Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 42017Y0615(01)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (1. heinäkuuta 2017 – 31. joulukuuta 2020)

EUVL C 189, 15.6.2017, p. 5–14 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

15.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 189/5

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta

(1. heinäkuuta 2017 – 31. joulukuuta 2020)

(2017/C 189/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT:

I   JOHDANTO

1.

PALAUTTAVAT MIELEEN Euroopan unionille erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklassa ja 165 artiklassa annetun toimivallan, jonka mukaisesti urheilu on ala, jolla EU:n tason toimin olisi tuettava, koordinoitava ja täydennettävä jäsenvaltioiden toimia.

2.

PALAUTTAVAT MIELEEN neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmat Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014 (1) ja 2014–2017 (2).

3.

SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI komission kertomukseen Euroopan unionin urheilualan vuosien 2014–2017 työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta (3).

4.

KATSOVAT, että urheilu voi osaltaan edistää EU:n turvallisuus-, talous- ja sosiaalipolitiikan yleisiä tavoitteita ja erityisesti älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää Eurooppa 2020 -strategiaa.

5.

TOTEAVAT, että urheilulla on myönteinen rooli EU:n tason monialaisessa yhteistyössä, ja siten se auttaa huolehtimaan kestävästä kehityksestä ja asianmukaisesti ratkaisemaan EU:n kohtaamia sosioekonomisia ja turvallisuuteen liittyviä yleisiä haasteita, joita ovat muun muassa muuttoliike, sosiaalinen syrjäytyminen, radikalisoituminen, joka saattaa johtaa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, työttömyys sekä epäterveelliset elintavat ja lihavuus.

6.

TOTEAVAT, että urheilun sidosryhmien on tehtävä asiaankuuluvaa yhteistyötä muun muassa jäsennellyn vuoropuhelun avulla (4).

7.

PANEVAT MERKILLE urheilusta ja liikunnasta vuonna 2014 julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen tulokset ja toteavat muun muassa vapaaehtoistyötä ja liikkumattomuutta koskevissa tuloksissa olevan suurta vaihtelua eri jäsenvaltioiden kesken sekä panevat merkille Eurostatin laatimat tilastot urheilua koskevista keskeisistä taloudellisista ja sosiaalisista tiedoista.

8.

TOTEAVAT, että on tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden, etenkin EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa eurooppalaisten arvojen edistämiseksi urheiludiplomatian avulla, sekä urheilualalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, muun muassa Euroopan neuvoston, WADAn ja Maailman terveysjärjestön kanssa.

9.

NÄIN OLLEN PÄÄTTÄVÄT

—

kehittää edelleen urheilualan eurooppalaisia yhteistyöpuitteita laatimalla kolmannen EU:n urheilualan työsuunnitelman jäsenvaltioiden ja komission toimia varten;

—

työsuunnitelman konkreettisesta aikataulusta, joka on 1. heinäkuuta 2017–31. joulukuuta 2020;

—

keskittyä EU:n tason urheilualan toiminnassa tässä työsuunnitelmassa lueteltuihin ensisijaisiin aiheisiin, keskeisiin kysymyksiin, tuloksiin sekä työmenetelmiin ja rakenteisiin liitteessä I esitetyllä tavalla.

II   URHEILUN EUROOPPALAISEN ULOTTUVUUDEN KEHITTÄMINEN EDELLEEN EU:N TYÖSUUNNITELMAN AVULLA

10.

KATSOVAT, että tämän EU:n urheilualan työsuunnitelmalla tulisi olla seuraavat ohjaavat tavoitteet:

—

varmistetaan alakohtaisen yhteistyön avulla, että EU:n muilla politiikanaloilla ollaan tietoisia siitä panoksesta, jonka urheilu voi antaa vastattaessa EU:n poliittisiin haasteisiin;

—

vahvistetaan edelleen urheilun tietopohjaa;

—

edistetään yhteistyöhön perustuvaa yhteistä toimintatapaa jäsenvaltioiden keskuudessa ja komission kanssa sekä tarvittaessa urheiluliikkeen kanssa, jotta urheilualalla saataisiin pitkällä aikavälillä lisäarvoa EU:n tasolla;

—

vastataan rajatylittäviin haasteisiin EU:n koordinoidulla toimintatavalla;

—

otetaan huomioon urheilun erityisluonne;

—

edistetään EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan yleisiä tavoitteita sekä kestävää kehitystä työllisyyden, kasvun ja investointien vauhdittamiseksi ja vuoden 2020 jälkeiseen aikaan valmistautumiseksi (5);

—

edistetään sukupuolten tasa-arvoa;

—

otetaan huomioon koulutuksen ja urheilun välinen suhde, kaksoisurat mukaan lukien;

—

jatketaan työtä EU:n kahden ensimmäisen urheilualan työsuunnitelman saavutusten pohjalta;

—

täydennetään ja tehostetaan Erasmus+-ohjelmassa aloitettujen toimien vaikutusta urheilun alalla;

—

edistetään ruohonjuuritason urheilutoiminnan kehittämistä EU:ssa.

11.

PAINOTTAVAT, että tämän EU:n työsuunnitelman tulisi olla joustava kehys ja väline, jonka avulla voidaan reagoida oikea-aikaisesti urheilualalla tapahtuvaan kehitykseen ja ottaa huomioon tulevien puheenjohtajavaltioiden painopisteet.

12.

KATSOVAT, että jäsenvaltioiden ja komission olisi otettava seuraavat aiheet ja keskeiset kysymykset painopisteiksi tämän työsuunnitelman kattamana ajanjaksona. Kukin puheenjohtajavaltio voi täydentää niitä alan uusimman kehityksen valossa:

1)

urheilun rehellisyys, erityisesti hyvän hallintotavan edistäminen alaikäisten suojelu, urheilun erityisluonne sekä lahjonnan, sopupelien ja dopingin torjuminen mukaan lukien;

2)

urheilun taloudellinen ulottuvuus, erityisesti urheilualan innovointi, sekä urheilu ja digitaaliset sisämarkkinat;

3)

urheilu ja yhteiskunta, erityisesti sosiaalinen osallisuus, valmentajien rooli, koulutus urheilussa ja urheilun avulla, urheilu ja terveys, urheilu ja ympäristö, urheilu ja media sekä urheiludiplomatia.

Edellä mainittujen keskeisten kysymysten toteuttamiseen liittyvät yksityiskohtaiset tiedot ovat liitteessä I.

13.

SOPIVAT, että

—

neuvosto ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat voivat tarkastella EU:n työsuunnitelmaa uudelleen saavutettujen tulosten ja EU:n toimintapolitiikan kehityksen pohjalta;

—

EU:n työsuunnitelman väliarviointeja järjestetään vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla.

III   TYÖMENETELMÄT JA -RAKENTEET

14.

TOTEAVAT, että työsuunnitelman toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä sekä komission kanssa on jatkettava tiivistä yhteistyötä. Toteavat myös, että urheiluliike ja asiaankuuluvat toimivaltaiset kansalliset, eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan neuvosto, WADA ja Maailman terveysjärjestö, olisi otettava tiiviisti mukaan tähän yhteistyöhön.

15.

KATSOVAT SEURAAVAA:

Olisi määriteltävä asianmukaisia työrakenteita ja -menetelmiä, jotta EU:n kahden ensimmäisen urheilualan työsuunnitelman saavutuksiin perustuvassa jatkotyöskentelyssä saataisiin aikaan uusia ensisijaisiin aiheisiin ja keskeisiin kysymyksiin liittyviä tuloksia edellä 12 kohdassa esitetyn mukaisesti.

Komission olisi tarvittaessa järjestettävä asiantuntijakokouksia ja klusteritapaamisia urheilualan edellisissä ja nykyisessä työsuunnitelmassa laajasti käsitellyillä politiikanaloilla.

Yhden tai useamman jäsenvaltion aloitteesta voidaan järjestää kokouksia aiheista, joissa intressit ovat yhteiset (asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmät). Kokouksissa käsitellään muun muassa vertaisoppimistoimintaa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Muihin rakenteisiin ja työmenetelmiin voi kuulua esimerkiksi puheenjohtajavaltion järjestämiä konferensseja ja seminaareja, urheilualan ministerien ja johtajien epävirallisia tapaamisia sekä komission tutkimuksia ja komission konferensseja ja seminaareja.

Liitteessä II esitetään eri työmenetelmiin liittyvät keskeiset periaatteet.

Neuvosto arvioi vuoden 2020 loppupuoliskolla tämän EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanoa, ja arvioinnin pohjana on kertomus, jonka komissio laatii vuoden 2020 alkupuoliskolla.

IV   LISÄTOIMET

16.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

—

panemaan yhteistyössä komission kanssa tämän EU:n työsuunnitelman tehokkaasti täytäntöön ja käyttämään tässä päätöslauselmassa määriteltyjä työrakenteita ja -menetelmiä;

—

ottamaan tämän EU:n työsuunnitelman asianmukaisesti huomioon kansallisen urheilupolitiikan laadinnassa toissijaisuusperiaatetta noudattaen ja urheilun hallintorakenteiden riippumattomuutta kunnioittaen;

—

tiedottamaan urheilualan sidosryhmille säännöllisesti ja tarvittaessa kuulemaan niitä EU:n työsuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä toimien tarkoituksenmukaisuuden ja näkyvyyden varmistamiseksi;

—

levittämään tarvittaessa jäsenvaltioissa ja asiaankuuluvalla tasolla tämän EU:n urheilualan työsuunnitelman ja edellisten työsuunnitelmien mukaisesti saavutettuja tuloksia;

—

järjestämään kokouksia aiheista, joissa intressit ovat yhteiset (asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmät);

—

käynnistämään ja vetämään vertaisoppimistoimia yhteistyössä komission kanssa.

17.

PYYTÄVÄT NEUVOSTON KULLOISTAKIN PUHEENJOHTAJAVALTIOTA

—

ottamaan EU:n työsuunnitelman ensisijaiset aiheet huomioon muun muassa laatiessaan puheenjohtajakolmikon ohjelmaa ja hyödyntämään jo saavutettuja tuloksia;

—

tiedottamaan jäsenvaltioille neuvoston muissa kokoonpanoissa käynnissä tai suunnitteilla olevista toimista, joilla on vaikutuksia urheilun alalla;

—

tarvittaessa ehdottamaan tämän päätöslauselman kattaman jakson lopussa ja komission laatiman kertomuksen pohjalta uutta EU:n työsuunnitelmaa seuraavaksi kaudeksi;

—

harkitsemaan urheiluliikkeen kanssa käytävän jäsennellyn vuoropuhelun arviointia (6).

18.

PYYTÄVÄT KOMISSIOTA

—

työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa tämän työsuunnitelman toteuttamiseksi, erityisesti liitteessä I esitettyjen tulosten saavuttamiseksi;

—

tiedottamaan jäsenvaltioille EU:n muilla toiminta-aloilla käynnissä olevista tai suunnitelluista aloitteista, joilla on vaikutusta urheilualaan, sekä komission tähän liittyvistä toimista;

—

tiedottamaan urheilutyöryhmälle asiantuntijaryhmien toimeksiannoista;

—

tukemaan jäsenvaltioita ja muita asianomaisia toimijoita tässä päätöslauselmassa esitettyjä aiheita ja keskeisiä kysymyksiä koskevissa toimissa, erityisesti:

—

tarkastelemalla keinoja helpottaa jäsenvaltioiden ja asiantuntijoiden osallistumista liitteessä I tarkoitettuihin asiantuntijaryhmiin ja kutsua urheiluliikkeen edustajia ja tarvittaessa muita sidosryhmiä niihin, jotta voitaisiin varmistaa korkea ja yhdenmukainen edustavuus ja asiantuntemus;

—

perustamalla asiantuntijaryhmiä, jotka käsittelevät seuraavia aiheita:

—

rehellisyys

—

taitojen ja inhimillisten voimavarojen kehitys urheilussa;

—

perustamalla muita tukimuotoja hyvien käytäntöjen vaihdon, vertaisoppimisen ja tiedon lisäämisen edistämiseksi (esim. opinnot);

—

antamalla tarvittavaa asiantuntija-apua antidopingasioissa, erityisesti WADAn antidopingsäännöstön tulevan tarkistuksen yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön kanssa;

—

antamalla logistista ja teknistä tukea EU:n urheilupolitiikkaa koskevien asiakirjojen ja tietojen keräämiseksi ja levittämiseksi;

—

järjestämällä erityisiä klusteritapaamisia urheilualan edellisissä ja nykyisissä työsuunnitelmissa laajasti käsitellyillä politiikanaloilla. Kokousten tarkoituksena on keskustella alaa koskevien EU-rahoitteisten hankkeiden tuloksista, joista on hyötyä urheilulle, sekä edistää hyvien käytäntöjen ja tietyistä aiheista saatujen kokemusten vaihtoa, tarkastella saavutettua edistystä ja määritellä tarvittavat lisätoimet erityisesti liitteessä I esitetyillä aloilla. Kokouksia tulisi järjestää vähintään kerran vuodessa.

—

huolehtimaan komission aiemmin perustamien, ruohonjuuritason urheilua sekä urheilua ja diplomatiaa käsittelevien korkean tason ryhmien työn jatkotoimista;

—

huolehtimaan edellisen hyvää hallintotapaa käsitelleen asiantuntijaryhmän suositusten jatkotoimista ja sopupelien torjuntaan liittyvien nykyisten kysymysten jatkuvuudesta;

—

edistämään taitojen ja pätevyyden tunnustamista urheilussa;

—

helpottamaan jäsenneltyä vuoropuhelua urheilusta, muun muassa järjestämällä vuosittain Euroopan urheilufoorumi, joka kokoaa yhteen kaikki keskeiset sidosryhmät urheilun eri tasoilta;

—

kehittämään vuotuista Euroopan urheiluviikkoa ja sen avulla lisäämään kautta vuoden urheilun ja liikunnan harrastamista tämän työsuunnitelman painopisteiden mukaisesti;

—

tukemaan tässä työsuunnitelmassa vahvistettuja ensisijaisia aiheita ja vastaavia keskeisiä kysymyksiä hyödyntäen Erasmus+-ohjelmaa ja muita asiaankuuluvia EU:n ohjelmia sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja;

—

antamaan vuoden 2020 alkupuoliskolla kertomuksen työsuunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkoituksenmukaisuudesta jäsenvaltioiden vapaaehtoisten lausuntojen pohjalta. Kertomuksen pohjalta laaditaan vuoden 2020 loppupuoliskolla mahdollinen seuraava EU:n työsuunnitelma;

—

tarvittaessa asettamaan tämän ja edellisten EU:n työsuunnitelmien työrakenteissa saavutetut tulokset julkisesti saataville.

(1)  EUVL C 162, 1.6.2011, s. 1.

(2)  EUVL C 183, 14.6.2014, s. 12.

(3)  Asiak. 5516/17 + ADD 1.

(4)  Neuvoston 18. marraskuuta 2010 antama päätöslauselma, jossa neuvosto päätti kutsua säännöllisesti koolle, yleensä neuvoston istunnon yhteydessä, EU:n viranomaisten ja EU:n urheiluliikkeen johtavat edustajat epäviralliseen kokoukseen keskustelemaan EU:n urheilualan asioista (EUVL C 322, 27.11.2010, s. 1).

(5)  Junckerin komission 10 poliittista painopistettä (http://ec.europa.eu/priorities/publications/president-junckers-political-guidelines_fi).

(6)  Mukaan lukien urheilua koskevasta EU:n jäsennellystä vuoropuhelusta 18. marraskuuta 2010 annettu neuvoston päätöslauselma.

LIITE I

Keskeiset kysymykset (kohta 12), toivotut tulokset ja vastaavat työrakenteet

Keskeinen kysymys

Työmenetelmä / tehtävät

Tulos ja määräaika

Vetäjä(t)

Painopiste 1: Urheilun rehellisyys

Antidoping

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Asiantuntija-apu antidopingasioissa, joita valmistellaan asiantuntijakokouksissa ja käsitellään urheilutyöryhmässä, erityisesti WADAn antidopingsäännöstön tulevan tarkistuksen yhteensopivuus EU:n lainsäädännön kanssa

2017–2019

—

EU:n osuus

Komissio ja puheenjohtaja-valtio

 

EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen valmistelu CAHAMAn ja WADAn kokouksia varten, tarvittaessa asiantuntijakokousten tukemana

2017–2020

—

EU:n kanta

Komissio ja puheenjohtaja-valtio

 

Seminaari

Nuorten dopingin käytön estäminen ammattilais- ja ruohonjuuritason urheilussa

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

Kertomus

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Puheenjohtaja-valtio

Hyvä hallintotapa

Asiantuntijaryhmä

Rehellisyys

Erityisesti urheilun ulkopuolelta peräisin olevien, kansainvälisesti tunnustettujen hyvää hallintotapaa ja lahjonnan torjuntaa koskevien vaatimusten ja aloitteiden soveltaminen urheilun alalla

Sopupelit

2018–2020

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

—

Kertomus

Komissio

 

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Suositukset mahdollisista tulevista urheiluun liittyvän lahjonnan vastaisista toimista EU:n tasolla

Vuoden 2019 jälkipuolisko

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

Alaikäisten suojelu

Tutkimus

Lasten hyväksikäytön esiintyvyys urheilussa

Vuoden 2019 alkupuolisko

—

Kertomus

Komissio

 

Seminaari

Nuorten urheilijoiden suojelemista ja lasten oikeuksien turvaamista urheilussa koskevien suositusten jatkotoimet (1)

Vuoden 2019 jälkipuolisko

—

Hyvien käytäntöjen vaihto

—

Kertomus

Puheenjohtaja-valtio

 

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Alaikäisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden suojelu ammattilais- ja ruohonjuuritason urheilussa

Vuoden 2019 jälkipuolisko

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

Urheilun erityisluonne

Asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmä

Urheiluun ja urheilujärjestöihin liittyvä EU:n lainsäädäntö

Vuoden 2019 alkupuolisko

—

(mahd.) Suositukset/tilanne-katsaus

SE, FR, ES, NL

 

Seminaari

Urheilun erityisluonne EU:ssa

Vuoden 2019 jälkipuolisko

—

Keskustelu

—

Kertomus

Komissio

Painopiste 2: Urheilun taloudellinen ulottuvuus

Innovointi urheilussa

Klusterikokous

Urheilun taloudelliset hyödyt urheilun satelliittitilinpidon (Sport Satellite Accounts, SSA) avulla. SSA:n käytännön hyöty urheilualan päättäjille

Vuoden 2018 alkupuolisko

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Komissio

 

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Lisätään tietoisuutta urheilun taloudellisesta ulottuvuudesta erityisesti Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä – painotetaan urheilun ja innovoinnin taloudellisia hyötyjä

Vuoden 2018 jälkipuolisko

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

 

Konferenssi

Lisätään tietoa urheilun taloudellisesta ulottuvuudesta erityisesti Eurooppa 2020 -strategian osalta – painotetaan urheilun ja innovoinnin taloudellisia hyötyjä

Vuoden 2018 jälkipuolisko

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

—

Kertomus

Puheenjohtaja-valtio

Urheilu ja digitaaliset sisämarkkinat

Seminaari

Digitaalisten sisämarkkinoiden hyödyt ja haasteet parannettaessa urheilun rahoitusta ja kaupallistamista

Vuoden 2019 alkupuolisko

—

Kertomus

Puheenjohtaja-valtio

Painopiste 3: Urheilu ja yhteiskunta

Urheilu ja media

Konferenssi

Median rooli ja vaikutus urheilussa

Vuoden 2020 alkupuolisko

—

Kertomus ja parhaiden käytäntöjen vaihto

Puheenjohtaja-valtio

 

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Median rooli ja vaikutus urheilussa

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

Valmentajien rooli

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Valmentajien rooli yhteiskunnassa

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

 

Konferenssi

Valmentajien rooli, asema ja vastuu yhteiskunnassa

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

Kertomus

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Puheenjohtaja-valtio

Koulutus urheilussa ja urheilun avulla

Konferenssi

Liikunta, urheilu ja urheilijan kaksoisura painopisteenä yliopisto ja koulutus

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

Kertomus

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Puheenjohtajavaltio

 

Asiantuntijaryhmä

Taitojen ja inhimillisten voimavarojen kehitys urheilussa

2018–2020

—

Suuntaviivat

Komissio

 

Seminaari

Valmentajien tutkinnot ja pätevyydet urheilualalla

Vuoden 2020 alkupuolisko

—

Kertomus

Puheenjohtaja-valtio

Sosiaalinen osallisuus

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Eurooppalaisten arvojen edistäminen urheilun avulla

Vuoden 2018 alkupuolisko

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

 

Konferenssi

Ruohonjuuritason urheilu integroitumisvälineenä ja perinteiden ja innovoinnin välisenä siltana

Vuoden 2018 jälkipuolisko

—

Kertomus

Puheenjohtaja-valtio

 

Tutkimus

Vammaisten urheilumahdollisuudet

Vuoden 2018 jälkipuolisko

—

Kertomus

Komissio

 

Neuvosto ja sen valmisteluelimet

Vammaisten urheilumahdollisuudet

Vuoden 2019 alkupuolisko

—

(mahd.) Neuvoston päätelmät

Puheenjohtaja-valtio

 

Konferenssi

Järjestäytyneessä ympäristössä harjoitetun liikunnan hyödyt heikommassa asemassa oleville ihmisille

Vuoden 2019 alkupuolisko

—

Parhaiden käytäntöjen / esimerkkien käsikirja

Puheenjohtaja-valtio

 

Klusterikokous

Terveyttä edistävän liikunnan lisääminen

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Komissio

Urheilu ja terveys

Seminaari

Työpaikkaurheilu ja -liikunta

Vuoden 2018 jälkipuolisko

—

Kertomus

Puheenjohtaja-valtio

Urheilu ja ympäristö

Asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmä

Kaupunkikehitys, luontoliikunta, ympäristön kestävyys merkittävien urheilutapahtumien yhteydessä, ympäristön kannalta kestävät ja energiatehokkaat urheilutilat

2019–2020

—

Tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihto

—

Kertomus

FR, DE, PT

Urheiludiplomatia

Tutkimus

Urheilu EU:n ulkosuhteiden tukena

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

Tapaustutkimuksiin ja hyviin käytäntöihin perustuvat suositukset

Komissio

 

Seminaari

Komission korkean tason ryhmän, neuvoston marraskuussa 2016 antamien päätelmien ja urheiludiplomatiaa koskevan seminaarin jatkotoimet

Vuoden 2017 jälkipuolisko

—

Jatkotoimia koskeva strategia

Komissio

(1)  Hyvää hallintotapaa käsittelevä asiantuntijaryhmä: ”Haasteet: väkivalta, jolta lapsia on suojeltava urheilussa”, suositukset nuorten urheilijoiden suojelemisesta ja lasten oikeuksien turvaamisesta urheilussa, kesäkuu 2016, s. 12.

LIITE II

Työmenetelmiä ja -rakenteita sekä raportointia koskevat periaatteet

—

Jäsenvaltioiden osallistuminen asiantuntijaryhmien, klusterikokousten ja asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmien työskentelyyn on vapaaehtoista ja kaikille avointa.

—

Komissio varmistaa eri alojen, myös julkishallinnon ja urheilun sidosryhmien asiantuntijoiden mahdollisimman asianmukaisen ja tehokkaan osallistumisen.

—

Komission asiantuntijaryhmien jäsenyyttä ja työmenetelmiä koskevat säännöt vahvistetaan komission 30 päivänä toukokuuta 2016 antamassa päätöksessä (1).

—

Asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmät voivat määrittää omat työmenetelmänsä ja rakenteensa omien tarpeidensa ja toivottujen tulosten mukaisesti. Komissio osallistuu tarvittaessa ryhmien työhön.

—

Komissio raportoi urheilutyöryhmälle asiantuntijaryhmien ja klusterikokousten työn edistymisestä ja esittelee sille näiden tulokset. Asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden ryhmät nimeävät tätä varten oman edustajansa.

—

Neuvoston urheilutyöryhmä antaa tarvittaessa lisäohjausta toivottujen tulosten saavuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa.

—

Kaikkien ryhmien kokousten esityslistat ja kokousmuistiot ovat kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla riippumatta siitä, missä määrin ne osallistuvat tietyn aiheen käsittelyyn. Ryhmien tulokset julkaistaan ja levitetään sekä EU:n että kansallisella tasolla.

—

Eri työmenetelmien tuloksia käytetään työsuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan komission kertomuksen pohjana.

(1)  Komission päätös C(2016) 3301 final, annettu 30 päivänä toukokuuta 2016, komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta.

Top