52008IE1206

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52008IE1206 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52008IE1206

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Muuta kuin energiantuotantoa palveleva kaivosteollisuus Euroopassa

EUVL C 27, 3.2.2009, p. 82–87 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

3.2.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/82

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Muuta kuin energiantuotantoa palveleva kaivosteollisuus Euroopassa”

(2009/C 27/19)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 17. tammikuuta 2008 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta.

Muuta kuin energiantuotantoa palveleva kaivosteollisuus Euroopassa.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 24. kesäkuuta 2008. Esittelijä oli Dumitru Fornea ja apulaisesittelijä Ion Pop.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2008 pitämässään 446. täysistunnossa (heinäkuun 9 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 135 ääntä puolesta ja 1 vastaan 10:n pidättyessä äänestämästä.

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Raaka-aineiden saanti perustuu Euroopassa tulevaisuudessa seuraaviin tekijöihin: EU:n sisäinen tarjonta, kansainvälinen tarjonta, kapasiteetin kehittäminen ja resurssien tehokas käyttö.

—

Raaka-aineiden unionin sisäistä tarjontaa koskevassa politiikassa on otettava huomioon teollisuus, ympäristöpolitiikka ja maankäytön suunnittelu ja noudatettava yhdennettyä lähestymistapaa. Alan parhaita käytänteitä on laajennettava uusille mahdollisille aloille. Jäsenvaltioita olisi kannustettava hyödyntämään omia resurssejaan tasapainottamalla tarkoituksenmukaisesti ympäristöpoliittiset ja teollisuuden kehittämiseen liittyvät toimet sekä tarjoamalla kehittämiseen ja suojeluun yhdenmukaistettuja kannustimia laajennettaessa nykyisiä louhoksia ja avattaessa uusia sinne, missä ne ovat toisaalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kannattavia ja toivottuja sekä toisaalta ympäristön kannalta kestäviä.

—

EU:n ja sen jäsenvaltioiden on arvioitava asianmukaisesti globalisaation vaikutuksia mineraalien kansainväliseen tarjontaan aina, kun raaka-aineiden tuonti unionin ulkopuolelta on suurempaa kuin unionin sisäinen tarjonta. EU:n ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön vaatimukset on huomioitava, kun tarkastellaan investointipolitiikkaa ja teollisuuden uudelleensijoittumista. Eurooppalaisille käyttäjille on taattava raaka-aineiden saatavuus ja EU:n strategista riippuvuutta on vähennettävä.

—	Muuta kuin energiantuotantoa palvelevan eurooppalaisen kaivannaisteollisuuden kapasiteetin kehittämiseen liittyy monenlaisia haasteita, kuten hallinnolliset esteet, tarve parantaa alan julkisuuskuvaa, ammattitaitoisen työvoiman tarve, johtamistavat sekä koulutus.

—	Resurssien louhintaprosessin tehostaminen riippuu kaivannaisteollisuudessa ja muillakin aloilla aktiivisesti vaikuttavien muiden sektorien kehityksestä ja edellyttää Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhteistyötä.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan työnsä pohjaksi seuraavat suositukset (ks. kohta 3.2, jossa suositukset on esitetty yksityiskohtaisesti):

—

sääntelyn parantaminen aiempaa paremman oikeudellisen kehyksen ja lupajärjestelmän avulla; toiminnan suunnitteluun liittyvien parhaiden toimintatapojen vaihto; liiallisen hallintotaakan keventäminen lupia myönnettäessä; louhinnan helpottaminen; kestävän kehityksen edistäminen louhoksia laajennettaessa ja mineraaliesiintymien turvaaminen (1)

—	louhinnan ja ympäristönsuojelun yhteensopivuuden vahvistaminen laajentamalla Natura 2000:een liittyviä hyviä toimintatapoja; läheisyysperiaatteen suosiminen kuljetuksessa saasteiden vähentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi; resurssien saatavuuden parantaminen (2)

—	mineraalivaroja koskevan tietämyksen parantaminen EU:n tasolla laatimalla jäsenvaltioiden kansallisten geologisten tutkimuskeskusten avustuksella eurooppalainen geologinen kapasiteettikartoitus ja perustamalla eurooppalainen mineraalivarojen tietojärjestelmä.

2. Yleiskatsaus alaan

2.1

Mineraalit ovat olennaisen tärkeitä kehitykselle ja siten elämänlaadulle ja kestävien yhteisöjen luomiselle. Muut kuin energiantuotantoon liittyvät mineraalit (3) ovat jokapäiväisen elämämme perusaineksia: rakennuksessa saattaa olla jopa 150 tonnia mineraaleja mineraalipitoisena sementtinä, savena, kipsinä, kalsiumkarbonaattina, komposiittimateriaaleina, lasina, maalina, keramiikkana, kaakeleina ja tonneittain käytettyinä metalleina; autossa saattaa puolestaan olla jopa 150 kiloa mineraaleja: kumia, muovia, lasia ja yli tonni metallia; 50 prosenttia maaleista ja paperista on tehty mineraaleista; jopa 100 prosenttia lasista ja keramiikasta voi olla mineraaleja (4). Mineraalisuunnittelulla varmistetaan, että yhteiskunnalliset ja taloudelliset tarpeet sekä louhinnan ja käsittelyn vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön hallitaan yhdennetyllä tavalla ottamalla huomioon kaivoksen/louhoksen koko elinkaari aivan louhintaprosessin alusta lähtien ja että sen sulkeminen ja jälkihoito sisältyvät suunnitteluprosessiin. Globalisaation ja raaka-ainemarkkinoiden kiristyvän kilpailun valossa tarkasteltuna kaivosalan strateginen arvo lisääntyy lisääntymistään. Euroopasta on tullut maailman johtava kaivosteknologian asiantuntija, mutta johtoasema olisi vakiinnutettava huolehtimalla alan tulevasta kehittämisestä.

2.2

Nykyään 70 prosenttia Euroopan tuotantoteollisuudesta on riippuvainen louhituista aineksista. Samaan aikaan 27 jäsenvaltion muodostaman EU:n alueella on meneillään kaivosteollisuuden laajamittainen rakenneuudistus, ja metallien hinnat nousevat maailmanmarkkinoilla jatkuvasti. Jotta tähän kehityssuuntaan voidaan puuttua, EU:n teollisuuspolitiikassa on otettava huomioon se, että raaka-aineiden saanti ja kysyntä on asetettava etusijalle vapaisiin markkinavoimiin nähden.

2.3

Muun kuin energiantuotantoon suuntautuvan kaivannaisteollisuuden palveluksessa on Euroopassa 295 000 työntekijää noin 18 300 yrityksessä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 45,9 miljardia euroa ja joiden joukossa on useita pk-yrityksiä (5). Ala edistää ympäristövastuuta ja kestävää kehitystä jäsenjärjestöjensä kautta ja on sitoutunut yritysten sosiaaliseen vastuuseen.

2.4

Monet eurooppalaiset eivät tiedosta kaivostoiminnan merkitystä, mutta tulevaisuudessa kestävä kasvu riippuu Euroopassa suuresti paikallisesti louhituista aineksista. Kiinan ja Intian kaltaisista maista peräisin oleva mineraalien suuri kysyntä voi tosiasiallisesti vaikuttaa toimitusvarmuuteen EU:n kannalta (6). Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna näillä alueilla on taipumus saada leijonanosa raaka-aineista ja rahoitusvaroista, mikä johtaa teollisuuden rakenneuudistukseen ja investointien uudelleen sijoittumiseen kansainvälisellä tasolla.

2.5

Globalisaatiota ja ilmastonmuutosta käsiteltäessä keskeisiä strategisia elementtejä ovat EU:n energiapolitiikka ja yhdennetty kaivospolitiikka. Tämä tunnustettiin jo Euroopan rakennustyön alkuvaiheessa (7). Koska jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tukemaan EU:n pyrkimyksiä uusiutuvien energialähteiden ja tehokkaan energiankäytön edistämiseksi, on tärkeää ymmärtää, että tähän voidaan päästä vain, jos Euroopan teollisuudelle turvataan muiden kuin energiantuotantoon liittyvien mineraalien — lähinnä perus- ja huipputeknologiaa palvelevien metallien ja mineraalien — saatavuus, sillä ne ovat ympäristömyötäisen taloudenpidon kannalta elintärkeitä. Muuttuvat toimintamallit, energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet ovat tuoneet muassaan lisää teknologiaa ja lisää t&k-toimia. On tunnustettu tosiseikka, että teknisiin laitteisiin sisältyy runsaasti metalleja, joista suuri osa koostuu harvinaisista ja arvokkaista metalleista, joita hädin tuskin esiintyy Euroopassa (8).

2.6

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen julkaista vuonna 2008 tiedonanto raaka-aineiden kestäväpohjaisen saatavuuden parantamisesta. Tiedonannossa olisi annettava suosituksia toteuttamiskelpoisista, realistisista ja hyödyllisistä toimista, joiden avulla teollisuus voi parantaa resurssien kestäväpohjaista saatavuutta. Tämä on erityisen merkittävää siksi, että teollisuudella on edessään huomattavia saatavuuteen liittyviä haasteita:

—	Louhintaan sopivia, helppopääsyisiä mineraaliesiintymiä on tarjolla aiempaa vähemmän, mikä johtuu puutteellisesta tai lyhytnäköisestä maankäytön suunnittelusta tai riittämättömästä geologisen tietämyksen hyödyntämisestä.

—	Louhintalupien hankkiminen on hallinnollisesti raskasta ja kallista, mikä johtuu lisäsäännöksistä ja aikaa vievistä esitutkimuksista.

—	Louhintalupien saanti on hankalaa sekä uusille louhoksille ja kaivostoiminnalle että nykyisiä louhoksia laajennettaessa.

2.7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea arvostaa komission asiantuntijoiden panosta komission työasiakirjassa (9), jossa analysoidaan muun kuin energiantuotantoon suuntautuvan kaivannaisteollisuuden kilpailukykyä EU:n alueella, ja korostaa, että Euroopan mahdollisuudet tuottaa itse tarvitsemansa metallimineraalit kotimaisen louhinnan avulla ovat edelleen rajallisia EU:n laajentumisesta huolimatta.

2.7.1

Euroopan teollisuuden edellyttämää toimitusvarmuutta on mahdollista parantaa investoimalla huomattavasti enemmän geologista potentiaalia omaavien uusien jäsenvaltioiden kaivosalaan EU:n nykyisiä tukijärjestelmiä hyödyntäen ja kehittäen.

2.7.2

Merkittäviä mineraalivaroja on tarjolla Itä-Euroopan maissa, joissa geologinen rakenne on aina mahdollistanut kaivostoiminnan kehittymisen. Näissä uusissa EU-maissa kaivosala on kuitenkin saanut liian vähän rahoitusta valtiolta, joten muun kuin energiantuotantoon suuntautuvan kaivosteollisuuden todelliset mahdollisuudet eivät käy ilmi nykytilanteesta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on välttämätöntä, että kyseisiin kaivosyrityksiin investoidaan yksityistä pääomaa, jotta saadaan käyttöön rahoitusvarat, jotka tähän asti on saatu useimmiten valtiolta.

2.7.3

Jotta voidaan varmistaa Euroopan teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden saatavuus ja vahvistaa sen kilpailukykyä, on välttämätöntä tarkastella epätasapuolisten toimintaedellytysten aiheuttamia haasteita kestävän tarjonnan ja mineraalivarojen saatavuuden osalta. Näitä haasteita on tarkasteltava korkealla tasolla käyttäen laaja-alaista toimintamallia, johon kuuluu suuri joukko politiikan aloja, kuten kauppa-, kehitys-, energia-, infrastruktuuri-, liikenne-, yritys- ja kuluttajapolitiikat.

2.7.4

Kaivannaisteollisuus on vuorovaikutuksessa useiden teollisuudenalojen kanssa, joista mainittakoon teknisten laitteiden ja koneiden valmistajat, tutkimus, konsultointi, rahoitus- ja ympäristöpalvelut jne (10). Tämän vuoksi kaivostoiminta luo sijaintialueellaan keskimäärin neljä kertaa enemmän välillisiä työpaikkoja kuin välittömiä työpaikkoja. Alueellisen kasvun mahdollisuudet ovat huomattavia varsinkin alueilla, joilla muu taloudellinen kehitys on vaikeaa.

2.7.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa komissiota tutkimaan jäsenvaltioiden parhaita käytänteitä ja mallintamista, jotta niitä voidaan kehittää ja edistää EU-tasolla. Huomioon on otettava sekä teknologiaan liittyvät tekniset seikat että jäsenvaltioiden kokemus geologisten tutkimuskeskusten organisoinnista sekä mineraalikaivosten ja -louhosten hallinnoinnista (11).

Kansainvälisellä tasolla on luotu resurssienkehittämishanke (Resource Endowment Project) (12). Se tarjoaa neuvontaa ja antaa tietoa tapaustutkimuksista, joissa tarkastellaan tapoja hyödyntää parhaita mineraalivaroja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Tällainen tapaustutkimus voitaisiin laatia myös EU:n alueelta.

3. Raaka-aineiden tulevaa saatavuutta koskevat tärkeimmät osatekijät ja suositukset

3.1 EU:n sisäinen tarjonta

3.1.1

Resurssien rajallinen saatavuus, raskas hallinnollinen taakka ja lupahakumenettelyjen kasvavat kustannukset saavat aikaan sen, että EU:n muuta kuin energiantuotantoa palvelevaan teollisuuteen investoidaan aiempaa vähemmän — myös sellaisilla aloilla, joilla kysyntä on suurta. Raaka-aineiden saantia koskevassa eurooppalaisessa politiikassa on otettava huomioon teollisuus- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat sekä maankäytön suunnittelu, jotta varmistetaan jäsenvaltioissa tapahtuvan suunnittelun ja unionin politiikkojen nykyistä parempi keskinäinen koordinointi.

3.1.2

Eräät kansalliset aloitteet, jotka koskevat yhteisöjen ja paikallishallinnon mineraalisuunnittelua, sisältävät hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yhteiskunnan ja talouden mineraalitarpeita sekä louhinnan ja käsittelyn vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön voidaan hallinnoida yhdennetyllä tavalla.

3.2	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa komissiota antamaan ehdotetussa tiedonannossaan seuraavat suositukset:

3.2.1

Oikeudellisen kehyksen ja lupajärjestelmän parantaminen (sääntelyn parantaminen) seuraavin keinoin:

—

mineraalisuunnittelun parantaminen vaihtamalla tietoja hyvistä toimintatavoista raaka-aineiden saatavuutta käsittelevässä EY-ryhmässä (13) toisaalta geologisten tutkimuskeskusten mukanaolon ja niiden esiintymiä koskevan asiantuntemuksen ja tietämyksen avulla sekä toisaalta kuulemalla infrastruktuuria ja luonnonsuojelua koskevan suunnittelun kohdealueilla jo olevia toimijoita

—

keskitetyn järjestelmän kehittäminen (kaikille lupien myöntämiseen osallistuville osapuolille yksi yhteyspiste, joka pystyy arvioimaan taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia) maankäytön suunnittelun ja lupamenettelyjen parantamiseksi; tällaisen järjestelmän kehittäminen kuuluu EU:n kunkin jäsenvaltion toimivaltaan

—

koekaivausten helpottaminen ja kannustaminen Euroopassa tehtäviin koekaivauksiin parantamalla kansallista lainsäädäntöä

—	Tarjotaan koekaivauksia tekeville yrityksille kannustimia tehdyistä koekaivauksista.

—	Parannetaan koekaivausalueita koskevaa hallintaoikeudellista varmuutta sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi.

—	Lyhennetään koekaivausalueiden hankinta-aikoja.

—	Järjestetään mainoskampanjoita kannustamaan koekaivauksia tekevien yritysten perustamiseen ja houkuttelemaan EU:n ulkopuolisia yrityksiä tekemään koekaivauksia EU:n alueella (14).

—	koekaivausten ja louhinnan helpottaminen tarkistamalla nykyistä lainsäädäntöä ja varmistamalla lainsäädännön parempi täytäntöönpano tehokkaampien menettelyjen ja määräaikojen avulla

—	johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistaminen luonnonsuojelutavoitteiden ja mineraalivarojen yhteensopivuuden osalta

—	kestävyysnäkökohtien arvioiminen laajennettaessa olemassa olevaa raaka-aineiden louhintapaikkaa sen sijaan että avattaisiin uusi louhos eri paikassa, jotta tyydytetään kysyntä ja saavutetaan myös taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristönsuojelua koskevat tavoitteet

—	nykyisen lainsäädännön yksinkertaistaminen ja tarpeettoman hallinnollisen taakan — esimerkiksi moninkertaisen raportoinnin — poistaminen

—

mineraaliesiintymien turvaaminen panemalla mineraalivaroille nykyistä enemmän painoa EU:n politiikassa (kilpailukyky, kehitys, ympäristö, tutkimus, teollisuus, aluekehitys), jottei muiden kuin mineraalivarojen kehittäminen tee todettuja esiintymiä tarpeettomasti käyttökelvottomiksi. Tämä voidaan toteuttaa

—	varmistamalla, että EU:n jokaisella jäsenvaltiolla on tarjontaa koskeva kansallinen politiikka, joka julkaistaan säännöllisesti kokonaisuudessaan englanniksi.

—	määrittelemällä EU:n nykyinen ja tuleva mineraalipotentiaali ja päivittämällä tiedot säännöllisesti sekä huolehtimalla niiden helposta saatavuudesta

—	määrittelemällä EU:n strategiset mineraalit ja koordinoimalla määriteltyjen mineraalien tarjontaa koskevia kansallisia politiikkoja.

3.2.2

Louhinnan ja ympäristönsuojelun yhteensopivuuden vahvistaminen seuraavin keinoin:

—

EU:n maalla ja merellä sijaitsevien (on-shore, off-shore) mineraalivarojen sijaintia, luonnetta, lähdettä ja varantoja kuvaavan GIS-pohjaisen (15) tietojärjestelmän kehittäminen, jotta mineraalipotentiaali voidaan yhdistää helpommin maankäytön suunnitteluun mm. suojelualueita valittaessa ja määriteltäessä

—	tapaustutkimusten laatiminen parhaista toimintatavoista Natura 2000 -direktiivin 6 artiklan täytäntöön panemiseksi

—

ympäristövaikutuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevien arviointien vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantaminen kehittämällä jäsenvaltioille aiempaa parempia ja selkeämpiä täytäntöönpano-ohjeita, jotta

—	varmistetaan EU:n alueella yhdenmukaistettu toimintamalli

—	lyhennetään arviointien suorittamisaikoja ja viranomaisten reagointiaikoja, mikä parantaa sijoittajien toiminnan oikeudellista vakautta ja ennustettavuutta

—	parhaiden louhintatapojen käytön edistäminen biologisen köyhtymisen pysäyttämiseksi

—	läheisyysperiaatteen edistäminen EU:n sisäisessä mineraalitarjonnassa mahdollisuuksien mukaan, jotta vähennetään liikennettä ja siihen liittyviä päästöjä ja melua

—	syrjäisille alueille ja mineraaliesiintymille johtavien kulkuyhteyksien sisällyttäminen Euroopan komission ja jäsenvaltioiden infrastruktuurisuunnitelmiin samalla kun tarvittaessa varmistetaan irtotavaran nykyistä ekologisemmat kuljetukset esimerkiksi rautatie-, proomu- ja meriliikenteessä

—	merenpohjasta saatavien ainesten huomioiminen

—	”ei minun takapihalleni” -ajattelun ehkäiseminen haitallisten seikkojen vähentämistä koskevan tutkimusohjelman avulla ja siten hyväksynnän lisääminen yhteisöissä.

3.2.3

Mineraalivaroja koskevan tietämyksen parantaminen seuraavin keinoin:

—

Annetaan poliittisille vaikuttajille aiempaa kattavammat tiedot resursseista: tuotannosta, työntekijöistä, saaduista tuloista, mineraalien louhintaan käytetystä maasta ja muihin käyttötarkoituksiin palautetusta maasta sen varmistamiseksi, että päätökset voidaan tehdä parhaiden saatavissa olevien tietojen pohjalta.

—	Kiinnitetään sekä yhteisön että jäsenvaltioiden politiikassa ja lainsäädännössä aiempaa enemmän huomiota eurooppalaisten metallien, teollisuusmineraalien ja runkoaineiden kasvavaan merkitykseen.

—

Varmistetaan, että geologiset tiedot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, asetetaan etusijalle mineraaliesiintymiä koskevien tietojen antaminen maankäyttöä koskeviin tietokantoihin ja harkitaan vakavasti eurooppalaisen geologisen kapasiteettikartoituksen laatimista nykyisten kansallisten ja alueellisten geologisten tutkimuskeskusten avustuksella. Kartoitus voisi kattaa seuraavat seikat:

—	strategisten resurssien määritteleminen ja suositusten antaminen jäsenvaltioille niiden maankäytön hyödyntämiseksi suunnittelun keskeisinä prioriteetteina

—	mineraalivarojen saatavuutta koskevan EU:n näkemyksen sisällyttäminen Euroopan aluekehityssuunnitelmaan (16) (toimintakehys, joka on jäänyt taka-alalle vuoden 1999 jälkeen) ja sen välittäminen EU:n jäsenvaltioiden mineraalisuunnitteluun

—	analysoidaan ilmastonmuutospolitiikkojen vaikutukset mineraalitarjontaan ja omavaraisuusnäkökohtiin

—	EU:n mineraalivarojen jakautumista, laatua ja strategista merkitystä koskevan tietämyksen parantaminen ja mahdollisuuksien arviointi GMES-järjestelmän avulla(Global Monitoring for Environment and Security — ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä)

—

yleiseurooppalaisen geologisen tietokannan kokoaminen siten, että lähtökohdaksi otetaan INSPIRE-periaate (17) ja paljastumattomien metalli- ja mineraaliesiintymien potentiaalin arviointi tärkeimmillä metalli- ja mineraalitutkimusalueilla

—

sellaisten tietojen ja palvelujen käyttäminen, jotka on saatu kaukokartoituksen avulla, esimerkiksi käyttäen GMES-järjestelmää, joka on vuoden 2001 Göteborgin huippukokouksessa samanaikaisesti Euroopan kestävää kehitystä koskevan strategian kanssa käynnistetty yhteisön aloite. GMES-järjestelmään kuuluva maanseurannan ydinpalvelu (Land Monitoring Core Service, LMCS) tuottaa vuodesta 2008 lähtien digitaalisia vektorikarttoja tosiasiallisesta maankäytöstä/maanpeitteestä eri puolilla Eurooppaa (38 maata, Turkki mukaan luettuna) saumattomasti ja asteittain yhä täsmällisemmin (kartoituksen minimiyksikkö on 1 ha, kun nykyisen maapeitettä mittaavan Corine-järjestelmän yksikkö on 25 ha). LMCS-palvelun toinen osa valitsee kaupunkeja ja muita keskeisiä paikkoja tätäkin täsmällisemmin (0,25 ha), ja sen sisältö on mukautettu intensiivisessä käytössä olevien ja muuttuvien alueiden hallinnointiin.

lisätiedon hankkiminen Euroopan tärkeimpien metalliesiintymäalueiden syvimpien osien mineraalipotentiaalista: suurimmasta osasta Eurooppaa on saatavilla erittäin hyvää geologista tietoa ja tietämystä 100 metriä maanpinnasta sijaitsevista esiintymistä, mutta alueiden syvempiä osia koskevaa tietoa ja tietämystä on vain vähän, vaikka niissä on todennäköisesti mineraaliesiintymiä, joita Eurooppa tarvitsee tyydyttääkseen tulevat tarpeensa. Syväesiintymien hyödyntämisestä on monia etuja: se jättää vain vähän jälkiä maanpinnalle, joten se on yhteiskunnallisesti paremmin hyväksyttävissä, ja sen ympäristövaikutukset ovat vähäiset.

—

Kehitteillä on myös EU:n ulkoasioiden tukemiseen tähtäävä maailmanlaajuinen komponentti. Näiden tietojen avulla on mahdollista

—	kerätä kaivoksista tarpeeksi tietoja, jotka ovat alueellisesti edustavia ja ennakoitavia

—	todentaa ja määritellä avolouhosalueet ja/tai kaivosinfrastruktuurit

—	määritellä mahdolliset konfliktialueet (esimerkiksi luonnonsuojelualueet) tai korvaavat alueet

—	seurata talousveteen kohdistuvia vaikutuksia ja pilaantumisen seurauksia

—	seurata ennallistamisprosessia kaivoksen sulkemisen jälkeen

—	ryhtyä kiireellisiin toimiin onnettomuustapauksissa.

4. Kansainvälinen tarjonta

4.1

EU ja sen jäsenvaltiot eivät ole arvioineet globalisaation kaikkia vaikutuksia mineraalivarojen kysyntään ja tarjontaan (18). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea myöntää, että on useita syitä tuoda raaka-aineita EU:n ulkopuolelta. Se, että tuontituotteet eivät ehkä ole täyttäneet tuotantoprosessinsa aikana EU:n ympäristö- ja sosiaalilainsäädännön vaatimuksia, saattaa kuitenkin johtaa paitsi EU:n talouden kilpailukyvyn heikkenemiseen myös ympäristö- ja sosiaaliongelmien siirtymiseen EU:n ulkopuolelle.

4.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa komissiota antamaan ehdotetussa tiedonannossaan seuraavat suositukset:

—	strategisten resurssien määritteleminen ja suositusten antaminen jäsenvaltioille resurssien hyödyntämisestä maankäytön suunnittelun keskeisinä prioriteetteina

—	eurooppalaisen kaivannaisteollisuuden kilpailukykyä edistävien olosuhteiden luominen hyödyntämällä tutkimus- ja innovointituloksia ja tukemalla investointeja

—	raaka-aineiden tuonti- ja vientivirtojen määritteleminen ja dokumentointi sekä pitkän aikavälin poliittisen ja taloudellisen luotettavuuden arvioiminen

—	uusien ohjelmien luominen yhteisön rahoituksella ja määrärahojen osoittaminen mineraalien louhinnan, kuljetuksen ja käytön kestävyyden parantamiseen alueilla, joilla on runsaasti resurssipotentiaalia

—	Euroopan komission, OECD:n ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alaisen raaka-aineiden kestävyyttä käsittelevän foorumin avulla — sen varmistaminen, että tuontiraaka-aineet on tuotettu kestävällä tavalla

—	EU:n investointitoiminnan edistäminen EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Venäjällä ja Keski-Aasian maissa (19)

—	eurooppalaisten vaatimusten noudattamisen edistäminen alkuperämaissa yhteistyöohjelmien avulla

—	saatavuuden ja tarjontavirtojen pitkän aikavälin vakauden huomioiminen suunniteltaessa EU:n ulkopolitiikkaa. EU:n virkamiesten on kiinnitettävä tähän huomiota korkean tason kahdenvälisissä tapaamisissa ja huippukokouksissa.

5. Valmiuksien kehittäminen

5.1

Muuta kuin energiantuotantoa palvelevalla eurooppalaisella kaivannaisteollisuudella on edessään useita valmiuksien kehittämiseen liittyviä haasteita, joihin vastaaminen edellyttää nykyisen kapasiteetin muokkaamista ja uuden kapasiteetin luomista. Yhtenä tärkeänä osatekijänä on alan julkisuuskuvan parantaminen. Mutta muutakin on tehtävä, jotta alalle pystytään houkuttelemaan uusia, nuoria ihmisiä, säilyttämään alan nykyiset eurooppalaiset työntekijät ja parantamaan heidän kykyään selviytyä alan uudenaikaistamisesta.

5.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa komissiota antamaan tiedonannossaan seuraavat suositukset:

—	EU:n tai jäsenvaltioiden tukeman ammattitaidon parantamisohjelman laatiminen alan nykyiselle koulutetulle työvoimalle, joka tarvitsee täydennyskoulutusta, ja tehokkaan, elinikäistä oppimista koskevan politiikan laatiminen

—

EU:n erityisohjelmien käynnistäminen nykyisen ammattitaitoisen työvoiman hyödyntämiseksi EU:n laajuisesti, kun tarjoutuu mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja investoida potentiaalisiin globaaleihin kaivosalueisiin. Kyseessä on yksi parhaista keinoista (teknologia, taitotieto, kaivannaistietämys) saada käyttöön merkittäviä mineraaliesiintymiä kaikkialla maailmassa.

—

investoiminen korkeakouluihin ja koulutusohjelmiin, jotta lisätään alan yleisiä valmiuksia arvioimalla uudelleen nykyistä kansallista tukea kaivostoiminnalle ja mineraalien käsittelylle ja geologiaa sivuaville korkeakoulujen laitoksille, jotta alalle saadaan nykyistä enemmän opiskelijoita ja tehdään enemmän tutkimusta

—

päättäjien taholta annettava kannustus klustereiden ja teknologiapuistojen kehittämiseen kaivosalueille, sillä kaivannaisteollisuus toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden teollisuudenalojen hankkijoiden ja palveluntarjoajien kanssa: yksi kaivosteollisuuteen luotu työpaikka luo tunnetusti neljä muuta työpaikkaa

—

tiedon jakaminen mineraalien merkityksestä ja teollisuuden kestävyydestä koulutusjaksojen, seminaarien, keskustelutilaisuuksien ja konferenssien avulla — monitieteinen toimintamalli: esimerkiksi esittelemällä kouluissa ja korkeakouluissa ekologisen kaivostoiminnan, taloudellisen geologian ja mineraalivarojen vastuullisen käytön kaltaisia käsitteitä

—	terveys- ja turvallisuuskysymysten edistäminen ja tutkiminen mineraalialan kestävyyden kannalta välttämättömänä tekijänä

—	erityisen huomion kiinnittäminen työtapaturmien ennaltaehkäisyyn ja ennaltaehkäiseviin terveydenhuoltotoimenpiteisiin.

6. Resurssien tehokas käyttö

6.1

Mineraalien louhintaprosessiin osallistuvien muiden alojen mukanaolo on välttämätön resurssien tehokkaan käytön kannalta. On paikallaan korostaa, että Euroopassa aktiivisesti harjoitettu kaivannaisteollisuus edistää myös kansainvälistä luokkaa olevan eurooppalaisen teknologian ja palvelutarjonnan kehitystä.

6.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa komissiota antamaan ehdotetussa tiedonannossaan seuraavat suositukset:

—	komission kannustaminen antamaan täysi tuki kestävien mineraalivarojen eurooppalaiselle teknologiafoorumille (20), joka on hiljattain tunnustettu virallisesti

—	tuki teollisuuden osallistumiselle yhteistyössä Euroopan komission kanssa toteutettaviin EU:n ja jäsenvaltioiden t&k-ohjelmiin, joilla edistetään kestävää louhintaa, ja ohjelmaan, jolla edistetään raaka-aineiden käyttöä teknologisen kehityksen avulla

—

konevalmistajien saaminen mukaan ohjelmaan, jotta vähennetään

—	melua samalla kun parannetaan turvallisuutta

—	pölyä yhteistyössä suodatinvalmistajien kanssa

—	CO2-määriä ja energian kulutusta niin ikään yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa

—	tärinää työpaikoilla

—	veden käyttöä koko alalla

—

hallinnan ja toiminnan hyväksyttävyyden parantaminen seuraavilla keinoilla:

—

kierrätys

—	mineraalien käsittely tehokkuuden parantamiseksi (ts. vähemmällä enemmän )

—	mineraalien käyttäminen arvokkaiden ja harvinaisten resurssien säästämiseksi

—	vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttäminen, toissijaiset raaka-aineet ja jätemateriaalit tarvittaessa mukaan luettuina

—	teollisuuden elinkaarivaikutusten tukeminen

—	ympäristöön liittyvien synergiaetujen edistäminen esimerkiksi paikallisen tuotannon avulla kuljetusongelmien välttämiseksi

—	komission pääosastojen avulla annettava tuki rahtiliikenteen kustannusrakenteiden (rautatie-, proomu- ja meriliikenteen) nykytilanteen ja kansainvälisen kilpailukyvyn arvioimiseen, kuten energia-alalla tehdään

—	kaivosten ja louhimoiden ympäristön biologista monimuotoisuutta koskevien tutkimusten tukeminen

—	toissijaisten materiaalien käytön edistäminen kestävän kehityksen mukaisesti.

Bryssel 9. heinäkuuta 2008

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Dimitris DIMITRIADIS

(1) Ks. kohta 3.2.1, jossa on esitetty yksityiskohtaisempia suosituksia.

(2) Ks. kohta 3.2.2, jossa on esitetty yksityiskohtaisempia suosituksia.

(3) Asiakirjan SEC(2007) 771 mukaan muut kuin energiantuotantoon liittyvät mineraalit luokitellaan metallimineraaleiksi (kupari, rauta, hopea jne.), teollisuusmineraaleiksi (suola, maasälpä, kaoliini jne.) ja rakennusmineraaleiksi. Asiakirjan IP/07/767 mukaan Euroopan oma metallimineraalien tuotantokapasiteetti kotimaisen louhinnan perusteella on hyvin rajallinen. Tätä voidaan havainnollistaa toteamalla, että vuonna 2004 EU:hun tuotiin 177 miljoonaa tonnia metallimineraaleja eli 10,4 miljardin euron arvosta, kun EU:n oma tuotanto oli noin 30 miljoonaa tonnia.

(4) Euromines.

(5) Eurostat.

(6) Saksan keskuspankin tutkimus China's Commodity Hunger. Implications for Africa and Latin America.

(7) Vuonna 1951 allekirjoitettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus.

(8) Tämä lähestymistapa esitetään kilpailukykyä, energiaa ja ympäristöä käsittelevän korkean tason ryhmän 27. marraskuuta 2007 päivätyssä neljännessä raportissa ja Heiligendammissa 6.–8. kesäkuuta 2007 pidetyn G8-maiden huippukokouksen päätelmissä. Kilpailukykyä, energiaa ja ympäristöä käsittelevän korkean tason ryhmä on foorumi, jossa pyritään saamaan aikaan poliittinen sitoumus, jota puolestaan johdonmukainen strategia raaka-aineiden saatavuuden helpottamiseksi edellyttää.

(9) SEC(2007) 771. Nykyaikaisessa kaivostoiminnassa esimerkiksi rahoituspalvelut ovat hyvin tärkeitä kaivoksen kehityksen kannalta.

(10) Rahoitustuotteet eroavat toisistaan riippuen toimintavaiheesta: koekaivaukset, toteutettavuustutkimukset, kaivoksen rakentaminen, kaivostoiminta ja kaivoksen sulkeminen.

(11) Näistä on esimerkkejä mm. Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muissa Euroopan maissa tehdyissä tapaustutkimuksissa.

(12) Kansainvälisen kaivos- ja metallineuvoston vuonna 2004 käynnistämä aloite. Siinä pyritään löytämään hyviä toimintatapoja kaivos- ja metallialan investointeihin kansallisella, alueellisella ja yrityskohtaisella tasolla kehitysmaissa.

(13) Raaka-aineiden saatavuutta käsittelevä ryhmä on sidosryhmien yhteenliittymä, johon kuuluu teollisuuden, ympäristöalan kansalaisjärjestöjen, ammattijärjestöjen, jäsenvaltioiden ja komission edustajia.

(14) Metals Economic Groupin 18:nnen Corporate Exploration Strategies -vuosiraportin mukaan raaka-aineiden korkeat hinnat ovat nostaneet muiden kuin rautametallien maailmanlaajuisen etsinnän kokonaiskustannuksia, jotka olivat 10,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007. Kymmenen koekaivauksiin eniten määrärahoja myöntävää maata ovat Kanada (19 %), Australia (12 %), Yhdysvallat (7 %), Venäjä (6 %), Meksiko (6 %), Peru (5 %), Chile (4 %), Etelä-Afrikka (4 %), Kiina (3 %) ja Brasilia (3 %).

(15) Geographic Information System -paikkatietojärjestelmä.

(16) Aluekehityspolitiikkojen tavoitteena, sellaisena kuin se määriteltiin Potsdamissa 10.–11. toukokuuta 1999 pidetyssä aluekehitysministereiden epävirallisessa EU-ministerikokouksessa, on pyrkiä kohti Euroopan unionin alueen tasapainoista ja kestävää kehitystä, jotta saavutetaan taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön suojelu ja hallinnointi sekä nykyistä tasapainoisempi EU:n kilpailukyky.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.

(18) Yhdistyneiden Kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi on arvioinut aihetta maailmanlaajuisesti vuotta 2007 koskevan World Investment Reportin toisessa osassa.

(19) Raw Materials Data -raportin (Tukholma, tammikuu 2008) mukaan maailmanlaajuiset kokonaisinvestoinnit kaivosteollisuuteen vuoden 2007 lopussa olivat 308 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Investoinnit olivat 50 % suuremmat kuin vuonna 2006, jolloin ne puolestaan olivat 20 % suuremmat kuin vuonna 2005.

(20) ETP SMR, ks. verkkosivu http://www.etpsmr.org/

Top

Choose the experimental features you want to try