4.10.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/6

1.1

Pankkiala edustaa keskimäärin viittä prosenttia EU:n BKT:sta. Sen päätehtävänä tulee olla, erityisesti innovaatioyritysten osalta, reaalitalouden sekä Euroopan talouden moottoreina toimivien pk-yritysten kasvun rahoittaminen ja tallettajien säästöjen turvaaminen.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiin vahvistaa pankkialaa ja estää uudet rahoituskriisit vähentämällä riskejä ja lieventämällä niiden vaikutuksia.

1.3

ETSK katsoo, että äskettäisistä talous- ja rahoituskriiseistä on otettava opiksi ja että on omaksuttava uusi lähestymistapa kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten viranomaisten suorittaman valvonnan tehostamiseksi ja rahoituslaitosten vastuuvelvollisuuden kasvattamiseksi.

1.4

ETSK kannattaa toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan pankkien pääomarakennetta ja niiden valmiuksia rahoittaa taloutta, ja varoittaa pankkien johtohenkilöitä houkutuksista hankkia hyvin lyhyen aikavälin tuottoa sekä keinottelutoimista, jotka luovat markkinoille epävakautta.

Pankkien johtohenkilöiden sekä kansallisen tason, Euroopan tason ja pankkien sisäisen valvonnan vastuut on määritettävä avoimiin sääntöihin tukeutuen selkeästi ja entistä paremmin, jotta voidaan edistää eettisesti kestäviä toimintatapoja.

1.5

ETSK kiinnittää huomiota kasaantuvien sääntelytoimenpiteiden aiheuttamiin vaikeuksiin sekä haasteisiin, joihin 8 000 eurooppalaisen pankin on vastattava voidakseen rahoittaa taloutta Euroopan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, velkakriisissä, jonka laajuutta ja seurauksia ei vielä hallita.

1.6

Eurooppalaiset pankit kohtaavat kasvavaa kilpailua, haastajinaan kolmansien maiden pankit, joihin ei alkuperämaassaan kohdistu samoja lainsäädännöllisiä ja sääntelyn aiheuttamia rajoituksia kuin Euroopassa.

1.7

Pääomarakennetta pyritään vahvistamaan varaamalla enemmän ja laadukkaampaa pääomaa, kattamalla riskit laajemmin, ottamalla käyttöön vähimmäisomavaraisuusaste ja omaksumalla uusi lähestymistapa maksuvalmiuteen nähden. Nämä toimet vaikuttavat todennäköisesti pankkien taseisiin, ja ne saattavat johtaa pankkien tuoton merkittävään vähentymiseen.

1.8

Näin ollen pankit pyrkivät pienentämään kokoaan, jotta niistä tulisi vankempia, suuntautumaan tuottavampaan toimintaan sekä rajoittamaan rahoituspalveluiden tarjontaa parantaakseen riskinhallintaansa.

Eräät pitävät tarpeellisena paluuta ammatin juurille: asiakkaiden talletusten vastaanottamiseen, säästäjien suojeluun ja reaalitalouden rahoittamiseen.

1.9

ETSK katsoo, että olisi suotavaa palata asteittain tilanteeseen, jossa pankkien toisaalta kaupallinen ja toisaalta rahoitus- ja investointitoiminta on erotettu toisistaan. Nykyinen maailmanlaajuinen kriisi osoittaa, että rajattomaan vapauttamiseen perustuvaan globaaliin rahoitusjärjestelmään sisältyy riskejä poikkeamista, jotka johtuvat siitä, että markkinat käyttävät tätä vapautta väärin.

1.10

Uusilla pääomaa koskevilla velvoitteilla, erityisesti hyvin laadukkaan pääoman osuuden kasvattamisella 9 prosenttiin vuoden 2012 kesäkuun 30. päivään mennessä 60:n luonteeltaan systeemisen pankin osalta ja vuosien 2015 ja 2018 välillä muiden pankkien osalta, voisi olla kohtalokkaita seurauksia paikallisille pankeille ja osuuspankeille, jotka suhtautuvat pk- ja mikroyrityksiin muita myönteisemmin. Pääomavaatimuksissa ei tule syrjiä mitään tiettyä pankkikategoriaa.

1.11

Jos pankeilla on vaikeuksia saada pääomaa liikkumaan, pk-yritysten on sitäkin vaikeampi saada tarvittavaa rahoitusta. Luotonannon kiristämistä ja pankkikulujen nousua on pyrittävä välttämään. ETSK kehottaa komissiota, Euroopan pankkiviranomaista (EPV) ja jäsenvaltiokohtaisia valvontaviranomaisia varmistamaan, että pienten pankkien pääomapuskurit ovat sopusoinnussa niiden liiketoimintamallien kanssa.

1.12

Vakavaraisuusvaatimukset johtavat jo nyt siihen, että pienten, ja erityisesti aloittavien, yritysten, innovointiyritysten ja muita korkeariskisempien yritysten luotot pienenevät ja kallistuvat. Eurooppa ei voi saavuttaa Eurooppa 2020-strategian, digitaalistrategian, aktiivisen resurssipalveluiden tuottamisen (cloud active), energia-alan etenemissuunnitelman 2050 ja pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen tavoitteita, mikäli pk-yrityksille suunnatun rahoituksen osuutta pienennetään uusien vakauttamistoimien toteuttamisen myötä.

ETSK pyytää komissiota seuraamaan tarkasti yrityksille ja yksityishenkilöille suunnattujen pankkilainojen ja pankkikulujen kehitystä.

1.13

Toimenpiteillä, joilla pyritään tehostamaan markkinoiden valvontaa kansallisten, unionin ja kansainvälisten viranomaisten taholta, tulee olemaan syvällisiä vaikutuksia pankkien organisaatioon ja sisäiseen valvontaan. Niistä seuraa hallinnon entistä suurempi vastuunalaisuus, velvoite arvioida pääoman tuottoa tarkemmin ja hallita riskejä entistä paremmin. Pankkien tulee kehittää myyntiennusteitaan sekä pankkien tuotteita ja arvopaperisalkkuja koskevia kehitysstrategioitaan tuottavuuden kannalta, ja samalla tulee arvioida kykyä hyödyntää pääomaa. Tämä johtaa rakenteiden uudelleenorganisointiin, jossa tietotekniikan, valvonnan ja riskinhallinnan osastojen merkitys ja henkilöstötarve kasvavat muiden perinteisempien tehtävien kustannuksella.

1.14

Pankit työllistävät EU:ssa yli kolme miljoonaa palkansaajaa, joista suurin osa työskentelee vähittäispankkitoiminnassa. Vuoden 2011 alusta lähtien on vähennetty yli 150 000 työpaikkaa ja useita konttoreita on suljettu. Lisäksi eri ennusteissa arvioidaan, että vuonna 2012 alalta vähennetään vielä 100 000 työpaikkaa. ETSK pyytää komissiota edistämään alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun parantumista ja kehittämään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa aloitteissa, joilla on vaikutusta kehitykseen alalla.

1.15

ETSK toivoo, että uusia säännöksiä täytäntöön pantaessa otettaisiin huomioon jäsenvaltioiden moninaisuus ja erityisesti EU:n uudet jäsenvaltiot, joiden luottomarkkinat eivät ole vielä hyödyntäneet kaikkia mahdollisuuksiaan ja joissa suurin osa pankeista on suurten eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten pankkikonsernien hallinnassa. Taseensa parantamiseksi ja uusiin velvoitteisiin vastaamiseksi nämä konsernit voivat kokea houkutusta siirtää varoja tytäryhtiöistään ja rajoittaa niiden investointeja, mikä vähentäisi merkittävästi kyseisten valtioiden talouden rahoitusta. ETSK muistuttaa tässä yhteydessä Wienin aloitteeseen perustuvasta sitoumuksesta olla vähentämättä likviditeettiä. On välttämätöntä suojella tiettyjä erityismalleja, kuten Saksan ja Puolan osuuspankkeja. Tällä alalla on pelkästään Puolassa yli 300 pankkia, eikä uusien sääntöjen edellyttämää syvällistä uudistusta voida toteuttaa ilman siirtymäaikaa.

1.16

Euroopan pankkiviranomaisen toimivaltaa on välttämätöntä vahvistaa yhdenmukaistamisen täydentämiseksi. ETSK muistuttaa, että pääoman vapaa liikkuvuus on taattu yhteisön tasolla, mutta talletussuoja ja pankkien vakavaraisuus kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Luottomarkkinat ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa. Niissä valtioissa, joissa luottomarkkinat eivät ole riittävän kehittyneet, velkaantumisasteen liian nopea kiinnikurominen voi saada aikaan keinottelukuplan. Jos vakavaraisuussäännöt pannaan yhdenmukaisesti täytäntöön yhteisön tasolla, kansalliset viranomaiset eivät pysty puuttumaan asiaan ajoissa. Useiden Euroopan päättäjien tekemä ehdotus eurooppalaisen pankkiunionin luomisesta järjestelmän kannalta merkittävien pankkien valvomiseksi unionin tasolla ja talletusten turvaamiseksi konkurssin varalta on kuitenkin huomionarvoinen.

1.17

Eurooppalaisilla pankeilla on globaalilla tasolla riski jäädä kilpailukyvyssä jälkeen kilpailijoistaan. Niiden pankkien osalta, jotka päättävät hankkia lisää omia varoja, pääomaa on tällä hetkellä saatavilla lähinnä valtioiden omistamista sijoitusyhtiöistä ja Aasian ja Lähi-idän pankeista. On olemassa todellinen vaara, että EU:n pankkijärjestelmän omistus siirtyy tahoille, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioiden hallittavissa. ETSK pyytää tämän vuoksi eurooppalaisia viranomaisia tehostamaan toimia, jotta kansainvälisesti sovellettaisiin samoja vakavaraisuussääntöjä ja tavoitteena olisi saada aikaan aitoa maailmanlaajuista sääntelyä.

1.18

Uudet tieto- ja viestintäteknologiat, kuten sähköiset pankkipalvelut, verkkopankki, varmennetut virtuaalitransaktiot (sähköinen allekirjoitus) ja pilvipalvelut, ovat mullistamassa perinteisiä pankkipalveluita. Pankeilla on raskas tehtävä rahoittaa reaalitaloutta samalla kun rahoituskustannukset nousevat uusien teknologioiden käyttöönoton myötä ja kannattavuus vähenee. ETSK katsoo, että kaikkia pankkialan toimijoita on autettava ja tuettava tässä syvällisessä murroksessa.

2.1

Rahoituskriisi ja sen vaikutukset talouteen ovat pakottaneet hallitukset ja rahoitusalan viranomaiset pohtimaan perimmäisiä syitä siihen, että vankkana, hyvin säänneltynä ja tehokkaasti valvottuna pidetty rahoitusjärjestelmä romahti.

2.2

Luonteeltaan pääasiassa rahoitukseen ja rahapolitiikkaan (peruskoron merkittävä lasku, maksuvalmius, valtiontuki) liittyvät toimenpiteet toteutettiin kiireesti. Pidempiaikaisilla toimenpiteillä pyrittiin vahvistamaan markkinoiden rakennetta ja välttämään järjestelmään leviäviä tulevia kriisejä. Tämän vuoksi toimenpiteet liittyivät sääntelyyn, vakavaraisuuteen ja verotukseen. Ylikansalliset organisaatiot – FMI, G20, BIS, komissio – omaksuivat avoimen lähestymistavan yhteistyöhön nähden, mutta niillä oli erilaisia näkemyksiä.

2.3

EU:ssa on vuoden 2008 kriisin jälkeen hyväksytty yli 50 lainsäädäntötoimenpidettä. Uudistuksista 99 prosenttia toteutettiin vuoden 2011 loppuun mennessä ja niitä aletaan soveltaa vuonna 2013 lukuun ottamatta ydinpääomaa ("tier one, T1"), jota 60:n systeemisenä pidetyn pankin on sovellettava 30. kesäkuuta 2012 alkaen. Muiden pankkien osalta uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuosina 2015–2018.

2.4

Marraskuussa 2010 julkaistussa kolmannessa Baselin sopimuksessa velvoitetaan pankit entistä suuremman ja laadukkaamman pääoman ylläpitoon tulevien kriisien varalta. Siinä edellytetään erityisesti

Basel III:ssa otetaan käyttöön kolmen prosentin vähimmäisomavaraisuusaste ja kaksi maksuvalmiutta koskevaa vaatimusta: maksuvalmiusvaatimuksen mukaan pankilla on oltava niin paljon laadukkaita likvidejä varoja, että ne riittävät kattamaan sen kokonaiskassavirran 30 päivän ajan, ja pysyvän varainhankinnan vaatimus edellyttää pysyvistä rahoituslähteistä saatavilla olevan summan olevan suurempi kuin pysyvän rahoituksen tarve vuoden mittaisen stressikauden aikana.

2.4.1

Euroopan komissio on esittänyt ehdotuksia, jotka koskevat Basel III:n sisällyttämistä neljänteen vakavaraisuusdirektiiviin (CRD IV) heinäkuussa 2011. Tavoitteena on vahvistaa EU:n pankkisektoria ja kannustaa pankkeja rahoittamaan jatkossakin talouden kasvua. Komissio ei kuitenkaan ole käynnistänyt yhtään konkreettista aloitetta luotonantoon kannustamiseksi.

2.5

Tavoitteena on kannustaa pankkeja siihen, että niillä on enemmän omia varoja, jotta ne selviävät tulevista kriiseistä, sekä ehdottaa valvontaviranomaisille uutta järjestelmää, jonka avulla ne voivat valvoa pankkeja ja ryhtyä toimiin havaitessaan riskejä.

2.6

CRD IV -lainsäädäntö kattaa omia varoja koskevista vaatimuksista annetulla voimassaolevalla direktiivillä säännellyt alat, mutta se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kuhunkin jäsenvaltioon sopivalla tavalla.

2.7

Viivästyksistä ja annettujen säännösten epätäydellisyydestä huolimatta uuden sääntelyn alalla on tapahtunut todellista edistymistä. Vielä on kuitenkin ratkaistava mm. seuraavat kysymykset:

3.1

Euroopan pankit joutuvat nyt kohtaamaan rajuja muutoksia sääntelyssä ja suhdanteissa, ja nämä muutokset herättävät huolta pankkien valmiuksista hoitaa tehtävänsä talouden rahoittajina velkakriisin heikentämässä taloustilanteessa, joka koettelee erityisesti euroaluetta.

3.2

Baselin komitean säännösten (Basel III -sopimus) täytäntöönpanon myötä pankkien on vahvistettava omia varojaan, noudatettava pysyvän varainhankinnan hyvin korkeita osuuksia ja luotava vakavaraisuutta.

3.3

Stressitestit, jotka pankeille tehtiin kahdessa vaiheessa, eivät ole poistaneet epäilyksiä euroalueen yhden tai useamman valtion maksukyvyttömyyden vaikutuksista.

3.4

Kansainväliseen rahoitusyhteisöön on levinnyt epäluulon ilmapiiri, mikä aiheuttaa maksuvalmiusongelmia pankkien välisillä markkinoilla ja ajaa pankkeja suuntautumaan kaikkein varmimpiin sijoituksiin.

3.5

EKP on tässä yhteydessä puuttunut tilanteeseen kahdesti. Se on tarjonnut pankkialalle kaikkiaan 1 000 miljardin euron luotonantokapasiteettia yhden prosentin korolla kolmeksi vuodeksi. Tämä on ollut olennaista pankkien välisten markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi ja luotonannon määrän säilyttämiseksi. Huomattava osa näistä varoista on kuitenkin palautettu EKP:lle ja osa on käytetty julkisten velkojen ostamiseen. ETSK katsoo, että EKP:n tulee luoda mekanismi varojen käyttötarkoituksen selvittämiseksi.

3.6

Euroopan pankkiviranomaisen suuruudeltaan yli 100 miljardiksi euroksi arvioima tarve pääomittaa pankkeja on yhä kiireisempi.

3.7

Yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille sekä yhteisöille ja yksityishenkilöille myönnetään luottoa entistä kurinalaisemmin. Lisäksi pankit tutkivat riskit entistä huolellisemmin, ja tämän vuoksi rahoituskulut nousevat. Samaan aikaan vaihtoehdon löytäminen sille, että rahoitusmarkkinat rahoittavat yrityksiä, osoittautuu vieläkin vaikeammaksi. Tämä tilanne yhdistettynä säästöpolitiikkoihin ruokkii – joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – heikkoja tai olemattomia kasvuennusteita vuodeksi 2012 koko Euroopan unionissa.

4.1

Tässä yhteydessä on tärkeää palauttaa mieleen subprime-kriisi, jonka käynnistymisen ennusmerkkien olisi pitänyt varoittaa valvontaviranomaisia. Kukaan ei epäillyt sellaisen investoinnin kannattavuutta, josta oli etua pankeille ja niiden asiakkaille. Vaikka FDIC (Federal Deposits Insurance Corporation) oli jo varoittanut näistä tuotteista, Yhdysvaltain keskuspankki ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin vuosina 2002–2006.

4.2

Lehmann Brothers -pankin konkurssi olisi ollut vältettävissä, jos valvojat olisivat havainneet ajoissa laitoksen maksuvalmiusongelmat. Valvonnassa ei huomattu vaaraa, joka liittyi kiinnelainaan, jota myönnettiin 100 prosenttia vakuuden arvosta ja jota rahoitusvälittäjät myivät eteenpäin paketteina. Uusien kriisien välttämiseksi on otettava käyttöön toimenpiteitä, jotka liittyvät rahoituslaitosten johtajien henkilökohtaiseen vastuuseen riittämättömästä valvonnasta.

4.3

Vaikka onkin totta, että liian monimutkaiset, myrkyllisiksi kutsutut tuotteet aiheuttivat kriisin syntymisen, on myös käynyt ilmi, että valvojat olisivat voineet kieltää näiden tuotteiden luomisen ja liikkeeseenpanon olemassa olleiden sääntöjen perusteella.

Uudet säännöt eivät voi taata varmuudella sitä, että uusi kriisi vältetään, mikäli valvontaviranomaisille ei anneta riittäviä resursseja tehtävänsä hoitamiseen ja mikäli sisäinen valvonta on jatkossakin tehotonta.

4.4

Rahoitusmarkkinoiden vapautuessa valtioiden on kunnioitettava kansainvälisen yhteistyön sitoumuksiaan, jotta vältetään toisiinsa nähden eri tavoin säänneltyjen alueiden muodostuminen.

4.5

Uuden sääntelyn olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

4.6

Valvontalaitosten toimintaa on arvioitava säännöllisesti, ja arviointi tulee antaa sellaisen riippumattoman elimen tehtäväksi, joka muodostuu asiantuntijoista, joilla ei ole enää ammatillista vastuuta rahoitusalalla. Arvioinnissa tulee painottaa erityisesti valvontalaitosten päätösten vaikutusta pankkien hallinnointiin.

5.1

Pankkeihin kohdistuu tällä hetkellä voimakas paine, sillä niiden on määritettävä uudelleen liiketoimintamallinsa uuden sääntelyn vuoksi. Sääntöjen ja talous- ja rahoitusalan vaikean tilanteen yhteisvaikutukset ovat saaneet aikaan seuraavaa:

5.2

Näillä seikoilla on seuraavat vaikutukset:

5.3

Uusia sääntöjä sovelletaan yhtä lailla suuriin ja pieniin pankkilaitoksiin. Säännöt saattavat osoittautua soveltumattomiksi tietyissä maissa, kuten EU:n uusissa keski- ja itäeurooppalaisissa jäsenvaltioissa, joissa kasvuaste on korkea.

5.4

Luottomarkkinat ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa. Niissä valtioissa, joissa luottomarkkinat eivät ole riittävän kehittyneet, velkaantumisasteen liian nopea kiinnikurominen voi saada aikaan keinottelukuplan. Jos vakavaraisuussääntöjä sovelletaan unionin tasolla, kansalliset viranomaiset eivät pysty puuttumaan asiaan riittävän nopeasti. Euroopan pankkiviranomaisen toimivaltaa on välttämätöntä vahvistaa yhdenmukaistamisen tukemiseksi.

5.5

On välttämätöntä ottaa huomioon tietyt erityismallit, kuten osuuspankit, jotka toimivat terveellä tavalla ja itsenäisesti. Uusien sääntöjen edellyttämää uudistusta ei voida toteuttaa ilman siirtymäaikaa. Osuuspankit ovat olennainen osa paikallista kehitystä, ja ne toimivat jäsentensä, niin tallettajien kuin lainanottajienkin, edun mukaisesti. Osuuspankkien jäseniä ovat mm. pk-yritykset, maataloustuottajat, kunnat ja monet muut paikalliset toimijat.

5.6

Suuret pankit etsivät investointeja, joissa on rajattu riski ja jotka tuottavat enemmän voittoa. Tähän on lisättävä pelot kireämmästä verotuksesta ja tiettyjen vastuiden valtionvelan tappiot.

5.7

Vakiinnuttamisprosessi tulee todennäköisesti kiihtymään. Säästöpankit ja osuuspankit voivat luottaa itsenäisiin rahoituslähteisiin, mutta pankit, joiden on turvauduttava rahoituksessaan markkinoihin, joutuvat sulautumaan keskenään, ja tästä on kielteisiä seurauksia pk-yrityksille ja kuluttajille. Jotkut pankit on ostettu ja myyty edelleen sen jälkeen kun niiden paikallinen tai alueellinen verkosto on purettu. Pankkien kansallinen keskittyminen on ollut voimakasta erityisesti osuuspankkien ja keskinäisten yhtiöiden sekä säästöpankkien keskuudessa.

5.8

Pankkien entistä heikompi kannattavuus, joka johtuu muun muassa korkeammista rahoituskuluista, ja maksuvalmiudenhoitoon sovellettavat hyvin tiukat periaatteet saattavat korottaa sekä pankkikuluja että määräaikaissijoitusten ja asiakkaiden yksittäisten tilien korkoja.

5.9

Pankit nopeuttavat uusien säännösten yhteydessä rakenneuudistuksiaan ja turvautuvat yhä enemmän uuteen teknologiaan (verkkopankki, sähköiset menettelyt, älypuhelinten käyttö).

5.10

Jakelukanavien kehitys johtaa lopulta konttoriverkoston kutistumiseen ja työpaikkojen vähenemiseen. Neljännen vakavaraisuusdirektiivin soveltaminen johtaa työpaikkojen lisääntymiseen pankkien tietotekniikan osastoilla ja riskihallinnassa, kun taas muilla pankkitoiminnan aloilla työpaikat vähenevät. Työllisyyttä ja koulutusta koskevaa laadukasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua on kehitettävä kaikilla tasoilla, jotta käynnissä olevaa kehitystä voidaan hallita.

6.1

Euroopan parlamentti on hyväksynyt finanssitransaktioveron periaatteen, ja komissio tutkii veron täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot eivät ole asiasta yksimielisiä, ja Yhdysvaltojen viranomaiset suhtautuvat asiaan kielteisesti. Suunnitellun veron vähäisen määrän ei pitäisi muodostaa pankeille kestämätöntä rasitetta, eikä sen pitäisi haitata kilpailukykyä globaalilla tasolla. Kuten ETSK toteaa kahdessa aiemmin antamassaan lausunnossa (1), veron tarkoituksena on sekä muodostaa uusia verotuloja etenkin kehitysavun rahoittamiseksi että muuttaa pankkien toimintatapoja, jotta edistettäisiin edistää talouden rahoitusta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä erittäin lyhytjänteisen keinottelutoimien tukemisen sijasta.

6.2

Vähittäispankkitoiminnan ja rahoitus- ja investointipankkitoiminnan erottamista tutkitaan Euroopan komission jäsenen Michel Barnier'n aloitteesta, joten yleispankkimalli on kyseenalaistettu. Keskusteluissa vaihtoehtoina on toimintojen täydellinen erottaminen, investointipankin toiminnan rajaaminen ja omaan lukuun tapahtuvan pääomasijoittamisen kieltäminen pankeilta. Eräät asiantuntijat tuomitsevat tämän ajatuksen ja katsovat, että yleispankit takaavat markkinoiden syvyyden ja maksuvalmiuden sekä talouden paremman rahoituksen.

6.3

Rahoitus- ja pankkialan kehitysskenaariot ovat muuttuneet 30 viime vuoden aikana. Markkinoiden avautuminen on johtanut rahoituksen globalisoitumiseen, mikä puolestaan on edistänyt verokeitaiden ja löyhän sääntelyn alueiden kehittymistä ja lisääntymistä. Globaalin tason lisääntynyt kilpailu on suosinut uusien rahoituslaitosten, tuotteiden ja palveluiden syntyä.

6.4

Suuret pankkikonsernit ovat osoittaneet sellaisen kasvun heikkoudet ja rajat, joka sulkee pois hyvän hallinnon mahdollisuuden. Pankkikonsernit pyrkivät pienentämään kokoaan, jotta niistä tulisi vankempia, kun voitot vaihtelevat vähemmän ja ovat ennakoitavampia, eikä tuhlailevia bonuksia enää jaeta. Ne keskittävät toimintansa perustehtäviinsä, kuten talletuksiin ja lainanantoon, ja rajoittavat samalla muiden palvelujen tarjontaa. Lisäksi ne rajoittavat kansainvälistä laajentumistaan ja keskittävät toimintansa kaikkein vahvimman kasvun markkinoille, mikä rajoittaa niiden kannattavuutta.

6.5

Uusien säännösten ansiosta bonusten antaminen ja johtohenkilöiden palkkiokäytännöt muuttuvat vastuullisemmiksi ja niitä valvotaan tiukemmin.

6.6

Kaikenlaisiin rahoitusyhtiöihin laajennettu pankkivalvonta antaa mahdollisuuden valvoa pankkien tavoin toimivien (varjopankkien kaltaisten) laitosten toimintaa.

6.7

On tarpeen ottaa käyttöön pankkialalle pääsyä koskevia sitovia sääntöjä, jotta voidaan valita henkilöstöä, jonka ammattitaito riittää vakuuttamaan asiakkaat ja investoijat.

6.8

Kun rahoituskriisistä seuranneet valtiontuet ja kansainväliset tuet loppuvat, koko ala tulee epäilemättä kehittymään suhdanteiden ja uuden teknologian kehityksen mukaan, mutta erityisesti noudattamalla jokaiselle hyvin johdetun yritykselle ominaista strategiaa. Pankeilla on raskas tehtävä säilyttää uskottavuutensa luotottamalla reaalitaloutta samalla kun rahoituskustannukset nousevat ja kannattavuus vähenee.