(1)

Venäjän federaation presidentti ilmoitti 24 päivänä helmikuuta 2022”sotilaallisesta erityisoperaatiosta” Ukrainassa, ja Venäjän asevoimat aloittivat perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ilman edeltävää provokaatiota. Kyseinen laiton hyökkäyssota loukkaa räikeästi Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaan kirjattua voimankäytön kieltoa, joka on kansainvälisen oikeuden ehdoton sääntö, ja muita Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita.

(2)

Sen jälkeen kun Venäjän Ukrainaa vastaan käymä provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota alkoi, unioni, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat mobilisoineet ennennäkemättömän paljon tukea Ukrainan taloudelliselle, sosiaaliselle ja rahoitukselliselle kriisinsietokyvylle ja puolustuskyvyn resilienssille. Kyseisessä tuessa yhdistyvät unionin talousarviosta myönnettävä tuki, mukaan lukien poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu ja Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin tuki, joka on taattu kokonaan tai osittain unionin talousarviosta, sekä jäsenvaltioiden myöntämä muu taloudellinen tuki.

(3)

Ukrainalle myönnettiin vuosina 2022 ja 2023 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2022/313 (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2022/1201 (4), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2022/1628 (5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/2463 (6) yhteensä 25 200 000 000 euroa makrotaloudellista rahoitusapua. Kyseinen tuki on parantanut merkittävästi Ukrainan makrotaloudellista ja rahoituksellista kriisinsietokykyä kriittisenä aikana.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/792 (7) perustettiin Ukrainan tukiväline eli poikkeuksellinen keskipitkän aikavälin väline, joka kokoaa yhteen unionin Ukrainalle antaman kahdenvälisen tuen ja jolla varmistetaan tuen koordinointi ja tehokkuus, jäljempänä ’Ukrainan tukiväline’. Ukrainan tukivälineellä autetaan vuosina 2024–2027 Ukrainaa vastaamaan rahoitustarpeisiinsa ja osallistutaan sen elpymis-, jälleenrakennus- ja nykyaikaistamistarpeisiin sekä tuetaan samalla Ukrainan uudistusponnistusta, jota se toteuttaa osana unioniin liittymiseen valmistautumistaan.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2024/2773 (8) perustettiin Ukrainan lainayhteistyömekanismi ja annettiin Ukrainalle poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua. Kyseinen apu oli unionin rahoitusosuus G7-maiden ERA-lainat Ukrainalle -aloitteeseen (Extraordinary Revenue Acceleration Loans for Ukraine), jäljempänä ’ERA-lainat’, jolla korjattiin kollektiivisesti Ukrainan rahoitusvajetta vuoden 2025 osalta.

(6)

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota on aiheuttanut Ukrainassa valtavia vahinkoja, ja 31 päivänä joulukuuta 2024 elpymis- ja jälleenrakennuskustannusten määrän arvioitiin olevan 506 000 000 000 euroa. Ukrainalla ei ole myöskään enää pääsyä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, ja sen julkisen talouden tulot ovat merkittävästi vähentyneet, kun taas julkisen talouden menot ovat huomattavasti kasvaneet. Tätä taustaa vasten voidaan olettaa, että Ukrainalla on huomattavia rahoitustarpeita tulevina vuosina.

(7)

Ukraina toimitti 9 päivänä syyskuuta 2025 Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) virallisen pyynnön uudesta ohjelmasta, jolla katetaan vuosien 2026–2029 lisärahoitustarpeet. Ohjelman olisi tarkoitus olla jatkoa IMF:n onnistuneesti toteutetulle voimassa olevalla ohjelmalle, jonka nojalla Ukrainasta on tehty kahdeksan tarkastelua, mutta siinä otetaan huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut. Se, että IMF voi tarjota uutta ohjelmaa, edellyttää riittävien rahoituslupausten saamista muilta kumppaneilta, myös unionilta.

(8)

Huolimatta jatkuvista kansainvälisistä pyrkimyksistä saada aikaan rauhanomainen ratkaisu konfliktiin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan pitkittyminen on aiheuttanut merkittävää vahinkoa Ukrainan kriittiselle puolustus-, siviili- ja energiainfrastruktuurille, mikä on edellyttänyt merkittävien lisäresurssien käyttöönottoa Ukrainan välittömiin rahoitustarpeisiin vastaamiseksi.

(9)

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on strateginen geopoliittinen uhka koko unionille ja edellyttää, että jäsenvaltiot pysyvät vahvoina ja yhtenäisinä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että unionin tuki otetaan käyttöön nopeasti ja että sitä voidaan mukauttaa joustavasti välittömän hätäavun antamiseksi ja lyhyen aikavälin kunnostamisen tukemiseksi matkalla kohti tulevaa jälleenrakentamista.

(10)

Valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskevien artiklojen, jotka Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen oikeuden toimikunta hyväksyi 53. istunnossaan vuonna 2001 ja jotka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous otti huomioon päätöslauselmassaan 56/83, ja kansainvälisen tapaoikeuden mukaisesti Venäjä on vastuussa olevana valtiona velvollinen korvaamaan täysimääräisesti Ukrainan vastaisen hyökkäyssotansa aiheuttaman vahingon.

(11)

Neuvoston päätöksessä (YUTP) 2022/335 (9) ja neuvoston asetuksessa (EU) 2022/334 (10) kielletään liiketoimet, jotka liittyvät Venäjän keskuspankin varantojen ja varojen hallinnointiin, mukaan lukien liiketoimet Venäjän keskuspankin puolesta tai sen johdolla toimivien oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten kanssa. Eurooppa-neuvosto on todennut 27 päivänä kesäkuuta 2024, 17 päivänä lokakuuta 2024 ja 19 päivänä joulukuuta 2024 antamissaan päätelmissä, että unionin oikeuden mukaisesti Venäjän varojen olisi pysyttävä pysäytettyinä, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja korvaa sille kyseisen sodan aiheuttamat vahingot.

(12)

Lisäksi neuvoston asetuksessa (EU) 2025/2600 (11) kielletään Venäjän keskuspankin varojen tai varantojen siirto väliaikaisesti, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, Venäjä maksaa Ukrainalle sotakorvauksia siinä määrin kuin se on tarpeen jälleenrakentamisen mahdollistamiseksi ja ilman, että unionille aiheutuu kielteisiä taloudellisia ja rahoituksellisia seurauksia, ja Venäjän toimet Ukrainan vastaisessa hyökkäyssodassa ovat objektiivisesti katsoen lakanneet aiheuttamasta vakavia vaikeuksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudelle.

(13)

Eurooppa-neuvosto sopi 18 päivänä joulukuuta 2025 antamissaan päätelmissä, että Ukrainalle myönnetään 90 000 000 000 euron laina vuosiksi 2026 ja 2027 perustuen pääomamarkkinoilta tapahtuvaan unionin lainanottoon, joka taataan unionin talousarvion liikkumavaralla. Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistettiin myös, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti tehtävän tiiviimmän yhteistyön puitteissa unionin talousarviosta tämän lainan vakuudeksi käyttöön otetuilla varoilla ei ole vaikutusta Tšekin tasavallan, Unkarin ja Slovakian rahoitusvelvoitteisiin. Samana päivänä 25 jäsenvaltiota sopi, että Ukrainan olisi maksettava laina takaisin vasta sen jälkeen, kun korvaukset on saatu. Siihen saakka Venäjän keskuspankin varat olisi pidettävä pysäytettyinä ja unionin olisi varattava itselleen oikeus käyttää niitä lainan takaisinmaksuun noudattaen kaikilta osin unionin ja kansainvälistä oikeutta. Kyseiset jäsenvaltiot korostivat seuraavien seikkojen merkitystä lainan kannalta: Euroopan ja Ukrainan puolustusteollisuuden vahvistaminen, oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisen jatkaminen Ukrainassa, mukaan lukien korruption torjunta, sekä tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonne ja kaikkien jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusedut.

(14)

Neuvosto hyväksyi 29 päivänä tammikuuta 2026 päätöksen (EU) 2026/258 luvan antamisesta Belgian, Bulgarian, Tanskan, Saksan, Viron, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan, Portugalin, Romanian, Slovenian, Suomen ja Ruotsin tiiviimpään yhteistyöhön Ukrainalle annettavan lainan perustamiseksi.

(15)

Kun otetaan huomioon Ukrainan rahoitustilanne ja se, että on ehdottoman tärkeää, että Ukrainalla on resurssit Venäjän hyökkäyksen torjumiseen ja mahdollisuuksien mukaan jälleenrakentamiseen, unionin on aiheellista antaa lisätukea Ukrainan kiireellisiin rahoitustarpeisiin vastaamiseksi ja IMF:n ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi. Tätä varten on aiheellista perustaa väline unionin tuen antamiseksi Ukrainalle vuosina 2026 ja 2027 lainana, jäljempänä ’Ukrainan tukilaina’, joka on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän maksamilla sotakorvauksilla.

(16)

Ukrainan tukilainalla olisi annettava Ukrainalle rahoitusapua ennakoitavalla, jatkuvalla, hallitulla, joustavalla ja oikea-aikaisella tavalla, jotta Ukrainaa voidaan tukea sen rahoitus- ja puolustustarpeiden, erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuvien tarpeiden, täyttämisessä. Ukrainan tukilainalla olisi erityisesti tuettava Ukrainan makrotaloudellista vakautta ja helpotettava sen ulkoista rahoitusta sekä tuettava Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettia taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön avulla ja siten hankittava Ukrainalle laadullista sotilaallista etulyöntiasemaa.

(17)

Ukrainan tukilainalla olisi tietyin edellytyksin annettava Ukrainalle tukea lainana, jonka määrä on enintään 90 000 000 000 euroa. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti komission olisi asetettava Ukrainan tukilaina Ukrainan saataville maksuerissä, jotka voidaan suorittaa yhdessä tai useammassa osaerässä.

(18)

Ukrainalle Ukrainan tukilainan muodossa annettavan tuen ennakkoehtona olisi oltava, että Ukraina ylläpitää ja kunnioittaa edelleen toimivan demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä ja oikeusvaltioperiaate, ja takaa ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ihmisoikeuksien, kunnioittamisen. Oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämiseen ja kunnioittamiseen olisi sisällyttävä korruption torjunta.

(19)

Ukrainan tukilainan puitteissa saatavilla oleva rahoituksellinen ja taloudellinen apu olisi asetettava Ukrainan saataville sen rahoitustarpeiden mukaan. Tätä varten Ukrainan olisi toimitettava rahoitustarpeitaan ja -lähteitään koskeva Ukrainan rahoitusstrategia. Ukrainan rahoitusstrategiaan olisi sisällyttävä tärkeimmät tiedot Ukrainan talousarviosta, rahoitus- ja taloustilanteesta sekä tuesta, jota Ukraina saa kansainväliseltä yhteisöltä.

(20)

Komission olisi arvioitava Ukrainan rahoitusstrategia ilman aiheetonta viivytystä ja toimittava tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa. Kun otetaan huomioon, että Ukraina tarvitsee huomattavan paljon sekä budjettitukea että puolustusteollisuuden kapasiteettiin liittyvää apua ja että joillakin ulkoisilla kumppaneilla on rajoitteita tuen antamisen suhteen, on aiheellista vahvistaa Ukrainan tukilainan ohjeellinen jakautuminen näiden kahden rahoitustarpeen kesken. Samalla kun varmistetaan, että IMF:n vuodeksi 2026 laskemat Ukrainan rahoitustarpeet otetaan kaikilta osin huomioon, kyseisen jaon olisi oltava suuntaa-antava, jotta voidaan ottaa huomioon Ukrainan rahoitustarpeisiin mahdollisesti vaikuttavat muuttuvat olosuhteet, ja varmistaa, että näihin tarpeisiin vastataan edelleen ennakoitavalla, jatkuvalla, hallitulla, joustavalla ja oikea-aikaisella tavalla. Arvioidessaan Ukrainan rahoitusstrategiaa komission olisi otettava huomioon odotettavissa olevan ulkoisen rahoitusvajeen ja kyseisen ohjeellisen jaon keskinäinen vastaavuus.

(21)

Koska käyttöön otettavien toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksen pohjalta. Neuvoston olisi hyväksyttävä arvio Ukrainan rahoitusstrategiasta täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään ilman aiheetonta viivytystä. Kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä olisi määritettävä Ukrainan saataville sen rahoitusstrategian täytäntöönpanoa varten asetettavan avun määrä, mukaan lukien budjettituen määrä ja määrä, jolla tuetaan Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettia.

(22)

Ukrainan tukemiseksi sen rahoitustarpeiden täyttämisessä olisi asetettava saataville rahoituksellista ja taloudellista apua budjettituen muodossa. Tämän asetuksen mukaisen rahoituksellisen ja taloudellisen avun olisi annettava merkittävä panos Ukrainan sodanjälkeiseen talouden elpymiseen, pitkän aikavälin kasvuun ja vaurauteen, joilla kaikilla on tärkeä rooli tulevassa rauhansopimuksessa. Jotta voidaan varmistaa joustavuus näihin tarpeisiin vastaamisessa, on aiheellista käyttää useita toimitustapoja, jolloin tukea olisi voitava myöntää makrotaloudellisena rahoitusapuna ja asetuksen (EU) 2024/792 III luvun mukaisesti toteutettavana lainana.

(23)

Koska Ukrainan tukiväline on keskipitkän aikavälin väline, jonka tavoitteena on tukea Ukrainan elpymistä ja jälleenrakentamista, asteittaista yhdentymistä sisämarkkinoihin sekä muun muassa sellaisten poliittisten, institutionaalisten, oikeudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten hyväksymistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat tarpeen unionin arvoihin mukautumiseksi ja unionin sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja käytäntöihin, jäljempänä ’unionin säännöstö’, mukautumiseksi asteittain, tulevaa unionin jäsenyyttä silmällä pitäen, ja siten edistää keskinäistä vakautta, turvallisuutta, rauhaa, vaurautta ja kestävyyttä. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että Ukrainan tukilainasta saatavat määrät käytetään Ukrainan tukivälineen kautta. Asetuksen (EU) 2024/792 III luvussa säädetään Ukrainalle myönnettävästä rahoituksesta, jos Ukrainan uudistus- ja investointiohjelman vahvistavassa Ukraina-suunnitelmassa asetetut ehdot täyttyvät tyydyttävästi. Ukraina-suunnitelmaa olisi päivitettävä tällaisen täydentävän budjettituen huomioon ottamiseksi, myös toimenpiteillä oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan vahvistamiseksi.

(24)

Makrotaloudellinen rahoitusapu olisi kytkettävä politiikkaa koskeviin ehtoihin, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhteisymmärryspöytäkirjaan olisi sisällyttävä Ukrainan vahvoja ja kunnianhimoisia uudistussitoumuksia, mukaan lukien sitoumukset, joilla pyritään erityisesti tehostamaan tulonhankintaa Ukrainan rahoitustarpeiden tukemiseksi ja puuttumaan julkisen talouden korruption perimmäisiin syihin, myös parantamalla julkisten menojen kestävyyttä ja laatua sekä lisäämällä julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta. Ukrainan olisi voitava käyttää tällaista makrotaloudellista rahoitusapua, kun se rahoittaa korvauksia niille henkilöille, joille on koitunut vahinkoa Venäjän laittomista toimista, myös Euroopan neuvoston yhteyteen perustetun Ukrainan vaadekomission kautta. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä, jolla hyväksytään Ukrainan rahoitusstrategian arviointi, olisi vahvistettava makrotaloudellisen rahoitusavun erien enimmäismäärä ja ohjeellinen arvo. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti kyseisen makrotaloudellisen rahoitusavun eriä olisi lähtökohtaisesti oltava enintään neljä, jotta Ukrainan viranomaisten on helpompi hallita likviditeettiä ja jotta voidaan varmistaa ennakoitavuus.

(25)

Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan makrotaloudellisen rahoitusavun ehdoista Ukrainan viranomaisten kanssa osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean, jäljempänä ’komitea’, valvonnassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti. Kun otetaan huomioon avun mahdollisesti huomattava vaikutus, on asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 määriteltyä tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon Ukrainan tukilainan määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja Ukrainan tukilainan pienentämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(26)

Ukrainan tukilainalla olisi annettava rahoituksellista ja taloudellista apua Ukrainalle sotaa käyvänä valtiona, jonka rahoitusvakaus liittyy erottamattomasti sen kykyyn puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan ja on riippuvainen siitä. Tämä oikeuttaa sen, että tietty määrä Ukrainalle annettavasta rahoituksellisesta ja taloudellisesta avusta käytetään parantamaan Ukrainan valmiuksia selviytyä talousarviotarpeista, jotka liittyvät Ukrainan valmiuksiin vahvistaa puolustustaan ja sotilaallisia suorituskykyjään, mikä edistää Ukrainan laadullisen sotilaallisen etulyöntiaseman aikaansaamista. Kyseisellä rahoituksellisella ja taloudellisella avulla olisi pyrittävä antamaan Ukrainalle mahdollisuus toteuttaa kiireellisiä ja tuntuvia julkisia investointeja, joilla tuetaan Ukrainan puolustusteollisuutta ja helpotetaan sen yhdentymistä Euroopan puolustusteollisuuteen vallitsevassa kriisitilanteessa ja sen jälkeen. Kyseisellä rahoituksellisella ja taloudellisella avulla olisi erityisesti edistettävä Ukrainan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan jälleenrakentamista, elpymistä ja nykyaikaistamista Ukrainan puolustusteollisen valmiuden lisäämiseksi unionin ja Ukrainan välisen yhteistyön avulla ottaen huomioon Ukrainan asteittainen tuleva yhdentyminen Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan ja tukemalla puolustustarvikkeiden ja muiden puolustustarkoituksiin käytettävien tuotteiden oikea-aikaista saatavuutta.

(27)

Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemiseen tarkoitettua rahoituksellista ja taloudellista apua olisi asetettava saataville sellaisia toimia, menoja ja toimenpiteitä varten, jotka liittyvät tietyt tukikelpoisuusvaatimukset täyttäviin puolustustarvikkeisiin tai muihin puolustustarkoituksiin käytettäviin tuotteisiin. Jotta Ukrainan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa voitaisiin vahvistaa kiireellisesti tehokkaalla ja autonomisella tavalla, kyseiset tukikelpoisuusvaatimukset olisi jäsenneltävä siten, että toimet, menot ja toimenpiteet, joilla tuetaan Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettia, suunnataan Ukrainan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan jälleenrakentamiseen, elvyttämiseen ja nykyaikaistamiseen ottaen huomioon sen tuleva asteittainen yhdentyminen Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan. Kun tässä yhteydessä tarkastellaan, ovatko valmistajat kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa, määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä.

(28)

Jotta Ukraina voisi käyttää rahoituksellista ja taloudellista apua olosuhteisiin parhaiten soveltuvalla tavalla, sille on aiheellista antaa mahdollisuus käyttää varoja Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemiseen erilaisilla täytäntöönpanomenetelmillä, joissa otetaan huomioon tarpeiden monitahoisuus. Varoista voidaan rahoittaa myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2025/2643 (13) perustettua Ukrainan tukemiseen tarkoitettua välinettä, asetuksella (EU) 2024/792 perustettua Ukrainan investointikehystä kaksikäyttötuotteiden osalta tai muita unionin ohjelmia. Lisäksi Ukrainan olisi voitava toteuttaa varojen avulla laajoja toimenpiteitä puolustustarvikkeiden kysynnän osalta, jotta voidaan luoda asianmukaiset olosuhteet, joilla kannustetaan mittaviin investointeihin tuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja uusien tuotteiden kehittämiseksi. Sen vuoksi Ukrainan olisi voitava käyttää varoja mittavien puolustustuotehankintojen käynnistämiseen Ukrainan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta ja Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta neuvoston asetuksella (EU) 2025/1106 (14) perustetun Euroopan turvallisuutta edistävän välineen, jäljempänä ’SAFE-väline’, tai, riippuen vahvistamisista, muiden täytäntöönpanomenetelmien mukaisilla hankinnoilla.

(29)

Tiettyihin puolustustarvikkeisiin, joiden perustana olevat teknologiat eivät ole laajasti saatavilla unionissa ja joita voi olla vaikea korvata laajamittaisesti, kuten ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmiin ja strategisiin edellytyksiin, olisi sovellettava lisävaatimuksia, jotta voidaan varmistaa, että Ukrainan asevoimilla on kyseisten tarvikkeiden osalta toimintavapaus ilman kolmansien maiden asettamia rajoituksia. Tällaisten puolustustarvikkeiden osalta valmistajalla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus päättää hankkimiensa puolustustarvikkeiden ominaisuuksien määrittelystä, mukauttamisesta tai kehittämisestä ilman kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen asettamia rajoituksia, mukaan lukien laillinen oikeus korvata tai poistaa sellaisia komponentteja, joihin sovelletaan kolmansien maiden tai kolmansien maiden yhteisöjen asettamia rajoituksia.

(30)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen sujuva täytäntöönpano yhdessä SAFE-välineen kanssa, on aiheellista soveltaa samanlaisia tukikelpoisuusvaatimuksia. SAFE-välineellä tuetaan asetuksessa (EU) 2025/1106 määriteltyjen puolustustarvikkeiden hankintaa. Neuvosto on hyväksynyt luokkiin 1 ja 2 kuuluvien tuotteiden luettelon, joka on osoittautunut riittävän kattavaksi, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden tarvitsemien tuotteiden hankintaa, mukaan lukien ilmakäyttöiset alustat. Koska tilanne taistelukentällä muuttuu jatkuvasti, on olennaisen tärkeää välttää se, että tuettavien tuotteiden luettelolla rajoitettaisiin Ukrainan mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa apua. Kun otetaan huomioon, että Ukraina on sotaa käyvä maa, jonka kyky puolustaa aluettaan saattaa riippua tietyn tuotteen saatavuudesta hyvin lyhyellä aikavälillä, Ukrainan olisi sallittava hankkia tuotteita, jotka eivät täytä näitä tukikelpoisuusvaatimuksia, jos vastaavaa tuotetta ei ole saatavilla hankintamenettelyjen kautta tai jos tuotteen toimittamiselle on kiireellinen tarve. Tähän voivat sisältyä muun muassa ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät, mukaan lukien torjuntaohjukset, taistelukoneiden ampumatarvikkeet ja varaosat sekä syväiskuvalmiudet. Kaikkien poikkeusten osalta tuotteen toimitusajan olisi oltava oikeassa suhteessa tilanteen kiireellisyyteen ja Ukrainan välittömiin operatiivisiin tarpeisiin. Tätä varten Ukrainan olisi toimitettava komissiolle kohtuudella käytettävissään olevat tiedot osoittaakseen, että poikkeus on tarpeen, koska Ukrainan tarpeet ovat sodan aikana niin kiireellisiä, että Ukrainalta ei olisi edellytettävä laajan markkinatutkimuksen toteuttamista. Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava tutkimaan tällaiset poikkeuspyynnöt komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kun otetaan huomioon avun mahdollisesti huomattava vaikutus, on asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 määriteltyä tarkastelumenettelyä. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen ja puolustustarvikkeiden oikea-aikaisen saatavuuden tarpeen vuoksi on aiheellista vedota asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun asianmukaisesti perusteltuun tapaukseen, jotta komitea voi antaa lausuntonsa määräajassa, jonka komitean puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Tarvittaessa olisi käytettävä mainitun asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kirjallista menettelyä.

(31)

Jotta kolmannet maat voisivat osallistua Ukrainalle annettavaan apuun ja samalla turvattaisiin unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusedut ja otettaisiin huomioon SAFE-välineen mukaiset voimassa olevat sopimukset, on aiheellista säätää mahdollisuudesta laajentaa tukikelpoisuusvaatimukset koskemaan muita kolmansia maita kuin Ukrainaa ja ETA:n EFTA-valtioita silloin kun nämä maat eivät toimi vastoin unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja, edellyttäen että kyseiset kolmannet maat ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen asetuksen (EU) 2025/1106 17 artiklan mukaisesti, tai, jos ne eivät ole tehneet tällaista sopimusta, edellyttäen että kyseiset maat ovat sopineet turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta unionin kanssa, antavat merkittävää taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle ja tarjoavat oikeudenmukaisen ja oikeasuhteisen rahoitusosuuden, samalla kun noudatetaan periaatetta, jonka mukaan kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten on perustuttava oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon ja kolmannella maalla ei tulisi olla samoja oikeuksia eikä samoja etuja kuin osallistuvalla jäsenvaltiolla. Tällainen mahdollisuus olisi sen vuoksi rajoitettava koskemaan tiettyjä puolustustarvikkeita ottaen huomioon Ukrainan välittömät operatiiviset tarpeet ja keskittyen erityisesti ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmiin, ampumatarvikkeisiin ja ohjuksiin, drooneihin ja niihin liittyviin droonien torjuntajärjestelmiin, tykistöjärjestelmiin, mukaan lukien kaukovaikuttamiskyvyt, ja strategisiin edellytyksiin, kuten strateginen ilmakuljetus, ilmatankkaus ja C4ISTAR-järjestelmät sekä avaruusresurssit ja -palvelut.

(32)

Niiden kolmansien maiden osalta, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen asetuksen (EU) 2025/1106 17 artiklan mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (15) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(33)

Kun otetaan huomioon käyttöön otettujen toimenpiteiden rahoitusvaikutusten merkitys ja jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin ulkoisen toiminnan eri alojen välillä, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava sellaisen komission ehdotuksen pohjalta, joka koskee mahdollisuutta laajentaa tukikelpoisuussäännöt koskemaan kolmansia maita, jotka eivät ole tehneet unionin kanssa sopimusta asetuksen (EU) 2025/1106 17 artiklan mukaisesti. Neuvoston olisi toimittava antamalla täytäntöönpanopäätös, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään ilman aiheetonta viivytystä. Kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä olisi määritettävä kunkin kolmannen maan osalta, mitkä puolustustarvikkeet asetetaan Ukrainan saataville, ottaen huomioon kyseisen kolmannen maan rahoitusosuuden määrä ja Ukrainalle annettavan taloudellisen ja sotilaallisen tuen aste.

(34)

Tämä asetus ei rajoita sellaisen sovellettavan kansainvälisen oikeuden soveltamista, jolla kielletään tiettyjen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto.

(35)

Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemiseen tarkoitetun avun täytäntöönpanossa olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (16) 223 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja moitteettoman varainhoidon periaatteita, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen. Tätä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset voidaan sisällyttää komission ja Ukrainan välillä allekirjoitettavaan järjestelyyn. Lisäksi Ukrainan olisi avattava puolustusteollisuutensa kapasiteetin tukemiseksi saadun rahoituksellisen ja taloudellisen avun hallinnointia varten yksi tili, jonka kautta apua hallinnoidaan, ja komission olisi voitava seurata kyseistä tiliä.

(36)

Tukeakseen Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettiin tarkoitetun avun täytäntöönpanoa komission olisi perustettava Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettia käsittelevä asiantuntijaryhmä. Kyseisen asiantuntijaryhmän olisi annettava komissiolle neuvontaa asioissa, jotka liittyvät Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemista varten annettavaan apuun.

(37)

Komission olisi seurattava Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemista varten annettavan avun täytäntöönpanoa, erityisesti tuotteiden toimittamista. Tätä varten olisi otettava käyttöön useita seurantajärjestelyjä erilaisia täytäntöönpanomenetelmiä varten.

(38)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY (17) koskee muun muassa sellaisen asianmukaisen lainsäädäntökehyksen luomista, jossa käsitellään hankintasopimusten tekemistä koskevien menettelyjen yhteensovittamista, jotta nämä sopimukset täyttävät jäsenvaltioiden turvallisuusvaatimukset ja Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvat velvoitteet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi direktiivissä 2009/81/EY annetaan varsinkin kriisitilanteisiin puuttumiseksi erityissäännöksiä, joita sovelletaan kriisistä johtuvissa kiireellisissä tilanteissa, kuten tarjousten vastaanottamisen määräaikojen lyhentäminen ja mahdollisuus käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta ennalta hankintailmoitusta. Tietyissä kiireellisissä tapauksissa kyseiset säännöt saattavat kuitenkin olla riittämättömiä, erityisesti jos kriisistä johtuvaan kiireellisyyteen voidaan puuttua vain siten, että Ukraina ja vähintään yksi osallistuva jäsenvaltio osallistuu yhteistoiminnalliseen hankintaan. Näissä tapauksissa usein ainoa ratkaisu kyseisten maiden turvallisuusetujen varmistamiseksi on avata olemassa oleva osallistuvan jäsenvaltion puitejärjestely tai -sopimus Ukrainan hankintaviranomaisille, vaikka Ukraina ei olisi ollut sen alkuperäinen osapuoli ja vaikka kyseisestä mahdollisuudesta ei ollut määrätty alkuperäisessä puitejärjestelyssä tai -sopimuksessa. Koska näistä mahdollisuuksista ei säädetä direktiivissä 2009/81/EY tämän asetuksen voimaantulohetkellä, tässä asetuksessa säädetään mahdollisuudesta täydentää kyseistä direktiiviä tai poiketa siitä nykyisessä Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuvassa kriisitilanteessa edellyttäen, että puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen tehneen yrityksen suostumus saadaan. Ukrainaa koskevien lisämäärien osalta Ukrainan hankintaviranomaisiin olisi sovellettava samoja ehtoja kuin alkuperäisen puitejärjestelyn tai -sopimuksen tehneeseen alkuperäiseen hankintaviranomaiseen. Lisäksi olisi toteutettava asianmukaisia läpinäkyvyyttä koskevia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki asiasta mahdollisesti kiinnostuneet osapuolet saavat siitä tiedon.

(39)

SAFE-välineestä myönnetään taloudellista apua jäsenvaltioille, jotta ne voivat toteuttaa kiireellisiä ja merkittäviä julkisia investointeja Euroopan puolustusteollisuuden tukemiseksi vastatakseen unionin turvallisuustilanteen jyrkästä heikentymisestä johtuvaan kriisitilanteeseen. Unioni on tällä välineellä alkanut tukea jäsenvaltioita, jotta ne voivat tehdä tilauksia nopeasti, ja kannustanut puolustusteollisuutta investoimaan hyvin lyhyellä aikavälillä tuotantokapasiteetin vahvistamiseen, jotta jäsenvaltioiden tarpeet saadaan tyydytettyä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tällä asetuksella olisi tuettava sitä, että Ukrainan tilaukset kohdistuvat Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan, jotta voidaan tukea yhteistyötä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan ja Ukrainan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan välillä. Näin poikkeuksellisen suuri monenlaisten puolustustarvikkeiden kysyntä aiheuttaa välittömän riskin vakavasta kielteisestä vaikutuksesta sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Kun otetaan huomioon Ukrainan erityistilanne, kyseisen riskin torjumiseksi ja tämän asetuksen tavoite huomioiden unionin tasolla toteutettavat priorisointitoimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan asianomaisten puolustustarvikkeiden saatavuus, voivat osoittautua välttämättömiksi, kun varmistetaan puolustustarvikkeiden sisämarkkinoiden ja niiden toimitusketjujen moitteeton toiminta. Tässä yhteydessä komission olisi voitava käyttää osallistuvan jäsenvaltion pyynnöstä ensisijaisiksi luokiteltuja pyyntöjä puolustustarvikkeiden tarjonnan helpottamista varten, jotta tämän asetuksen tavoite voidaan saavuttaa.

(40)

Ensisijaisiksi luokiteltuihin pyyntöihin olisi kuuluttava komission osallistuvan jäsenvaltion aloitteesta unioniin sijoittautuneille asianomaisille talouden toimijoille esittämät pyynnöt hyväksyä tai asettaa etusijalle kriisin kannalta olennaisten tuotteiden tilaukset. Ensisijaisiksi luokiteltuja pyyntöjä olisi käytettävä vain silloin, kun se on tarpeen ja oikeasuhteista sen varmistamiseksi, että puolustusalan toimitusketjut voivat toimia normaalisti; kyseisillä pyynnöillä olisi pyrittävä tukemaan Ukrainaa, jolla on vakavia vaikeuksia joko puolustustarvikkeita koskevan tilauksen tekemisessä tai niiden toimittamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanossa. Talouden toimijoilla olisi oltava mahdollisuus kieltäytyä siitä, että niille esitetään ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö. Ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö olisi tehtävä objektiivisten, tosiasioihin perustuvien, mitattavissa olevien ja perusteltujen tietojen perusteella. Siinä olisi otettava huomioon yritysten oikeutetut edut sekä kustannukset ja toimet, joita tuotantojärjestyksen muuttaminen edellyttää. Kun ensisijaiseksi luokiteltu pyyntö hyväksytään, sen täyttämistä koskevan velvoitteen olisi oltava etusijalla muihin yksityis- tai julkisoikeuden mukaisiin suoritevelvoitteisiin nähden. Koska on tärkeää varmistaa sellaisten puolustustarvikkeiden toimitukset, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia sisämarkkinoiden ja niiden toimitusketjujen moitteettoman toiminnan kannalta, ensisijaiseksi luokitellun pyynnön täyttämistä koskevan velvoitteen noudattaminen ei saisi aiheuttaa kolmansille osapuolille vastuuvelvollisuutta vahingoista, jotka voivat johtua jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien sopimusvelvoitteiden rikkomisesta, siltä osin kuin sopimusvelvoitteiden rikkominen on ollut tarpeen toimeksiannon mukaisen priorisoinnin noudattamiseksi. Jos talouden toimija on nimenomaisesti hyväksynyt ensisijaiseksi luokitellun pyynnön ja komissio on tällaisen hyväksynnän jälkeen hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksen, talouden toimijan olisi täytettävä kaikki kyseisen täytäntöönpanosäädöksen ehdot. Jos talouden toimija ei noudata täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuja edellytyksiä, sen olisi menetettävä vapautus sopimusperusteisesta vastuusta. Jos noudattamatta jättäminen on tahallista tai johtuu törkeästä huolimattomuudesta, komission olisi voitava määrätä asianomaiselle talouden toimijalle sakko suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

(41)

Koska budjettitukeen ja Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemiseen olisi asetettava saataville tietyt määrät, molempien täytäntöönpanossa olisi varmistettava johdonmukaisuus ja täydentävyys.

(42)

Tätä asetusta olisi sovellettava sen vaikuttamatta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

(43)

Tätä asetusta ei sovelleta jäsenvaltioihin, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön. Tässä yhteydessä olisi muistettava, että tiettyjen jäsenvaltioiden jättäytyminen tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle ei vapauta niitä velvoitteesta varmistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tähtäävän unionin säännöstön, myös neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (18), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (19), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20), asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 ja soveltuvin osin neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (21), täytäntöönpano täydessä laajuudessaan. Kyseisten jäsenvaltioiden ja niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien taloudellisten yksiköiden olisi sen vuoksi tehtävä täyttä yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, komission ja tapauksen mukaan Euroopan syyttäjänviraston, jäljempänä ’EPPO’, kanssa niiden käyttäessä toimivaltaansa.

(44)

Komission ja Ukrainan viranomaisten välillä tehtävän Ukrainan tukilainasopimuksen olisi sisällettävä määräyksiä, jotka ovat yhdenmukaisia niiden oikeuksien, vastuiden ja velvoitteiden kanssa, jotka on vahvistettu unionin ja Ukrainan allekirjoittamassa asetuksen (EU) 2024/792 9 artiklassa tarkoitetussa, Ukrainan tukivälineen puitteissa tehdyssä ja 20 päivänä kesäkuuta 2024 voimaan tulleessa puitesopimuksessa. Kyseisillä määräyksillä varmistetaan, että Ukrainan tukilainaan liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi Ukrainan tukilainasopimuksessa myönnetään asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 mukaisesti komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja tilanteen niin vaatiessa EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, myös niiltä kolmansilta osapuolilta, jotka osallistuvat unionin varojen hoitamiseen Ukrainan tukilainan saatavuusaikana ja sen jälkeen. Ukrainan olisi myös ilmoitettava komissiolle varojen käyttöön liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista Ukrainan tukivälineen mukaisessa puitesopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

(45)

Koska Venäjän Ukrainan vastainen hyökkäyssota on aiheuttanut Ukrainalle vaikean tilanteen ja jotta Ukrainaa voidaan tukea pitkän aikavälin vakausuralla, unionin on aiheellista myöntää Ukrainan tukilaina lainana, johon liittyy rajoitettu vastuu ja joka erääntyy maksettavaksi, kun Ukraina saa Venäjältä rahavaroja tai muita kuin rahavaroja sotakorvauksina, hyvityksinä tai muuna taloudellisena korvauksena, alueluovutuksia lukuun ottamatta.

(46)

Ukrainan tukilainan varojen vapauttamisen ehtona olisi oltava, että komissio antaa myönteisen arvion Ukrainan esittämästä rahoituspyynnöstä. Makrotaloudellisen rahoitusavun ehtojen arviointi ei saisi vaikuttaa muiden unionin ohjelmien ja välineiden ehtojen täyttymisen arviointiin. Jotta Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetin tukemiseen voidaan antaa apua, varojen vapauttamisen ehtona olisi oltava sopimukset toimista, menoista ja toimenpiteistä, joilla tuetaan puolustustarvikkeisiin tai muihin puolustustarkoituksiin käytettäviin tuotteisiin liittyvää Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteettia.

(47)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännökset Ukrainan tukilainan rahoittamiseksi.

(48)

Ukrainan rahoitustarpeet huomioon ottaen on aiheellista järjestää rahoitusapu asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 224 artiklassa säädetyn hajautetun rahoitusstrategian mukaisesti.

(49)

Eurooppa-neuvoston 18 päivänä joulukuuta 2025 pidetyn kokouksen yhteydessä 25 valtion- tai hallitusten johtajan antaman vahvan tuen mukaisesti Ukrainan olisi maksettava Ukrainan tukilaina takaisin, kun Venäjältä on saatu korvauksia, ja unioni varaa itselleen oikeuden käyttää unionissa pysäytettyjä Venäjän varoja lainan takaisinmaksuun noudattaen kaikilta osin unionin ja kansainvälistä oikeutta.

(50)

Poiketen siitä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (22) 31 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen mukaisista lainoista johtuvaa rahoitusvastuuta ei tulisi tukea kyseisellä asetuksella perustetulla ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä. Tämän asetuksen mukaisesti lainojen muodossa myönnetyn tuen olisi oltava asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 223 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusapua. Kun otetaan huomioon taloudelliset riskit ja takausten antaminen, tämän asetuksen mukaisesti lainojen muodossa annettavaa tukea varten ei muodostettaisi varauksia, koska se on tarkoitus taata yli enimmäismäärien, ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 214 artiklan 1 kohdassa säädetään, sille ei vahvistettaisi rahoitusastetta.

(51)

Kun otetaan huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttama Ukrainan tilanne ja jotta Ukrainaa tuettaisiin sen pitkän aikavälin vakausuralla, on aiheellista poiketa asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 223 artiklan 4 kohdan e alakohdasta, jotta unionilla on mahdollisuus myöntää lainanottokustannuksiin tukea niiden kustannusten kattamiseksi, joista Ukraina muutoin vastaisi. Näihin kustannuksiin sisältyvät velanhoitokustannukset (rahoituskustannukset ja likviditeetinhallintakustannukset) ja asiaan liittyvät hallintokustannukset. Lainanottokustannuksiin myönnettävän tuen katsotaan olevan asianmukainen keino varmistaa asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 223 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Ukrainan tukilainan mukaisen tuen vaikuttavuus, erityisesti jottei Ukrainan julkiseen talouteen kohdistuisi lisäpaineita.

(52)

Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan mukaisesti vastattava tiiviimmästä yhteistyöstä aiheutuvista muista kuin toimielinten hallintomenoista. Tätä varten jäsenvaltioilla, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön, olisi oltava oikeus neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (23) 11 artiklan mukaiseen mukautukseen unionin talousarviosta rahoitettavien toimintamenojen, erityisesti velanhoitokustannusten, ja vakuuden maksamista koskevien vaatimusten osalta. Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta toimielimille aiheutuvat hallintomenot olisi katettava unionin talousarviosta tekemättä mukautuksia niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön.

(53)

Komission olisi hallinnoitava tämän asetuksen nojalla annettavaa unionin tukea Ukrainalle.

(54)

Ukrainan tukilainan muodossa Ukrainalle annettavan tuen olisi oltava Ukrainan tukivälineen nojalla annetun unionin tuen lisänä ja täydennettävä sitä. Komission olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä minimoimaan Ukrainalle hallinnoinnista ja raportoinnista aiheutuva rasitus.

(55)

Komission olisi tarvittaessa otettava asianmukaisesti huomioon neuvoston päätös 2010/427/EU (24) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon rooli.

(56)

Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan olisi voitava pyytää komissiota keskustelemaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä Ukrainan tukilainaa koskevassa vuoropuhelussa. Komission olisi otettava huomioon Ukrainan tukilainaa koskevan vuoropuhelun yhteydessä esiin tulevat seikat, myös Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jos niitä annetaan.

(57)

Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän asetuksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja tämän asetuksen nojalla Ukrainalle myönnettävän unionin avun toteuttamisesta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(58)

Jotta voidaan varmistaa tällä asetuksella perustettujen järjestelyjen toimivuuden jatkuvuus, komission olisi tarkasteltava säännöllisesti järjestelyjen riittävyyttä ja raportoitava siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden takaamiseksi.

(59)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(60)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli antaa Ukrainalle rahoituksellista ja taloudellista apua vuosiksi 2026 ja 2027 ennakoitavalla, jatkuvalla, hallitulla ja oikea-aikaisella tavalla tukeakseen Ukrainaa Venäjän sitä vastaan käymästä hyökkäyssodasta johtuvien taloudellisten tarpeiden kattamisessa, vaan tavoite voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa, tarvittaessa tiiviimmän yhteistyön avulla, toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(61)

Venäjän provosoimaton ja perusteeton Ukrainan vastainen hyökkäyssota on aiheuttanut poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät asiasta kiireellisen, ja sen vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(62)

Ukrainan tilanne huomioon ottaen tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,