32013D0732

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Täytäntöönpanopäätös - 2013/732 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32013D0732

2013/732/EU: Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013 , teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten kloorialkalin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien laatimisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 8589) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 332, 11.12.2013, p. 34–48 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2013/732/oj

HTML

PDF

Official Journal

11.12.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 332/34

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2013,

teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten kloorialkalin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien päätelmien laatimisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 8589)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2013/732/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

sekä katso seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio järjestää tietojenvaihdon jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden, ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen ja komission välillä helpottaakseen kyseisen direktiivin 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vertailuasiakirjojen laatimista.

(2)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 2 kohdan mukaan tietoja on vaihdettava erityisesti seuraavista asioista: laitosten ja tekniikkojen tehokkuus päästöjen kannalta (tarvittaessa lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvoina sekä niihin liittyvät vertailuolosuhteet), raaka-aineiden ominaisuudet ja kulutus, vedenkulutus, energian käyttö, jätteen tuottaminen, käytetyt tekniikat ja niihin liittyvä tarkkailu, kokonaisympäristövaikutukset, taloudellinen ja tekninen toteutuskelpoisuus ja niiden kehitys, paras käytettävissä oleva tekniikka ja uudet tekniikat, jotka yksilöidään mainitun direktiivin 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittujen kysymysten tarkastelun jälkeen.

(3)

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdassa määritellyt BAT-päätelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan tärkein osa, jossa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet.

(4)	Direktiivin 2010/75/EU 14 artiklan 3 kohdan mukaan BAT-päätelmät otetaan lähtökohdaksi määritettäessä lupaehtoja laitoksille, joista säädetään mainitun direktiivin II luvussa.

(5)

Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että toimivaltainen viranomainen vahvistaa päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä.

(6)

Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetään 15 artiklan 3 kohdassa säädetyistä vaatimuksista myönnettävistä poikkeuksista, joita voidaan soveltaa ainoastaan, jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisten päästötasojen saavuttaminen johtaisi kyseessä olevan laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi suhteettoman suuriin kustannuksiin ympäristöhyötyihin verrattuna.

(7)	Direktiivin 2010/75/EU 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen luvassa määrättyjen tarkkailuvaatimusten on perustuttava BAT-päätelmissä kuvattuihin tarkkailua koskeviin päätelmiin.

(8)

Direktiivin 2010/75/EU 21 artiklan 3 kohdan mukaan neljän vuoden kuluessa siitä, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu, toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava uudelleen kaikkia lupaehtoja ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle sekä varmistettava, että laitos on kyseisten lupaehtojen mukainen.

(9)

Tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2) perustettiin foorumi, joka koostuu jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajista.

(10)	Komissio sai 6 päivänä kesäkuuta 2013 kyseiseltä foorumilta direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausunnon kloorialkalin valmistusta koskevan BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä ja asetti sen julkisesti saataville (3).

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kloorialkalin valmistusta koskevat BAT-päätelmät esitetään tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2) EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.

(3) https://circabc.europa.eu/w/browse/d4fbf23d-0da7-47fd-a954-0ada9ca91560

LIITE

KLOORIALKALIN TUOTANNON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

SOVELTAMISALA

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

MÄÄRITELMÄT

BAT-PÄÄTELMÄT

Kennotekniikka

Elohopeakennolaitosten poistaminen käytöstä tai muuntaminen

Jäteveden syntyminen

Energiatehokkuus

Päästöjen tarkkailu

Päästöt ilmaan

Päästöt veteen

Jätteiden syntyminen

Alueiden kunnostaminen

SANASTO

SOVELTAMISALA

Näitä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia päätelmiä (BAT-päätelmiä) sovelletaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 4 kohdan 2 alakohdan a alakohdassa ja 4 kohdan 2 alakohdan c alakohdassa yksilöityihin teollisiin toimintoihin, eli kloorialkalikemikaalien (kloori, vety, kaliumhydroksidi ja natriumhydroksidi) valmistukseen suolaliuoksen elektrolyysin avulla.

Nämä BAT-päätelmät koskevat erityisesti seuraavia prosesseja ja toimintoja:

—	suolan varastointi,

—	suolaliuoksen valmistelu, puhdistus ja uudelleen kyllästäminen,

—	suolaliuoksen elektrolyysi,

—	natrium- ja kaliumhydroksidin väkevöinti, puhdistus, varastointi ja käsittely,

—	kloorin jäähdytys, kuivatus, puhdistus, paineistus, nesteytys, varastointi ja käsittely,

—	vedyn jäähdytys, puhdistus, paineistus, varastointi ja käsittely,

—	elohopeakennolaitosten muuntaminen membraanikennolaitoksiksi,

—	elohopeakennolaitosten käytöstä poistaminen,

—	kloorialkalin tuotantolaitosten kunnostaminen.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia toimintoja tai prosesseja:

—	suolahapon valmistaminen kloorista,

—	natriumkloraatin valmistaminen elektrolyysillä; tätä käsitellään BAT-vertailuasiakirjassa ”Epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus – kiinteät ja muut” (Large Volume Inorganic Chemicals – Solids and Other Industry),

—	alkalin ja alkalisten maametallien ja kloorin tuotantoon tarkoitettujen sulien suolojen elektrolyysi; tätä käsitellään BAT-vertailuasiakirjassa ”Muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus” (Non-ferrous Metals Industries),

—	erikoistuotteiden, kuten alkoholaattien, ditioniittien ja alkalimetallien, valmistus käyttämällä elohopeakennotekniikalla valmistettua alkalimetalliseosta.

—	kloorin, natriumhydroksidin ja kaliumhydroksidin tuotanto muilla prosesseilla kuin elektrolyysillä.

Näissä BAT-päätelmissä ei käsitellä seuraavia kloorialkalin tuotannon näkökohtia, koska niitä käsitellään BAT-vertailuasiakirjassa ”Jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa”:

—	jätevesien käsittely tuotantoketjun loppupään käsittelylaitoksessa,

—	ympäristöasioiden hallintajärjestelmät,

—	melupäästöt.

Muut näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta merkitykselliset BAT-vertailuasiakirjat:

Viiteasiakirja	Asia
Jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa	Jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät
Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset	Tekniikoiden taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset
Varastoinnin päästöt	Raaka-aineiden varastointi ja käsittely
Energiatehokkuus	Energiatehokkuuden yleisiä näkökohtia
Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät	Epäsuora jäähdytys vedellä
Suuret polttolaitokset	Polttolaitokset, joiden mitattu polttoaineteho on vähintään 50 MW
Yleiset tarkkailuperiaatteet	Päästöjen ja kulutuksen tarkkailun yleiset periaatteet
Jätteenpoltto	Jätteenpoltto
Jätteenkäsittelyteollisuus	Jätteenkäsittely

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole lakisääteisiä eivätkä tyhjentäviä. Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristönsuojelun taso.

Ellei toisin mainita, BAT-päätelmiä sovelletaan yleisesti.

Ilmaan joutuvia päästöjä koskevilla parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisilla päästötasoilla (BAT-AEL) tarkoitetaan:

—	pitoisuustasoja, jotka on ilmaistu ilmaan päässeiden aineiden massana jätekaasujen tilavuutta kohden vakio-olosuhteissa (273,15 K, 101,3 kPa) vesisisällön vähentämisen jälkeen mutta korjaamatta happisisältöä käyttäen yksikköä mg/m3.

Veteen joutuvia päästöjä koskevilla BAT-AEL-arvoilla tarkoitetaan näissä BAT-päätelmissä:

—	pitoisuustasoja ilmaistuina veteen päässeiden aineiden massana jäteveden tilavuutta kohden käyttäen yksikköä mg/l.

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite	Määritelmä
Uusi laitos	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitosalueella ensimmäistä kertaa käytetty laitos tai laitos, joka on rakennettu kokonaan uudelleen laitoksen olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Olemassa oleva laitos	Muu kuin uusi laitos.
Uusi kloorin nesteyttämislaitos	Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitosalueella ensimmäistä kertaa käytetty kloorin nesteytysyksikkö tai kloorin nesteytysyksikkö, joka on rakennettu kokonaan uudelleen näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.
Kloori ja klooridioksidi ilmaistuna Cl2:na	Kloorin (Cl2) ja klooridioksidin (ClO2) summa mitattuna yhdessä ja ilmaistuna Cl2:na.
Vapaa kloori, ilmaistuna Cl2:na	Liuenneen alkuainekloorin, hypokloriitin, hypokloorihapokkeen, liuenneen alkuainebromin, hypobromiitin ja hypobromihapon summa mitattuna yhdessä ja ilmaistuna Cl2:na.
Elohopea ilmaistuna Hg:nä	Kaikkien epäorgaanisten ja orgaanisten elohopealaatujen summa mitattuna yhdessä ja ilmaistuna Hg:nä.

BAT-PÄÄTELMÄT

1. Kennotekniikka

BAT 1: Kloorialkalin tuotannossa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä mainittua tekniikkaa. Elohopeamenetelmää ei voida pitää parhaana käytettävissä olevana tekniikkana missään olosuhteissa. Asbestia sisältävän diafragmamenetelmän käyttö ei ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

	Tekniikka	Kuvaus	Soveltaminen
a	Bipolaarinen membraanikennotekniikka	Membraanikennot koostuvat membraanin erottamasta anodista ja katodista. Bipolaarisessa konfiguraatiossa yksittäiset membraanikennot kytketään sähköisesti sarjaksi.	Sovelletaan yleisesti.
b	Monopolaarinen membraanikennotekniikka	Membraanikennot koostuvat kalvon erottamasta anodista ja katodista. Monopolaarisessa konfiguraatiossa yksittäiset membraanikennot kytketään sähköisesti rinnakkain.	Ei sovelleta uusiin laitoksiin, joiden kloorintuotantokapasiteetti on > 20 kilotonnia/vuosi.
c	Asbestiton diafragmakennotekniikka	Asbestittomat diafragmakennot koostuvat asbestittoman kalvon erottamasta anodista ja katodista. Yksittäiset diafragmakennot on kytketty sähköisesti sarjaan (bipolaarinen) tai rinnakkain (monopolaarinen).	Sovelletaan yleisesti.

2. Elohopeakennolaitosten poistaminen käytöstä tai muuntaminen

BAT 2: Elohopeapäästöjen ja elohopean saastuttamien jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi elohopeakennolaitosten käytöstä poistamisen tai muuntamisen yhteydessä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja toteuttaa käytöstä poistamista koskeva suunnitelma, joka kattaa seuraavat osatekijät:

i)	suunnitelman laatimisen ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa on oltava mukana henkilökuntaa, jolla on kokemusta aikaisemman laitoksen toiminnasta;

ii)	menettelyjen ja ohjeiden vahvistaminen täytäntöönpanon kaikkia vaiheita varten;

iii)	yksityiskohtaisen koulutuksen antaminen henkilöstölle, joilla ei ole lainkaan kokemusta elohopean käsittelystä, ja tällaisen henkilöstön valvontaa koskeva ohjelma;

iv)	talteen otettavan metallisen elohopean määrän määrittäminen ja arvio käsiteltävän jätteen määrästä ja sen sisältämän elohopeasaasteen määrästä;

työtilat, jotka on/ovat:

katettu;

b)	varustettu pehmeällä, kaltevalla ja läpäisemättömällä lattialla elohopearoiskeiden ohjaamiseksi keräyskaukaloon;

c)	valaistu hyvin;

d)	esteettömiä eikä niissä ole roskia, joihin elohopea voisi imeytyä;

e)	varustettu pesua varten tarkoitetulla vesipisteellä;

f)	liitetty jäteveden käsittelyjärjestelmään;

vi)

kennojen tyhjentäminen ja metallisen elohopean siirtäminen säiliöihin:

a)	järjestelmä pidetään mahdollisuuksien mukaan suljettuna;

b)	elohopea pestään;

c)	käytetään mahdollisuuksien mukaan painovoimaista siirtoa;

d)	poistetaan tarvittaessa elohopeasta kiinteät epäpuhtaudet;

e)	säiliöistä täytetään enintään 80 prosenttia niiden tilavuudesta;

f)	säiliöt suljetaan ilmatiiviisti täytön jälkeen;

g)	tyhjät kennot pestään ja täytetään sen jälkeen vedellä;

vii)

kaikkien purkutoimintojen suorittaminen seuraavilla tavoilla:

a)	laitteet puretaan mahdollisuuksien mukaan kuumaleikkauksen sijaan kylmäleikkauksella;

b)	saastuneet laitteet varastoidaan sopiville alueille;

c)	työalueen lattia pestään usein;

d)	elohopearoiskeet pestään nopeasti imulaitteilla, joissa on aktiivihiilisuodattimet;

e)	jätevirroista pidetään kirjanpitoa;

f)	elohopean saastuttama jäte erotetaan saastumattomasta jätteestä;

elohopean saastuttama purkujäte puhdistetaan mekaanisilla ja fysikaalisilla käsittelytekniikoilla (esimerkiksi pesu, ultraäänitärytys, imurit), kemiallisilla käsittelytekniikoilla (esimerkiksi pesu hypokloriitilla, klooratulla suolavesiliuoksella tai vetyperoksidilla) ja/tai lämpökäsittelytekniikoilla (esimerkiksi tislaus/hehkutus);

h)	saastuneet välineet käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen tai kierrätetään;

i)	kennohuonerakennus puhdistetaan niin, että seinät ja lattia pestään sekä pinnoitetaan tai maalataan sen jälkeen, jotta pinnat olisivat läpäisemättömiä mahdollista uudelleenkäyttöä silmällä pitäen;

j)	jäteveden käsittelyjärjestelmät puhdistetaan tai uudistetaan laitoksessa tai sen ympärillä;

työskentelytila rajataan ja tuuletusilma käsitellään, kun odotettavissa on suuria elohopeapitoisuuksia (esimerkiksi korkeapainepesun yhteydessä); tuuletusilman käsittelytekniikkoja ovat muun muassa imeyttäminen joditettuun tai rikitettyyn aktiivihiileen, pesu hypokloriitilla tai klooratulla suolavesiliuoksella tai kloorin lisääminen kiinteän dielohopeakloridin muodostamiseksi;

l)	elohopeaa sisältävä jätevesi, esimerkiksi suojavarusteiden pesemisestä syntyvän jätevesi, käsitellään;

m)	ilman, veden ja jätteiden elohopeapitoisuuksia tarkkaillaan, myös tarvittavan ajan purkamisen tai muuttamisen loppuunsaattamisen jälkeen;

viii)

metallinen elohopea voidaan tarvittaessa varastoida väliaikaisesti laitoksella varastoihin, jotka on/ovat:

a)	hyvin valaistuja ja vesitiiviitä;

b)	varustettu sopivilla sekundäärisillä säiliöillä, jotka kestävät 110 prosenttia minkä tahansa yksittäisen säiliön nestemäärästä;

c)	esteettömiä eikä niissä ole roskia, joihin elohopea voisi imeytyä;

d)	varustettu imulaitteilla, joissa on aktiivihiilisuodattimet;

e)	tarkastetaan säännöllisesti sekä silmämääräisesti että elohopean seurantalaitteilla;

ix)	tarvittaessa kuljetus, mahdollinen lisäkäsittely ja jätteenkäsittely.

BAT 3: Elohopeakennolaitosten käytöstä poistamisen tai muuntamisen aikana veteen pääsevien elohopeapäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä mainittua tekniikkaa.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Hapetus ja ioninvaihto	Hapettavia aineita, kuten hypokloriittia, klooria, tai vetyperoksidia käytetään muuntamaan elohopea kokonaisuudessaan sen hapettuneeseen muotoon, joka poistetaan myöhemmin ioninvaihtohartsilla.
b	Hapetus ja erotus	Hapettavia aineita, kuten hypokloriittia, klooria tai vetyperoksidia käytetään muuntamaan elohopea kokonaisuudessaan sen hapettuneeseen muotoon, joka poistetaan myöhemmin erottamalla se elohopeasulfidiksi ja suodattamalla se sen jälkeen.
c	Pelkistäminen ja imeyttäminen aktiivihiileen	Pelkistäviä aineita, kuten hydroksyyliamiini käytetään muuntamaan elohopea kokonaisuudessaan sen alkuainemuotoon, joka poistetaan myöhemmin yhteensulauttamalla ja ottamalla metallinen elohopea talteen ja imeyttämällä se aktiivihiileen.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä ympäristötehokkuuden taso (1) käytöstä poistamisen tai tekniikan muuttamisen aikana elohopeapäästöt veteen (ilmaistuna Hg:nä) mitattuna elohopeapitoisten vesien käsittely-yksikön jälkeen 3–15 μg/l virtaamapainoitteisena 24 tunnin keskiarvona, joka mitataan päivittäin. Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 7.

3. Jäteveden syntyminen

BAT 4: Jäteveden syntymisen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esiteltävien tekniikkojen yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Soveltaminen
a	Suolaliuoksen takaisinkierrätys	Elektrolyysikennojen laimentuneeseen suolaliuokseen imeytetään kiinteää suolaa tai siitä haihdutetaan nestettä. Liuos syötetään tämän jälkeen takaisin kennoon.	Tätä ei sovelleta diafragmakennolaitoksiin. Tätä ei sovelleta membraanikennolaitoksiin, joissa käytetään liotuslouhinnalla saatua suolaliuosta, kun suola- ja vesivaroja sekä suuria kloridipäästötasoja kestävä suolainen vastaanottava vesistö on käytettävissä. Ei sovelleta membraanikennolaitoksiin, joiden muissa tuotantoyksiköissä käytetään suolaliuoksen poistoa.
b	Muiden prosessivirtojen kierrätys	Kloorialkalilaitoksen prosessivirrat muun muassa kloorin, natriumhydroksidin ja kaliumhydroksidin tuotannosta peräisin olevat kondensaatit syötetään takaisin useisiin prosessin vaiheisiin. Kierrätysastetta rajoittavat sen nestemäisen virran puhtausvaatimukset, johon prosessivirta kierrätetään, sekä laitoksen vesitase.	Sovelletaan yleisesti.
c	Muista tuotantoprosesseissa peräisin olevan suolaa sisältävän jäteveden kierrätys	Muiden tuotantoprosessien suolaa sisältävä jätevesi käsitellään ja syötetään takaisin suolaliuosjärjestelmään. Kierrätysastetta rajoittavat suolavesijärjestelmän puhtausvaatimukset sekä laitoksen vesitasapaino.	Ei sovelleta laitoksiin, joissa tämän jäteveden lisäkäsittely kumoaa ympäristöhyödyt.
d	Jäteveden käyttö liotuslouhinnassa	Kloorialkalin laitoksessa syntyvät jätevedet käsitellään ja pumpataan takaisin suolakaivoksiin.	Ei sovelleta membraanikennolaitoksiin, joiden muissa tuotantoyksiköissä käytetään suolaliuoksen poistoa. Ei sovelleta, jos kaivos sijaitsee huomattavasti korkeammalla kuin laitos.
e	Suolaliuoksen suodatussakan väkevöinti	Suolaliuoksen suodatussakat tiivistetään painesuotimilla, pyörivillä vakuumisuodattimilla tai lingoilla. Vesi johdetaan takaisin suolaliuoskiertoon.	Ei sovelleta, jos suolaliuoksen suodatuslietteet voidaan poistaa kuivana kakkuna Ei sovelleta laitoksiin, joissa jätevesi käytetään uudelleen liuotuslouhinnassa.
f	Nanosuodatus	Erityinen membraanisuodatustyyppi, jossa membraanihuokosten koko on noin yksi nm ja jota käytetään tiivistämään sulfaatti suolaliuoksen poiston yhteydessä, mikä vähentää näin jäteveden määrää.	Sovelletaan membraanikalvolaitoksiin, joissa suolaliuos kierrätetään uudelleen, jos suolaliuoksen poistoaste määrittyy sulfaattipitoisuuden perusteella.
g	Kloraattipäästöjen vähentämistekniikat	Kloraattipäästöjen vähentämistekniikat on kuvattu kohdassa 14. Näillä tekniikoilla vähennetään poistettavan suolaliuoksen määrää.	Tätä sovelletaan membraanikennolaitoksiin, joissa suolaliuos kierrätetään uudelleen, jos suolaliuoksen poistoaste määritetään kloriittipitoisuuden mukaisesti.

4. Energiatehokkuus

BAT 5: Energian käyttämiseksi tehokkaasti elektrolyysiprosessissa, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esiteltyjen tekniikkojen yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus	Soveltaminen
a	Suuritehoiset membraanit	Suuritehoisilla membraaneilla jännitteen lasku on vähäinen ja virtahyötysuhde on korkea, samalla kun ne varmistavat mekaanisen ja kemiallisen vakauden annetuissa toimintaolosuhteissa.	Sovelletaan membraanikennolaitoksiin, kun membraanit uusitaan niiden elinkaaren päättyessä.
b	Asbestittomat diafragmat	Asbestittomat diafragmat koostuvat fluorihiilipolymeeristä ja täyteaineista, kuten zirkoniumdioksidista. Näiden diafragmojen vastusylijännite on alhaisempi kuin asbestidiafragmojen.	Voidaan soveltaa yleisesti
c	Korkean suorituskyvyn elektrodit ja pinnoitteet	Elektrodit ja pinnoitteet, joiden kaasunpoistoa on parannettu (kaasunpurkauksen alhainen ylijännite), ja elektrodien ylijännite on vähäinen.	Sovelletaan, kun pinnoitteet uusitaan niiden elinkaaren päättyessä.
d	Erittäin puhdas suolaliuos	Suolaliuos on puhdistettu riittävässä määrin, jotta elektrodien ja diafragmien/membraanien saastuminen voidaan minimoida. Saastuminen voisi muutoin lisätä energiankulutusta.	Sovelletaan yleisesti.

BAT 6: Energian tehokkaan käytön osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on maksimoida elektrolyysistä yhteistuotettua vetyä kemiallisena reagenttina tai polttoaineena.

Kuvaus

Vetyä voidaan käyttää kemiallisissa reaktioissa (esimerkiksi ammoniakin, vetyperoksidin, suolahapon ja metanolin tuotanto; orgaanisten yhdisteiden pelkistys; raakaöljyn rikinpoisto; öljyjen ja rasvojen hydraus; ketjun päättäminen polyolefinin tuotannossa) tai polttoaineena höyryn ja/tai sähköntuotannon polttoprosessissa tai kattilan lämmittämisessä. Se, missä määrin vetyä käytetään, riippuu useista eri tekijöistä (esimerkiksi laitoksella regenttinä käytettäväksi tarkoitetun vedyn kysynnästä, höyryn kysynnästä laitoksella sekä välimatkasta mahdollisiin käyttäjiin).

5. Päästöjen tarkkailu

BAT 7: Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä ilmaan ja veteen käyttämällä tarkkailutekniikoita eurooppalaisten standardien mukaisesti vähintään jäljempänä esitetyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Ympäristön osa-alueet	Aine/aineet	Näytteenottopaikka	Menetelmä	Standardi(t)	Seurantatiheys vähintään	Tarkkailtava osa-alue
Ilma	Kloori ja klooridioksidi ilmaistuna Cl2:na (2)	Absorptioyksikön kloorinpoistoaukko	Sähkökemialliset kennot	EN- tai ISO-standardeja ei ole saatavilla	Jatkuva	—
Ilma	Kloori ja klooridioksidi ilmaistuna Cl2:na (2)	Absorptioyksikön kloorinpoistoaukko	Absorptio liuokseen, analysoidaan myöhemmin	EN- tai ISO-standardeja ei ole saatavilla	Vuosittain (vähintään kolmen perättäisen tunnin mittaukset)	Paras käytettävissä oleva tekniikka 8
Vesi	Kloraatti	Kohta, jossa päästöt siirtyvät laitoksen ulkopuolelle	Ionikromatografia	EN ISO 10304-4	Kuukausittain	Paras käytettävissä oleva tekniikka 14
	Kloridi	Suolaliuoksen poisto	Ionikromatografia tai virtausanalyysi	EN ISO 10304-1 tai EN ISO 15682	Kuukausittain	Paras käytettävissä oleva tekniikka 12
	Vapaa kloori (2)	Päästölähteen lähellä	Pelkistyspotentiaali	EN- tai ISO-standardeja ei ole saatavilla	Jatkuva	—
	Vapaa kloori (2)	Kohta, jossa päästöt siirtyvät laitoksen ulkopuolelle	Vapaa kloori	EN ISO 7393-1 tai -2	Kuukausittain	Paras käytettävissä oleva tekniikka 13
	Halogenoitu orgaaninen yhdiste	Suolaliuoksen poisto	Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)	EN ISO 9562 -standardin liite A	Vuosi	Paras käytettävissä oleva tekniikka 15
	Elohopea	Elohopean käsittely-yksikön ulostuloaukko	Atomiabsorbtiospektrometria tai atomifluoresenssispektrometria	EN ISO 12846 tai EN ISO 17852	Päivittäin	Paras käytettävissä oleva tekniikka 3
	Sulfaatti	Suolaliuoksen poisto	Ionikromatografia	EN ISO 10304-1	Vuosi	—
	Asiaankuuluvat raskasmetallit (kuten nikkeli ja kupari)	Suolaliuoksen poisto	Induktiivisesti kytketty plasmaemissiospektrometria tai induktiivisesti kytketty plasmamassaspektrometria	EN ISO 11885 tai EN ISO 17294-2	Vuosi	—

6. Päästöt ilmaan

BAT 8: Kloorin prosessoinnista aiheutuvien kloorin ja klooridioksidin ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on suunnitella kloorin absorptioyksikkö, johon sisällytetään soveltuva yhdistelmä seuraavia tekijöitä, sekä ylläpitää ja käyttää sitä:

i)	absorptioyksikkö, joka perustuu suodatustorniin ja/tai ejektoriin, jossa käytetään pesunesteenä emäksistä liuosta (esimerkiksi natriumhydroksidiliuosta);

ii)	vetyperoksidin annostelulaite tai erillinen vetyperoksidin märkäpesuri, jos se on tarpeen klooridioksidipitoisuuksien vähentämiseksi;

iii)	tuotetun kloorin määrä ja virtausaste (koko kennohuoneen tuotannon absorptio riittävän pitkän ajan laitoksen sulkemiseen saakka) huomioon ottaen sopiva koko pahimman mahdollisen tapauksen (saatu riskinarvioinnista) varalta;

iv)	pesunestevaraston koko ja varastointikapasiteetti, jotta ylijäämää olisi kaikkina aikoina;

v)	suodatustornien koon pitäisi riittää estämään tulviminen kaikkina aikoina;

vi)	sen estäminen, että nestemäistä klooria pääsee absorptioyksikköön;

vii)	sen estäminen, että pesunestettä pääsee virtaamaan takaisin kloorijärjestelmään;

viii)

sen estäminen, että kiinteät aineet erotetaan absorptioyksikössä;

ix)	lämmönvaihtimien käyttäminen absorptioyksikön lämpötilan rajoittamiseksi alle 55 celsiusasteeseen kaikkina aikoina;

x)	laimennusilman syöttäminen kloorin absorption jälkeen estämään räjähtävien kaasuseosten syntymistä;

xi)	sellaisten rakennusmateriaalien käyttö, jotka kestävät erittäin syövyttävät olosuhteet kaikkina aikoina;

xii)	varajärjestelmän käyttö, kuten sarjassa olevien lisäpesureiden käyttö varsinaisen pesurin lisäksi, pesunestettä sisältävä varatankki, joka syöttää pesunestettä pesuriin painovoiman avulla, valmiustilassa olevat ja varatuulettimet, valmiustilassa olevat tai varapumput;

xiii)

kriittisten laitteiden yksilöllinen varajärjestelmä;

xiv)	varajärjestelmän automaattikytkin hätätilanteita varten, mukaan lukien tämän järjestelmän ja kytkimen määräaikaistarkistukset;

xv)

tarkkailu- ja hälytysjärjestelmä seuraaville parametreille:

a)	kloori absorptioyksikön poistoaukossa ja sitä ympäröivällä alueella;

b)	pesunesteiden lämpötila;

c)	pesunesteiden pelkistyspotentiaali ja emäksisyys;

imupaine;

e)	pesunesteiden virtausnopeus.

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen kloorin ja klooridioksidin päästötaso, mitattuna yhdessä ja ilmaistuna Cl2:na, on 0,2–1,0 mg/m3, joka on kloorin absorptioyksikön päästöaukosta vähintään kerran vuodessa suoritettavien kolmen peräkkäisen tunnin mittausten keskiarvo. Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 7.

BAT 9: Hiilitetrakloridin käyttö typpitrikloridin eliminointiin tai kloorin talteenottoon jäännöskaasusta ei ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

BAT 10: Korkean ilmaston lämpenemistä kuvaavan indeksin omaavien kylmäaineiden tai ainakin sellaisten, joiden lämmityspotentiaali on yli 150 (esimerkiksi useat fluorihiilivedyt (HCF)), käyttö uusissa kloorin nesteytysyksiköissä ei ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

Kuvaus

Sopivia kylmäaineita ovat esimerkiksi seuraavat:

—	hiilidioksidin ja ammoniakin yhdistelmä kahdessa jäähdytyspiirissä;

—

kloori;

—

vesi.

Soveltamisala

Kylmäaineen valinnassa olisi otettava huomioon toiminnan turvallisuus ja energiatehokkuus.

7. Päästöt veteen

BAT 11: Veteen joutuvien epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esiteltävien tekniikkojen asianmukaista yhdistelmää.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Prosessin sisäiset tekniikat (3)	Tekniikat, joiden avulla ehkäistään tai vähennetään epäpuhtauksien muodostumista
b	Jäteveden käsittely lähteellä (3)	Tekniikat, joilla torjutaan epäpuhtauksia tai otetaan ne talteen ennen niiden pääsyä jäteveden keräysjärjestelmään
c	Jäteveden esikäsittely (4)	Tekniikat epäpuhtauksien torjumiseksi ennen lopullista jäteveden käsittelyä
d	Lopullinen jäteveden käsittely (4)	Viimeinen jäteveden käsittely suoritetaan mekaanisin, fysikaalis-kemiallisin ja/tai biologisin tekniikoin ennen jäteveden päästämistä vastaanottavaan vesistöön

BAT 12: Kloorialkalilaitoksesta veteen joutuvien kloridipäästöjä vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kohdassa 4 kuvattujen tekniikoiden yhdistelmää.

BAT 13: Kloorialkalilaitoksen veteen joutuvien vapaan kloorin päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä vapaata klooria sisältävät jätevesivirrat niin lähellä päästölähdettä kuin mahdollista, jotta voitaisiin estää kloorin poistuminen ja/tai halogeenisten orgaanisten yhdisteiden muodostuminen käyttämällä yhtä tai useampaa jäljempänä kuvattua tekniikkaa.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Kemiallinen pelkistys	Vapaa kloori tuhotaan sekoitustankeissa reaktiossa pelkistävien aineiden, kuten sulfiitin ja vetyperoksidin kanssa.
b	Katalyyttinen hajoaminen	Vapaa kloori hajoaa kloridiksi ja hapeksi katalyyttisissä kiintopetireaktoreissa. Katalysaattorina voi olla nikkelioksidi, jonka jouduttajana käytetään rautaa alumiinioksidipohjalla.
c	Terminen hajoaminen	Vapaa kloori muunnetaan kloridiksi ja kloraatiksi termisen hajoamisen avulla noin 70 celsiusasteessa. Näin syntyvät päästöt on käsiteltävä edelleen kloraatti- ja bromaattipäästöjen vähentämiseksi (14 kohta).
d	Hapan hajottaminen	Vapaa kloori hajotetaan hapattamalla. Sen jälkeen kloori vapautetaan ja otetaan talteen. Hapan hajottaminen voidaan toteuttaa erillisessä reaktorissa tai kierrättämällä jätevesi suolaliuosjärjestelmään. Jäteveden kierrätystä suolaliuospiiriin rajoittaa laitoksen vesitase.
e	Jäteveden kierrätys	Vapaata klooria sisältävät kloorialkalilaitoksen jätevesivirrat kierrätetään muihin tuotantoyksiköihin.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä vapaan kloorin päästötaso on Cl2:na ilmaistuna 0,05 – 0,2 mg/l, joka on vähintään kerran kuussa otettu kertamittaus kohdasta, jossa päästö poistuu laitoksesta. Tähän liittyvä tarkkailu on kohdassa BAT 7.

BAT 14: Kloorialkalilaitoksesta veteen joutuvien kloraattipäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä kuvattua tekniikka.

	Tekniikka	Kuvaus	Soveltaminen
a	Suuritehoiset membraanit	Membraanit, joiden virtahyötysuhde on korkea ja jotka vähentävät kloraatin muodostumista ja varmistavat samalla mekaanisen ja kemiallisen vakauden annetuissa toimintaolosuhteissa.	Sovelletaan membraanikennolaitoksiin, kun membraanit uusitaan niiden elinkaaren päättyessä.
b	Korkean suorituskyvyn pinnoitteet	Pinnoitteet, joiden elektrodin ylijännite on vähäinen, minkä johdosta anodissa muodostuu vähemmän kloraattia ja enemmän happea.	Sovelletaan, kun pinnoitteet uusitaan niiden elinkaaren päättyessä. Tekniikan sovellettavuutta voivat rajoittaa tuotetun kloorin laatuvaatimukset (happipitoisuus).
c	Erittäin puhdas suolaliuos	Suolaliuos on puhdistettu riittävässä määrin, jotta elektrodien ja diafragmien/membraanien saastuminen voidaan minimoida. Saastuminen voisi muutoin lisätä kloraatin muodostumista.	Sovelletaan yleisesti.
d	Suolaliuoksen happamoituminen	Suolaliuos happamoitetaan ennen elektrolyysiä kloraatin muodostumisen vähentämiseksi. Happamoitumisastetta rajoittaa käytettävien laitteiden ominaisvastus (esim. membraanit ja anodit).	Sovelletaan yleisesti.
e	Hapan pelkistys	Kloraatti pelkistetään suolahapoksi pH-arvon ollessa 0 ja yli 85 °C:n lämpötilassa.	Tätä ei sovelleta läpivirtausta käyttäviin suolaliuoslaitoksiin.
f	Katalyyttinen pelkistys	Kloraatti pelkistetään kloriitiksi paineistetussa triklekerrosreaktorissa käyttämällä vetyä ja rodiumkalatysaattoria kolmevaiheisessa reaktiossa.	Tätä ei sovelleta läpivirtausta käyttäviin suolaliuoslaitoksiin.
g	Kloraattia sisältävien jätevesivirtojen käyttö muissa tuotantoyksiköissä.	Kloorialkalilaitoksen jätevesivirrat kierrätetään muihin tuotantoyksiköihin, yleisimmin natriumkloraatin tuotantoyksikön suolaliuosjärjestelmään.	Sovelletaan vain laitoksissa, jotka voivat hyödyntää tämän laatuisia jätevesivirtoja muissa tuotantoyksiköissään.

BAT 15: Jotta kloorialkalilaitoksen halogeenisten orgaanisten yhdisteiden päästöjä veteen voitaisiin vähentää, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä kuvattua tekniikkaa.

	Tekniikka	Kuvaus
a	Suolan ja oheismateriaalien valinta ja valvonta	Suola ja oheismateriaalit valitaan ja niitä valvotaan suolaliuoksessa olevien orgaanisten epäpuhtauksien määrän vähentämiseksi
b	Vedenpuhdistus	Prosessiveden puhdistamiseen voidaan käyttää tekniikoita, kuten membraanisuodatusta, ionivaihtoa, UV-säteilytystä sekä adsorptointia aktiivihiileen, ja vähentää näin suolaliuoksessa olevien orgaanisten epäpuhtauksien määrää.
c	Laitteiden valinta ja valvonta	Laitteet, kuten kennot, putket, venttiilit ja pumput, valitaan tarkkaan suolaliuokseen mahdollisesti valuvien orgaanisten epäpuhtauksien määrän vähentämiseksi.

8. Jätteiden syntyminen

BAT 16: Loppukäsittelyyn toimitettavan käytetyn rikkihapon määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä mainittua tekniikkaa. Kloorin kuivauksesta muodostuneen rikkihapon neutralisointi uusilla reagensseilla ei ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

	Tekniikka	Kuvaus	Soveltaminen
a	Käyttö laitoksen alueella tai sen ulkopuolella	Käytettyä happoa käytetään muihin tarkoituksiin, kuten valvomaan prosessin ja jäteveden pH-arvoa tai tuhoamaan ylimääräistä hypokloriittia.	Sovelletaan laitoksiin, joilla on laitoksen alueella tai sen ulkopuolella kysyntää tämän laatuiseen käytettyyn happoon.
b	Uudelleenväkevöinti	Käytetty happo väkevöidään uudelleen laitoksen alueella tai sen ulkopuolella suljetun kierron haihduttimissa alipaineessa epäsuoralla kuumennuksella tai vahventamalla tririkkidioksidilla.	Uudelleenväkevöinti voidaan suorittaa laitoksen ulkopuolella vain alueilla, joissa palveluntarjoaja toimii lähettyvillä.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvä ympäristötehokkuuden taso loppukäsittelyyn toimitetun käytetyn rikkidioksidin, joka on ilmaistu H2SO4:nä (96 painoprosenttia), osalta on < 0,1 kiloa tuotettua kloriittitonnia kohden.

9. Alueiden kunnostaminen

BAT 17: Maaperän, pohjaveden ja ilman pilaantumisen vähentämiseksi sekä kloorialkalilaitosten saastuneiden alueiden epäpuhtauksien leviämisen ja kasvi- ja eläinkuntaan siirtymisen pysäyttämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja panna täytäntöön laitoksen alueen kunnostamista koskeva suunnitelma, johon sisältyvät kaikki seuraavat tekijät:

i)	hätätilannetekniikoiden täytäntöönpano altistumisreittien sulkemiseksi ja pilaantumisen leviämisen estämiseksi;

ii)	tutkimus epäpuhtauden (esimerkiksi elohopea, PCDD/PCF, polyklooratut naftaleenit) alkuperän, laajuuden ja koostumuksen yksilöimiseksi;

iii)	epäpuhtauden kuvaus, mukaan lukien tutkimukset ja raportin laadinta;

iv)	ajallinen ja paikallinen riskinarviointi ottaen huomioon alueen nykyinen ja hyväksytty tuleva käyttö;

hankkeiden tekninen valmistelu, mukaan lukien:

a)	puhdistaminen ja/tai pysyvä eristäminen;

b)	aikataulut;

c)	seurantasuunnitelma;

d)	taloudellinen suunnittelu ja investoinnit tavoitteen saavuttamiseksi;

vi)

teknisen suunnitteluhankkeen täytäntöönpano niin, että alue, ottaen huomioon sen nykyinen ja hyväksytty tuleva käyttö, ei enää aiheuta merkittävää riskiä ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Muista velvoitteista riippuen teknistä suunnittelua koskeva hanke on ehkä pantava täytäntöön tiukemmin ehdoin;

vii)	alueen käyttöä on tarpeen mukaan rajoitettava epäpuhtausjäämien vuoksi ja ottaen huomioon alueen nykyinen ja hyväksytty tuleva käyttö;

viii)

hankkeeseen liittyvä tarkkailu laitosalueella ja ympäröivällä alueella sen varmistamiseksi, että tavoitteet saavutetaan ja että niitä pidetään yllä.

Kuvaus

Laitoksen purkamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen laaditaan usein alueen kunnostamista koskeva suunnitelma ja pannaan se täytäntöön, vaikka muut vaatimukset voivat määrätä alueen (osittaisesta) kunnostamisesta laitoksen ollessa vielä toiminnassa.

Muista vaatimuksista johtuen jotkut kunnostamissuunnitelman osatekijät voivat olla päällekkäisiä, ne voidaan jättää toteuttamatta tai toteuttaa eri järjestyksessä.

Soveltaminen

Kohtien BAT 17 v–17 viii. sovellettavuus riippuu kohdassa BAT 17 iv mainitun riskinarvioinnin tuloksista.

SANASTO

Anodi	Elektrodi, jonka lävitse sähkö virtaa polarisoituun sähkölaitteeseen. Polaarisuus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Elektrolyyttisissä kennoissa hapettuminen tapahtuu positiivisesti varautuneessa anodissa.
Asbesti	Kuuden luonnossa esiintyvän silikaattimineraalin ryhmä, jota hyödynnetään kaupallisesti sen haluttavien fyysisten ominaisuuksien vuoksi. Krysotiili (jota kutsutaan myös valkoiseksi asbestiksi) on ainoa diafragmikennolaitoksissa käytettävä asbestin muoto.
Suolaliuos	Liuos, joka on kokonaan tai lähes kokonaan kyllästetty natriumkloridilla tai kaliumkloridilla.
Katodi	Elektrodi, jonka lävitse sähkö virtaa polarisoidusta sähkölaitteesta. Polaarisuus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Elektrolyyttisissä kennoissa pelkistys tapahtuu negatiivisesti varautuneessa katodissa.
Elektrodi	Sähköjohdin, jota käytetään kontaktin saamiseksi virtapiirin muuhun kuin metalliseen osaan.
Elektrolyysi	Suoran sähkövirran siirtyminen ionisen aineen läpi, mistä aiheutuu elektrodeissa kemiallisia reaktioita. Ioninen aine on joko sulaa tai liuenneena sopivaan liuottimeen.
EN	Euroopan standardointikomitea CENin hyväksymä eurooppalainen standardi.
HFC	Fluorihiilivety.
ISO	Kansainvälinen standardisoimisjärjestö tai tämän organisaation hyväksymä standardi.
Ylijännite	Puolireaktion lämpödynaamisesti määritetyn pelkistyspotentiaalin ja sen potentiaalin, jossa hapetuspelkistystapahtuma kokeellisesti havaittiin, välinen jännite-ero. Elektrolyyttisessä kennossa ylijännite johtaa siihen, että energiaa käytetään enemmän kuin lämpödynaamisesti odotettiin olevan tarpeen reaktion käynnistämiseksi.
PCDD	Polykloorattu dibentso-p-dioksiini.
PCDF	Polyklooratut dibentsofuraanit.

(1) Kun otetaan huomioon, että tämä ympäristötehokkuuden taso ei koske normaaleja toimintaolosuhteita, sillä ei tarkoiteta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin (2010/75/EU) 3 artiklan 13 kohdassa tarkoitettua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvää päästötasoa.

(2) Tarkkailuun kuuluu sekä jatkuva että määräajoin toteutettava tarkkailu.

(3) Sisältyy kohtiin BAT 1, 4, 12, 13, 14 ja 15.

(4) Kuuluu jäteveden ja jätekaasun yhteisiä käsittely- ja hallintajärjestelmiä kemianteollisuudessa käsittelevään BAT-vertailuasiakirjaan.

Top

Choose the experimental features you want to try