23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/114

1.1

Komission ehdotus koskee erityistoimenpiteistä silkkiäistoukkien (Bombyx mori, Linné 1758) kasvatuksen edistämiseksi annetun asetuksen (ETY) N:o 845/72 kodifiointia 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaista nopeutettua käsittelymenettelyä soveltaen.

1.2

Kodifiointi toteutetaan sellaisten säädösten kohdalla, joita on ajan mittaan muutettu useamman kerran ja jotka tämän seurauksena ovat nykymuodossaan vaikeasti ymmärrettävissä.

2.1

Kyseinen asetus tuli voimaan yli kolmekymmentä vuotta sitten, ja sitä on tarkistettu perusteellisesti useaan kertaan. Tästä syystä säädöksen kohderyhmän on vaikea ymmärtää sen sisältöä ja soveltamisalaa suorittamatta oikeudellista tutkimustyötä ja käytännössä sovellettavan tekstin omaehtoista kokoamista.

2.2

Näin ollen komitea hyväksyy kodifiointiehdotuksen, joka avaa lainsäädäntöä EU:n kansalaisille ja parantaa sitä komitean aikaisemmissa lausunnoissaan (1) ilmaisemien toiveiden mukaisesti.

3.1

Tässä yhteydessä voitaisiin harkita myös muita yksinkertaistamismenettelyitä, kuten säädöksen kumoamista tai päivittämistä.

3.2

Silkinviljely, joka kehittyi nopeasti Etelä-Euroopassa 1400-luvulta lähtien, eli suurinta kukoistuskauttaan 1800-luvulla, mutta taantui sitten silkkitoukkaan (Bombyx mori) iskeneen epidemian myötä. Silkkitoukan kotelokoppa muodostuu yhdestä pitkästä silkkikuidusta, jota käytetään raaka-aineena tekstiiliteollisuudessa. Siitä huolimatta, että kasvatus aloitettiin uudelleen terveiden silkkitoukan munien avulla, silkinviljely ei palannut enää entiseen mittaansa, sillä silkkitoukat tarvitsevat hyvin tiivistä huolenpitoa ja suuria määriä päivittäin poimittavia vaikeasti kasvatettavan valkoisen mulperipuun lehtiä, jotka ovat toukan ainoa ravinto. Nykyisin tekstiiliteollisuus on lähes täysin riippuvainen lähinnä Kiinasta ja Vietnamista tulevasta tuontisilkistä.

3.3

Eri silkkilaatuja edellyttävät erilaiset nykyiset käyttötarkoitukset sekä tutkimustyön kautta avautuvat tulevaisuuden käyttömahdollisuudet huomioon ottaen komitea katsoo, että silkinviljelyn perusteiden säilyttäminen Euroopassa on suotavaa. Lisäksi tämä toiminta tarjoaa työpaikkoja muita heikommin kehittyneillä tai syrjäisillä alueilla (2). Asetuksen mukainen silkkiäismunalaatikkoa kohden myönnettävä tuki on välttämätön toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, sillä se joutuu kilpailemaan kolmansista, halvan työvoiman maista tulevien massatuontien kanssa. Eurooppalainen silkki soveltuu nykyisiin käyttötarkoituksiin ja voi mahdollistaa myös tulevia sovelluksia. Tämä antaa perusteita EU-tuotannon ylläpitämiselle.