42022X2055

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 42022X2055 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 42022X2055

E-sääntö nro 147 – Maatalousajoneuvoyhdistelmien mekaanisten kytkentäkomponenttien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset [2022/2055]

PUB/2022/761

EUVL L 275, 25.10.2022, p. 80–118 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2022/2055/oj

HTML

PDF

Official Journal

25.10.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 275/80

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa

https://unece.org/status-1958-agreement-and-annexed-regulations

E-sääntö nro 147 – Maatalousajoneuvoyhdistelmien mekaanisten kytkentäkomponenttien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset [2022/2055]

Voimaantulopäivä: 2. tammikuuta 2019

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimainen ja oikeudellisesti sitova teksti on seuraava: ECE/TRANS/WP.29/2018/69.

Sisältö

Sääntö

Soveltamisala

Määritelmät

Mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin hyväksynnän hakeminen

Mekaanisia kytkentälaitteita tai -komponentteja koskevat yleiset vaatimukset

Mekaanisella kytkentälaitteella tai -komponentilla varustetun ajoneuvon hyväksynnän hakeminen

Mekaanisella kytkentälaitteella tai -komponentilla varustettuja ajoneuvoja koskevat yleiset vaatimukset

Merkinnät

Hyväksyntä

Mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin taikka ajoneuvon muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

10.

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyt

11.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

12.

Tuotannon lopettaminen

13.

Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

Laitteita ja komponentteja koskeva ilmoitus

Ajoneuvoja koskeva ilmoitus

Esimerkki hyväksyntämerkistä

Esimerkkejä ominaisarvojen merkitsemisestä

Luokkien T, R ja S ajoneuvojen mekaanisia kytkentälaitteita ja -komponentteja koskevat vaatimukset

Luokkien T, R ja S ajoneuvojen mekaanisten kytkentälaitteiden ja -komponenttien testaus

Asentaminen ja erityisvaatimukset

1. SOVELTAMISALA

1.1

Tässä säännössä määritellään vaatimukset, jotka mekaanisten kytkentälaitteiden ja -komponenttien on täytettävä, jotta ne katsotaan kansainvälisesti yhteensopiviksi ja keskenään vaihtokelpoisiksi.

1.2

Tätä sääntöä sovelletaan laitteisiin ja komponentteihin, jotka on tarkoitettu luokkien T, R tai S (1) ajoneuvoihin (maatalousajoneuvot), jotka puolestaan on tarkoitettu muodostamaan ajoneuvoyhdistelmiä (2).

1.3

Tätä sääntöä sovelletaan

1.3.1

kohdassa 2.2 määriteltyihin standardinmukaisiin laitteisiin ja komponentteihin

1.3.2

kohdassa 2.3 määriteltyihin ei-standardinmukaisiin laitteisiin ja komponentteihin

1.3.3

kohdassa 2.4 määriteltyihin sekalaisiin ei-standardinmukaisiin laitteisiin ja komponentteihin.

1.4

Tätä sääntöä ei sovelleta nostolaitteisiin (kolmipistenostolaite) eikä traktorin vetovarsiin ja niiden ja vedettävän ajoneuvon välisiin liitoksiin.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Mekaanisella kytkentälaitteella ja -komponentilla’ tarkoitetaan kaikkia moottoriajoneuvon ja perävaunun rungossa, korirakenteen kantavissa osissa ja alustassa olevia osia ja laitteita, joilla ajoneuvo ja perävaunu on liitetty yhteen niin, että muodostuu täysperävaunu- tai puoliperävaunuyhdistelmä. Tähän kuuluvat myös kiinteät, siirrettävät tai irrotettavat osat, jotka on tarkoitettu mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin kiinnittämistä tai käyttöä varten.

2.1.1

Kytkentämenetelmän automaattisuuden vaatimus täyttyy, jos vetoajoneuvon peruuttaminen perävaunua vasten riittää kytkentälaitteen täydelliseen ja oikeaan kiinnittämiseen, automaattiseen lukitsemiseen ja lukituslaitteiden oikean kiinnittymisen osoittamiseen ilman ulkoisia toimenpiteitä.

2.2

’Standardinmukaiset mekaaniset kytkentälaitteet ja -komponentit’ vastaavat mitoitukseltaan ja ominaisarvoiltaan tässä säännössä annettuja arvoja. Ne ovat valmistajasta riippumatta luokassaan keskenään vaihtokelpoisia asennusmittojen osalta, ja ne voidaan liittää standardinmukaisiin mekaanisiin kytkentälaitteisiin ja -komponentteihin liitteen 5 taulukon 2 mukaisesti.

2.3

’Ei-standardinmukaiset kytkentälaitteet ja -komponentit’ eivät täysin vastaa mitoitukseltaan ja ominaisarvoiltaan tässä säännössä annettuja arvoja, mutta ne voidaan liittää asianomaisen luokan standardinmukaisiin kytkentälaitteisiin ja -komponentteihin.

2.4

’Sekalaiset ei-standardinmukaiset kytkentälaitteet ja -komponentit’ eivät vastaa mitoitukseltaan ja ominaisarvoiltaan tässä säännössä annettuja arvoja, eikä niitä voida liittää standardinmukaisiin kytkentälaitteisiin ja -komponentteihin. Näitä ovat esimerkiksi laitteet, jotka eivät vastaa mitään kohdassa 2.6 luetelluista luokista a–r mutta jotka ovat voimassa olevien kansallisten ja kansainvälisten standardien mukaisia.

2.5

Vetorungot voivat koostua useammasta kuin yhdestä komponentista, ja niiden korkeus voi olla säädettävissä pikasäätimellä tai tappien avulla.

Tätä sääntöä sovelletaan vetorunkoihin, jotka ovat erillisiä yksiköitä eivätkä traktorin rakenneosia.

2.6

Mekaaniset kytkentälaitteet ja -komponentit luokitellaan tyypin mukaan seuraavasti:

2.6.1	Luokka a80	Vetokuula 80 ja pidikelevy, jotka sisältävät pallomaisen laitteen ja kiinnikkeet vetoajoneuvossa perävaunun kytkemiseksi kuulan muotoisen kauhamaisen vetopään 80 avulla.
2.6.2	Luokka b80	Vetopäässä 80 on 80 mm:n kuulakuppi, joka on kiinnitetty perävaunun vetoaisaan vetokuulaan 80 kytkemiseksi.
2.6.3	Luokka c40	Haarukkatyyppiset vetoaisakytkimet, joissa on tappi (halkaisija 30–38 mm), kita ja automaattinen tai ei-automaattinen sulku- ja lukitustappi vetoajoneuvossa perävaunun kiinnittämiseksi kytkentärenkaan avulla.
2.6.4	Luokka d40-1	Vetosilmukka 40, jonka nimellispaksuus on 30,5 mm ja jossa on halkaisijaltaan 30–38 mm:n tapille sopiva lieriömäinen reikä ja joka on kiinnitetty perävaunun vetoaisaan haarukkatyyppiseen kytkimeen kiinnittämiseksi.
2.6.5	Luokka d40-2	Vetosilmukka 40, jonka nimellispaksuus on 42 mm ja jossa on halkaisijaltaan 30–38 mm:n tapille sopiva lieriömäinen reikä ja joka on kiinnitetty perävaunun vetoaisaan haarukkatyyppiseen kytkimeen kiinnittämiseksi.
2.6.6	Luokka d50	Rengasmainen vetosilmukka, jossa on halkaisijaltaan 50 mm:n reikä ja joka on asennettu perävaunun vetoaisaan vetokoukkuun (luokka g) tai piton-tyyppiseen kytkimeen (luokka h) kytkemistä varten.
2.6.6.1	Luokka d50-1	Rengasmainen vetosilmukka, jonka poikkileikkauksen nimellishalkaisija on 30 mm, jossa on halkaisijaltaan 50 mm:n reikä ja joka on asennettu perävaunun vetoaisaan vetokoukkuun (luokka g) tai piton-tyyppiseen kytkimeen (luokka h) kytkemistä varten.
2.6.6.2	Luokka d50-2	Rengasmainen vetosilmukka, jonka poikkileikkauksen nimellishalkaisija on enintään 41 mm, jossa on halkaisijaltaan 50 mm:n reikä ja joka on asennettu perävaunun vetoaisaan vetokoukkuun (luokka g) kytkemiseksi.
2.6.7	Luokka e	Ei-standardinmukaiset vetoaisat, joita ovat haarukkatyyppiset ja muut vetoaisat, työntölaitteet ja vastaavat varusteet kiinnitettyinä vedettävän ajoneuvon eteen tai ajoneuvon alustaan ja jotka soveltuvat kytkemiseen vetoajoneuvoon kytkentärenkaan avulla. Vetosilmukat, kuulan muotoiset kauhamaiset vetopäät tai niiden kaltaiset kytkentälaitteet. Vetoaisa voi olla nivelletty, jolloin se liikkuu vapaasti pystytasossa eikä kanna pystysuuntaista kuormaa, tai kiinteä pystysuunnassa, jolloin se kantaa pystysuuntaista kuormaa (jäykkä vetoaisa). Jäykät vetoaisat voivat olla täysin jäykkiä tai jousitettuja tai säädettäviä (esim. hydraulisesti). Vetoaisat voivat sisältää myös useamman kuin yhden komponentin ja olla säädettäviä tai taivutettuja.
2.6.8	Luokka f	Ei-standardinmukaiset vetorungot, joita ovat kaikki komponentit ja laitteet, jotka on sijoitettu kytkentälaitteiden, kuten haarukka- tai kuulakytkimen, ja traktorin takaosan (esim. voimansiirto, kantava korirakenne tai alusta) väliin.
2.6.9	Luokka g	Vetokoukut, joissa on pidikelevy ja laskulaite, jota käytetään ulkoisella teholla kauko-ohjattavaa kytkentää ja kytkennän irrottamista varten, perävaunuun kytkemiseksi vetosilmukoilla.
2.6.10	Luokka h	Pidikelevyllä varustetut piton-tyyppiset kytkimet, jotka on kytketty perävaunuun vetosilmukoilla.
2.6.11	Luokka i	Traktorin vetoaisakytkimet, jotka eivät pyöri pitkittäisakselin ympäri.
2.6.12	Luokka j	Vetosilmukat, jotka on asennettu perävaunun vetoaisaan kytkettäviksi traktorin vetoaisaan (luokka i).
2.6.13	Luokka q	Haarukkatyyppiset vetoaisakytkimet, jotka eivät pyöri pitkittäisakselin ympäri.
2.6.14	Luokka r	Vetosilmukka, joka pyörii pitkittäisakselin ympäri, joka on poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoinen ja joka on asennettu perävaunun vetoaisaan ei-kääntyviin haarukkakytkimiin kiinnittymistä varten (luokka q).
2.6.15	Luokka s	Kytkentälaitteet ja -komponentit, jotka eivät vastaa mitään luokista a–r ja joita käytetään erityissovelluksissa ja jotka yleensä kuuluvat voimassa olevien kansallisten tai kansainvälisten standardien piiriin (sovelletaan vain tietyissä maissa).

2.7

’Kauko-ohjauslaitteet’ ovat laitteita ja komponentteja, jotka mahdollistavat kytkentälaitteiden käyttämisen ajoneuvon sivusta tai ohjaamosta.

2.8

’Kauko-osoittimet’ ovat laitteita ja komponentteja, jotka osoittavat ohjaamossa, että kytkentä on tehty ja turvalaitteet ovat kytkeytyneet asianmukaisesti.

2.9

’Kytkentälaitteen tai -komponentin tyypillä’ tarkoitetaan laitteita tai komponentteja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

2.9.1

valmistajan tai toimittajan kauppanimi tai tavaramerkki

2.9.2

kohdassa 2.6 määritelty kytkentälaitteen tai -komponentin luokka

2.9.3

muoto, keskeiset mitat tai muu perustavaa laatua oleva ero rakenteessa tai materiaaleissa ja

2.9.4

ominaisarvot D, Dc, S, Av ja V, jotka määritetään kohdassa 2.10.

2.10

Ominaisarvot D, Dc, S, Av ja V määritellään seuraavasti:

2.10.1

Arvo D tai Dc on vetoajoneuvon ja perävaunun välisen vaakasuuntaisen voiman teoreettinen vertailuvoima, ja sitä käytetään vaakasuuntaisten voimien laskentaperustana dynaamisissa testeissä.

Niiden mekaanisten kytkentälaitteiden ja -komponenttien osalta, joita ei ole suunniteltu kestämään niihin kohdistuvia pystysuuntaisia kuormia, arvo on seuraava:

Kohdassa 2.12 määriteltyihin jäykällä vetoaisalla varustettuihin perävaunuihin tarkoitettujen mekaanisten kytkentälaitteiden ja -komponenttien osalta arvo on seuraava:

jossa

T	on vetoajoneuvon suurin teknisesti sallittu massa tonneina. Soveltuvissa tapauksissa tähän sisältyy jäykällä vetoaisalla varustetun perävaunun aiheuttama pystysuuntainen kuorma (3).
R	on täysperävaunun, jonka vetoaisa voi liikkua vapaasti pystytasossa, tai puoliperävaunun suurin teknisesti sallittu massa tonneina3.
C	on kuorma, joka välittyy kohdan 2.12 mukaisen jäykällä vetoaisalla varustetun perävaunun akselista tai akseleista maahan, kun perävaunu on kytkettynä vetoajoneuvoon ja kuormitettuna suurimmalla teknisesti sallitulla massalla2.
g	on putoamiskiihtyvyys (arvoksi oletettu 9,81 m/s2).
S	määritellään kohdassa 2.10.2.

2.10.2

S-arvo on kohdassa 2.12 määritellystä jäykällä vetoaisalla varustetusta perävaunusta staattisissa olosuhteissa kytkentään pystysuuntaisesti kohdistuva massa kilogrammoina, kun perävaunu on kuormitettu suurimpaan teknisesti sallittuun massaansa3.

2.10.3

Av-arvo on ohjaavan akselin suurin sallittu akselimassa tonneina, kun kyseessä ovat nivelletyillä vetoaisoilla varustetut perävaunut.

2.10.4

V-arvo on sen pystysuuntaisen voiman amplitudin teoreettinen vertailuvoima, jonka aiheuttaa kytkimelle jäykällä vetoaisalla varustettu perävaunu, jonka suurin teknisesti sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia. V-arvo otetaan pystysuuntaisten voimien laskentaperustaksi dynaamisissa testeissä.

2.11

Tämän säännön liitteessä 6 käytetyt symbolit ja määritelmät

Av	=	ohjaavan akselin suurin sallittu akselimassa tonneina, kun kyseessä ovat nivelletyillä vetoaisoilla varustetut perävaunut.
C	=	jäykällä vetoaisalla varustetun perävaunun massa tonneina (ks. tämän säännön kohta 2.10.1).
D	=	D-arvo (kN) (ks. tämän säännön kohta 2.10.1).
Dc	=	jäykällä vetoaisalla varustetun perävaunun Dc-arvo (kN) (ks. tämän säännön kohta 2.10.1).
R	=	vedettävän ajoneuvon massa tonneina (ks. tämän säännön kohta 2.10.1).
T	=	vetoajoneuvon massa tonneina (ks. tämän säännön kohta 2.10.1).
Fs	=	staattinen nostava voima (kN).
Fh	=	ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaisen testivoiman vaakakomponentti (kN).
Fv	=	testivoiman pystykomponentti (kN).
S	=	staattinen pystysuuntainen massa (kg).
V	=	V-arvo (kN) (ks. tämän säännön kohta 2.10.4).
g	=	painovoimasta aiheutuva kiihtyvyys (arvoksi otettu 9,81 m/s2).
vmax	=	vmax on ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus, jolla ajoneuvo kytkentälaitteineen testataan ja hyväksytään tämän säännön mukaisesti.

Alaindeksit:

O	=	suurin testivoima
U	=	pienin testivoima
s	=	staattinen voima
h	=	vaakasuuntainen
p	=	tykyttävä
res	=	resultantti
v	=	pystysuuntainen
w	=	vaihtuva voima

2.12

’Jäykällä vetoaisalla varustetulla perävaunulla’ tarkoitetaan vedettävää ajoneuvoa, jossa on yksi akseli tai akseliryhmä ja vetoaisa, joka ei pyöri ajoneuvoon nähden tai joka voi (esimerkiksi) ripustusjärjestelmän vuoksi pyöriä vain rajoitetusti yhden akselin ympäri – tienpinnan suuntaisesti ja kulkusuuntaan nähden vaakatasossa – ja pystyy näin ollen siirtämään pystysuuntaisia voimia vetoajoneuvoon. Vetoajoneuvo kantaa osan tällaisen perävaunun painosta. Hydraulisesti säädettävää nivellettyä vetoaisaa pidetään jäykkänä vetoaisana (4).

2.13

’Varmistetulla mekaanisella kiinnityksellä’ tarkoitetaan sitä, että laitteen ja sen osien rakenteen ja geometrian on oltava sellaisia, että kytkentä ei avaudu tai irtoa minkään sellaisen voiman tai sellaisten voimakomponenttien vaikutuksesta, joka tai jotka voivat kohdistua kytkentään normaalin käytön tai testauksen aikana.

2.14

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan sellaisten olennaisten seikkojen osalta, kuten rakenne, mitat ja muoto ja materiaalit niillä alueilla, joihin mekaaniset kytkentälaitteet tai -komponentit on kiinnitetty. Tämä koskee sekä vetoajoneuvoa että perävaunua.

3. MEKAANISEN KYTKENTÄLAITTEEN TAI -KOMPONENTIN HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Hyväksyntähakemuksen tekee kauppanimen tai tavaramerkin omistaja tai tämän valtuutettu edustaja.

3.2

Kunkin mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin tyypistä on hakemuksessa ilmoitettava seuraavassa luetellut tiedot esimerkiksi liitteessä 1 olevalla ilmoituslomakkeella:

3.2.1

Tiedot kaikista kytkentälaitteessa tai -komponentissa olevista valmistajan tai toimittajan tavaramerkeistä tai muista merkeistä.

3.2.2

Piirustukset, jotka ovat riittävän yksityiskohtaiset laitteen tai komponentin määrittelemiseksi ja joista käy ilmi, miten laite tai komponentti kiinnitetään ajoneuvoon. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja muille kohdassa 7 esitetyille merkinnöille varatut paikat.

3.2.3

Tiedot arvoista D, Dc, S, Av ja V, tapauksen mukaan, kohdan 2.10 mukaisesti.

3.2.3.1

Kytkentälaitteiden ominaisarvojen on oltava vähintään vastaavat kuin ne, joita sovelletaan vetoajoneuvojen, perävaunujen ja yhdistelmien suurimpiin sallittuihin massoihin.

3.2.4

Laitteen tai komponentin yksityiskohtainen tekninen kuvaus, jossa eritellään varsinkin tyyppi ja käytetyt materiaalit.

3.2.5

Tyyppihyväksyntäviranomaisen tai tutkimuslaitoksen vaatimusten mukaiset näytekappaleet.

3.2.6

Kaikkien näytekappaleiden on oltava täysin viimeisteltyjä ja niissä on oltava lopullinen pintakäsittely. Jos lopullinen pintakäsittely kuitenkin on maalaaminen tai epoksijauhepinnoitus, se on jätettävä pois.

4. MEKAANISIA KYTKENTÄLAITTEITA TAI -KOMPONENTTEJA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET

4.1

Jokaisen näytekappaleen on täytettävä liitteiden 5 ja 6 mitoitusta ja lujuutta koskevat vaatimukset. Liitteessä 6 määritellyissä testeissä ei saa ilmetä halkeamia, murtumia tai liiallista pysyvää muodonmuutosta, joka olisi haitallista laitteen tai komponentin moitteettomalle toiminnalle.

4.2

Kaikki mekaanisten kytkentälaitteiden tai -komponenttien osat, joiden pettäminen voi aiheuttaa ajoneuvon ja perävaunun kytkennän irtoamisen, on oltava valmistettu teräksestä tai valuraudasta. Muita materiaaleja voi käyttää, jos valmistaja on osoittanut vastaavuuden tavalla, jonka tätä sääntöä soveltavan sopimuspuolen tyyppihyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos hyväksyy.

4.3

Mekaanisten kytkentälaitteiden ja -komponenttien on oltava turvallisia käyttää, ja yhden henkilön on voitava tehdä ja irrottaa kytkentä ilman työkaluja. Perävaunuihin, joiden suurin teknisesti sallittu massa on yli 3,5 tonnia, tarkoitettujen kytkentälaitteiden on oltava yhtä seuraavista tyypeistä:

a)	kytkentälaitteessa on kohdassa 2.2 määritelty automaattinen kytkentä tai

b)	kytkentälaitteessa on automaattinen kytkentä- ja lukitusprosessi, joka vie käynnistyneen kytkentäprosessin automaattisesti päätökseen, ja lukittu asento ilmoitetaan kuljettajan näkökentässä tai

c)	kytkentälaite on käsikäyttöisesti lukittava ja varmistettava ilman automatisointia tai itselukkiutuvaa laitetta.

4.4

Mekaaniset kytkentälaitteet ja -komponentit on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne tavallisessa käytössä, oikein huollettuina ja kuluvat osat vaihdettuina toimivat jatkuvasti tyydyttävästi ja säilyttävät tässä säännössä määrätyt ominaisuutensa.

4.5

Kaikki kytkentälaitteet ja -komponentit on suunniteltava varmistettua mekaanista kiinnitystä varten, ja suljetun asennon on oltava varmistettu vähintään yhdellä varmistetulla mekaanisella kiinnityksellä, jollei liitteessä 5 ole esitetty lisävaatimuksia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kahta tai useampaa erillistä laitetta kytkennän pitävyyden varmistamiseksi, mutta kukin näistä laitteista on suunniteltava varmistettua mekaanista kiinnitystä varten ja testattava erikseen liitteen 6 vaatimusten mukaisesti. Varmistetun mekaanisen kiinnityksen on oltava kohdan 2.13 määritelmän mukainen.

Jousivoimia voidaan käyttää vain kytkentälaitteen sulkemiseen ja sen estämiseen, että tärinä siirtäisi laitteen rakenneosia niin, että kytkentä voisi avautua tai irrota.

Minkään yksittäisen jousen rikkoutuminen tai puuttuminen ei saa aiheuttaa koko laitteen avautumista tai irtoamista.

Jos kaukonäyttölaitteet on asennettu ajoneuvon ohjaamoon, niiden on oltava selkeitä ja kuljettajan näkökentässä.

Jos kaukonäyttölaitteet on asennettu ajoneuvon kylkeen, niiden on oltava pysyviä ja selkeitä. Kaukonäyttölaitteen on toimittava automaattisesti aina, kun kytkentä avataan tai suljetaan.

4.6

Kaikkien kytkentälaitteiden tai -komponenttien mukana on oltava asennus- ja käyttöohjeet, jotka antavat pätevälle henkilöstölle riittävät tiedot laitteen tai komponentin asentamisesta ajoneuvoon ja asianmukaisesta käytöstä (ks. myös liite 7). Ohjeiden on oltava ainakin sen maan kielellä, jossa kytkentälaitetta tai -komponenttia tarjotaan myyntiin. Kun kytkentälaitteet ja -komponentit on toimitettu ajoneuvonvalmistajille tai korinrakentajille alkuperäisasennusta varten, asennusohjeita ei vaadita. Tässä tapauksessa ajoneuvonvalmistajan tai korinrakentajan vastuulla on varmistaa, että ajoneuvon käyttäjälle toimitetaan riittävät tiedot kytkentälaitteen tai -komponentin käytöstä.

4.7

Korkeuden pikasäätimillä varustettujen vetolaitteiden käyttövoima ei ilman apuvoimaa saa olla suurempi kuin 40 daN.

5. MEKAANISELLA KYTKENTÄLAITTEELLA TAI -KOMPONENTILLA VARUSTETUN AJONEUVON HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

5.1

Hakemuksen ajoneuvotyypin hyväksynnästä mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin asentamisen osalta tekee ajoneuvon valmistaja tai hänen valtuutettu edustajansa.

5.2

Hakemukseen on liitettävä seuraavat tiedot, joiden perusteella tyyppihyväksyntäviranomainen voi täyttää liitteessä 2 annetun ilmoituslomakkeen:

5.2.1

Piirustukset, jotka ovat riittävän yksityiskohtaiset laitteen tai komponentin tunnistamiseksi ja joista käy ilmi, miten laite tai komponentti kiinnitetään ajoneuvoon. Piirustuksista on käytävä ilmi hyväksyntänumerolle ja muille kohdassa 7 esitetyille merkinnöille varatut paikat.

5.2.2

Laitteen tai komponentin yksityiskohtainen tekninen kuvaus, jossa eritellään varsinkin tyyppi ja käytetyt materiaalit.

5.2.3

Tiedot arvoista D, Dc, S, Av ja V, tapauksen mukaan, kohdan 2.10 mukaisesti.

5.2.3.1

Ominaisarvojen on oltava vähintään vastaavat kuin ne, joita sovelletaan vetoajoneuvojen, perävaunujen ja yhdistelmien suurimpiin sallittuihin massoihin.

5.2.4

Hyväksyttävää tyyppiä oleva ajoneuvo, johon on asennettu mekaaninen kytkentälaite, on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle tai tutkimuslaitokselle, joka voi pyytää myös lisää näytekappaleita laitteesta tai komponentista.

5.2.5

Ajoneuvo, jossa ei ole kaikkia tyyppiin kuuluvia komponentteja, voidaan hyväksyä, jos hakija voi tyyppihyväksyntäviranomaista tai tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla osoittaa, että komponenttien puuttuminen ei mitenkään vaikuta tarkastuksen tuloksiin tämän säännön vaatimusten osalta.

6. MEKAANISELLA KYTKENTÄLAITTEELLA TAI -KOMPONENTILLA VARUSTETTUJA AJONEUVOJA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET

6.1

Ajoneuvoon kiinnitetyn mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin on oltava hyväksytty tämän säännön kohdissa 3 ja 4 ja liitteissä 5 ja 6 esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

6.2

Mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin asennuksen on täytettävä tämän säännön liitteessä 7 esitetyt vaatimukset.

6.3

Kytkentälaitteen tai -komponentin käyttö on kuvattava käyttöohjeissa, joissa on tarvittaessa annettava erityiset ohjeet käytöstä, joka eroaa kyseistä tyyppiä olevan kytkentälaitteen tai -komponentin tavanomaisesta käytöstä, sekä ohjeet kytkennän tekemiseksi ja irrottamiseksi erilaisissa olosuhteissa, esimerkiksi kun vetävä ja vedettävä ajoneuvo ovat eri kulmissa toisiinsa nähden. Kaikkien ajoneuvojen mukana on toimitettava nämä käyttöohjeet, joiden on oltava ainakin sen maan kielellä, jossa kytkentälaitetta tarjotaan myyntiin.

7. MERKINNÄT

7.1

Hyväksyttäväksi toimitetuissa mekaanisten kytkentälaitteiden tai -komponenttien tyyppien näytteissä on oltava tyyppikilpi, johon on merkitty valmistajan, toimittajan tai hakijan kauppanimi tai tavaramerkki.

7.2

Laitteissa on oltava riittävä tila kohdassa 8.5 tarkoitetulle ja liitteessä 3 kuvatulle hyväksyntämerkille. Tämä paikka on merkittävä kohdassa 3.2.2 tarkoitettuihin piirustuksiin.

7.3

Mekaaniseen kytkentälaitteeseen tai -komponenttiin on kohtien 7.2 ja 8.5 mukaisen hyväksyntämerkin viereen merkittävä kytkentälaitteen tai -komponentin luokka kohdan 2.6 mukaisesti, tarpeelliset ominaisarvot, jotka esitetään kohdassa 2.10 ja liitteessä 4, sekä suurin rakenteellinen nopeus kohdan 2.11 mukaisesti. Näiden merkintöjen paikka on esitettävä kohdassa 3.2.2 tarkoitetuissa piirustuksissa.

7.4

Jos mekaaninen kytkentälaite tai -komponentti on hyväksytty vaihtoehtoisille ominaisarvoille samassa kytkentälaiteluokassa, laitteeseen tai komponenttiin voidaan merkitä enintään kaksi vaihtoehtoa.

7.5

Jos mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin käyttö on jollakin tavalla rajoitettu, esimerkiksi tiettyyn nopeuteen, tämä rajoitus on merkittävä laitteeseen tai komponenttiin.

7.6

Kaikkien merkintöjen on oltava pysyviä ja luettavissa, kun laite tai komponentti on asennettu ajoneuvoon.

8. HYVÄKSYNTÄ

8.1

Jos mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin näytekappaleet täyttävät tämän säännön vaatimukset, hyväksyntä myönnetään sillä edellytyksellä, että kohdan 10 vaatimukset täyttyvät tyydyttävällä tavalla.

8.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Numeron ensimmäiset kaksi merkkiä (tällä hetkellä 00) ilmoittavat sen muutossarjan, joka sisältää viimeisimmät sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset hyväksynnän myöntämispäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tässä säännössä tarkoitetulle laite- tai komponenttityypille.

8.3

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin tyypin hyväksynnästä ja hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä tämän säännön liitteessä 1 tai 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

8.4

Kuhunkin tämän säännön mukaisesti hyväksyttyyn mekaaniseen kytkentälaitteeseen tai -komponenttiin on kohdassa 7.1 tarkoitetun merkin lisäksi kiinnitettävä kohdassa 7.2 tarkoitettuun tilaan kohdan 8.5 mukainen hyväksyntämerkki.

8.5

Hyväksyntämerkki on kansainvälinen merkki, joka koostuu seuraavista osista:

8.5.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (5), jotka ovat ympyrän sisällä

8.5.2

kohdassa 8.2 tarkoitettu hyväksyntänumero

8.5.3

iso D-kirjain, kun laite tai komponentti on testattu liitteen 6 kohdan 3.1.3 mukaisesti (dynaaminen kestävyystesti), tai

8.5.4

iso S-kirjain, kun laite tai komponentti on testattu liitteen 6 kohdan 3.3.3.2 mukaisesti (staattinen testi), tai

8.5.5

iso T-kirjain osoittamaan kahden komponentin testiä.

8.5.6

Hyväksyntämerkki ja -numero asetellaan liitteen 3 esimerkin mukaisesti.

9. MEKAANISEN KYTKENTÄLAITTEEN TAI -KOMPONENTIN TAIKKA AJONEUVON MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

9.1

Kaikista kohdan 2.9 mukaisen mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin tyypin taikka ajoneuvon muutoksista on ilmoitettava hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle tai tutkimuslaitokselle. Tyyppihyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos voi tämän jälkeen

9.1.1

katsoa, ettei muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että laite, komponentti tai ajoneuvo joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

9.1.2

vaatia uuden testausselosteen.

9.2

Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille kohdan 8.3 mukaisella menettelyllä.

9.3

Laajennuksen myöntävän tyyppihyväksyntäviranomaisen tai tutkimuslaitoksen on annettava laajennukselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille kohdan 8.3 mukaisella menettelyllä.

10. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTAMENETTELYT

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjen on oltava vuoden 1958 sopimuksen liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettujen menettelyjen mukaisia ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

10.1

Hyväksynnän haltijan on varmistettava, että tuotannon vaatimustenmukaisuuden testien tulokset kirjataan ja että liiteasiakirjat ovat saatavilla tyyppihyväksyntäviranomaisen tai tutkimuslaitoksen kanssa sovitun ajan. Tämä aika ei saa olla pidempi kuin 10 vuotta tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä.

10.2

Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen tai tutkimuslaitos saa milloin hyvänsä varmentaa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät kaikissa tuotantolaitoksissa. Tällaisia varmennuksia tehdään tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.

11. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

11.1

Mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin tyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu laite tai komponentti ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

11.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 tai 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

12. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön nojalla hyväksytyn mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin tyypin valmistuksen, hänen on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle tai tutkimuslaitokselle. Asianmukaisen ilmoituksen saatuaan kyseisen tyyppihyväksyntäviranomaisen tai tutkimuslaitoksen on ilmoitettava asiasta tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen muille sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 tai 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

13. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

13.1

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolien on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestauksesta vastaavien tutkimuslaitosten ja sellaisten tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnän ja joille on lähetettävä ilmoitukset muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(2) Liikennettä koskevan yleissopimuksen (Wien, 1968) 1 artiklan t ja u alakohdan merkityksessä.

(3) Massat T ja R ja suurin teknisesti sallittu massa voivat olla suuremmat kuin kansallisen lainsäädännön mukainen suurin sallittu massa.

(4) Massat T ja R ja suurin teknisesti sallittu massa voivat olla suuremmat kuin kansallisen lainsäädännön mukainen suurin sallittu massa.

(5) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 6, liite 3 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

LIITE 1

Laitteita ja komponentteja koskeva ilmoitus

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

Antaja:

viranomaisen nimi:

…

Aihe (2): Mekaanisen kytkentälaitteen (tekninen yksikkö) tai -komponentin tyypin	hyväksynnän myöntäminen
	hyväksynnän laajentaminen
	hyväksynnän epääminen
	hyväksynnän peruuttaminen
	tuotannon lopettaminen

E-säännön nro 147 mukaisesti

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

Teknisen yksikön tai komponentin kauppanimi tai tavaramerkki: …

Valmistajan antama nimi teknisen yksikön tai komponentin tyypille: …

Valmistajan nimi ja osoite: …

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

Muiden toimittajien nimet tai tavaramerkit, jotka esiintyvät teknisessä yksikössä tai komponentissa: …

Kun kyseessä on tekninen yksikkö: sen ajoneuvon tyyppi ja merkki, johon tekninen yksikkö on tarkoitettu…

Tuotannon vaatimustenmukaisuudesta vastaavan yrityksen tai elimen nimi ja osoite: …

Päivä, jona toimitettu hyväksyttäväksi: …

Hyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos: …

10.

Lyhyt kuvaus:…

10.1

Teknisen yksikön tai komponentin tyyppi ja luokka: …

10.2

Ominaisarvot: …

10.2.1

Pääarvot:

D . … Kn Dc …. kN S … kg

Av …tonnia vmax …km/h V …kN

Vaihtoehtoiset arvot:

D …kN Dc …. kN S … kg

Av ….tonnia vmax … km/h V … kN

11.

Ohjeet kytkentälaitteen tai -komponentin tyypin asentamiseksi ajoneuvoon ja valmistajan toimittamat valokuvat tai piirustukset kiinnityspisteistä: . …

12.

Tiedot mahdollisten vahvistus- tai väliosien asennuksesta kytkentälaitteen tai -komponentin kiinnittämistä varten: …

13.

Testausselosteen päiväys: …

14.

Testausselosteen numero: …

15.

Hyväksyntämerkin sijainti: …

16.

Hyväksynnän laajentamisen syy(t): …

17.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu (2):

18.

Paikka: …

19.

Päiväys: …

20.

Allekirjoitus: …

21.

Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa. …

(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännön hyväksyntämääräykset).

(2) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 2

Ajoneuvoja koskeva ilmoitus

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

Antaja:

viranomaisen nimi:

…

Aihe (2): Ajoneuvotyypin	hyväksynnän myöntäminen
	hyväksynnän laajentaminen
	hyväksynnän epääminen
	hyväksynnän peruuttaminen
	tuotannon lopettaminen

mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin asennuksen osalta E-säännön nro 147 mukaisesti

Hyväksyntänumero: … Laajennuksen numero: …

Ajoneuvon kauppanimi tai tavaramerkki: …

Ajoneuvon tyyppi: …

Valmistajan nimi ja osoite: …

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

Ajoneuvon luokka, esim. T, R (3):…

Ajoneuvon suurin sallittu massa: …kg

Ajoneuvon suurimman sallitun massan jakautuminen akseleille: …

Vedettävän perävaunun suurin sallittu massa: …kg

Suurin sallittu kytkentäpisteeseen kohdistuva staattinen massa: …kg

Ajokuntoisen ajoneuvon suurin massa mukaan luettuna korirakenne, jäähdytysneste, öljyt, polttoaine, työkalut ja vararengas (jos toimitettu) mutta ilman kuljettajaa: …kg

Vaaditut ominaisarvot:

D … Kn Dc … kN S … kg

Av ….tonnia vmax … km/h V … kN

Ohjeet kytkentälaitteen tai -komponentin tyypin asentamiseksi ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset kiinnityspisteistä: …

Tiedot mahdollisten vahvistus- tai väliosien asennuksesta kytkentälaitteen tai -komponentin kiinnittämistä varten: …

10.

Mekaanisen kytkentälaitteen tai -komponentin kauppanimi tai tavaramerkki ja hyväksyntänumero: …

11.

Kytkentälaitteen tai -komponentin luokka: …

12.

Päivä, jona toimitettu hyväksyttäväksi: …

13.

Hyväksyntätesteistä vastaava tutkimuslaitos: …

14.

Testausselosteen päiväys: …

15.

Testausselosteen numero: …

16.

Hyväksyntämerkin sijainti: …

17.

Hyväksynnän laajentamisen syy(t): …

18.

Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu (2):

19.

Paikka: …

20.

Päiväys: …

21.

Allekirjoitus: …

22.

Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen haltuun annetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa. …

(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännön hyväksyntämääräykset).

(2) Tarpeeton viivataan yli.

(3) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

LIITE 3

Esimerkki hyväksyntämerkistä

a = vähintään 8 mm

Mekaaninen kytkentälaite tai -komponentti taikka ajoneuvo, jossa on edellä kuvattu hyväksyntämerkki, on hyväksytty Alankomaissa (E4), sen hyväksyntänumero on 2405, se vastaa tämän säännön muutossarjan 00 vaatimuksia ja sille on tehty staattinen testi (S).

Huomautus: Hyväksyntänumero ja lisätunnukset on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samansuuntaisia. Roomalaisten numeroiden käyttöä hyväksyntänumerossa on vältettävä, jotta niitä ei sekoitettaisi muihin tunnuksiin.

LIITE 4

Esimerkkejä ominaisarvojen merkitsemisestä

Kaikkiin mekaanisiin kytkentälaitteisiin tai -komponentteihin on merkittävä laitteen tai komponentin luokka. Lisäksi on merkittävä kantavuus tämän säännön kohdan 2.10 mukaisina ominaisarvoina.

1.1

Kaikkien kirjainten ja numeroiden korkeuden on oltava vähintään sama kuin hyväksyntänumeron merkkien, eli a/3, jossa a on vähintään 8 mm.

1.2

Kunkin laitteen tai komponentin ominaisarvot, jotka on merkittävä, on esitetty seuraavassa taulukossa (ks. myös tämän säännön kohta 7.3):

Taulukko 1

Ominaisarvot, jotka on merkittävä kytkentälaitteisiin tai -komponentteihin

Mekaaninen kytkentälaite tai -komponentti	Ominaisarvot, jotka on merkittävä
Mekaaninen kytkentälaite tai -komponentti	Luokka	D	Dc	S	V	vmax	T (*2)
Vetokuulat 80 (luokka a)	★	★	★	★	★	★	-
Vetopäät (luokka b)	★	★	★	★	★	★	-
Haarukkatyyppiset kytkimet (luokka c tai q)	★	★	★	★	★	★	★
Koukkutyyppiset kytkimet (luokka g)	★	★	★	★	★	★	-
Traktorin vetoaisat (luokka i)	★	★	★	★	★	★	★
Vetorungot (luokka f)	★	★	★	★	★	★	-
Piton-tyyppiset kytkimet (luokka h)	★	★	★	★	★	★	-
Vetosilmukat (luokka d tai r)	★	★	★	★	★	★	★
Vetoaisat (luokka e) (*1)	★	★	★	★	★	★	-

Esimerkkejä

a80 D130 Dc90 S2000 tarkoittaa standardinmukaista vetokuulaa 80, jonka luokka on a80, suurin D-arvo 130 kN, suurin sallittu Dc-arvo 90 kN, ja suurin sallittu staattinen pystysuuntaisesti kohdistuva kuorma 2 000 kg.

(*1) Nivellettyjen vetoaisojen tyyppikilpeen on merkittävä myös Av-arvo muttei S- tai V-arvoa.

(*2) Vedettävä massa testattaessa liitteen 6 kohdan 3.3.3.2 (staattinen testi) mukaisesti (tarvittaessa esitettävä määritelmä).

LIITE 5

Luokkien T, R ja S ajoneuvojen mekaanisia kytkentälaitteita ja -komponentteja koskevat vaatimukset

Vetokuula 80 ja pidikelevy (luokka a80)

1.1

Vetokuulaa 80 koskevat yleiset vaatimukset

1.1.1

Kaikki vetokuulat 80 ja pidikelevyt on suunniteltava siten, että vetokuulat täyttävät liitteen 6 kohdassa 3.1 määrättyjen testien vaatimukset ja pidikelevyt täyttävät liitteen 6 kohdassa 3.3.5 määrättyjen testien vaatimukset.

1.1.2

Luokan a vetokuulien 80 on oltava kuvan 1 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta. Pidikelevyn sijainti esitetään kuvassa 2.

Kuva 1

Luokan a vetokuula (kaikki mitat millimetreinä)

Kuva 2

Pidikelevyn mitat (kaikki mitat millimetreinä)

1.1.3

Vetokuulilla 80 on oltava vähintään seuraavat kiertymiskulmat, joita ei tarvitse saavuttaa samaan aikaan:

Kuva 3

Kiertymiskulmat

Vetopää 80 (luokka b80)

2.1

Vetopäätä 80 koskevat yleiset vaatimukset

2.1.1

Kaikki vetopäät 80 on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteen 6 kohdassa 3.2 määrättyjen testien vaatimukset

2.1.2

Luokan b vetopäiden 80 on oltava kuvan 4 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta.

Kuva 4

Luokan b vetopään 80 mitat (kaikki mitat millimetreinä)

Haarukkatyyppiset vetoaisakytkimet (luokka c40)

3.1

Haarukkatyyppisiä vetoaisakytkimiä koskevat yleiset vaatimukset

3.1.1

Kaikki haarukkatyyppiset vetoaisakytkimet on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteen 6 kohdassa 3.3.1 määrättyjen testien vaatimukset, ja lukituslaitteet siten, että ne täyttävät liitteen 6 kohdassa 3.3.1.3 määrättyjen testien vaatimukset.

3.1.2

Luokan c vetoaisakytkinten on oltava kuvien 5, 6 ja 7 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta. Kaikissa luokissa kidan enimmäiskorkeuden on oltava sama vähintään puolella kidan leveydestä.

3.1.3

Vaatimukset:

Kun kyseessä on automaattinen kytkin, suljettu ja lukittu asento on kytkemisen jälkeen osoitettava ulkoisesti selvällä ja näkyvällä tavalla vähintään yhden hallintalaitteessa olevan ilmaisimen avulla.

3.1.4

Haarukkatyyppisillä vetoaisakytkimillä on oltava seuraavat kiertymiskulmat (ks. myös kuvat 5 ja 6):

a)	Pystyakseli: vähintään ±70°

b)	Poikittaisakseli: vähintään ±20°

c)	Pituusakseli: vähintään ±20°

3.1.5

Kidan on päästettävä vetoaisan silmukat pyörimään aksiaalisesti vähintään 90° oikealle tai vasemmalle kytkimen pituusakselin ympäri, kun tasainen jarrutusmomentti on 30–150 Nm.

Kuva 5

Automaattinen kytkentälaite, jossa on pullistettu tappi (vasemmalla), ja perävaunun automaattinen kytkin, jossa on lieriömäinen tappi (oikealla) (kaikki mitat millimetreinä)

Kuva 6

Perävaunun ei-automaattinen kytkin, jossa on lieriömäinen tappi (kaikki mitat millimetreinä)

Vetosilmukat (luokat d40-1 ja d40-2)

4.1

Luokan d40-1 vetosilmukat

4.1.1

Luokan d40-1 vetosilmukoita koskevat yleiset vaatimukset

Kaikki luokan d40-1 vetosilmukat on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteen 6 kohdassa 3.4 määrättyjen testien vaatimukset. Luokan d40-1 vetosilmukat voidaan toimittaa pistorasialla varustettuina tai ilman pistorasiaa.

Vetosilmukoiden on oltava kuvan 7 mukaisia renkaan ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta.

Kuva 7

Standardinmukaisten luokan d40-1 vetosilmukoiden keskeiset mitat (kaikki mitat millimetreinä)

4.2

Luokan d40-2 vetosilmukat

4.2.1

Luokan d40-2 vetosilmukoita koskevat yleiset vaatimukset

Kaikki luokan d40-2 vetosilmukat on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteessä 6 määrättyjen testien vaatimukset.

Vetosilmukoiden on oltava kuvan 8 mukaisia renkaan ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta.

Kuva 8

Standardinmukaisten luokan d40-2 kytkentärenkaiden keskeiset mitat

Mitat millimetreinä

4.3

Rengasmaiset vetosilmukat (luokat d50-1 ja d50-2)

4.3.1

Yleiset vaatimukset

Kaikki luokan d50 vetosilmukat on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteessä 6 määrättyjen testien vaatimukset.

Luokan d50 vetosilmukoiden on oltava kuvan 9 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta.

Kuva 9

Luokan d50 rengasmaisten vetosilmukoiden keskeiset mitat (kaikki mitat millimetreinä)

4.3.2

Lisäksi luokan d50-1 rengasmaisten vetosilmukoiden on oltava kuvan 10 mittojen mukaisia, ja luokan d50-2 kuuluvien rengasmaisten vetosilmukoiden kuvan 11 mittojen mukaisia.

Kuva 10

Luokan d50-1 rengasmaisten vetosilmukoiden mitat (kaikki mitat millimetreinä)

Kuva 11

Luokan d50-2 rengasmaisten vetosilmukoiden mitat (kaikki mitat millimetreinä)

a	Vaihtoehtoiset ulkoreunan mitat: ulkosäde enintään 22,5 ja vähintään 15 mm, säteen pituudella ylempi ja alempi arvo (blend radius) tai ylempi ja alempi vähimmäisarvo tasaiseen ulkopintaan nähden

b	Sisäreunan mitat.

Vetoaisat (luokka e)

5.1

Luokan e vetoaisojen on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.7 määrättyjen testien vaatimukset.

5.2

Vetoajoneuvoon liittämiseksi vetoaisat voidaan varustaa luokan b, d tai s vetopäillä tai vetosilmukoilla. Vetopäät ja vetosilmukat voidaan kiinnittää kierteillä, pulttaamalla tai hitsaamalla.

5.3

Nivellettyjen vetoaisojen korkeudensäätölaitteet

5.3.1

Nivelletyt vetoaisat on varustettava laitteilla vetoaisan säätämiseksi kytkentälaitteen tai kidan korkeudelle. Näiden laitteiden on oltava sellaisia, että yksi henkilö voi säätää vetoaisan ilman työkaluja tai muita apuvälineitä.

5.3.2

Korkeudensäätölaitteilla on voitava säätää vetosilmukat tai vetopää 80 maahan nähden vaakatasoisesta asennosta vähintään 300 mm ylöspäin ja alaspäin. Tällä alueella vetoaisan on oltava säädettävissä portaattomasti tai enintään 50 mm:n portain mitattuna kytkentärenkaasta tai vetopäästä.

5.3.3

Korkeudensäätölaitteet eivät saa estää vetoaisaa liikkumasta helposti kytkennän jälkeen.

5.3.4

Korkeudensäätölaitteet eivät saa vaikuttaa mahdollisen työntöjarrun toimintaan.

5.4

Jos vetoaisa on varustettu työntöjarruin, vetosilmukan keskiön ja vetosilmukan varren vapaan pään välisen etäisyyden on oltava vähintään 200 mm jarrun toiminta-asennossa. Vetosilmukan varren ollessa täysin sisällä etäisyyden on oltava vähintään 150 mm.

5.5

Jäykällä vetoaisalla varustettuihin perävaunuihin tarkoitetuissa vetoaisoissa vaakavoimia vastustavan vastuksen on oltava vähintään puolet pystyvoimia vastustavasta vastuksesta.

Vetorungot ja kiskolevyt (luokka f)

Kuva 12

Esimerkki luokan f vetorungosta

6.1

Luokan f vetorunkojen on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.6 määrättyjen testien vaatimukset.

6.2

Jos vetorungot on tarkoitettu asennettaviksi tiettyihin ajoneuvotyyppeihin, kiinnityspisteiden ja kytkentälaitteen on oltava ajoneuvon tai voimansiirron valmistajan määräysten mukaisia.

6.3

Vetorungon korkeus voi olla kiinteä, tai sitä voidaan säätää pikasäätimellä (qha) tai tapeilla (pha). Yleisimmin käytettyjä tyyppejä ovat pikaliukusäätimellä varustetut korkeussäädettävät vetorungot, nk. tikapuurungot, jollainen esitetään kuvassa 12.

Vetokoukut ja pidikelevyt (luokka g)

7.1

Vetokoukkuja koskevat yleiset vaatimukset

Kaikki luokan g vetokoukut ja pidikelevyt on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteessä 6 määrättyjen testien vaatimukset.

Luokan g vetokoukkujen on oltava kuvan 13 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta. Pidikelevyn sijainti esitetään kuvassa 14.

Vetokoukun on päästävä kääntymään kohdan 1.1.3 mukaisiin kiertymiskulmiin.

Kuva 13

Vetokoukun keskeiset mitat (kaikki mitat millimetreinä)

Kuva 14

Pidikelevyn sijainti (kaikki mitat millimetreinä)

Piton-tyyppiset kytkimet ja pidikelevyt (luokka h)

8.1

Piton-tyyppisiä kytkimiä koskevat yleiset vaatimukset

Kaikki luokan h piton-tyyppiset kytkimet ja pidikelevyt on suunniteltava siten, että ne täyttävät liitteessä 6 määrättyjen testien vaatimukset.

Luokan h piton-tyyppisten kytkimien on oltava kuvan 15 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta. Pidikelevyn sijainti esitetään kuvassa 16.

Piton-tyyppisen kytkimen on päästävä kääntymään kohdan 1.1.3 mukaisiin kiertymiskulmiin.

Kuva 15

Piton-tyyppisen kytkimen keskeiset mitat (kaikki mitat millimetreinä)

Kuva 16

Pidikelevyn sijainti (kaikki mitat millimetreinä)

Traktorin vetoaisakytkimet, jotka eivät pyöri pitkittäisakselin ympäri (luokka i).

9.1

Haarukkatyyppisillä vetoaisakytkimillä on oltava seuraavat kiertymiskulmat (ks. myös kuva 17):

a)	Pystyakseli: vähintään ±90°

b)	Poikittaisakseli: vähintään ±20° (±15° luokkien 4 ja 5 osalta)

c)	Pituusakseli: vähintään ±20° (±15° luokkien 4 ja 5 osalta) Näitä kiertymiskulmia ei tarvitse saavuttaa samaan aikaan.

9.2

Kytkentäyksikkö on testattava liitteen 6 kohdan 3.3.3 mukaisesti.

9.3

Vetoaisakytkimen ei-pyörivä haarukkayksikkö on varustettava laitteella, joka estää tahattoman irtoamisen.

9.4

Luokan i vetoaisan ja haarukan on oltava kuvan 17 ja taulukon 2 mukaisia.

Kuva 17

Traktorin vetoaisan ja haarukan mitat (luokka i) (kaikki mitat millimetreinä)

Taulukko 2

Traktorin vetoaisan ja haarukan mittojen arvot

Mitat millimetreinä
Mitta		Vetoaisan luokka
Mitta		0	1	2	3	4	5
Vetoaisan leveys A (1)	enintään	60	67	90	100	130	160
Vetoaisan paksuus B	enintään	20	36	52	57	64	80
Tappireiän halkaisija C	+1,00/–0,25	20	33	33	41	52,5	72,5
Tapin halkaisija C1	+1,00/–1,50	18,5	31	31	39	51	71
F	enintään	30	45	45	55	70	80
G (2)	vähintään	140	210	210	210	210	210
Korkeus H	vähintään	50	70	70	90	90	100
Kurkun syvyys J	vähintään	50	70	80	80	90	110
Vetoaisan ja haarukan pään säde R (3)	enintään	30	45	50	60	80	80
W (3)	vähintään	20 °	20 °	20 °	20 °	15 °	15 °

10.

Vetosilmukat, jotka on asennettu perävaunun vetoaisaan kytkettäviksi traktorin vetoaisaan (luokka j).

10.1

Kytkentäyksikkö on testattava liitteen 6 kohdan 3.3.3 mukaisesti.

10.2

Luokan j vetosilmukoiden on oltava kuvan 18 ja taulukon 3 mukaisia.

Kuva 18

Työlaitteen vetosilmukka (luokka j)

Taulukko 3

Vetosilmukkaa koskevat vaatimukset (luokka j)

Mitta		Vetoaisan luokka
Mitta		0	1	2	3	4	5
Reikä E (4)	vähintään	23	38	38	47	56	78
Paksuus F	enintään	30	36	38	46	50	60
Etäisyys G	enintään	40	55	55	75	85	100
Etäisyys H	vähintään	35	40	50	50	65	80
Leveys J	enintään	85	107	115	140	160	190
Säde M		Sen mukaan kuin on tarpeen riittävän kiertymisliikkeen saavuttamiseksi traktorin ja työlaitteen välillä, Mmax = F/2
Tapin halkaisija	vähintään	Taulukon 2 mukaisesti

11.

Haarukkatyyppiset vetoaisakytkimet, jotka eivät pyöri pitkittäisakselin ympäri (luokka q)

11.1

Kytkentäyksikön muodon on oltava sellainen, että pyörivä vetosilmukka voi kääntyä seuraaviin vähimmäiskulmiin:

±60° vaakatasossa (kääntyminen)

±20° pystytasossa (nyökkääminen)

±20° pitkittäisakselinsa ympäri (kallistuminen)

Ei-pyörivä haarukkatyyppinen kytkentäyksikkö on varustettava laitteella, joka estää tahattoman irtoamisen.

11.2

Kytkentäyksikkö on testattava liitteen 6 kohdan 3.3.3 mukaisesti.

11.3

Luokan j haarukkatyyppisten vetoaisojen on oltava kuvan 19 ja taulukon 4 mukaisia.

Kuva 19

Haarukkatyyppinen vetoaisa (luokka q)

Taulukko 4

Perävaunun tai työlaitteen haarukkakytkennän muodot ja mitat (luokka q)

Muoto	Mitta (mm)
Muoto	D ±0,5	a vähintään	b vähintään
w	18	50	40
x	28	70	55
y	43	100	80
z	50	110	95

12.

Vetosilmukka, joka pyörii pitkittäisakselin ympäri ja joka on asennettu perävaunun vetoaisaan ei-kääntyviin haarukkakytkimiin kiinnittymistä varten (luokka r).

12.1

Kytkentäyksikkö on testattava liitteen 6 kohdan 3.3.3 mukaisesti.

12.2

Luokan r vetosilmukoiden on oltava kuvan 20 ja taulukon 5 mukaisia.

Kuva 20

Vetosilmukan mittojen on oltava seuraavassa esitetyn mukaiset (luokka r)

Taulukko 5

Muodot ja mitat (luokka r)

Muoto	Kytkentärengas (mm)
	Sylinterimäinen silmukka								Pyöreä silmukka
	d	b	c	e	i	h	d1	t	d	b	c	e	i	t	h
	±0,5	väh.	väh.	enint.	enint.	±1	±3	väh.	±0,5	väh.	väh.	enint.	enint.	väh.	±1
W	28	50	80	30	30	20	70	44	22	40	80	30	30	44	20
X	45	70	100	60	40	32	105	63	35	50	100	60	40	63	30
Y	62	90	120	60	55	40	132	73	50	55	140	60	55	73	35
Z	73	100	140	75	60	42	157	78	68	60	160	75	60	78	42

13.

Kytkentälaitteet (luokka s)

Luokkien s ja p kytkentälaitteisiin sovelletaan liitteissä 5 ja 6 esitettyjä, lähintä standardinmukaista tai ei-standardinmukaista kytkentälaitetta tai -komponenttia koskevia soveltuvia vaatimuksia.

14.

Vetoajoneuvojen tai itseliikkuvien koneiden ja vedettävien ajoneuvojen mekaanisten kytkentälaitteiden luokkien määräytyminen

Vetoajoneuvojen tai itseliikkuvien koneiden ja vedettävien ajoneuvojen mekaanisten kytkentälaitteiden luokat määräytyvät taulukon 6 mukaisesti

Taulukko 6

Vetoajoneuvojen tai itseliikkuvien koneiden ja vedettävien ajoneuvojen mekaanisten kytkentälaitteiden luokkien määräytyminen

Vetoajoneuvossa oleva kytkentälaite	Vedettävässä ajoneuvossa oleva kytkentälaite
Luokka a80	Luokka b80
Luokka c40	Luokat d40-1, d40-2
Luokka g	Luokat d50-1, d50-2
Luokka h	Luokka d50-2
Luokka i	Luokka j
Luokka q	Luokka r

15.

Kauko-ohjattava ja/tai automaattinen kytkentä

Jos kytkentä on kauko-ohjattava tai automaattinen, käyttäjän näkyvillä on aina oltava kaukonäyttö, joka osoittaa, että kytkentä on tehty ja lukituslaitteet ovat kytkeytyneet.

Kaukonäytön on oltava ajoneuvon ohjaamossa, jos kytkentä saadaan aikaan poistumatta ajoneuvon ohjaamosta.

(1) Vetoaisan tapin kahva ja haarukan kiinnityslaitteet voivat ulottua leveyden A ulkopuolelle, mutta ne eivät saa vaikuttaa kohdassa 10 määritettyihin työlaitteen kiertymiskulmiin.

(2) G on etäisyys, jolla määritettyjen mittojen A ja B on pysyttävä.

(3) Kuvassa 17 esitetty profiili edustaa vetoaisan ja haarukan suurinta verhopintaa. Säde R ja kulma W voivat poiketa annetuista arvoista, kunhan suurin verhopinta ei ylity.

(4) Reikä E voi erityistarkoituksissa olla pitkittäisreikä.

LIITE 6

Luokkien T, R ja S ajoneuvojen mekaanisten kytkentälaitteiden ja -komponenttien testaus

1. Yleiset testausvaatimukset

1.1

Kytkentälaitteiden näytekappaleille on suoritettava sekä lujuustestit että toiminnalliset testit. Kytkentälaitteissa lujuus on todennettava dynaamisella testillä. Mekaanisen kytkennän lujuus on todettava vaihtelevalla vetokuormituksella testaustelineessä. Jos mekaanisen kytkentälaitteen suunnittelu (esim. liian suuri välys, vetokoukku) tekee vaihtelevan kuormituksen testin suorittamisen mahdottomaksi, testikuormitus voidaan myös kohdistaa kasvavasti vedon tai paineen suunnassa sen mukaan kumpi on suurempi. Tietyissä tapauksissa voi olla tarpeen tehdä muita staattisia testejä. Dynaamisen testin sijaan luokkien i, q ja r mekaaniset kytkentälaitteet, jotka on tarkoitettu asennettaviksi maatalousajoneuvoihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h, voidaan testata tämän liitteen kohdan 3.3.3.2 mukaisesti (staattinen testi). Kaikkien luokkien mekaaniset kytkentälaitteet, jotka on tarkoitettu asennettaviksi maatalousajoneuvoihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 60 km/h, on testattava E-säännön nro 55, muutossarja 01, liitteen 6 mukaisesti. Lisäksi tyyppihyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos voi luopua dynaamisesta tai staattisesta testistä, jos komponentin rakenne on niin yksinkertainen, että sille voidaan tehdä teoreettinen tarkastus, ja kyseessä on kytkentälaiteluokkaan d, e, f, i tai j kuuluva tai vastaava luokan s laite. Huonoin mahdollinen tapaus voidaan määrittää myös teoreettisilla tarkastuksilla. Teoreettisten tarkastusten on kuitenkin aina taattava saman tasoinen tulosten laatu kuin dynaamisten tai staattisten testien. Epäselvissä tapauksissa fyysisen testauksen tulokset ovat määrääviä.

1.2

Dynaaminen testi on suoritettava suunnilleen sinimuotoisella kuormituksella (vaihtuva ja/tai jaksottainen) materiaalille soveltuvalla kuormituskertojen lukumäärällä. Kytkentälaitteen toimintaan vaikuttavia halkeamia tai murtumia ei sallita.

1.3

Ainoastaan vähäinen pysyvä muodonmuutos sallitaan määrätyissä staattisissa testeissä. Ellei toisin mainita, pysyvä plastinen muodonmuutos vapauttamisen jälkeen saa olla enintään 10 prosenttia suurimmasta testin aikana mitatusta muodonmuutoksesta.

1.4

Dynaamisissa testeissä kuormitusoletukset perustuvat ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaiseen vaakasuuntaiseen voimakomponenttiin ja pystysuuntaiseen voimakomponenttiin. Ajoneuvon pitkittäisakseliin nähden poikittaisia vaakasuuntaisia voimakomponentteja ja momentteja ei oteta huomioon, jos niillä on ainoastaan vähäinen merkitys.

Jos kytkentälaitteen rakenne tai sen kiinnitys ajoneuvoon tai lisäjärjestelmien (kuten voimanottolaitteet, kompensaattorit, positiiviset ohjausjärjestelmät) kiinnitys aiheuttaa lisävoimia tai -momentteja, ne on otettava huomioon tyyppihyväksyntämenettelyssä. Tyyppihyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos voi myös vaatia lisätestejä.

Ajoneuvon pituusakselin suuntainen vaakasuuntainen voimakomponentti esitetään teoreettisesti määriteltynä vertailuvoimana, D- tai Dc-arvona. Pystysuora voimakomponentti esitetään tapauksen mukaan staattisena pystysuuntaisena kuormana S kytkentäpisteessä ja oletettuna pystysuuntaisena voimakomponenttina V.

1.5

Ominaisarvot D, Dc, S, Av ja vmax, joihin testit perustuvat ja jotka määritellään tämän säännön kohdassa 2.10, otetaan valmistajan tyyppihyväksyntähakemuksessa antamista tiedoista (ks. liitteissä 1 ja 2 esitetyt ilmoituslomakkeet).

1.6

Varmistavan lukituslaitteen, jota pitää paikallaan jousivoima, on pysyttävä varmistetussa asennossa, kun siihen kohdistuu vähiten suotuisassa suunnassa voima, joka vastaa lukituslaitteen kolminkertaista massaa.

1.7

Kuormitusoletukset

Dynaaminen tykyttävän kuormituksen kestävyystesti ja resultantti testivoima:

(kN)

vetävän tai puristavan tykytyskuormituksen alueella (sen mukaan kumpi on suurempi)

jossa

Vaakasuuntainen kuormitus (kN):

Fh = 1,0 · Dc

Fh = 1,0 · D täysperävaunujen osalta

Pystysuuntainen kuormitus (kN):

Fs = g · S + 0,3 · V

2. Testausmenettelyt

2.1

Dynaamisia testejä ja staattisia testejä varten näytekappale on asetettava voimien kohdistamisen mahdollistavaan sopivaan penkkiin siten, että siihen ei kohdistu mitään lisävoimia tai -momentteja määritellyn testivoiman lisäksi. Kun on kyse vaihtuvan kuormituksen testeistä, voiman kohdistamisen suunta ei saa poiketa yli ±1° määritellystä suunnasta. Tykyttävissä ja staattisissa testeissä kulman on oltava suurimman testivoiman mukainen. Tavallisesti tämä vaatii liitoksen voiman kohdistuspisteessä (esim. kytkentäpisteessä) ja toisen liitoksen tietyn etäisyyden päässä.

2.2

Testitaajuus saa olla enintään 35 Hz. Valitun taajuuden on oltava riittävän etäällä testijärjestelyn ja laitteen resonanssitaajuuksista. Asynkronisessa testauksessa kahden voimakomponentin taajuuksien eron on oltava välillä noin yksi ja enintään kolme prosenttia. Teräksisillä kytkentälaitteilla kuormitussyklien lukumäärä on 2 × 106. Muusta materiaalista kuin teräksestä valmistetuille laitteille voi olla tarpeen tehdä enemmän syklejä. Halkeamien testauksessa on käytettävä tunkeumavärimenetelmää tai vastaavaa menetelmää.

2.3

Tykyttävässä testissä testausvoima vaihtelee suurimman ja pienimmän testausvoiman välillä. Pienin testausvoima ei saa olla suurempi kuin 5 prosenttia suurimmasta testausvoimasta, ellei kyseisessä testimenettelyssä muuta edellytetä.

2.4

Staattisissa testeissä testivoima on kohdistettava tasaisesti ja nopeasti, ja sitä on pidettävä yllä vähintään 60 sekuntia.

2.5

Testattavat kytkentälaitteet tai -komponentit on tavallisesti kiinnitettävä mahdollisimman jäykästi testipenkkiin siihen asentoonsa, jossa niitä käytetään ajoneuvossa. Kiinnityslaitteiden on oltava valmistajan tai hakijan määrittelemiä ja niitä, jotka on tarkoitettu kytkentälaitteen tai -komponentin kiinnittämiseen ajoneuvoon, ja/tai niillä on oltava samat mekaaniset ominaisuudet.

2.6

Kytkentälaitteet tai -komponentit on testattava siinä muodossa kuin niitä käytetään maantieajossa. Valmistajan harkinnan mukaan ja tutkimuslaitoksen suostumuksella joustavat komponentit voidaan lukita jäykiksi, jos tämä on välttämätöntä testimenettelyn kannalta ja jollei sillä ole vääristävää vaikutusta testitulokseen.

Nopeutetun testimenettelyn aikana ylikuumentuneet joustavat komponentit voidaan korvata testin kuluessa. Testikuormat voidaan kohdistaa erityisillä välyksettömillä laitteilla.

3. Erityiset testausvaatimukset

3.1

Vetokuula 80 (luokka a)

3.1.1

Perustesti on dynaaminen tykyttävän kuormituksen kestävyystesti ja resultantti testivoima. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä myös kahden komponentin synkroninen dynaaminen kestävyystesti. Testinäytteeseen kuuluu vetokuula ja kiinnittimet, jotka tarvitaan ajoneuvoon kiinnittämistä varten. Vetokuulan on oltava jäykästi kiinnitetty testipenkkiin, jolla voidaan saada aikaan vaihtuva tai tykyttävä voima, siihen asentoonsa, jossa yhdistelmää on tarkoitus käyttää.

3.1.2

Voimien kohdistamiseen on käytettävä sopivaa vetopäätä 80. Näytekappale on asennettava testipenkkiin siten, että kytkentälaitteen, jolle tyyppihyväksyntää haetaan, suhteellinen sijainti vastaa sijaintia suunnitellussa käytössä. Näytekappaleeseen ei testivoiman lisäksi saa kohdistaa muita voimia tai momentteja. Testivoima kohdistetaan kytkentäkohdan kautta kulkevan linjan suuntaisena vaaka- ja pystysuuntaisista kuormitusoletuksista johdetun resultanttikulman mukaisesti.

3.1.3

Kuormitusoletukset

Kuten tämän liitteen kohdassa 1.7.

3.2

Vetopää 80 (luokka b)

3.2.1

Perustesti on dynaaminen kestävyystesti, jossa käytetään vaihtuvaa tai tykyttävää testivoimaa. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä myös kahden komponentin synkroninen dynaaminen kestävyystesti.

3.2.2

Dynaaminen testi on tehtävä käyttämällä erillistä yhdistelmää, jossa vetokuulan 80 lujuus on yhtä suuri tai suurempi.

Näytekappale on asennettava testipenkkiin siten, että kytkentälaitteen, jolle tyyppihyväksyntää haetaan, suhteellinen sijainti vastaa sijaintia suunnitellussa käytössä.

Näytekappaleeseen ei testivoiman lisäksi saa kohdistaa muita voimia tai momentteja.

Testivoima kohdistetaan kytkentäkohdan kautta kulkevan linjan suuntaisena vaaka- ja pystysuuntaisista kuormitusoletuksista johdetun resultanttikulman mukaisesti.

3.2.3

Kuormitusoletukset

Kuten tämän liitteen kohdassa 1.7.

3.3

Vetoaisakytkimet

3.3.1

Haarukkatyyppiset kytkimet (luokka c)

Tehdään dynaaminen kestävyystesti yhdelle näytekappaleelle. Kytkentälaitteessa on oltava kaikki kiinnikkeet, jotka ovat tarpeen sen kiinnittämiseksi ajoneuvoon.

3.3.1.1

Jäykällä vetoaisalla varustetut perävaunut

Vetävän tykytyskuormituksen alueella tehtävä dynaaminen tykyttävän kuormituksen kestävyystesti ja resultantti testivoima (vetosuunta taakse- ja alaspäin)

Kuten tämän liitteen kohdassa 1.7.

3.3.1.2

Perävaunujen haarukkatyyppiset kytkimet

Käytetään kuormausoletuksia, joissa otetaan huomioon D-arvo:

R1 ja R2 valmistajan ilmoituksen mukaan (R2 · R1). Dynaamiset kestävyystestit tämän liitteen kohdan 3.3.1.1 mukaisesti.

3.3.1.3

Kytkintapilla varustetun lukituslaitteen staattiset testit

Muulla kuin lieriömäisellä tapilla varustettujen haarukkatyyppisten kytkinten osalta on tarpeen testata myös sulkeutuminen ja kaikki lukituslaitteet staattisella avautumissuuntaan kohdistuvalla voimalla, jonka suuruus on 0,25 · D.

Testivoima 0,1 · D on riittävä sylinterimäisten kytkintappien tapauksessa.

Voimaa nostetaan edellä mainittuun arvoon tasaisesti ja nopeasti ja sitä pidetään tässä arvossa 10 sekuntia.

Testi ei saa aiheuttaa avautumista eikä mitään vaurioita.

3.3.2

Vetokoukut (luokka g)

Kuten tämän liitteen kohdassa 3.3.1.

3.3.3

Traktorin vetoaisat (luokka i)

3.3.3.1

Toimitaan kohdan 3.3.1 mukaisesti tai tehdään staattinen testi dynaamisen testin sijasta kohdan 3.3.3.2 mukaisesti, jos vetoaisa on tarkoitettu asennettavaksi maatalousajoneuvoihin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h.

3.3.3.2

Staattinen testausmenetelmä

3.3.3.2.1

Testausta koskevat vaatimukset

3.3.3.2.1.1

Yleistä

Mekaaniselle kytkentälaitteelle on tehtävä staattiset testit kohtien 3.3.3.2.1.2, 3.3.3.2.1.3 ja 3.3.3.2.1.4 vaatimusten mukaisesti, jollei sen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastuksesta muuta johdu.

3.3.3.2.1.2

Testien valmistelu

Testit on suoritettava erityisellä laitteella siten, että mekaaninen kytkentälaite ja kaikki rakenteet, joilla se kytketään traktorin runkoon, on kiinnitetty jäykkään rakenteeseen samoilla komponenteilla, joita käytetään asennettaessa se traktoriin.

3.3.3.2.1.3

Testi-instrumentit

Käytettyjen kuormien ja liikkeiden kirjaamiseen käytettävien instrumenttien tarkkuuden on oltava:

a)	käytetyt kuormat ±50 daN

b)	liikkeet ±0,01 mm.

3.3.3.2.1.4

Testausmenettely

3.3.3.2.1.4.1

Kytkentälaitteeseen kohdistetaan ensin esivetokuormitus, joka ei ylitä 15:tä prosenttia kohdassa 3.3.3.2.1.4.2 määritellystä vetotestikuormituksesta.

Kohdassa 3.3.3.2.1.4.1 kuvattu toiminta on toistettava vähintään kahdesti alkaen nollakuormituksesta, jota lisätään vähitellen, kunnes saavutetaan kohdassa 3.3.3.2.1.4.1 vahvistettu arvo, ja vähennetään sitten 500 daN:iin; kuormitusta on ylläpidettävä vähintään 60 sekuntia.

3.3.3.2.1.4.2

Tietojen, jotka kirjataan vedon alaisen kuormitus-muodonmuutoskäyrän piirtämiseksi, tai vetolaitteeseen kytketystä tulostimesta saatavan kyseistä käyrää esittävän piirroksen on perustuttava ainoastaan kasvavien kuormituksien kohdistamiseen 500 daN:stä alkaen suhteessa kytkentälaitteen vertailukeskipisteeseen.

Vetotestikuormituksen arvoon, joka on 1,5 kertaa teknisesti sallittu perävaunun massa, asti kohoavissa arvoissa ei saa olla katkoksia; lisäksi kuormitus-muodonmuutoskäyrän on edettävä tasaisesti ilman epäsäännönmukaisuuksia välillä 500 daN ja 1/3 enimmäisvetokuormituksesta.

Pysyvä muodonmuutos merkitään kuormitus-muodonmuutoskäyrään suhteessa 500 daN:n kuormitukseen, kun testikuormitus on palautettu tuohon arvoon.

Kirjattu pysyvä muodonmuutosarvo saa olla enintään 25 prosenttia esiintyvästä kimmoisesta enimmäismuodonmuutoksesta.

3.3.3.2.1.5

Kohdassa 3.3.3.2.1.4.2 tarkoitettua testiä täytyy edeltää testi, jossa kytkentälaitteen vertailukeskipisteeseen kohdistetaan 500 daN:n alkukuormituksesta alkaen asteittain kasvava alkukuormitus, joka on kolme kertaa valmistajan suosittelema suurin sallittu pystysuuntainen voima (daN, vastaa kuormitusta g · S/10).

Testin aikana kytkentälaitteen muodonmuutos saa olla enintään 10 prosenttia esiintyvästä kimmoisesta enimmäismuodonmuutoksesta.

Tarkastus suoritetaan sen jälkeen kun pystysuuntainen voima (daN, vastaa kuormitusta g · S/10) on poistettu ja palautettu 500 daN:n alkukuormitukseen.

3.3.4

Piton-tyyppiset kytkimet (luokka h)

Kuten tämän liitteen kohdassa 3.3.1.

3.3.5

Haarukkatyyppiset vetoaisakytkimet, jotka eivät pyöri pitkittäisakselin ympäri (luokka q)

Kuten tämän liitteen kohdassa 3.3.3.

3.3.6

Pidikelevyt (kaikkien luokkien a, g ja h vetoaisakytkimien osalta, jos sellaisia on)

Kuula-, koukku- ja piton-tyyppisten kytkimien ja vastaavien kytkentälaitteiden pidikelevy on testattava käyttäen staattista voimaa Fs stat = Fs stat = 0,6 · D (pystysuunnassa ylöspäin). Kytkentälaitteen toimintaan vaikuttavia halkeamia tai murtumia ei sallita.

3.4

Vetosilmukat (luokka d)

3.4.1

Haarukkatyyppisten kytkimien vetosilmukoille (luokat d40-1 ja d40-2) on tehtävä samat dynaamiset testit vastaavilla kuormitusoletuksilla (ks. kohta 3.3.1).

Yksinomaan täysperävaunuissa käytettäville vetosilmukoille on tehtävä testi, jossa käytetään vaakasuuntaisia kuormitusoletuksia.

Testi voidaan suorittaa käyttämällä joko vaihtuvaa tai tykyttävää testivoimaa kohdan 3.3.1 mukaisesti.

3.4.2

Vetokoukkujen, traktorin vetoaisojen tai piton-tyyppisten kytkimien vetosilmukat (luokka d50) on testattava samalla tavalla kuin haarukkatyyppisten kytkimien vetosilmukat.

3.5

Vetosilmukat (luokka r)

Kuten tämän liitteen kohdassa 3.3.3.

3.6

Vetorungot (luokka f)

3.6.1

Vetorunkoihin kohdistetaan testauksen aikana samat voimat kuin kytkentään. Testikuormitus kohdistetaan vaaka- ja pystysuuntaisella etäisyydellä, joka vastaa kytkentälaitteen sijaintia, jossa vetorunkoon kohdistuu kaikkein kriittisin kuormitus.

3.6.2

Testien valmistelu

Testit on suoritettava kohdan 3.3.3.2.1.2 mukaisesti.

3.6.3

Testi-instrumentit

Käytettävien kuormien kirjaamiseen käytettävien instrumenttien on oltava kohdan 3.3.3.2.1.3 mukaisia.

3.6.4

Vetorunkojen vertailu

Pakollisten testien sijasta vetorunkoja voidaan arvioida vertailemalla laskelmia. Verrattavan vetorungon on oltava keskeisiltä suunnitteluominaisuuksiltaan samanlainen kuin jo testattu vetorunko.

3.7

Vetoaisat (luokka e)

3.7.1

Vetoaisat on testattava samalla tavalla kuin vetosilmukat (ks. kohta 3.3.1). Tyyppihyväksyntäviranomainen tai tutkimuslaitos voi luopua kestävyystestistä, jos komponentin rakenne on niin yksinkertainen, että sen lujuus voidaan arvioida teoreettisella tarkastuksella.

Mitoitusvoimat teoreettista tarkastusta varten lasketaan seuraavasti:

jossa

V on kohdassa 3.3.1.1 annettu voiman amplitudi.

Fsc on laskettu pystysuuntainen kuorma.

Laskelmassa käytettävien sallittujen kuormitusten on oltava standardin ISO 7641-1:1983 kohdan 5.3 mukaisia.

Hitsaussauman sallittu kuormitus saa olla enintään 90 N/mm2.

Taivutettujen vetoaisojen (esimerkiksi hanhenkaula) ja täysperävaunujen vetoaisojen osalta testivoiman vaakakomponentti

on otettava huomioon.

3.7.2

Pystysuunnassa vapaasti liikkuvien täysperävaunujen vetoaisojen osalta on kestävyystestin tai lujuuden teoreettisen tarkastuksen lisäksi tarkastettava nurjahduksen kesto joko teoreettisella laskelmalla, jossa mitoitusvoima on

, tai nurjahdustestillä, jossa voima on

Laskelmassa käytettävien suurimpien sallittujen kuormitusten on oltava kohdan 3.7.1 mukaisia.

3.7.3

Jos akselit ovat ohjaavia, taivutusjännityksen kesto on osoitettava teoreettisilla laskelmilla tai taivutustestillä. Kytkentäpisteen keskiöön on kohdistettava vaakasuuntainen poikittainen staattinen voima. Voiman suuruus on valittava siten, että etuakselin keskiosaan kohdistetaan momentti

(kNm). Laskelmassa käytettävien sallittujen kuormitusten on oltava standardin kohdan 3.7.1 mukaisia.

LIITE 7

Asennus- ja erityisvaatimukset

Traktorit

1.1

Traktori voidaan varustaa yhdellä tai usealla mekaanisella kytkentälaitteella kohdan 2.6 ja liitteen 5 taulukon 6 mukaisesti.

1.2

Jos traktori on varustettu kohdan 2.6 ja liitteen 5 taulukon 6 mukaisilla mekaanisilla kytkentälaitteilla, vähintään yhdellä näistä kytkentälaitteista on oltava ominaisarvot D, Dc, S, Av ja vmax, jotka vastaavat traktorin valmistajan ilmoittamia traktorin suurimpia sallittuja ominaisarvoja.

Vedettävät ajoneuvot

Kohdan 2.6 ja liitteen 5 taulukon 6 mukaisilla vedettävien ajoneuvojen mekaanisilla kytkentälaitteilla, joilla vedettävä ajoneuvo kytketään traktoriin, on oltava ominaisarvot D, Dc, S, Av ja vmax, jotka vastaavat vedettävän ajoneuvon valmistajan ilmoittamia vedettävän ajoneuvon suurimpia sallittuja ominaisarvoja.

Top

Choose the experimental features you want to try