16.5.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 120/25

1.1

Tiedonannolla ”Työllistäminen maaseutualueilla: eroon työllisyyskuilusta” (1) komissio loi merkittävän perustan maataloustyöstä käytävälle keskustelulle. Maataloustyö on keskeinen tekijä luotaessa ja varmistettaessa työpaikkoja maaseutualueilla.

1.2

Maatalouden rakennemuutos jatkuu. Se vaikuttaa satoihin tuhansiin maataloustyöntekijöihin, jotka menettävät työpaikkansa tai joiden elämäntilanne muuttuu. Maataloustyön keskeinen osatekijä, nimittäin työntekijöiden ja etenkin kausi- ja siirtotyöläisten tilanne, jätetään tiedonannossa kuitenkin lähes huomiotta.

1.3

Tämä on valitettavaa, kun ajatellaan komission toimia Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuoden 2006 johdosta. Vuosittain noin neljä miljoonaa kausi- ja osa-aikatyöntekijää, joista noin kaksi miljoonaa on siirtotyöläisiä, todistaa huomattavasta liikkuvuudesta ja joustavuudesta maatalousalalla.

1.4

Kausityö etenkin hedelmien ja vihannesten tuotannossa on maatalouden rakenteellinen osatekijä, jota ilman maataloustoiminta ei ole tehokasta eikä kestävää. Kausityöntekijöiden tarpeeseen ei useinkaan voida vastata paikallisella työvoimalla, joten siirtotyöläiset antavat panoksensa Euroopan maatalouden kehittämiseen.

1.5

Terveellisten elintarvikkeiden tuotanto on keskeisiä elämämme perusehtoja. Siihen sisältyy myös oikeudenmukainen palkka.

1.6

Huolimatta monien Euroopan alueiden korkeasta työttömyydestä kausityöntekijöitä halutaan myös Valko-Venäjältä, Ukrainasta ja muista maista. EU:n työmarkkinoita on kehitettävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, eli kaikilla on oltava mahdollisuus ansaita elantonsa työllä. Unionin ulkopuolisista maista tuleva halpatyövoima rajoittaa tällaisia mahdollisuuksia.

1.7

Euroopan unioni asettamat kasvutavoitteet voidaan saavuttaa vain rehdillä kilpailulla. Maataloustyöntekijöitä on alkuperästä riippumatta kohdeltava kaikilta osin tasavertaisesti.

1.8

Maatalouden työmarkkinoilla liikkuvuus on hyvin yleistä. Tämä on komission tavoitteiden mukaista. Liikkuvuudesta ei kuitenkaan saa koitua työntekijöille haittaa. Tämän vuoksi on poliittisen ja taloudellisen integraation jälkeen toteutettava myös sosiaalinen integraatio. ETSK pitää lyhyellä aikavälillä seuraavia toimia tarpeellisina:

1.9

Euroopan maataloudessa työllisyyden laajuus ja sosiaalistandardit eivät ole riittävän selkeitä. Tämä aiheuttaa kilpailuvääristymiä. Eräs keino rehdin kilpailun palauttamiseksi on sosiaaliset kriteerit täyttävien yritysten laatumerkintä.

2.1.1

ETSK on jo useaan otteeseen käsitellyt lausunnoissaan maataloustyön tilannetta. Siirto- ja kausityöläisyydestä käytävä keskustelu on yhä merkittävämpää sekä unionin tasolla että monissa jäsenvaltioissa. Kolme päätoimijaa — työnantajien edustajat, ammattijärjestöt sekä poliittiset tai hallinnolliset edustajat — ovat nyt tarttuneet asiaan monilla aloilla ja erilaisten toimien yhteydessä. Esimerkkeinä mainittakoon, että

2.1.2

Useaan otteeseen on vaadittu siirto- ja kausityöläisyyden seurantaelimen perustamista. Vaatimus ei kuitenkaan ole saanut vastakaikua. Maataloustyötä koskevien ymmärrettävien tietojen kokoaminen ja esittäminen sekä niiden analysointi on keskeinen seikka pyrittäessä parantamaan työntekijöiden tilannetta.

2.2.1

Maatalouden kausityöstä käytävän keskustelun vitkallisuus johtuu avoimuuden puutteesta sekä todellisen tilanteen puutteellisesta kuvauksesta. Edelleenkään ei ole käytettävissä ymmärrettäviä ja yksityiskohtaisia tietoja maatalouden kausityön laajuudesta.

2.2.2

Maatalouden parissa työskentelee Euroopan unionissa noin kaksi miljoonaa kokopäiväistä työntekijää. Noin neljä miljoonaa henkilöä on epätyypillisessä työsuhteessa. Heistä osa tekee osa-aikatyötä ja osa kausityötä, joka kestää vuosittain muutamasta päivästä kahdeksaan kuukauteen. Suurin osa kausityöntekijöistä on siirtotyöläisiä, jotka eivät työskentele asuinpaikkakunnallaan ja joiden on usein siirryttävä työskentelemään toiseen maahan.

2.2.3

Analysoitaessa työntekijälukuja on selvitettävä pitkälti kriteerit, kuten yrityskoko, alakohtainen jakautuminen sekä etenkin puutarhaviljelyn ja palvelusuuntautuneen maatalouden ero.

3.1

Lausunto on kiireellinen eri syistä

4.1

Siirtotyöläisyyden syyt johtuvat pääasiassa elintasoeroista Euroopan alueilla. Työvoiman siirtyminen muualle johtaa pitkällä aikavälillä lähtömaissakin pääasiassa pätevän työvoiman pulaan. Kyseisillä alueilla työvoimapulaa ei pyritä torjumaan tulo- tai koulutustasoa parantamalla vaan houkuttelemalla työvoimaa vieläkin köyhemmiltä alueilta, vastedes yhä useammin Euroopan unionin ulkopuolelta.

4.2

Työvoimapulan yhtenä syynä ovat kuitenkin eri alojen joskus vaikeat ja epätyypilliset työehdot. Siirtotyöläiset puolestaan käyttäytyvät markkinoiden mukaisesti. He siirtyvät vapailla työmarkkinoilla sinne, missä heille tarjotaan parhaat ehdot.

4.3

Siirtotyöläisyyteen liittyy edelleen ongelmia:

5.1.1

ETSK on tyytyväinen komission toimiin parantaa työllisyyttä maaseutualueilla. Toimiin kuuluvat myös ponnistelut avoimuuden edistämiseksi maataloustyössä. Siihen liittyy työllisyystilanteen tilastointi sekä laaja-alainen tiedotus työntekijöille kunkin maan työ- ja elinoloista.

5.1.2

Maatalouspolitiikassa on tähän mennessä tarkasteltu pääasiassa tuotteiden laadullisia ja määrällisiä näkökohtia. Työntekijöiden nykyiset ja tulevat työolot ovat pitkälti jääneet huomiotta.

5.1.3

Lissabonin ja Göteborgin strategioiden tavoitteet on pyrittävä konkretisoimaan. Kestävää maataloutta kehitettäessä on taloudellisten ja ekologisten näkökohtien ohella otettava huomioon myös sosiaalinen ulottuvuus.

5.1.4

Kaikkien toimijoiden ensisijaisena tavoitteena on oltava epätasapainon poistaminen Euroopan työmarkkinoilta. Tavoitteeseen ei päästä siten, että Eurooppaan tulee yhä enemmän halpatyövoimaa entistä kauempana sijaitsevilta alueilta. Eurooppalaisen mallin keskeinen tekijä on sosiaalisen yhteiselämän kehittäminen Euroopassa. Siihen eivät kuulu siirtotyöläisten getot huonoine elin- ja asuinoloineen ilman kulttuurisia ja sosiaalisia yhteyksiä paikallisyhteisöön.

5.1.5

Lisätutkimuksissa ja niiden perusteella laadittavissa ongelmanratkaisumalleissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota sukupuolinäkökohtaan.

5.1.6

Ehdot eivät vielä täsmää! Kaikkien toimijoiden on annettava asiaan panoksensa.

5.1.7

Siirtotyöläiset on rinnastettava paikallisiin työntekijöihin. Komission on mahdollisuuksien mukaan annettava panoksensa tähän prosessiin. Ensimmäinen tämänsuuntainen askel on vähimmäisstandardien laatiminen. Vähimmäisstandardit ovat hyvä perusta työn laadusta käytävälle laaja-alaiselle keskustelulle.

5.2.1

ETSK suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten toimiin, joilla halutaan edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ammattikoulutuksen kehittämistä maatalousalalla ja etenkin ammattitaidon tunnustamista jäsenvaltioiden valtuutetuissa elimissä. Perusteilla olevan eurooppalaisen ”agripassin” tavoitteena on helpottaa maataloustyöntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa. Agripassin käyttö ei saa heikentää niiden työntekijöiden asemaa, joilla ei ole passia, vaan tavoitteena tulisi olla vain kannustaa hankkimaan tällainen ammattipätevyystodistus.

5.2.2

Ammattitutkintojen selkeys saattaa myös parantaa työntekijöiden liikkuvuutta sekä heidän mahdollisuuksiaan työskennellä ja asua ulkomailla. ETSK on tyytyväinen komission aloitteisiin tukea työmarkkinaosapuolia ”agripassin” käyttöönotossa.

5.2.3

Työmarkkinaosapuolten on yhdessä Euroopan komission ja kulloisenkin jäsenvaltion hallituksen kanssa kehitettävä ja toteutettava suunnitelmia laittoman työskentelyn torjumiseksi.

5.3.1

Kausityöntekijöiden sosiaaliturva on erityishuomiota ansaitseva seikka. Useita vuosia kausityötä tekevillä työntekijöillä ei tule olla huonompi sosiaaliturva kuin muilla työntekijöillä. Tätä varten on etenkin varmistettava, että

5.3.2

Työntekijöille on tiedotettava heidän äidinkielellään vastaanottavan maan lainsäädännöstä, sopimuksista ja käytänteistä esimerkiksi palkan, järjestäytymisen, sosiaaliturvan, verojen ja työsuojelun osalta. EU:n tulee samalla kunnioittaa työmarkkinaosapuolien roolia, eikä se saa antaa lainsäädäntöä aloilla, jotka kuuluvat kansallisten sopimussuhteiden piiriin.

5.4.1

Siirtotyöläisillä on kohdemaassaan oikeus ihmisarvoiseen majoitukseen. Unionitasolla on laadittava puitteet, joissa määritellään siirtotyöläisten majoituksen perusstandardit.

5.5.1

Komitea on jo vuosia kannattanut useissa lausunnoissaan kestävää taloudenpitoa. Kestävään taloudenpitoon kuuluu ekologisen ulottuvuuden lisäksi myös liiketaloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia. Valtiosta riippumaton ja vapaaehtoinen ”oikeudenmukaisen kausityön” sertifiointimenettely saattaisi muuttaa kilpailua nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Vapaaehtoisen sertifioinnin kriteereitä voisivat olla:

Sertifioinnilla on määrä

5.6.1

Euroopan maataloudessa on useita mielenkiintoisia aloitteita ja hankkeita, joilla pyritään edistämään liikkuvuutta maatalousalalla sekä parantamaan kausityöntekijöiden tilannetta. ETSK kehottaa komissiota ryhtymään toimiin hyvien käytänteiden arvioimiseksi ja levittämiseksi.