin säästää jopa 40 miljardia euroa (5);

D.

ottaa huomioon, että yli 96 prosentilla Euroopan unionin pk-yrityksistä on alle 50 työntekijää ja alle 10 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto; ottaa huomioon, että niillä on rajalliset edellytykset viedä tuotteita ja palveluja kotimaansa rajojen yli, mikä johtuu lähinnä kansainväliseen kauppaan liittyvistä suurista kiinteistä kuluista, oikeudellisesta epävarmuudesta ja lainsäädännön pirstoutuneisuudesta;

E.

ottaa huomioon, että kaikista EU:ssa vuosien 2002 ja 2010 välillä luoduista uusista työpaikoista 85 prosenttia syntyi pk-yrityksissä ja erityisesti uusissa yrityksissä; ottaa huomioon, että 32,5 miljoonaa EU:n kansalaista on itsenäisiä ammatinharjoittajia;

F.

katsoo, että teollisuudella on keskeinen rooli Euroopan taloudessa ja että se tuottaa 25 prosenttia EU:n yksityissektorin välittömistä työpaikoista ja vastaa 80 prosentista yksityisestä T&K-toiminnasta;

G.

ottaa huomioon, että ympäristöteollisuuden aloilla työllisyys on kehittynyt koko taantuman ajan myönteisesti moniin muihin aloihin verrattuna ja että työllisyyden kehityksen ennustetaan pysyvän vakaana tulevina vuosina (6);

H.

ottaa huomioon, että internet sekä tieto- ja viestintäteknologia parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia myydä palveluja eri puolilla maailmaa ja että ne auttavat merkittävällä tavalla pk-yrityksiä edistämään talouskasvua ja työpaikkojen luomista;

I.

ottaa huomioon, että komission arvion mukaan menettelytavoilla, jotka edistävät siirtymistä ympäristöä säästävään talouteen, kuten resurssitehokkuudella, energiatehokkuudella ja ilmastonmuutospolitiikalla, voitaisiin luoda vuoteen 2020 mennessä yli yhdeksän miljoonaa työpaikkaa, erityisesti pk-yrityssektorilla;

1.

panee merkille pk-yritysten yhteiset rakenteelliset ja sääntelylliset haasteet, jotka liittyvät esimerkiksi rahoituksen, henkilöstön ja organisatoristen resurssien saatavuuteen; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että komissio pyrkii edistämään ja tukemaan pk-yritysten taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla ja EU:n ulkopuolisten maiden markkinoilla; katsoo, että pk-yritysten kansainvälistyminen pitäisi nähdä yleisesti prosessina; katsoo, että onnistuakseen laajentamaan liiketoimintaansa EU:n ulkopuolelle pk-yritykset tarvitsevat neuvontapalveluja jo paikallistasolla eivätkä vasta unionin ulkopuolisilla markkinoilla; katsoo, että tämä tarve on otettava huomioon EU:n tukipolitiikassa;

2.

korostaa, että pk-yritysten välillä on erittäin suuria eroja; korostaa, että tästä syystä komission pitäisi ottaa huomioon erilaiset haasteet, joita yritykset kohtaavat koostaan ja alastaan riippuen, suunnitellessaan uutta pk-yrityksiin kohdistuvaa politiikkaa;

3.

muistuttaa, että pk-yritykset hyötyvät kansainvälistymisestä suurempia yrityksiä enemmän tutustumalla parhaisiin käytäntöihin, pääsemällä paremmin eroon liikatuotannostaan ja hyödyntämällä tuonnin lisäämää tuotantopanosten tarjontaa sekä parantamalla näin kilpailukykyään siinä määrin, että vientiä harjoittavat pk-yritykset suoriutuvat johdonmukaisesti paremmin kuin muut pk-yritykset ja lisäävät koko talouden ja kuluttajien hyvinvointia;

4.

torjuu uskomuksen, jonka mukaan EU:n pk-yritysten suojelu kansainväliseltä kilpailulta voisi auttaa niitä kasvamaan ja toimimaan paremmin kansainvälisissä yhteyksissä; uskoo ennemmin EU:n pk-yrityksiä kansainvälisissä neuvotteluissa tukevaan myönteiseen toimintasuunnitelmaan, jonka avulla vähennettäisiin esteitä vastavuoroisesti pk-yritysten etujen edistämiseksi kaikkialla maailmassa;

5.

katsoo, että pk-yritysten tehokas suojeleminen EU:n kumppanivaltioiden vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta on aivan yhtä tärkeää kuin pk-yritysten kansainvälistymispyrkimysten tukeminen; katsoo, että kansainvälistyminen ja suojelu ovat globalisoitumisen kaksi eri puolta;

6.

korostaa, että tiedonannossa olisi pitänyt ottaa huomioon eri alojen väliset erot, koska kansainvälistyminen on täysin eri asia palvelualan pk-yrityksille kuin tuotantoalan pk-yrityksille; panee merkille, että pk-yritysten enemmistöä edustavien palvelualan pk-yritysten ei useinkaan tarvitse saavuttaa kriittistä kokoa aloittaakseen viennin ja että ne hyötyisivät lähinnä avoimemmista säännöksistä ja tieto- ja viestintätekniikan saatavuudesta kohdemaissa, kun taas teollisuuden pk-yritykset hyötyisivät enemmän liikenteen logistiikan parantamisesta ja kaupankäynnin helpottamisesta;

7.

panee merkille, että EU:n pk-yritysten kansainvälistymistä tukeva julkinen toiminta keskittyy useimmiten teollisuuteen, ja suosittelee siksi, että julkisia toimia mukautetaan palvelualan pk-yritysten erilaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi; kannattaa erityisesti kaupan tukiohjelmiin sisältyvien pk-yritysten vähimmäiskokoa koskevien vaatimusten uudelleenarviointia, koska ne perustuvat yleensä teollisuusalan pk-yritysten vientimalliin, jossa yrityksen kansainvälistymismahdollisuudet perustuvat kriittisen koon saavuttamiseen;

8.

ottaa huomioon, että vaikka tiedonannossa pyritään käsittelemään pk-yritysten vaikeuksia löytää kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, siinä ei korosteta riittävästi, että julkiset toimet olisi hyvä kohdistaa pk-yrityksen kansainvälistymistä koskevaan ohjaukseen ja siihen liittyviin ehdotuksiin ja kannustimiin; katsoo, että unionin olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tuettava ja edistettävä kannustimia, jotka auttavat pk-yrityksiä kehittymään strategisilla aloilla ennakoivasti tehostamalla nykyisiä kannustimia erityisesti sellaisessa lisäarvoltaan suuressa teknisesti kehittyneessä tuotantotoiminnassa, joka tarjoaa kilpailuetua suhteessa nopeasti kehittyvän talouden maihin; korostaa näin ollen tarvetta tunnistaa lupaavat markkinaraot, mitä on jo alettu ottaa esille unionin muissa toimintapoliittisissa asiakirjoissa, kuten keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän (High-Level Expert Group on Key Enabling Technologies) raportissa;

9.

kehottaa komissiota käynnistämään tiedonannossa mainitun monikielisen verkkoportaalin mahdollisimman pian niin, että se on täysin toiminnassa viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä; katsoo, että samalla kun tunnustetaan pk-yritysten suuri monimuotoisuus ja niiden ongelmat, portaali ei saisi olla päällekkäinen olemassa olevien portaalien kanssa, sen olisi oltava helposti saavutettava ja käyttäjäystävällinen eikä se saisi aiheuttaa pk-yrityksille ylimääräisiä tiedonhakukustannuksia; korostaa, että portaali lisäisi todennäköisesti sellaisten unionin pk-yritysten määrää, jotka toimivat kansainvälisesti;

10.

pyytää lisäämään ja tehostamaan tukea, jota pk-yrityksille tarjotaan EU:ssa, kansallisesti ja alueellisesti niiden pyrkiessä sisämarkkinoille ja kolmansien maiden markkinoille, erityisesti myynnin edistämistoimiin ja tiedonsaantiin, teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun, julkisiin hankintoihin osallistumiseen, tieto- ja viestintäteknologiaan, standardointiin ja sääntelykysymyksiin liittyvissä asioissa; katsoo, että Yritys-Eurooppa-verkosto on tehokas keino saavuttaa nämä tavoitteet; on samaa mieltä siitä, että Yritys-Eurooppa-verkostolle on luotava perusteellisen arvioinnin pohjalta uusi hallintomalli, jotta voidaan lisätä tehokkuutta, vähentää hallinnollista ja johtoon liittyvää rasitusta ja tarjota räätälöityä tukea; katsoo, että tällä tuella olisi autettava yrityksiä hankkimaan tarvittavaa osaamista strategian määrittelemiseen ulkomaanmarkkinoille laajentumista varten ja edistettävä yritysten välistä yhteistyötä kannustamalla kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen:

11.

on vakuuttunut siitä, että Yritys-Eurooppa-verkostosta voi tulla mahdollisimman hyödyllinen pk-yrityksille EU:ssa vain, jos siinä edustettuina olevien organisaatioiden toimintaa ja hallintoa tehostetaan ja tietoisuutta sen tukipalveluista lisätään;

12.

vaatii jäsenvaltioita ottamaan käyttöön paikallis- ja aluetason yhtenäisen vientitukipisteiden verkoston, joka toimii yhteistyössä yritysten, kauppakamarien, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa ja tarjoaa pk-yrityksille yhden helposti tunnistettavan yhteydenpitotahon ja heidän omalla kielellään välittömästi käyttökelpoista henkilökohtaista neuvontaa ja talousanalyysejä ulkomaisista markkinoista sekä tietoa avustuksista, vientimahdollisuuksista, nykyisistä (tulleihin liittyvistä ja tullien ulkopuolisista) kaupan esteistä, voimassa olevista investointiturvaa ja kiistojen ratkaisua koskevista säännöistä, hallinnollisista muodollisuuksista ja kilpailijoista kolmansien maiden markkinoilla; katsoo, että nämä vientitukipisteet edistäisivät hyvien käytäntöjen vaihtoa pk-yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisesti;

13.

kehottaa suuntaamaan enemmän tiedotusta pienille ja mikroyrityksille, koska ne ovat pk-yrityksistä kaikkein vähiten aktiivisia kansainvälisesti ja vähiten tietoisia vientimahdollisuuksistaan ja kansainvälistymisen tuomista eduista;

14.

yhtyy näkemykseen, jonka mukaan julkisin varoin rahoitetut tukiohjelmat olisi toteutettava mahdollisimman kustannustehokkaassa muodossa varsinkin nyt, kun EU:n talous on yhä toipumassa pahimmasta kriisistään vuosikymmeniin; huomauttaa tässä yhteydessä, että ohjelmien laatu on säilytettävä vähintään samalla tasolla;

15.

kannattaa ehdotusta siitä, että lukuisista paikallisista, alueellisista, kansallisista ja EU:n tason tukiohjelmista pitäisi tehdä "kartoitus"; katsoo, että tähän kartoitukseen olisi sisällyttävä yksityisen sektorin aloitteita ja paikallisia aloitteita, joiden avulla autetaan rahoituksen saantia pk-yrityksissä ja erityisesti helpotetaan mikro-yritysten mahdollisuuksia saada lainaa, sekä arviointi EU:n nykyisten tukiohjelmien tehokkuudesta; katsoo, että kartoitus olisi tehtävä säännöllisin väliajoin ja että sen olisi toimittava vertailu- ja tulostaulujärjestelmän perustana; katsoo, että alustavaa kartoitusta pitäisi käyttää EU:n nykyisten tukijärjestelmien tehokkuuden arvioinnin perustana; toteaa, että kartoitus ei välttämättä saavuta kaikkia aloitteita varsinkaan, jos ne ovat pieniä tai epävirallisia ja jos se ei ole kustannusten näkökulmasta järkevää tai käytännössä mahdollista;

16.

edellyttää, että vuoden 2012 loppuun mennessä tehdään ensimmäisiä konkreettisia ehdotuksia EU:n nykyisten tukiohjelmien keventämiseksi ja koordinoimiseksi, jotta ne tuottaisivat tuloksia ja vastaisivat EU:n pk-yritysten tarpeisiin; katsoo, että EU:n on vältettävä toimissaan päällekkäisyyksiä ja rinnakkaisten rakenteiden luomista ja että toimien on osoitettava tuottavan selvästi eurooppalaista lisäarvoa; katsoo, että olemassa olevia kansallisia tukijärjestelmiä pitäisi kunnioittaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; katsoo, että EU:n yksittäisten pk-yritysten palveleminen on keskitettävä organisaatiolle, jonka katsotaan vastaavan parhaiten niiden yksilöllisiin liiketoimintaa koskeviin tarpeisiin; pyytää komissiota tiedottamaan säännöllisesti asiasta vastaaville Euroopan parlamentin valiokunnille tämän käynnissä olevan työn etenemisestä;

17.

toteaa, että tällaisilla uusilla EU:n toimilla on oltava todistettua lisäarvoa olemassa oleviin välineisiin nähden; näkee tällaista lisäarvoa tapauksissa, joissa markkinat eivät toimi maantieteellisistä tai sisällöllisistä syistä ("valkoiset alueet") tai joissa on tehostettava EU:n kauppapoliittisten etujen edustamista ja markkinoille pääsyä koskevien tietojen keräämistä tietokantaan;

18.

painottaa, että pk-yritykset on saatava osallistumaan nykyisen tukikehyksen uudelleentarkasteluun; kehottaa pk-yrityksiä yhdessä Yritys-Eurooppa-verkoston ja eurooppalaisten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa osallistumaan tiiviisti uudelleentarkastelun toteuttamiseen;

19.

vaatii, että kaikille EU:n yrityksille tarkoitetut nykyiset vientityökalut, kuten markkinoille pääsyä koskeva tietokanta ja vientitukipisteet, muunnetaan pk-yritysten tarpeita vastaaviksi; arvostaa pk-yrityksille tarkoitetun kaupan suojatoimia käsittelevän palvelupisteen perustamista; suosittelee, että lisätään koordinointia pk-yritysten erilaisten tukirakenteiden välillä kolmansissa maissa;

20.

katsoo, että tarvitaan käytännöllisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja, joilla autetaan pk-yrityksiä selviämään käyttöpääoman puutteesta, erityisesti, kun on kyse pääomasta, jolla tehdään vaadittavat alkuinvestoinnit ja aloitetaan viennin rahoittaminen, ja toteaa, että tällaisia ratkaisuja pitäisi suunnitella ja toteuttaa koko EU:n yhteisen kauppapolitiikan puitteissa tai käyttäen muita sopivia EU:n välineitä, jos kartoituksen perusteella todetaan, että se on tarpeellista ja mahdollista;

21.

katsoo, että vaikka hyödynnetään tehokkaasti nykyisiä kansallisia rakenteita, tarvitaan EU:n tason aloitteita kolmansien maiden markkinoilla silloin kun siitä on todettu saatavan lisäarvoa; kannustaa asiantuntijoiden välistä yhteistyötä sekä julkisilla että yksityisillä aloilla esimerkiksi EU:n markkinoille pääsyä tarkastelevissa ryhmissä; myöntää, että joidenkin pienten ja uudempien jäsenvaltioiden pk-yritykset ovat epäedullisessa asemassa, koska niillä ei välttämättä ole diplomaattiedustusta, kokeneita kumppaneita tai kumpaakaan joidenkin kolmansien maiden markkinoilla; korostaa kuitenkin, että EU:n aloitteiden ei pidä vaikuttaa eri jäsenvaltioiden yksittäisten yritysten väliseen kilpailuun kolmansien maiden markkinoilla;

22.

korostaa, että pk-yritysten kansainvälistyminen on prosessi, jonka onnistumiseksi pk-yritykset tarvitsevat tukitoimia jo paikallisella tasolla eikä pelkästään kolmansien maiden markkinoilla; toteaa, että kolmansien maiden markkinoilla yhteiset EU:n toimet edunvalvonnassa, kauppapolitiikassa ja markkinoillepääsyssä sekä täydentävät ohjelmat markkinahäiriöiden yhteydessä voivat tuoda huomattavaa lisäarvoa tälle prosessille;

23.

kehottaa komissiota päällekkäisyyksien välttämiseksi perustamaan uusia rakenteita vasta sitten, kun on tarkasteltu jäsenvaltioissa käytettävissä olevaa rahoitusta, niissä jo toimivien neuvontapalvelujen tukea ja tilannetta ja analysoitu niiden vaikuttavuus sekä toteen näytetty välttämättömyys;

24.

kannattaa komission ehdotusta lisätä yhteistyötä erilaisten yritysjärjestöjen, kauppakamarien ja muiden sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toimivien toimijoiden välillä liiketoimintakumppanuuksien, klustereiden ja uusille markkinoille pääsyn edistämiseksi, jolloin kansainvälistymisprosessi voitaisiin viedä yksittäisten yritysten tasolta verkostojen tai useissa eri maissa tytäryhtiöiden kautta toimivien yritysten tasolle, mikä helpottaisi kaikkein monimutkaisimpia ja pitkäkestoisimpia kansainvälistymishankkeita, joihin osallistuu useita yrityksiä ja muita avustusjärjestöjä ja julkisia laitoksia;

25.

korostaa, että toiminta-alueella on suuri merkitys pienille ja keskisuurille yrityksille, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään jatkuvaa yhteistyötä paikallistason toimijoiden kanssa verkostoitumisen edistämiseksi;

26.

katsoo, että olisi edistettävä pk-yritysten välisten tai niiden kanssa perustettavien yhteisyritysten perustamista pääsystrategiana uusille markkinoille ja keinona kehittää suoria investointihankkeita sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa ja osallistua tarjouskilpailuihin; kehottaa komissiota myöntämään varoja tällaisen rajat ylittävän yhteistyön edistämiseksi;

27.

toteaa, että klustereita ja verkostoja voidaan usein luoda paitsi fyysisesti myös virtuaalisesti; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan tarvittavia välineitä ja resursseja virtuaalisten klustereiden ja verkostojen edistämiseksi;

28.

kannustaa jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti komissiota sen pyrkimyksissä edistää kansainvälisissä foorumeissa ja kokouksissa pk-yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille;

29.

suosittaa, että komissio ottaa huomioon kaikki kansainvälistymiseen liittyvät ulottuvuudet eli viennin ja tuonnin, mukaan luettuna talouskumppanuuksien ja talousyhteistyön eri muodot; huomauttaa, että tiedonannossa ei painoteta riittävästi jälkimmäistä ulottuvuutta;

30.

toivoo unionilta entistä yhtenäisempää politiikkaa pk-yritysten tukemiseksi erityisesti innovoinnin, kasvun, kansainvälistymisen, tuottavuuden, kustannusten hillitsemisen, hallinnollisen taakan vähentämisen, inhimillisen pääoman laadun sekä yhteiskuntavastuun alalla;

31.

pitää myönteisenä pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseen tarkoitettua uutta ohjelmaa (COSME); panee merkille kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) onnistuneet toimet; katsoo, että näitä toimia, joita ovat hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmä ja Yritys-Eurooppa-verkosto, pitäisi jatkaa ja laajentaa entisestään uudessa ohjelmassa; korostaa tarvetta parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja roolia, joka yksityisellä sektorilla voisia olla; kehottaa yksinkertaistamaan ja järkeistämään unionin eri välineitä, joilla on tarkoitus helpottaa etenkin kansainvälistymistä suunnittelevien pk-yritysten mahdollisuuksia saada luottoja, takauksia tai riskipääomaa; kehottaa tarkistamaan rajatylittävään kauppaan ja erityisesti valuutan vaihtoa edellyttävään kauppaan myös EU:n ulkopuolella osallistuville pk-yrityksille tarkoitettujen peruspankkipalvelujen kustannukset ja saatavuuden; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan, voisivatko ne käyttää osan kansallisista yhtiöverotuloistaan pk-yritysten lainansaantimahdollisuuksien parantamiseen; korostaa, että kaikki välineet, erityisesti muut kuin rahoitusvälineet, pitäisi hyväksyä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman kriittisen arvioinnin pohjalta ja tiiviissä yhteistyössä pk-yritysten organisaatioiden kanssa;

32.

korostaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä COSME-ohjelmalle kohdennettuja määrärahoja on tarpeen lisätä huomattavasti ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten rahoitukseen liittyvät merkittävät markkinahäiriöt sekä tarpeen lisätä EU:n tukea yritysten luovutuksiin; katsoo tältä osin, että COSME-ohjelman ja Horizon 2020 -ohjelman erottamista toisistaan toiminnan ja määrärahojen osalta on vielä tarkasteltava orientoitumisen helpottamiseksi pk-yritysten kannalta;

33.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pk-yritysten saatavilla on riittäviä vientitakuujärjestelyjä;

34.

panee merkille ammattitaitoisten ja koulutettujen yrittäjien merkityksen kansainvälisen liiketoiminnan haasteisiin vastaamisessa; kehottaa komissiota edistämään "Erasmus nuorille yrittäjille" -ohjelmaa ja tutkimaan mahdollisuutta perustaa "Erasmus Mundus yrittäjille" -ohjelma, jotta lahjakkaille yrittäjille voidaan antaa mahdollisuus hankkia kokemusta EU:n ulkopuolisissa huippuosaamiskeskuksissa ja verkostoitua niiden kanssa, sekä tarjota yrityskulttuuria koskevaa korkeakoulutusta, jonka kautta yrittäjät voisivat saada kansainvälisemmän näkemyksen yrittäjyydestä ja siten hankkia tärkeät ja tarvittavat välineet kilpailemiseen maailmanlaajuisilla markkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään nuoret yrittäjät ja teollisuuspolitiikan "Erasmus kaikille" -ohjelmaan siihen liittyvien unionin toimintalinjojen avulla;

35.

kannattaa komission ehdotusta eurooppalaisen standardoinnin tarkistamisesta; korostaa, että johdonmukaisempi kansainvälisten standardien järjestelmä on tarpeen yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja kansainvälistyvien pk-yritysten esteiden vähentämiseksi;

36.

kannattaa eurooppalaista standardointijärjestelmää, jossa pk-yritykset otetaan järjestelmällisemmin mukaan päätöksentekoprosesseihin ja jossa samalla hyödynnetään toimivaksi osoittautunutta kansallisen delegoinnin periaatetta; pyytää komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla eurooppalaisten standardointielinten laatimat standardit asetetaan helpommin ja edullisemmin pk-yritysten saataville yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja joidenkin sellaisten merkittävien esteiden lieventämiseksi, joita kansainvälistyvät pk-yritykset kohtaavat; korostaa, että EU:n tieto- ja viestintäteknologian standardointipolitiikkaa on hyvin tärkeää mukauttaa vastaamaan markkinoiden ja politiikan kehitystä, jotta pk-yritykset saadaan mukaan verkkoliiketoimintaan, sähköiseen kauppaan, sähköisen rahtikirjan käyttöön, älykkäisiin liikennejärjestelmiin jne.;

37.

painottaa, että yksinkertainen, tehokas ja kohtuuhintainen järjestelmä henkisen omaisuuden ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi on tärkein tapa edistää pk-yritysten kansainvälistymistä; katsoo, että pk-yritykset tarvitsevat kansainvälisen toimintansa perustaksi tehokkaan henkisen omaisuuden suojan, jolla kannustetaan uuden tekniikan kehittämistä;

38.

korostaa, että pk-yrityksillä ei ole riittävästi resursseja torjua teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia, joiden kohteeksi ne joutuvat kolmansien maiden markkinoilla; kehottaa tekemään konkreettisia EU:n aloitteita, joilla parannetaan pk-yritysten teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua kolmansissa maissa, kuten on jo tehty näitä oikeuksia koskevan pk-yritysten tukipalvelun avulla Kiinassa; panee merkille, että tätä tukipalvelumallia ollaan parhaillaan laajentamassa kokeiluhankkeessa joihinkin ASEAN:in ja Etelä-Amerikan maihin; korostaa, että on tarpeen tehdä asianmukainen arviointi nykyisistä tukipalveluista, jotta voidaan taata mallin paras mahdollinen toiminta ennen sen laajentamista; kehottaa komissiota ottamaan tämän arvioinnin tulosten perusteella käyttöön samanlaisia tukipalveluja sellaisilla ensisijaisilla markkinoilla, joilla teollis- ja tekijänoikeudet ovat tärkeässä asemassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan väärennettyjen kauppatavaroiden takavarikointia koskevaa tulliyhteistyötä EU:ssa ja kolmansien maiden kanssa ja yksinkertaistamaan tullimenettelyjä;

39.

toteaa olevan tärkeää luoda yksinkertaistettu ja avoin julkisia hankintoja koskeva EU:n sääntelykehys, jotta pk-yritysten olisi helpompaa tehdä sopimuksia julkisista hankinnoista sekä EU:ssa että kolmansissa maissa, myös soveltamalla "vain kerran" -periaatetta ja käyttämällä sähköisiä välitysjärjestelmiä sekä helpottamalla pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin ("European code of best practices facilitating access by SMEs to public procurement contracts"); katsoo, että julkiset hankinnat ovat tehokas yhteiskuntapolitiikan väline, joka tukee kotimaisten pk-yritysten teknisiä innovointivalmiuksia ja kasvua siihen kokoon, jota kansainvälistymisen aloittaminen edellyttää; pyytää määrittelemään tarjouskilpailut tarkemmin ja avaamaan palvelut julkisille tarjouskilpailuille;

40.

odottaa komission tekevän aloitteen sen varmistamiseksi, että EU:n pk-yrityksillä on yhtäläinen pääsy kolmansien maiden markkinoiden julkisiin hankintoihin kuin muillakin yrityksillä; toivoo, että äskettäin julkaistu ehdotus asetukseksi, joka koskee EU:n julkisten hankintamenettelyjen markkinoita, lisää vastavuoroisuutta avoimuuden osalta, mikä olisi eduksi EU:n pk-yrityksille; kehottaa EU:ta kehittämään tutkimuksen ja innovoinnin kannustamiseen perustuvaa yhteistä kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, jossa hyödynnetään innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä, kuten hankejoukkolainoja, ja jolla tuetaan pk-yritysten kehittymistä, erityisesti varmistamalla niiden pääsyn julkisten hankintojen markkinoille, pk-yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi uusien tärkeiden toimijoiden rinnalla teollisuuden ja tutkimuksen aloilla; kehottaa EU:ta parantamaan eurooppalaisen tuotannon arvostusta tarjoamalla kuluttajille parempaa laatua koskevaa tietoa, muun muassa hyväksymällä alkuperämerkinnöistä annettavan asetuksen, joka koskee EU:hun tuotujen tuotteiden alkuperämaan ilmoittamista;

41.

vaatii voimakkaasti jäsenvaltioita tekemään mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä sopimuksen yhteisestä patenttijärjestelmästä, sillä EU:n on tärkeää tarjota yrityksille sisämarkkinoilla helposti saatava ja kohtuuhintainen patenttisuoja, joka vastaa suojaa, joka niiden kilpailijoilla on Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Japanissa;

42.

suosittaa, että nykyisiä EU:n pk-yrityskeskuksia olisi laajennettava ainoastaan, kun on asianmukaisesti otettu huomioon nykyisten keskusten vaikuttavuutta ja yleisiä toimintalinjoja koskevan arvioinnin tulokset; huomauttaa, että nämä keskukset toimisivat paremmin tarpeiden mukaan suunniteltujen yhteisten tukipisteiden yhteydessä keskitettyinä palvelu- ja yhteyspisteinä kolmansissa maissa toimiville EU:n pk-yrityksille; katsoo, että EU:n aloitteissa olisi keskityttävä aloihin, joilla pk-yritykset tosiasiallisesti toimivat;

43.

kehottaa määrittelemään pk-yritysten ensisijaiset markkinat selkeämmin EU:n kauppaneuvotteluita koskevan ohjelman pohjalta; muistuttaa, että ensisijaisten markkinoiden pitäisi luonnollisesti käsittää myös nopeasti kasvavat markkinat, kuten BRIC-maat, mutta samalla pitäisi ottaa huomioon myös pk-yritysten näkemykset kansainvälistymismahdollisuuksista teollisuusmaissa ja naapurialueilla; katsoo, siksi että vastaanottavien markkinoiden kasvu ja puutteet nykyisessä tukirakenteessa ovat pääkriteerit ensisijaisten markkinoiden listan laatimiseen; suosittaa, että luetteloon lisätään useita EU:n naapurimaita ja erityisesti Länsi-Balkanin ja Välimeren alueen maita tai EU:n rajanaapureita, koska useimmat pk-yritykset aloittavat vientitoimintansa tekemällä kauppaa naapurinmaiden kumppaneiden kanssa ja koska EU:n kaupalla näiden maiden kanssa on suuri merkitys niiden kasvulle ja vakaudelle;

44.

vaatii komissiota varmistamaan, että pk-yritysten erityistarpeet ja intressit otetaan huomioon kaikissa kauppaneuvotteluissa; toteaa, että se tarkoittaisi niiden neuvottelualojen tunnistamista, joilla ongelmat vaikuttavat pk-yrityksiin enemmän kuin muihin yritysluokkiin, ja keskittymistä niihin neuvoteltaessa kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa; tukee monenvälisyyden toimintapuitteiden uudistamista, jotta pk-yritykset saadaan mukaan WTO:hon ja varmistetaan pk-yritysten riita-asioiden nopeampi välimiesmenettely ja ratkaisu;

45.

korostaa, että investoiminen ulkomaille on pk-yritysten haastavin kansainvälistymisen muoto; suosittelee, että kun EU tulevaisuudessa neuvottelee kahdenvälisistä investointisopimuksista, pk-yritysten tarve turvata paremmin suorat ulkomaiset investointinsa pitäisi ottaa huomioon;

46.

katsoo, että tärkeä tapa suojella pk-yrityksiä tehokkaammin kauppakumppaneiden vilpillisiltä kauppatavoilta on huolehtia siitä, ette ne pystyvät hyödyntämään polkumyyntimenettelyjä helpommin, edullisemmin ja nopeammin; kehottaa komissiota ottamaan tämän näkökohdan asianmukaisesti huomioon uudistettaessa EU:n kaupan suojatoimia;

47.

arvostaa yritysten välisiä yhteyksiä vahvistavia aloitteita, joita on esitetty kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa; muistuttaa, että ulkomaisten potentiaalisten asiakkaiden paikantaminen ja yhteyksien luominen sekä luotettavien toimitusketjujen perustaminen ovat suuria esteitä pk-yrityksille, jotka suunnittelevat viennin aloittamista, ja että erityisesti pienet ja mikroyritykset ovat riippuvaisia välikäsistä, kun ne myyvät tuotteita ulkomaille;

48.

on tyytyväinen vuodeksi 2012 asetetun, hallintotaakan vähentämistä koskevan tavoitteen savuttamiseen mutta katsoo, että aikaan on saatava vielä paljon; vaatii komissiota tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöä ja esittämään uuden, kunnianhimoisen eurooppalaisia pienyrityksiä koskevan säädöksen ja "Pienet ensin" -periaatteen mukaisen vähentämistavoitteen; katsoo, että tällaisen uuden tavoitteen pitäisi olla nettotavoite ja että siinä pitäisi ottaa huomioon tavoitteen asettamisen jälkeen hyväksytty uusi lainsäädäntö; suosittelee, että uuden tavoitteen olisi oltava mitattavissa ja todennettava ja että sen laatua olisi parannettava esimerkiksi vähentämällä pk-yrityksiltä vaadittujen asiakirjojen määrää ja varmistamalla, että pk-yrityksille ei aseteta asiakirjojen toimittamista koskevia epärealistisia määräaikoja; katsoo, että hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmällä ja Yritys-Eurooppa-verkostolla olisi oltava keskeinen ja pysyvä rooli tämän vähentämistavoitteen edistymisen seurannassa;

49.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota turvaamaan sopimukset, joilla tarjotaan pk-yrityksille mahdollisuus toimia kaikkialla Euroopassa ja saattaa markkinoille ideoitaan helpottamalla niiden pääsyä markkinoille ja vähentämällä byrokratiaa;

50.

korostaa olevansa pettynyt siihen, että komissio on soveltanut pk-yritystestiä pintapuolisesti ja epäjohdonmukaisesti; vaatii, että pk-yritystestin olisi oltava järjestelmällinen ja kiinteä osa vaikutustenarviointia; vaatii komissiota selittämään, miksi tietosuojapaketista ei ole tehty asianmukaista pk-yritystestiä, ja ryhtymään nopeasti konkreettisiin toimenpiteisiin tämän epäkohdan korjaamiseksi;

51.

kannattaa voimakkaasti sitä, että vahvistetussa pk-yritystestissä keskitytään mikroyrityksiin ja panee merkille ajatuksen mikroyritysten jättämisestä lähtökohtaisesti kaiken ehdotetun lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle; katsoo, että poikkeusta voitaisiin soveltaa ainoastaan silloin, kun mikroyritysten erityistarpeisiin ei voida vastata mukautetuilla ratkaisuilla tai kevennetyillä järjestelmillä, kuten pk-yritystesti osoittaa; kehottaa siksi tekemään mikro-ulottuvuudesta kiinteän osan pk-yritystestiä, jotta voidaan järjestelmällisesti arvioida kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot; muistuttaa, että mikään poikkeus tai mukautettu ratkaisu ei saisi vaikuttaa EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin, EU:n työntekijöiden perusoikeuksiin tai EU:n ympäristölainsäädännön perusperiaatteisiin; korostaa, että kun mikroyrityksiä sisällytetään täysimääräisesti säännön soveltamisalaan, sisällyttämisen syyt olisi selvästi osoitettava pk-yritystestin tuloksilla;

52.

korostaa tarvetta tehostaa EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota yhtenäistämään lainsäädäntöä enemmän kansallisten lisävaatimusten vähentämiseksi sekä käyttämään pk-yritystestiä järjestelmällisemmin; pyytää komissiota arvioimaan, missä määrin "muistilista EU:n lainsäädännön hyvästä täytäntöönpanosta" (7) voidaan ottaa käyttöön vaatimuksena jäsenvaltioille sisämarkkinoiden edistämiseksi;

53.

kehottaa kansallisia hallituksia soveltamaan omistajaohjausta koskevien säännösten kaltaista "noudata tai selitä" -periaatetta; korostaa, että tämän periaatteen mukaan hallitusten olisi perusteltava asianmukaisesti muut kuin EU:n lainsäädännössä vaaditut täytäntöönpanosäännökset;

54.

pahoittelee, että vain harvat jäsenvaltiot soveltavat järjestelmällisesti pk-yritystestiä kansallisessa päätöksentekoprosessissaan; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen pk-yritystestien järjestelmällistä käyttöä kansallisella tasolla koskevista vähimmäisvaatimuksista, ohjeet mukaan luettuina, jotka perustuvat parhaisiin käytäntöihin, joita on saatu komission käyttämästä ja kansallisella tasolla toteutetusta pk-yritystestistä, ja kehottaa neuvostoa tukemaan komission ehdotusta;

55.

pyytää tekemään EU:n nykyiselle lainsäädännölle "toimivuustarkastuksen" epäjohdonmukaisuuksien ja vanhentuneiden tai tehottomien sääntöjen poistamiseksi;

56.

kehottaa toimivuustarkastusten yhteydessä yksilöimään alueet, joille ovat tyypillisiä kohtuuttomat rasitteet, epäjohdonmukaisuudet tai tehoton lainsäädäntö, jotka vaikuttavat haitallisesti pk-yrityksiin; kehottaa komissiota varmistamaan, että terveyttä, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta koskevat ja sosiaalisten säännösten tavoitteet saavutetaan;

57.

kannattaa voimakkaasti "yksi sisään, toinen ulos" -ajatuksen käyttämistä EU:n sisämarkkinalainsäädännön johtavana periaatteena, jotta varmistetaan, ettei pk-yrityksille kustannuksia aiheuttavaa uutta lainsäädäntöä voida hyväksyä määrittämättä tietyllä alalla olemassa olevia, arvoltaan vastaavia säädöksiä, jotka voidaan poistaa;

58.

kehottaa vahvistamaan pk-yritysten edustajien verkoston roolia, sillä se tuo todellista lisäarvoa viestintään ja koordinointiin jäsenvaltioiden välillä sekä kansallisen ja unionin tason välillä niin politiikkaa laadittaessa kuin pantaessa lainsäädäntöä täytäntöön; vaatii komissiota ja kansallisia viranomaisia varmistamaan, että pk-yritysten edustajat voivat toimia riippumattomasti ja noudattaa laaja-alaista lähestymistapaa varmistaessaan, että pk-yritysten edut otetaan huomioon kaikilla lainsäädännön ja politiikan aloilla; vaatii, että pk-yritysten edustajat osallistuvat vahvasti pk-yritystestimenettelyihin; kannustaa lisäksi vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka toimivat EU:n pk-yritysten yhdistämiseksi, ja kehottaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tarpeet huomioon hallinto ja lainsäädäntöprosesseissa;

59.

korostaa, että pienten ja keskisuurten yritysten tukemista ja edistämistä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien laadinnassa on tärkeää kuunnella työmarkkinaosapuolia;

60.

panee merkille meneillään olevan arvioinnin pk-yrityksen määritelmästä, joka kattaa jo yli 99 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, millaisia vaikutuksia on a) joustavuuden lisäämisellä ja kasvun esteiden vähentämisellä (esimerkiksi pidentämällä siirtymäkaudet kolmeen vuoteen), b) liikevaihdon ja taseen enimmäisrajojen mukauttamisella talouden kehitykseen ja c) kunkin alakategorian eriytetymmän tarkastelun sallimisella;

61.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan vienti- ja tuontitoimintaan liittyvän erillisen viisumijärjestelmän Schengenin sopimuksen puitteissa;

62.

korostaa, että sisämarkkinoilla on keskeinen asema luotaessa paras mahdollinen toimintaympäristö pk-yrityksille; pahoittelee sitä, että sisämarkkinat eivät edelleenkään ole toteutuneet monilla aloilla, ja tämä koskee varsinkin niiden digitaalista ulottuvuutta; kehottaa siksi komissiota pyrkimään tarmokkaasti toteuttamaan digitaaliset sisämarkkinat vuoteen 2015 mennessä, mukaan luettuna laajakaistaverkon ja laajakaistatekniikoiden kehittämisen edistäminen, jotta voidaan pakottaa jäsenvaltiot panemaan täytäntöön ja soveltamaan olemassa olevaa lainsäädäntöä, ja tekemään uusia ehdotuksia aloilla, joilta yhä puuttuu sisämarkkinalainsäädäntöä, erityisesti liiketoiminnan kustannusten ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi;

63.

kehottaa komissiota jouduttamaan nopeita laajakaistayhteyksiä EU:n alueilla, jotta voidaan taata pk-yritysten mahdollisimman tiivis osallistuminen digitalisoituviin sisämarkkinoihin;

64.

toteaa, että etäresurssipalvelut (ns. pilvipalvelut) voivat lisätä pk-yritysten tehokkuutta ja tuottavuutta merkittävästi; pyytää siksi komissiota laatimaan etäresurssipalveluille EU:n laajuisen kehyksen, joka on avoin muille globaaleille "pilville";

65.

pitää valitettavana sitä, että EU on jäänyt jälkeen muista globaaleista toimijoista, kuten Japanista ja Etelä-Koreasta, sillä vain kaksi prosenttia EU:n Internet-yhteyksistä on kuituyhteyksiä; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja komissiota jouduttamaan ultranopean laajakaistan leviämistä ja käyttöönottoa;

66.

toteaa, että sähköinen kaupankäynti tarjoaa mahdollisuuksia pk-yrityksille, jotka haluavat päästä uusille markkinoille ja laajentaa asiakaskuntaansa; pyytää siksi komissiota helpottamaan rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä esimerkiksi kehittämällä luotettavan, turvallisen ja tehokkaan verkkomaksujärjestelmän;

67.

korostaa, että EU:n on pikaisesti tarjottava pk-yrityksille ja yrittäjille luottamusta ja keinoja verkkokaupankäyntiin rajat ylittävän kaupan lisäämiseksi; kehottaa sen vuoksi yksinkertaistamaan lupajärjestelmiä sekä luomaan tehokkaan kehyksen tekijänoikeuksia varten;

68.

kehottaa komissiota edistämään palvelujen vapaata liikkuvuutta laajentamalla palveludirektiiviä ja panemalla sen kunnolla täytäntöön, jotta pk-yritykset ja yrittäjät saavat todellisen mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja myydä palveluja ja tuotteita EU:n 500 miljoonalle kuluttajalle;

69.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään hyväksi sähköisen hallinnon tarjoamia etuja, ottamaan käyttöön sähköisen hallinnoinnin ratkaisuja;

70.

kannustaa komission pääsihteeristöä perustamaan yhteistyössä yritysjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa palkinnon, joka myönnetään vuosittain sille komission jäsenelle ja/tai talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa sille jäsenvaltiolle, joka on soveltanut "pienet ensin" -periaatetta tehokkaimmin ja menestyksekkäimmin;

71.

pyytää yksinkertaistamaan pk-yrityksille tarkoitettuja EU:n välineitä ja helpottamaan niiden saatavuutta; huomauttaa, että EU:n ohjelmat voivat olla aivan liian usein liian byrokraattisia pk-yritysten hyödynnettäviksi;

72.

korostaa, että on tarpeen panna täytäntöön ja soveltaa laajoja yksinkertaistamistoimenpiteitä, muun muassa yksinkertaistettuja korvausmenetelmiä, jotta pk-yrityksiä autetaan osallistumaan EU:n rahoittamiin ohjelmiin;

73.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon "Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen" (COM(2011)0642) ja komission valmisteluasiakirjaan kilpailukyvyn varmistamisesta (SEC(2012)0091);

74.

ottaa huomioon, että komissio on ryhtynyt kilpailukyvyn varmistamiseen ja lainsäädännön jälkiarviointiin liittyviin toimiin; vaatii komissiota soveltamaan tätä lähestymistapaa johdonmukaisesti ja perusteellisesti myös niissä tapauksissa, joissa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosäännösten muuttaminen (esimerkiksi huutokauppasääntöjen muuttaminen päästökaupassa) vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn; pyytää komissiota raportoimaan säännöllisesti tällä alalla saavutetusta edistyksestä;

75.

katsoo, että yrittäjähengen kannustamiseksi olisi järjestettävä alueellisia kiertue-esityksiä, joihin otettaisiin mukaan paikallisten yritysten järjestöjä ja joissa tuotaisiin esiin paikallista yrityskulttuuria parhaiden käytäntöjen esittelyn avulla ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia, joihin osallistuu menestyneitä yrittäjiä;

76.

korostaa vapaan kaupan ja maailmanmarkkinoille pääsyn olevan tärkeä työpaikkoja ja kasvua lisäävä seikka sekä ratkaiseva tekijä, jonka avulla EU:n pk-yritykset voivat nousta johtoasemaan maailmanmarkkinoilla; korostaa siksi, miten tärkeää on edistyä kauppaneuvotteluissa, sillä se vähentäisi entisestään kaupan esteitä, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin suhteettoman paljon;

77.

on tyytyväinen siihen, että komissio on eri strategioissaan ja tiedonannoissaan tunnustanut valmistusteollisuuden merkityksen EU:n kestävälle kasvulle ja työllisyydelle; toistaa, että tarvitaan sosiaalisen markkinatalouden periaatteisiin perustuvaa yhdennettyä teollisuuspolitiikkaa, jolla tuetaan siirtymistä kohti kestävää, resurssitehokasta ja joustavaa taloutta;

78.

huomauttaa, että on tärkeää on edistää alueellisesti ja paikallisesti pk-yritysten osallistumista energiatehokkuus- ja ympäristösuunnitelmiin, sillä niiden osallistuminen näille aloille lisää liiketoimintamahdollisuuksia huomattavasti;

79.

myöntää, että jos jäsenvaltiot aikovat saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvät innovatiivista, älykästä ja osallistavaa Eurooppaa koskevat tavoitteet, jäsenvaltioiden on otettava huomioon pk-yritykset ja mikroyritykset ja helpotettava niiden perustamista, koska pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä on valtavasti mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, erityisesti nuorille, ja vähentää siten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; toteaa, että itsenäinen ammatinharjoittaminen ja mikroyrityksen perustaminen voivat tarjota hyvän ja joustavan mahdollisuuden erityisesti naisille;

80.

toteaa, että pk-yritykset ovat tärkeässä asemassa yhteiskunnallisen vakauden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja integraation saavuttamisessa erityisesti alueilla, jotka kärsivät väestörakenteen muutoksen kielteisistä vaikutuksista; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan pk-yrityksiä, jotta ne voivat luoda työntekijöitä tukevan työympäristön, noudattaa työoikeutta sekä työturvallisuuden ja työterveyden standardeja ja edistää näin sosiaalista hyvinvointia ja köyhyyden torjuntaa;

81.

korostaa, että olisi kannustettava helpottamaan mikroluottojen saantia eurooppalaisesta mikrorahoitusjärjestelystä ja kehittämään tätä välinettä osana sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaa ohjelmaa vuosille 2014–2020 ja Euroopan sosiaalirahaston tulevaa kehittämistä, jotta ennen kaikkea sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevilla mikroyritysten perustajilla ja yhteisötalouden yrityksillä on mahdollisuus saada rahoitusta sopivista rahoitusvälineistä; pyytää tässä yhteydessä komissiota ottamaan huomioon erityisesti osuuskunnat Euroopan investointirahaston hallinnoimissa rahoitusvälineissä;

82.

toteaa, että rajat ylittävien palvelujen kohdalla keskitetty asiointipiste voi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tiedottaa laajasti palvelujen kohdemaan voimassa olevista työehdoista;

83.

katsoo, että yrittäjyys ja pk-yritysten kilpailukyvyn ja kasvun kannalta oikeanlaiset olosuhteet, joita luodaan muun muassa infrastruktuuri-investoinneilla esimerkiksi vihreään infrastruktuuriin, voivat auttaa pääsemään pois talouskriisistä; korostaa tarvetta edistää yrittäjäpotentiaalia, kun pienten ja keskisuurten uusyritysten määrä jää alle keskiarvon yhteiskunnan kaikissa segmenteissä ja kun yrittäjyyttä tarvitaan erityisissä kohderyhmissä, erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa;

84.

katsoo, että rahoitusmarkkina-asetuksen tarkistamisen pitäisi parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta pääomamarkkinoilta, jotta ne olisivat vähemmän riippuvaisia pankkilainoista;

85.

katsoo, että meneillään olevassa rakennerahastouudistuksessa pk-yritykset olisi otettava kunnolla huomioon, kun se on tarkoituksenmukaista, kun sillä parannetaan alueellisia kasvun edellytyksiä ja kun se luo synergiaa EU:n muiden ohjelmien ja aloitteiden kanssa; katsoo, että byrokratiaa on vähennettävä esimerkiksi hyväksymällä yhtiöille oikeasuhtaiset tilintarkastus- ja tilinpäätösstandardit ja ottamalla varainhoitoasetuksen tarkistuksen yhteydessä käyttöön kaikkiin rahastoihin ja ohjelmiin sovellettavia yhteisiä sääntöjä;

86.

pyytää jäsenvaltioita saattamaan maksuviivästysdirektiivin mahdollisimman pian osaksi kansallista lainsäädäntöään, jotta pk-yrityksiä autettaisiin saamaan lisää likviditeettiä nykyisen talouskriisin aikaan;

87.

pyytää tehokkaampia, yksinkertaisempia ja paremmin koordinoituja EU:n välineitä, joilla pyritään parantamaan etenkin kansainvälistymistä suunnittelevien pk-yritysten mahdollisuuksia saada luottoja tai riskipääomaa;

88.

vaatii pankkien tiukennetut pääomavaatimukset huomioon ottaen kunnon takauksia pk-yrityksiä käsittäville sijoitussalkuille osana Basel III:n seurantatoimien täytäntöönpanoa ja velkavivun purkamisprosessia, jota monet pankit käyvät parhaillaan läpi, ja ottamaan samalla huomioon palvelulainsäädännön kumulatiivisen vaikutuksen;

89.

korostaa, että pk-yrityksiin kohdistuvat EU:n toimet eivät korvaa jäsenvaltioiden ja alueiden toimia vaan täydentävät niitä ja että niillä pyritään vahvistamaan jäsenvaltioiden ja alueiden toimia "enemmällä enemmän ja vähemmällä vähemmän" -periaatteen mukaisesti niin, että jäsenvaltioiden, jotka tukevat pk-yrityksiä enemmän, pitäisi saada EU:lta enemmän tukea; kehottaa siksi jäsenvaltioita toteuttamaan kannustimiin perustuvia kunnianhimoisia ohjelmia yrittäjyyden edistämiseksi entisestään; kehottaa sisällyttämään tällaisiin ohjelmiin toimia, joilla parannetaan rahoituksen saatavuutta ja markkinoille pääsyä, helpotetaan hallinnollisia vaatimuksia ja sisällytetään paremmin yrittäjyyskoulutusta koulujen kaikentasoisiin opetussuunnitelmiin; katsoo, että näillä toimenpiteillä pitäisi tukea yksityisen sektorin aloitteita, kuten pankkien ja kirjanpidon ammattilaisten kumppanuuksia, joiden avulla voidaan lyhentää pienimuotoisen rahoituksen saamisen määräaikoja; suosittelee, että oppilaille järjestettäisiin säännöllisesti käytäntöpainoitteisia, opintoihin liittyviä kilpailuja, joissa mitataan teorian ohella myös yritteliäisyyden ajattelutapaa;

90.

kannattaa yksityisen sektorin aloitteita, joilla helpotetaan rahoituksen saantia pk-yrityksissä – erityisesti mikroyrityksissä – kuten pankkien ja kirjanpidon ammattilaisten kumppanuuksia, joiden avulla pyritään lyhentämään pienlainan (enintään 25 000 euroa) saantiin vaadittavaa määräaikaa 15 päivään; katsoo, että tällaiset kumppanuudet ovat tehokkaita mikroyrityksille, koska kirjanpidon ammattilaiset laativat ja toimittavat pankkitoimihenkilöille sähköisesti kaikki tarvittavat asiakirjat ja antavat maltillisen vakuutuksen mikroyritysten alustavista asiakirjoista, ja pankit antavat vakiomuotoisia rahoitushakemuksia ja perustelevat hylättyjä rahoitushakemuksia sähköisesti;

91.

kehottaa komissiota tutkimaan uusia aloitteita rahoituksen keräämiseksi yrittäjille ja uusyrityksille, kuten crowdfunding-rahoitusta, arvioidakseen, miten tällaiset käytännöt voisivat hyödyttää pk-yrityksiä ja pitäisikö niitä viedä eteenpäin; kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että pitäisi arvioida, tarvitaanko EU:hun tällaisia käytäntöjä koskeva lainsäädäntökehys;

92.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä siitä, että pk-yritysten mahdollisuuksia saada unionin rahoitusta parannetaan, sillä näin tehostetaan niiden pääsyä sisämarkkinoille;

93.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan uusien innovatiivisten yritysten investointimahdollisuuksia poistamalla esteitä, jotka haittaavat EU:n laajuisten riskipääomamarkkinoiden muodostumista;

94.

toteaa, että mikroyritysten kasvun pk-yrityksiksi sekä pk-yritysten tulevan kasvun esteet on tunnistettava ja ne on poistettava;

95.

kehottaa komissiota puuttumaan pk-yritysten tieto- ja taitopuutteisiin, jotka liittyvät vihreisiin teknologioihin, käytäntöihin ja liiketoimintamalleihin; katsoo, että toimet ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää osaamistarpeita ja puuttua työmarkkinoiden puutteisiin opetus- ja ammattikoulutusstrategioilla sekä kehittämällä pk-yrityksille suunnattuja, koulutusta ja osaamisen kehittämistä koskevia ohjelmia;

96.

katsoo, että tulevassa COSME-ohjelmassa, Horizon 2020 -ohjelmassa ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen rakennerahasto-ohjelmissa pitäisi varata riittävästi varoja siihen, että tuetaan pk-yritysten innovointiponnistuksia ja työpaikkoja luovia toimia resurssitehokkaalla ja kestävällä tavalla;

97.

pyytää, että pk-yrityksille suunnattujen tukiohjelmien yhteydessä luoduissa uusissa rahoitusvälineissä, kuten COSME-ohjelmassa, huomioidaan pk-yrityksen pääomatilanteen lisäksi myös niin kutsuttu "aineeton arvo", jotta rahoituksen myöntämisessä voidaan tunnustaa myös pk-yritysten älyllinen pääoma;

98.

pyytää varaamaan kunnianhimoiset määrärahat pk-yrityksille kohdennetulle välineelle, joka perustettiin osana Horizon 2020 -ohjelmaa ja joka tarjoaa kohdennettua tukea innovatiivisille, suuren kasvupotentiaalin pk-yrityksille; katsoo, että väline pitäisi toteuttaa käyttäen yhtä pk-yritysten tarpeiden mukaiseksi räätälöityä rakennetta;

99.

korostaa, että rahoitusjärjestelyjä koskevien välineiden potentiaalia olisi entisestään kehitettävä, jotta olisi mahdollista kehittää laadullisesti strategisia hankkeita ja yksityisten toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, ja yksityisen pääoman osallistumista Euroopan unionin hankkeisiin; kiinnittää huomiota siihen, että rahoitusjärjestelyjä koskevia välineitä käytetään tällä hetkellä vain vähän niiden liiallisesta monimutkaisuudesta johtuen ja että sen vuoksi hallintotavasta on kiireellisesti keskusteltava;

100.

painottaa, että rakennerahastojen olisi – rahoitusvälineiden kautta – jatkossakin annettava pk-yrityksille rahoitusta pääoman, takuiden ja pehmeiden lainojen muodossa, ja korostaa, että monimutkaisia hallinnollisia menettelyitä olisi erityisesti kansallisella tasolla helpotettava ja että olisi vältettävä merkittäviä eroja tavoissa, joilla toisaalta hallintoviranomaiset ja toisaalta välittävät elimet soveltavat säännöksiä;

101.

kehottaa komissiota laatimaan kilpailukykyistä pk-yritysten verotusta koskevan etenemissuunnitelman, jolla kannustetaan jäsenvaltioita mukauttamaan verojärjestelmiään niin, että alennetaan nuorten yritysten välillisiä työvoimakustannuksia ja sallitaan näiden yritysten pitää suurempi osuus voitoistaan yritykseen tehtäviä investointeja varten; ehdottaa, että etenemissuunnitelma laaditaan parhaiden käytäntöjen pohjalta ja että se sisältää pilottihankkeita;

102.

vaatii tehostamaan pyrkimyksiä vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamiseksi, jotta pk-yritysten rajat ylittävää toimintaa voidaan helpottaa; kehottaa luomaan alv-kokonaispalvelun ("one-stop-shop"), joka antaa yrittäjille mahdollisuuden täyttää velvollisuutensa yrityksen alkuperämaassa;

103.

kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille rahoitusmuodoille; katsoo, että on toteutettava kiireesti toimenpiteitä, jotta yritykset eivät olisi niin riippuvaisia lainarahoituksesta; kannattaa pääoma- ja velkarahoituksen välistä verotuksellista neutraalisuutta;

104.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan pk-yritysten toiminnan jatkamista sääntely-ympäristöllä, joka helpottaa yrityksen luovuttamista; kehottaa poistamaan verotukselliset esteet (perintövero, lahjavero jne.), jotka voivat vaarantaa perheyritysten toiminnan jatkamisen;

105.

korostaa, että palkkojen ja investointien verotusta on kevennettävä;

106.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi Euroopassa etenkin parantamalla julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuutta, vähentämällä sukupuolten välistä palkkasyrjintää, edistämällä toimenpiteitä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, lisäämällä ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuutta ja tunnustamista sekä parantamalla pk-yrityksille suunnatun, yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan neuvonnan laatua ja saatavuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään erityisiä toimenpiteitä sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi Euroopassa etenkin parantamalla julkisen ja yksityisen rahoituksen saatavuutta sekä ammattitaitoisten työntekijöiden liikkuvuutta ja tunnustamista sekä oppisopimuskoulutusta; toteaa, ettei tämä saa kuitenkaan johtaa siihen, että yrittäjät luokitellaan "hyviksi" ja "pahoiksi";

107.

korostaa. että raaka-aineiden esteetön saanti on tärkeää myös pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään erityistoimiin, joilla pyritään varmistamaan raaka-aineiden kestävä saanti ja parantamaan raaka-ainetehokkuutta, etenkin takaamalla kansainvälisen kaupan kohteena olevien raaka-aineiden vapaa ja tasapuolinen saanti, ja parantamaan resurssitehokkuutta ja lisäämään jätteiden hyödyntämistä ottaen huomioon kustannustehokkuus;

108.

kehottaa Eurooppa-neuvostoa säilyttämään koheesiopolitiikan määrärahat ennallaan seuraavalla ohjelmakaudella, sillä rakenne- ja koheesiorahastot kuuluvat EU:n tehokkaimpiin välineisiin kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamiseksi ja pk-yritysten tukemiseksi;

109.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään erityyppisten pk-yritysten kehitystä ja kilpailukykyä sekä vastaamaan pk-yritysten erityistarpeisiin sovitetuilla toimenpiteillä; korostaa Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston merkitystä liikenne-, energia-, ympäristö- ja laajakaistainfrastruktuurin kehittämisessä ja parantamisessa ja sitä kautta myös suotuisan liiketoimintaympäristön luomisessa, joka vauhdittaa investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä; korostaa tarvetta edistää yrittäjyyttä ja lisätä pk-yrityksille annettavaa tukea ja tunnustaa niiden keskeisen roolin taloudellisen kilpailukyvyn edistämisessä;

110.

korostaa, että on tarpeen parantaa koordinointia ja synergiaa suoraan pk-yrityksiä koskevien EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallistason politiikkojen ja välineiden välillä; huomauttaa, että pk-yritysten tukemiseen tarkoitettuja jo olemassa olevia politiikkoja ja rahoitusvälineitä olisi käsiteltävä yhtenäisemmällä tavalla ja niiden olisi täydennettävä toisiaan; korostaa, että on vähennettävä pirstaleisuutta sekä yhdistettävä ja edistettävä pk-yrityksille tarkoitettuja rahoitustukijärjestelmiä, jotta varmistetaan voimavarojen entistä laajempi yhdistäminen ja koordinointi EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla sekä paikallistasolla; korostaa, että kilpailukyky lisääntyisi myös, jos pk-yrityksiin suunnatuissa investoinneissa ja tuissa huomioidaan alueellinen monimuotoisuus;

111.

katsoo, että Euroopan aluekehitysrahastosta suoritettavan pk-yritysten rahoituksen tavoitteena on edistää kilpailukykyä kaikilla unionin alueilla koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen saavuttamiseksi;

112.

korostaa, että rakennerahastot sekä erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto muodostavat tärkeän välineen, jolla tuetaan innovatiivisia pk-yrityksiä parantamalla niiden kilpailukykyä sekä erityisesti niiden kansainvälistymistä, ja painottaa, että kelpoisuus tällaisen tuen saamiseen pitäisi tässä yhteydessä käsittää mahdollisimman laajasti; kehottaa alueita käyttämään ahkerasti mahdollisuuksia, joita asetukset tarjoavat niiden toimenpideohjelmien tukemiseen;

113.

korostaa, että on tarpeen soveltaa taloudellisia kannustimia, joilla edistetään uusien työpaikkojen luomista pk-yrityksiin;

114.

toteaa, että Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmilla tuetaan unionin eri alueilla toimivien organisaatioiden verkostoitumista sekä tietämyksen ja taitotiedon vaihtoa niiden välillä ja että niiden avulla voitaisiin luoda myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia;

115.

katsoo, että rakennerahastoilla ja erityisesti ESR:llä on suuri merkitys tietojen ja taitojen hankinnassa, verkostoitumisessa sekä hyvien käytäntöjen vaihdossa; uskoo, että investoimalla inhimilliseen pääomaan ja yhteistyöhankkeisiin voidaan vahvistaa merkittävästi eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä;

116.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.