15.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/83

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tekee vuosittain arvion kilpailupolitiikkaa koskevasta komission kertomuksesta ja käyttää siinä yhteydessä tilaisuuden hyväkseen esittääkseen erilaisia huomioita ja ehdotuksia. ETSK kiittää komissiota raportin uudesta, toimivasta rakenteesta, jonkalaista komitea on aikaisemmissa lausunnoissaan esittänytkin.

1.2

On kuitenkin valitettavaa, ettei kertomuksessa kiinnitetä huomiota aiheisiin, joista ETSK on varoittanut aiemmin, ja että siinä käsitellään vain aiheita, joiden parissa kilpailun pääosasto on perinteisesti työskennellyt. Näin saadaan kapea ja rajoittunut kuva kilpailupolitiikan olennaisimmista osatekijöistä. Ongelmat, joihin tulisi kiinnittää huomiota, ulottuvat huomattavasti vuosikertomuksessa tavanomaisesti käsiteltyjä aiheita – fuusiot, keskittymät, monopoliasemat, valtiontuet, kilpailun edistäminen kuluttajien kannalta – laajemmalle.

1.3

Yhtenä tärkeänä prioriteettina on puututtava unionin ulkopuolelta ”tuotuun” epäreiluun kilpailuun, joka johtuu siitä, että ulkopuoliset kauppakumppanit käyttävät hyväkseen sosiaali- ja ympäristöalan perusperiaatteiden ja -oikeuksien laiminlyöntiä markkinaosuuksien saavuttamiseksi EU:n alueella.

1.4

Talouskriisistä johtuva politiikan uudelleenkansallistaminen ja jäsenvaltioiden mahdollisesti ristiriitaiset edut sekä hallitusten protektionistiset toimet muodostavat mahdollisen uhkakuvan. Sillä voi olla vakavia vaikutuksia sisämarkkinoihin ja kilpailupolitiikkaan. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa on huolehdittava siitä, että markkinat toimivat ja toimintaympäristö luo edellytyksiä uuteen talouskasvuun. Kilpailupolitiikka on kytkettävä ja integroitava muihin politiikkoihin, kuten ulkomaankauppapolitiikkaan ja sisämarkkinapolitiikkaan, sellaisen johdonmukaisen kokonaisuuden muodostamiseksi, jonka avulla eurooppalaisten kuluttajien ja tuottajien etuja voidaan puolustaa tehokkaasti sosiaalisen markkinatalouden puitteissa ja saavuttaa tuloksia talouden ja työllisyyden kasvattamiseksi. Kilpailu-, kauppa-, teollisuus- ja sisämarkkinapolitiikan on tasapainotettava kuluttajien ja yritysten etuja takaamalla aina tasapuoliset markkinaolosuhteet kaikille osapuolille.

1.5

Kilpailupolitiikan tulisi heijastaa EU:n teollisuuspolitiikan yhtenäistä lähestymistapaa, sillä kestävä kasvu ja EU:n väestön hyvinvointi voidaan taata ainoastaan, mikäli Euroopalla on vahva, monipuolinen, kilpailukykyinen ja työpaikkoja tarjoava teollisuuspohja.

1.6

Tänä vuonna julkaistu kertomus on järjestyksessä 41., ja siinä kuvataan kilpailupolitiikan kehityksen tärkeimmät merkkipaalut ja niiden merkitys EU:n tavoitteille.

1.7

ETSK on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että kilpailusääntöjen täytäntöönpanolla ja kilpailun edistämisellä on laajempia pitemmän aikavälin tavoitteita, kuten kuluttajien hyvinvoinnin parantaminen ja EU:n kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn tukeminen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

1.8

Komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys. Tämä pätee sekä valtiontuen valvontaan että kilpailunrajoittamiseen liittyvien toimien täytäntöönpanon vaikutuksiin ja uskottavuuteen koko kilpailupoliittisen järjestelmän kannalta. Viranomaisten yhteistyön on oltava sujuvaa ja tiedonkulun aktiivista.

1.9

ETSK kehottaa komissiota tekemään aktiivisesti yhteistyötä EU:n ulkopuolisten kilpailuviranomaisten kanssa avointen ja oikeudenmukaisten markkinoiden puolustamiseksi. ETSK tukee meneillään olevaa valtiontukijärjestelmän uudelleentarkastelua, koska EU:n tulisi pyrkiä varmistamaan mahdollisimman yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet maailmanlaajuisesti, jotta eurooppalaiset yritykset eivät joudu epäedulliseen kilpailuasemaan niihin kolmansista maista oleviin kilpailijoihin nähden, jotka eivät joudu noudattamaan ankaria määräyksiä ja tiukkoja säädöksiä ja rajoja (esimerkiksi elintarvikemarkkinoilla ja paljon energiaa käyttävillä teollisuudenaloilla) mutta joilla silti on vapaa pääsy EU:n ja maailmanmarkkinoille.

1.10

Komitea on toistuvasti kiinnittänyt huomiota tarpeeseen parantaa kuluttajan oikeussuojakeinoja. Se pitää sen vuoksi valitettavana, että kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevaa lainsäädäntöehdotusta ei annettu vuoden 2011 aikana.

1.11

On tärkeää, että komission kilpailunrajoitusten alalla harjoittama toiminta ja sääntelytoimenpiteet täydentävät toisiaan, sillä niillä pyritään varmistamaan turvalliset, vakaat ja tehokkaat rahoitusmarkkinat erityisesti yhtenäisellä euromaksualueella (SEPA) rahoituspalvelutietojen ja luottoluokituslaitosten alalla.

2.1

Vuosi 2011 oli myllerrysten vuosi. Finanssikriisi muuttui osassa euroaluetta julkisen talouden velkakriisiksi uhaten pankkialaa ja monien EU-maiden julkisen talouden kestävyyttä. Se haittasi myös vakavasti luotonantoa reaalitaloudelle.

2.2

Komission kertomus jakautuu kolmeen osaan: kilpailupolitiikka nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, kilpailupolitiikka laajemmassa yhteydessä ja kilpailua koskeva vuoropuhelu EU:n toimielinten välillä. Erityistä huomiota kiinnitetään rahoituspalveluihin sekä elintarvike- ja lentoliikennealaan. Uuden rakenteen avulla pyritään selittämään aiempaa paremmin, miten komissio panee kilpailupolitiikkaa täytäntöön ja mitä etua kilpailupolitiikasta on Euroopan taloudelle ja EU:n kansalaisille.

2.3

Komission kertomuksen uusi rakenne, jonkalaista komitea on aiemmissa lausunnoissaan ehdottanut, vaikuttaa toimivalta. Kertomuksessa keskitytään käsittelemään olennaisia asioita ja kehityssuuntauksia. Siinä esitetään erinomainen läpileikkaus kilpailupolitiikan keskeisestä sisällöstä ja se sisältää erittäin kuvaavia esimerkkejä. Kertomusta voitaisiin parannella lisäämällä siihen määrällisiä tietoja, jotta eri toimenpiteiden ja ongelmien mittasuhteita olisi helpompi arvioida. On hyödyllistä, että runsas määrä raporttia täydentävää lisätietoa on saatavilla komission kilpailupääosaston internet-sivuilla.

2.4

Tiedonannossa selostetaan, kuinka komissio käytti vuonna 2011 kilpailupolitiikkaa finanssi- ja velkakriisin ratkaisuvälineenä ja kuinka yleensä ottaen kilpailupolitiikka ja vuoden aikana toteutetut kilpailusääntöjen täytäntöönpanotoimet ovat edistäneet Eurooppa 2020 -strategian laajempien poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

3.1.1

Näinä aikoina jotkut tahot voivat vaatia protektionistisia toimia, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että suuri yleisö havaitsee paljon epäoikeudenmukaisuuksia ja etenkin se, ettei unioni toimi edelleenkään niin kuin osa kansainvälisistä kumppaneistaan. Vaikka historia osoittaa, että kilpailua on ylläpidettävä ja sen sääntöjä tulee kunnioittaa talouskriisinkin aikana, unionin naiivi ja yksipuolinen asenne sen noudattaessa tässä tärkeässä asiassa periaatteita, joita muut eivät seuraa, heikentäisi entisestään kilpailun puitteita ja vaarantaisi kasvuvauhdin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

3.1.2

Kilpailupolitiikalla voi olla merkittävä rooli pyrittäessä irtautumaan kriisistä menestyksekkäästi ja kehitettäessä kriisinjälkeistä toimintaympäristöä, joka ehkäisee mahdolliset kilpailun vääristymät.

3.1.3

Finanssikriisi on vaikuttanut dramaattisesti reaalitalouteen vähentämällä luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille, millä puolestaan on vakavia kerrannaisvaikutuksia investointeihin ja työllisyyteen. Useat jäsenvaltiot ovat joutuneet toteuttamaan säästötoimenpiteitä ja julkisten menojen leikkauksia sen sijaan, että ne olisivat tehneet lisäinvestointeja saadakseen talouden rattaat liikkeelle. Kriisi on vaikuttanut ja vaikuttaa viime kädessä kaikkiin kansalaisiin, kuluttajiin ja työntekijöihin sekä yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin. Toimivalla, tehokkaalla ja tasapainoisella kilpailupolitiikalla on suuri vaikutus kaikkien ryhmien hyvinvointiin.

3.2.1

Kriisin alusta 31. päivään joulukuuta 2011 ulottuvalla ajanjaksolla eurooppalaisten pankkien pelastamiseen ja rakenneuudistukseen on myönnetty valtiontukea 1,6 biljoonaa euroa. Komissio on antanut 39 rakenneuudistusta koskevaa päätöstä, ja se valvoo rakenneuudistussuunnitelmien täytäntöönpanoa. Jättimäisistä tukitoimista huolimatta kriisi on asteittain syventynyt.

3.2.2

Kaikkien talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden näkökulmasta on tärkeää, että markkinoiden toiminta taataan tilanteessa, jossa valtioita ja niiden pankkijärjestelmiä eli pankkeja tuetaan voimakkaasti. On myös kansalaisten etu, että pankkituen valvonta toimii.

3.2.3

Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) suorituskyky on läheisesti sidoksissa siihen, miten kehittyneitä pankkijärjestelmät ovat eri maissa. Erot ovat suuria. Monissa maissa haasteena on kehittää maksujärjestelmiä siten, että SEPAn edut pystytään hyödyntämään. Pankkisektorilta tämä edellyttää asiakassuuntautuneisuutta ja halua auttaa erityisesti pieniä yrityksiä valmisteluissa. Monissa maissa, mm. Suomessa, SEPAn käyttöönotto on sujunut lähes ongelmitta. Yksi paljon julkisuutta saanut ongelma oli, että pankkien toimituspalkkiot moninkertaistuivat, kun aiemmin pelkästään pankkikortteina toimineet kortit poistettiin.

3.2.4

Sähköisten maksujen standardointi on yksi komission esiin ottamista aiheista. Sähköisen maksupalvelun tarjoamat mittakaavaedut ovat huomattavat. Keskittyminen on sen vuoksi kyseiselle alalle luontaista. On ilmeistä, että tehokas maksunvälitys hyödyttää koko taloutta. Sen vuoksi on tärkeää, että komissio on tarkkaavainen, kun on kyse sähköisistä maksupalveluista toimialana. Lähtökohtana tulee olla yhtäläiset kilpailuedellytykset. On syytä huomata, että maksunvälitysten sekä luotto- ja maksukorttien alalla markkinat ovat suurelta osin vain muutaman toimijan käsissä.

3.2.5

Rahoitusmarkkinat toimivat tehokkaimmin, kun ne ovat läpinäkyvät, avoimet ja kilpaillut ja kun niitä säännellään tavalla, jonka ansiosta ne voivat täyttää tehtävänsä reaalitalouden rahoittajana. Juuri tähän komissio pyrkii kilpailuoikeudellisilla tutkimuksilla, joita se tekee OTC-johdannaisten markkinoilla, maksupalvelualalla sekä kaupankäyntitietojen ja taloudellisten tietojen jakelusta markkinoille. Kertomukseen olisi voitu sisällyttää joitakin lukuja sen selvittämiseksi, miten laajasta asiasta OTC-johdannaisissa on kyse. Johdannaismarkkinoiden osalta tiukempi sääntely ja valvonta on perusteltua.

3.2.6

Pankkisääntelyn tiukentaminen nyt ja lähitulevaisuudessa ei myöskään saisi johtaa pankkien luotonannon vähenemiseen, sillä se haittaa yritysten investointeja ja vaikeuttaa käyttöpääoman saantia.

3.2.7

ETSK kehottaa komissiota valvomaan edelleen kilpailutilannetta luottoluokituslaitosten markkinoilla, sillä niiden toimintatavat ja mahdolliset eturistiriidat asiakkaiden kanssa saattavat johtaa kilpailun vääristymiseen.

4.1.1

Suurin osa komission toimista kilpailupolitiikan alalla liittyi kriisin vaikutusten torjumiseen rahoitusmarkkinoilla. Kilpailun ylläpidolla ja edistämisellä on kuitenkin myös muita, laajempia tavoitteita, kuten kuluttajien hyvinvoinnin parantaminen ja EU:n kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn tukeminen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

4.1.2

Komissio pyrkii lisäämään kuluttajien hyvinvointia ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia talouden toimijoiden välillä soveltaessaan yrityskeskittymäpolitiikkaansa, jonka tavoitteena on luoda tasapaino yrityskeskittymän tuomien taloudellisten hyötyjen ja muiden muuttujien – kuten hinta, valinnanvara, laatu ja innovointi – välille. Tämä lähestymistapa on osoittautunut jokseenkin tehokkaaksi televiestinnän alalla, ja sitä tulisi laajentaa kattamaan mahdollisimman suuri osa aloista. On kuitenkin oltava realistisia ja myönnettävä, että viime vuosikymmeninä on syntynyt yhä suurempia ryhmittymiä, mikä on vähentänyt pk-yritysten elintilaa eräillä aloilla ja rajoittanut näin merkittävästi uusien, potentiaalia omaavien toimijoiden esille tuloa, mikä luonnollisesti rajoittaa dynaamisuutta ja innovointia ja etenkin luovuutta, joista yhteiskunta saa hyötyä monilla eri tasoilla.

4.1.3

Komitea korostaa, että kilpailupolitiikka kytkeytyy vahvasti muihin politiikan aloihin, etenkin sääntelyn parantamiseen tähtääviin toimiin, teollisuuspolitiikkaan ja pk-yrityspolitiikkaan. Pienyritysten tarpeet ja toimintaympäristön huomioon ottava lainsäädäntö on markkinoiden toimivuuden tae.

4.1.4

Myönteisenä voidaan pitää sitä, että komissio on tänä vuonna julkaissut oppaan alakohtaiseen kilpailukykyyn kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi (Operational guidance for assessing impacts on sectoral competitiveness within the Commission Impact Assessment system). Se on tervetullut väline myös kilpailupoliittisesta näkökulmasta.

4.1.5

ETSK kiinnittää huomiota siihen, kuinka tärkeätä on komission aktiivisuus yhteistyössä EU:n ulkopuolisten kilpailuviranomaisten kanssa. Tämä on kilpailupolitiikan tehokkaan toimeenpanon perusedellytys ja turvaa myös mahdollisimman yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet maailmanlaajuisesti.

4.1.6

ETSK kehottaa komissiota parantamaan edelleen sääntöjä, jotka koskevat sosiaalisia tarpeita täyttävistä julkisen palvelun velvoitteista maksettavia korvauksia. Tällä hetkellä näitä velvoitteita ovat terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, lastenhoito, työmarkkinoille pääsyn ja paluun edistäminen, sosiaalinen asuntotuotanto sekä heikommassa asemassa olevien hoito ja sosiaalinen integrointi.

4.1.7

ETSK kehottaa nivomaan kilpailupolitiikan muihin pääosastoihin, joiden toiminta vaikuttaa huomattavasti kilpailutilanteeseen unionin tasolla. Näin edistetään WTO:n uudistamista realistisella tavalla. Tarvitaan mekanismeja erilaisten todellisuuksien välisten erojen tasapainottamiseksi ja sosiaali-, ympäristö-, tuoteturva- ym. normien noudattamisen varmistamiseksi sekä toimia, joilla pyritään torjumaan tehokkaasti (eikä vain teoreettisesti) pienemmät kilpailijansa ja hankkijansa asteittain tuhoavien suurten jakeluketjujen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, valvontamekanismeja usein saneluksi kääntyviä neuvotteluja varten, määräävän markkina-aseman purkamiseen (ja siitä rankaisemiseen) tähtääviä mekanismeja kaikilla aloilla sekä mekanismeja epätasapainon korjaamiseksi suurissa kulutuskeskuksissa sijaitsevien toimijoiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien toimijoiden välisessä kilpailussa unohtamatta viimeksi mainittujen oheiskustannuksia.

4.2.1

ETSK toivoo, että yhtenäinen eurooppalainen patentti toteutuu, ja odottaa, että komission aloitteilla vähennetään merkittävästi erityisesti keksintöjä koskevien patenttien kustannuksia (1). Eurooppalainen patentti korvaisi nykyisen järjestelmän, jossa patentti on rekisteröitävä erikseen jokaisessa EU-maassa. Komission arvion mukaan patentin kustannukset nousevat helposti 32 000 euroon, kun Yhdysvalloissa niistä selviää 1 850 eurolla.

4.2.2

ETSK katsoo, että eurooppalaista standardointimenettelyä on nopeutettava, yksinkertaistettava ja nykyaikaistettava sekä tehtävä osallistavammaksi (2). On arvioitava aiempaa säännöllisemmin, onko eurooppalaista standardointijärjestelmää mahdollista mukauttaa riittävän hyvin nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja edesauttaako se EU:n sisäisten ja ulkoisten strategisten tavoitteiden saavuttamista etenkin teollisuuspolitiikan, innovaatioiden ja teknologisen kehittämisen alalla.

4.2.3

Elintarvikkeet ovat yksi kuluttajien arkielämän konkreettisimmista kuluista. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että kilpailu todellakin toimii elintarvikealalla. On kuitenkin syytä muistuttaa, että elintarvikkeiden hintoihin voivat vaikuttaa monet, useimmiten kilpailupolitiikan ulkopuoliset tekijät. Niistä tärkein on raaka-aineiden hinnannousu.

4.2.4

Lisäksi on huomattava neuvotteluvoiman epätasaisuus elintarvikeketjun sisällä. Heikoimmassa asemassa ovat alkutuotteiden tuottajat ja pienet toimijat. ETSK odottaakin kiinnostuneena vuonna 2010 perustetun, elintarvikeketjun toiminnan parantamiseen tähtäävän korkean tason foorumin tuloksia.

4.2.4.1

Olisi myös hyödyllistä, että kilpailuoikeutta ja merkityksellisten markkinoiden määritelmää sovellettaessa EU:n tasolla omaksuttaisiin entistä yhdenmukaisempi lähestymistapa, kun otetaan huomioon sisämarkkinat.

4.2.5

Eurooppalaiset tuottajat joutuvat noudattamaan melko tiukkoja määräyksiä, mutta kilpailijat muista maanosista kuuluvat huomattavasti löyhemmän lainsäädäntökehyksen piiriin, ja silti niillä on vapaa pääsy EU:n markkinoille. Seurauksena on tosiasiassa kilpailun vääristyminen, koska tuotantokustannukset ovat kolmansissa maissa alhaisemmat kuin EU:ssa. Tämä koskee myös Euroopan energiaintensiivisiä teollisuudenaloja, joiden on noudatettava massiivisia investointeja edellyttävää tiukkaa ympäristölainsäädäntöä ja vaativia energiatehokkuustavoitteita, kun taas samoilla globaaleilla markkinoilla toimivia kilpailijoita eivät rasita samat kustannukset. Valtiontukijärjestelmää on siis uudenaikaistettava maailmanlaajuisesti yhtenäisten toimintaedellytyksien luomiseksi, ja uudistus on sovitettava yhteen kauppapolitiikan välineitä koskevien komission toimien kanssa (3).

4.2.6

Kilpailluilla markkinoilla on parhaat edellytykset sellaisten yritysten syntymiselle, joilla on mahdollisuudet menestyä pitkällä aikavälillä. Vahva kilpailupolitiikka on olennainen osa johdonmukaista ja kokonaisvaltaista toimintaa, jolla parannetaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Haasteena on maailmanlaajuinen kilpailu ja se, että joudutaan kilpailemaan maiden kanssa, joissa on unionia huomattavasti löyhemmät lainsäädäntöpuitteet ja jossa kustannustaso, työolosuhteet ja sosiaalilainsäädäntö ovat toisenlaiset. ETSK toteaa lausunnossaan CESE 1176/2011 (4), että laivanrakennusteollisuudelle on perusteltua myöntää tietynlaista valtiontukea ja että esimerkiksi ympäristöä säästävät teknologiat tulisi sisällyttää puitesäännösten piiriin. ETSK pitää parhaillaan käsiteltävänä olevaa, valtiontukea koskevaa aloitetta Eurooppa 2020 -strategian mukaisena tärkeänä askeleena kohti teollisuuspolitiikan uudenlaista dynamiikkaa. Strategian viiteen päätavoitteeseen kuuluvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen osalta ETSK kannattaa Euroopan komission hyväksymiä suuntaviivoja, jotka koskevat terästeollisuuden sekä alumiini-, kemikaali- ja paperintuotannon kaltaisille energiavaltaisille teollisuudenaloille myönnettäviä kansallisia tukia. (5) Näiden valtiontukien tarkoituksena on välttää hiilivuotoa sekä korvata Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän sääntömuutoksesta vuonna 2013 johtuva sähkön hinnan nousu ja edistää investoimista suuritehoisiin voimalaitoksiin.

4.2.7

Kustannusala käy parhaillaan läpi uudenaikaistamisprosessia, joka johtuu erityisesti digitalisoinnista. Ala on ratkaisevan tärkeä paitsi eurooppalaisen kulttuurin kukoistukselle myös innovaation kannalta. Ala on siirtymässä digitaalisiin viestimiin, ja kyseisen prosessin seuraukset ovat merkittävät. Sähköisten kirjojen tarjonta lisääntyy, joten on täysin asianmukaista, että komissio reagoi yrityksiin rajoittaa kilpailua tai kehitystä.

4.2.8

Ratkaisuille, joiden ansiosta energiantarve voidaan kattaa kestävillä energiamuodoilla, on yhä enemmän kysyntää. ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa ja laajentaa Euroopan energiainfrastruktuuria, sillä se on varman, vakaan ja kestävän energiahuollon edellytys EU:ssa.

4.2.9

Energiaa on tulevaisuudessa kuljetettava useammin nykyistä suurempia määriä ja pidempiä matkoja. Euroopan laajuinen energiainfrastruktuuri on edellytys sille, että kaikki EU-maat voivat hyötyä energialähteidensä tarjoamista eduista. Tämä koskee vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkoenergian kaltaisia uusiutuvia energialähteitä. Myös fossiilisten energialähteiden, kuten öljyn, kaasun ja hiilen, käyttöä voitaisiin näin optimoida (6).

4.2.10

ETSK katsoo, että koko ilmailualaa varten tarvitaan yhdenmukainen EU:n oikeuskehys, jolla estetään kontrolloimattomat tukikäytänteet ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille markkinatoimijoille myös paikallistasolla (7). Komitea suosittaa, että lentoasemainfrastruktuureihin tehtäviin investointeihin myönnettävän valtiontuen ja lentoyhtiöille myönnettävän toiminnan aloittamistuen tulisi olla mahdollisia vain tarkoin määritellyissä tapauksissa ja että niiden kestoa ja suuruutta tulisi rajoittaa. Komitea kehottaa lisäksi harjoittamaan pitkäjänteistä politiikkaa alueellisten lentoasemien kehittämiseksi ja katsoo, että ilmailualan suuntaviivat voidaan panna onnistuneesti täytäntöön ainoastaan, mikäli päästään yhteisymmärrykseen alueellisten lentoasemien kehittämistä koskevista selkeistä poliittisista painopisteistä. Alueellisten lentoasemien säilyttäminen on merkittävä yrityspoliittinen kysymys. Komitea viittaa niin sanotusta lentoasemapaketista antamaansa lausuntoon, jossa käsiteltiin lähtö- ja saapumisaikojen jakamista sekä maahuolintapalveluja unionin lentoasemilla.

4.2.11

Komitea on toistuvasti kiinnittänyt huomiota tarpeeseen parantaa uskottavasti kuluttajan oikeussuojakeinoja tässä yhteydessä. Komitea pitää sen vuoksi valitettavana, että kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevaa lainsäädäntöehdotusta ei annettu vuoden 2011 aikana, eikä vaikuta edes todennäköiseltä, että näin tulisi tapahtumaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

4.2.12

ETSK suhtautuu myönteisesti institutionaalisten puitteiden vahvistamiseen kilpailulain täytäntöönpanoa varten. Sen myötä komission kaltaisen hallintoelimen tekemät päätökset kuuluvat täydellisen tuomioistuinvalvonnan piiriin, millä varmistetaan päätösten piiriin kuuluvien henkilöiden perusoikeuksien asianmukainen suojelu.

5.1

Vaikka komissiolla on täysi toimivalta panna EU:n kilpailulainsäädäntö täytäntöön – Euroopan unionin tuomioistuinten valvonnassa –, kilpailuasioista vastaava komissaari ja hänen yksikkönsä käyvät jatkuvasti järjestelmällistä vuoropuhelua kilpailuasioista Euroopan parlamentin kanssa. Komissio tiedottaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tärkeimmistä poliittisista aloitteista ja osallistuu valmisteluryhmien ja jaostojen kokouksiin. ETSK huomioi tyytyväisenä että yhteistyö komitean kanssa on huomioitu raportissa nimenomaisesti.