11.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/153

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ja toivoo, että päätöksentekoelimet voivat sen sisältämien ehdotusten ja suuntaviivojen pohjalta tehdä toimintaa ja rahoitusta koskevia päätöksiä ja harjoittaa johdonmukaista politiikkaa.

1.2

ETSK on aina suhtautunut myönteisesti avaruuspolitiikkaa koskeviin komission ehdotuksiin. Kyseessä on yksi tärkeimmistä teknologian aloista, jota on kehitettävä mahdollisimman tehokkaasti. Avaruuden vastuullinen ja kestävä rauhanomainen siviilikäyttö on merkittävä kehityksen väline.

1.3

Avaruustutkimus yleensä ja etenkin GMES-järjestelmä (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) kuuluu perustellusti uuteen ympäristömyönteiseen talouteen. Maataloutta, ilmastonmuutoksen hallintaa, sääennustusten täsmällisyyttä ja aluesuunnittelua palvelevien sovellusten kehitys muodostaa perustan uudelle mallille, jossa kestävä kehitys otetaan huomioon innovaation ja tekniikan tutkimuksen keskeisenä osatekijänä.

1.4

ETSK yhtyy komission huoleen siitä, että ohjelman soveltamisjaksoa ei ole määritelty. ETSK katsoo, että ohjelman tulisi kestää ainakin vuoden 2030 loppuun ja että keskeisiä toimia olisi jatkettava sen jälkeenkin.

1.5

ETSK katsoo, että ohjelmaan varattu rahoitus on riittämätön, koska siinä ei oteta huomioon Sentinel-satelliittien teknisten komponenttien hintojen kehitystä ja koska tutkimukseen ja kehitykseen ja etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaa ja turvallisuutta koskevien tietojen keräämiseen tarkoitettu osuus on liian suppea. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää ainakin 700–800 miljoonan euron lisärahoitusta vuosiksi 2014–2020. Avaruuteen lähettämisen samoin kuin elektronisten laitteiden kustannukset ovat nousseet merkittävästi.

1.6

Kokonaisten sukupolvien jakamille unelmille avaruudesta olisi annettava uutta pontta kunnianhimoisilla ohjelmilla. On lisättävä nuorten kiinnostusta avaruustutkimukseen, tarjottava vakaita työllisyysnäkymiä ja korostettava GMES-järjestelmän kaltaisten hankkeiden suurta yhteiskunnallista merkitystä. Ne voivat auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen kielteisiä seurauksia sekä helpottaa ihmisen toimintaa ja äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja pitkien kuivuuskausien ennakoimista. Ilmakehän saasteiden valvonnan avulla voidaan esimerkiksi arvioida hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarkoitettujen toimien tehokkuutta tai ryhtyä yhdessä ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) kanssa asianmukaisiin toimiin ihmiskaupan kieltäviä lakeja rikottaessa.

1.7

GMES-järjestelmä voi antaa merkittävän panoksen jätehuoltostrategiaan havainnoimalla esimerkiksi laittomia myrkyllisten aineiden kaatopaikkoja. GMES-järjestelmässä on otettava huomioon myös avaruusromun kerääminen eli vanhentuneiden avaruusasemien ja toimimattomien satelliittien palauttaminen avaruudesta. Avaruuden valvontaa koskeva ESA-ohjelma yhdessä saksalaisen TIRA-järjestelmän kanssa voivat auttaa kontrolloimaan suunnatonta määrää avaruusromua. Vuodesta 1957 lähtien avaruuteen on lähetetty yli 5 000 satelliittia, ja nykyisin laukaistaan uusi satelliitti suunnilleen joka toinen päivä.

1.8

Asianmukaisesti aikataulutettu ohjelma voi ETSK:n mukaan vaikuttaa myönteisesti ja vakauttavasti lisäämällä alan julkisten ja yksityisten toimijoiden suoraa osallistumista ja antamalla niille mahdollisuuden suunnitella investointeja teknologian kehittämiseen yhä kustannustehokkaampien ja suorituskykyisempien tiedonkeruujärjestelmien luomiseksi. Kyky houkuttaa yksityisiä sijoituksia ja luoda palveluiden markkinat on keskeisen tärkeä koko hankkeen onnistumiselle.

1.9

Jäsenvaltiot, jotka eivät vielä harjoita avaruuspolitiikkaa, voisivat saada tarvitsemansa varmuuden aloitteiden käynnistämiseksi, mikäli yhteisön ohjelmien jatkuvuus olisi taattu. Tässä mielessä ETSK suhtautuu myönteisesti helmikuussa 2010 tehtyyn päätökseen GMES-järjestelmän yhteistyökumppanien neuvoston perustamisesta. Kyseiseen neuvostoon osallistuu aktiivisesti 27 jäsenvaltiota ja se edistää avaruuspolitiikan toimijoiden tietämystä ja sitoutumista. Neuvoston tulisi olla avoin kansalaisyhteiskunnan edustajille.

1.10

Mahdollisuus hyödyntää ohjelmaa pitkällä aikavälillä antaisi EU:lle myös lisää voimaa ja poliittista painoarvoa avaruusalan muihin toimijoihin nähden. Lisäksi siitä voisi olla hyötyä neuvoteltaessa maksuosuudesta EU:n ulkopuolisiin ohjelmiin osallistuttaessa ja hankittaessa käyttöön avaruustutkimuksen tuloksia.

1.11

GMES-järjestelmällä voi olla huomattava merkitys useilla keskeisen tärkeillä aloilla, kuten valtamerentutkimuksessa, ilmanlaadun valvonnassa, maankäyttöä koskevien täsmällisten karttojen laadinnassa tai luonnonkatastrofien kohdealueita kuvaavien karttojen nopeassa tuottamisessa tarjoamalla tällöin korvaamatonta tukea pelastuspalvelulle.

1.12

Merkittävien resurssien tarve ei nykyisestä vakavasta talouskriisistä huolimatta ETSK:n mukaan saa jarruttaa investointeja. Päinvastoin käyttöön on valjastettava mahdollisimman paljon saatavilla olevia resursseja, ja kun kansalaisten tuki on varmistettu tiedottamalla heille järjestelmän kaikista mahdollisuuksista, GMES-järjestelmä voi tarjoamansa verrattoman tieteellisen ja tuotantopotentiaalin sekä niiden myönteisten vaikutusten ansiosta helpottaa kriisistä selviytymistä ja antaa EU:lle jälleen johtoaseman nykyisin taantuvalla alalla.

2.1

EU:n päätös perustaa yhdennetty eurooppalainen maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä tuottamaan palveluita ympäristön ja turvallisuuden aloilla – ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä (GMES) – oli strateginen valinta, joka antaa EU:lle mahdollisuuden säilyttää johtoasemansa ja vahvistaa sitä avaruusalan siviilikäytössä.

2.2

Euroopan komission vuonna 2001 laatimassa toimintasuunnitelmassa määriteltyjen yleisten linjojen mukaan GMES-järjestelmän tarkoituksena on yhdistää ympäristöä ja turvallisuutta koskevat yhteiskunnalliset vaatimukset maa- ja satelliittihavaintojärjestelmien tarjoamaan edistyneeseen tekniseen ja toiminnalliseen kapasiteettiin. Siten voidaan varmistaa oikea-aikainen ympäristötiedon saatavuus globaalilla, alueellisella ja paikallisella tasolla vaarantamatta kestävän kehityksen, maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen, yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan, eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen avaruusstrategian kaltaisten alojen riippumattomuutta.

2.3

Järjestelmä perustuu satelliiteista ja maan päällä (in situ) sijaitsevista valvontaverkoista muodostuvien maanhavainnointimekanismien tuottamien tietojen analysointiin. Kun tiedot on analysoitu ja koordinoitu, ne asetetaan loppukäyttäjien eli esimerkiksi kansallisten, alueellisten ja paikallisten virastojen sekä ympäristö- ja pelastuspalvelujärjestöjen saataville. GMES on Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön yhdessä edistämä ja toteuttama aloite. Euroopan avaruusjärjestöllä on siinä määräävä rooli avaruuskomponentin kehittämisessä, ja EU toimii hankkeen edistäjänä ja kysynnän kokoajana.

2.4

GMES-ohjelma koostuu kolmesta osasta: avaruus-, in situ- ja palvelukomponentista. Komissio on aiemmin laatinut ehdotuksen palvelukomponenttia koskevaksi asetukseksi ja ETSK on antanut siitä lausunnon (1) .

2.5

Avaruuskomponentti on ohjelman kolmesta osasta selvästi kallein, ja siitä riippuu tarjottavien palveluiden laatu ja määrä. Se koostuu kuudesta Sentinel-maanhavainnointisatelliitista, joista viiden rahoitus on kunnossa ja jotka on määrä laukaista vuodesta 2012 alkaen. Euroopan avaruusjärjestö (ESA) valvoo, koordinoi ja toteuttaa kaikki avaruudessa toteutettavaan ohjelman osaan liittyvät toimet, kuten teollisuuden kanssa tehtävät sopimukset satelliittien ja tarvittavien infrastruktuurien kehittämiseksi. Se hallinnoi myös kyseisessä vaiheessa käynnistettäviä pilottihankkeita, joita arvioidaan uusia sovelluksia varten.

3.1

Komissio kartoittaa tiedonannossaan tähän mennessä toteutettuja palvelu- ja in situ -komponentteihin kuuluvia hankkeita, joissa on hyödynnetty olemassa olevaa avaruusinfrastruktuuria ja jotka ovat tuottaneet hyviä tuloksia etenkin EUMETSATin, ESAn ja kansallisten avaruushankkeiden osalta.

3.2

Järjestelmän arkkitehtuurin perusteet sekä erityisesti rahoitusedellytykset ja siihen liittyvä budjettipolitiikka luotiin vuonna 2008. Hankkeen toteuttamiseksi on EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen varattava tarvittavat määrärahat. Euroopan avaruusjärjestö on arvioinut kustannusten olevan 4,23 miljardia euroa vuosina 2014–2020 (2).

3.3

Asiakirjassa analysoidaan joitakin eurooppalaisen avaruuspolitiikan, jonka keskiössä GMES-järjestelmä on yhdessä eurooppalaisten GNSS-ohjelmien (EGNOS ja Galileo) kanssa, tärkeimpiä näkökohtia.

3.4

Komissio esittää rahoituksen painopisteinä Sentinel-satelliittien 1, 2 ja 3 toteuttamisen ja kehittämisen, tietojen jatkuvuuden ja saatavuuden sekä tarpeen kumota hankkeen kestoa koskevat jäsenvaltioiden epäilykset. Hankkeen on toistaiseksi suunniteltu jatkuvan vuoteen 2020 saakka.

3.5

Komission mukaan tietojen omistusoikeutta on säänneltävä, jotta voidaan varmistaa niiden laaja-alainen saatavuus. Asiakirjassa käsitellään myös infrastruktuurin omistusoikeutta ja perusrakenteiden hallintaa.

3.6

Tärkeä osa asiakirjaa koskee julkisia hankintoja, joiden yhteydessä on varmistettava sekä kustannustehokkuus että tietojen saatavuuden jatkuvuus.

3.7

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa GMES-järjestelmää. Tässä yhteydessä GMES on EU:n panos maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS). Komissio kehittää lisää vaihtotoimintaa ja kumppanuuksia kaukokartoitussatelliitteja käsittelevän komitean (CEOS) puitteissa. CEOS vastaa erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannasta.

3.8

Päätelmissä komissio esittää yhteenvedon asiakirjasta ja sitoutuu seuraamaan tiiviisti ohjelman toteuttamista ja sen jatkuvaa ajantasaistamista käyttäjien tarpeiden mukaisesti.

4.1

Komitea katsoo, että avaruuspolitiikka on yksi tärkeimmistä teknologian aloista ja että sitä on kehitettävä mahdollisimman tehokkaasti. Se suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ja toivoo, että päätöksentekoelimet voivat sen sisältämien ehdotusten ja suuntaviivojen pohjalta tehdä toimintaa ja rahoitusta koskevia päätöksiä ja harjoittaa johdonmukaista politiikkaa.

4.2

Komitea suhtautuu asiaan myönteisesti ja yhtyy komission huoleen siitä, että jäsenvaltiot eivät ole määritelleet selkeää aikataulua GMES-ohjelman soveltamiselle. Komitean mukaan on välttämätöntä, että jäsenvaltiot antavat selkeän tukensa ohjelmalle, jonka tulisi jatkua ainakin vuoteen 2030 saakka, ja varmasti ainakin keskeisten toimien senkin jälkeen.

4.3

Myös yrityksille on tärkeää, että investointeja voidaan suunnitella riittävän pitkälle ajanjaksolle ja että voidaan kehittää teknologioita yhä kustannustehokkaampia ja suorituskykyisempiä havainnointijärjestelmiä varten.

4.4

Komitea pitää riittämättömänä rahoitustarvetta koskevaa arviota – neljää miljardia euroa – joka perustuu Euroopan avaruusjärjestön pitkän aikavälin analyyseihin. Kullekin vuodelle varattu noin 600 miljoonan euron määräraha ei riitä, jotta kyettäisiin ottamaan huomioon Sentinel-satelliittien teknisten komponenttien hintojen kehitys. Myös tutkimukseen ja kehitykseen varattu osuus on liian suppea etenkin, kun ajatellaan tarvetta kerätä huomattavasti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja turvallisuuteen liittyviä tietoja.

4.5

Komitea hyväksyy täysin komission ehdotukset. Samalla se kehottaa komissiota etenemään yhä päättäväisemmin, kun on kyse tarvittavasta rahoituksesta: lisärahoituksen tarve vuosille 2014–2020 on ainakin 700–800 miljoonaa euroa. Lisäksi ohjelmaa on jatkettava ainakin vuoteen 2030 saakka, avaruusalan markkinat on avattava kaikkien jäsenvaltioiden pk-yrityksille, on luotava tietojen saatavuutta koskevat selkeät ja avoimet säännöt, hanketta on koordinoitava tiiviisti kaikkien siihen osallistuvien toimijoiden kesken ja hankkeen kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava.

4.6

Komissio itse toteaa, että investointeja turvallisuuteen on lisättävä, ja äskettäin julkaisemassaan tiedonannossaan (3) se muistuttaa, että seitsemännen puiteohjelman aihealueen ”avaruus” yhteydessä on kehotettu esittämään ehdotuksia merivalvontaan tarkoitettujen valmisteluvaiheen GMES-palvelujen kehittämiseksi. Kaikkia käytettävissä olevia välineitä hyödyntävä yhdennetty lähestymistapa on tarpeen, jotta voidaan säilyttää ympäristö, torjua merillä ja rannikoilla salakuljetusta sekä pelastaa ihmiset, jotka luottavat henkensä häikäilemättömien rikollisjärjestöjen käsiin.

4.7

Tässä yhteydessä on myönnettävä lisäresursseja, jotta voidaan tukea alan toimijoiden jatkuvaa koulutusta sekä järjestelmiä, jotka kannustavat nuoria opiskelemaan avaruusalaa ja sen mahdollisia sovelluksia. Viime vuosina kiinnostus avaruusteknologiaa kohtaan on vähentynyt ja alan opiskelijoiden ja alalla suoritettujen tutkintojen määrä on pudonnut huomattavasti, osittain kansalaisten avaruusalaa kohtaan tunteman mielenkiinnon heikkenemisen vuoksi. Teknikoista alkaa jo olla pulaa, ja tarvitaankin erityinen strategia, jotta alalle voidaan ohjata uusia opiskelijoita. Eräs yleisimmistä syistä alan opiskelijoiden vähentymiseen liittyy työllisyysnäkymiin, jotka eivät vaikuta riittävän turvatuilta ja kestäviltä.

4.8

Komitea tukee komission ehdotusta, jonka mukaan komissio omaksuisi suoraan järjestelmän omistajuuden ja samalla vastuun myös sen hallinnasta. Avoin, jatkuva ja vapaa pääsy järjestelmään on tarkoituksenmukaista ja harkittua, kunhan turvallisuus taataan erityisten sääntöjen avulla. Varmistamalla järjestelmään pääsy voidaan luoda olosuhteet, jotka kannustavat yksityisiä sijoittajia tarjoamaan alan palveluita. GMES-järjestelmään liittyvien markkinoiden syntyminen olisi taloudellinen mahdollisuus ja hyödyttäisi yhteiskuntaa. Samalla se voisi edistää maapalveluiden hallintakustannusten jakamista.

4.9

Järjestelmän arkkitehtuurin valinnalla on keskeinen merkitys tietojen asianmukaiselle hallinnalle. Kun markkinoihin on asianmukaisen ajan kuluttua mukauduttu, on kustannuksiin osallistumisen aina liityttävä kaupalliseen hyödyntämiseen. Esimerkkinä tästä ovat eräät verkkopalvelut, jotka ovat tähän saakka olleet ilmaisia, mutta jotka ovat asteittain muuttuneet maksullisiksi. Periaatteena on, että julkishallintojen tarvitsemien tietojen on oltava ilmaisia ja kaikkien ulottuvilla ja että ohjelmia tulee voida muuttaa luottamuksellisuutta ja tietoturvaa koskevien edellytysten mukaisesti.

Äskettäin on luotu merkittäviä satelliittivalvontasovelluksia. My Ocean -ohjelmaan kuuluvat korkealla maata kiertävät satelliitit havaitsivat el Niñon toistumisen vuonna 2009. GMES-järjestelmään olennaisena osana kuuluva MACC-ohjelma (Monitoring Atmosphere Composition and Climate) puolestaan tarjosi tietoja Islannista peräisin olevan tuhkapilven leviämistä koskevien simulaatioiden laatimiseen. Toisen GMES-järjestelmään kuuluvan ohjelman, SAFER:in (Services and Applications for Emergency Responses), tavoitteena on tarjota yksityiskohtaisia karttoja kuuden tunnin kuluessa maanjäristyksen, tulvan tai maanvyöryn kaltaisten luonnonkatastrofien tapahduttua. Tällaiset kartat voivat olla erittäin hyödyllisiä pelastuspalveluiden toiminnalle. G-Mosaic -ohjelma (Pilot servicces for security) huolehtii turvallisuuteen liittyvästä aluevalvonnasta. Esimerkkejä sen toiminnasta ovat ydinvoimaloiden ja laittoman maahanmuuton valvonta sekä rajavalvonta samoin kuin sodan aiheuttamien vahinkojen ja tarpeiden analysoiminen.

4.10

Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota julkisia hankintoja koskevaan politiikkaan. Pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen periaatteita on noudatettava aina julkisten hankintojen yhteydessä ja erityisesti EU-tasolla. Johdonmukainen pk-yrityksiä tukeva politiikka on tarpeen etenkin maissa, joilla ei vielä ole vahvaa tuotantojärjestelmää ja joiden olisi kuitenkin voitava hyötyä alalla toteutettavista huomattavista investoinneista. GMES-järjestelmän avaruuskomponentti tarvitsee avaruuselektroniikkaan erikoistuneiden suuryritysten lisäksi myös pienyrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja. Komission tulisi edistää monikansallisten yritysten liittymien perustamista hankkeen eurooppalaisen luonteen korostamiseksi.

4.11

Komitea suosittaa, että koordinointia hankkeeseen osallistuvien toimijoiden eli komission, jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön ja EUMETSATin välillä lisätään edelleen, ja tukee komission ehdotusta vastuun jakamisesta kyseisten toimijoiden kesken tiedonannossa esitetyllä tavalla.

4.12

Komitea katsoo, että Euroopan avaruusjärjestöllä on kaikki tarvittavat valmiudet, jotta se voi toimia yhteistyössä kansallisten virastojen kanssa avaruusinfrastruktuurin lopullisena hallinnoijana satelliittien ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja korvaamiseksi. Komitea kehottaa painokkaasti ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin tämän ilmeisen vaihtoehdon toteuttamiseksi.

4.13

Komitean mukaan on välttämätöntä jatkaa toimia kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Ilmastonmuutosta torjutaan väistämättä globaalilla tasolla, ja tietojen jakaminen on keskeisen tärkeää, jotta kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset ja niistä johtuva ilmastonmuutos voidaan havaita mahdollisimman nopeasti. Komissio on perustellusti tarkastellut tätä näkökulmaa, ja komitea suosittaa, että mukaan otetaan kumppaneita myös muilta naapurialueilta ja että ne pyritään mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään eurooppalaiseen maa- ja meripuolustusta sekä turvallisuutta koskevaan strategiaan. Esimerkiksi Välimeren unioni voisi olla erinomainen foorumi kehittää yhteistyötä nykyisten pelastuspalveluun, Välimeren puhdistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvien ensisijaisten ohjelmien yhteydessä. Kyky ymmärtää muille erityisalueille ominaisia piirteitä, kuten Baltian ja Tonavan alueilla toteutettavia toimia, voi myös luoda myönteisiä vaikutuksia.

4.14

ETSK kannattaa GMES-järjestelmän yhteistyökumppanien neuvoston perustamista. Kyseiseen neuvostoon osallistuu 27 jäsenvaltiota sekä Euroopan avaruusjärjestön jäseninä myös Sveitsi ja Norja. Komissio toimii tämän elimen puheenjohtajana ja sen tehtävänä on luoda yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden organisaatioiden välille, avustaa komissiota valvomaan, että ohjelmaa toteutetaan johdonmukaisesti, ja laatimaan strateginen kehys sekä toteuttaa GMES-järjestelmään ja maan havainnointiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Tällainen edustuksellinen elin voi auttaa korjaamaan vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä avaruusalan tietämyksessä ja toiminnassa vallitsevaa epätasapainoa. Yksityisten käyttäjien foorumien perustaminen helpottaisi melkoisesti järjestelmän näkymien oikea-aikaista analysointia ja yhteistyötä neuvoston kanssa.

4.15

Erityishuomiota on kiinnitettävä ohjelmatyön lyhyen aikavälin tarpeisiin, erityisesti A-sarjan Sentinel-satelliittien toimintaan, B-sarjan satelliittien laukaisuun sekä C-sarjan satelliittien keskeisten komponenttien hankintaan.

4.16

GMES-palveluja koskevan asetuksen laatimiseen sitoutunut unionin puheenjohtajavaltio Espanja ja eurooppalaista avaruuspolitiikkaa painottava puheenjohtajavaltio Belgia ovat samaa mieltä uudistamisen tarpeellisuudesta. Myös parlamentti tukee sitä voimakkaasti. Lisäksi on vielä määriteltävä selventämistä vaativat näkökohdat. On yksilöitävä ja myönnettävä hankkeeseen tarvittavat resurssit, kumottava GMES-järjestelmän aikataulutusta vielä koskevat epäilykset ja annettava siten mahdollisuus kehittää Sentinel-satelliitteja tästä lähtien määritellyn ohjelman mukaisesti, vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä sekä investoitava nykyistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen.