21.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 215/10

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Malta toimitti vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2011 ja vuosia 2011–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Kun talouskriisi alkoi, Maltan vienti ja investoinnit vähenivät jyrkästi ja BKT:n määrä supistui 3,4 prosenttia vuonna 2009. Työllisyys aleni vain vähän, muun muassa valtion tukitoimenpiteiden ansiosta. Vienti ja yritysten investoinnit elpyivät vahvasti vuonna 2010, minkä johdosta Maltan taloudellinen toiminta piristyi selvästi ja työttömyys väheni hiljalleen. Koska julkisen talouden velan määrä on korkea (61,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008), hallitus ei ryhtynyt laajaan finanssipoliittiseen elvytykseen ja julkisen talouden alijäämä vuonna 2009 (3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen) säilyi alhaisempana kuin koko euroalueella yhteensä. Julkisen talouden vaje ja velkasuhde säilyivät vuonna 2010 pääpiirteissään vakaina.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on jossain määrin suotuisa, erityisesti vakausohjelman kattaman kauden loppuvuosina. Vakausohjelman tavoitteena on laskea julkisen talouden alijäämä vuoden 2010 3,6 prosentista suhteessa BKT:hen perussopimuksen viitearvon alle vuoteen 2011 mennessä. Tämän jälkeen vähittäistä etenemistä kohti keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaa tasapainoista rakenteellista rahoitusasemaa on tarkoitus tukea sitoutumalla varmistamaan kestävä, pitkälti menoperusteinen vakauttaminen. Vakausohjelmassa ei kuitenkaan ennakoida, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutettaisiin vakausohjelman kattaman kauden aikana. Velkasuhteen arvioidaan positiivisen ja vahvistuvan perusjäämän ansiosta supistuvan vuoden 2010 aikaisesta huipustaan (68 prosenttia suhteessa BKT:hen) 63,7 prosenttiin vuonna 2014. Komission laskemat keskimääräiset vuotuiset rakenteelliset sopeutustoimet vuosina 2012–2014 ovat pääpiirteissään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Julkisen talouden toteutumat voivat olla ennakoitua heikompia johtuen mahdollisista menoylityksistä ja siitä, että tiedot vakauttamistoimia tukevista toimenpiteistä vuoden 2011 jälkeen ovat puutteelliset.

(9)

Maltan keskeinen haaste on julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Vuodeksi 2011 laaditussa talousarviossa otettiin käyttöön toimenpiteitä, joilla korjataan liiallinen alijäämä vuonna 2011, mutta lisätoimet olisivat tarpeen tavoitteista lipsumisen varalta. Keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategian tueksi ei ole vielä laadittu konkreettisia toimenpiteitä, ja sen uskottavuus paranisi lujittamalla monivuotista julkisen talouden kehystä. Eräs merkittävistä heikkouksista on se, etteivät monivuotiset tavoitteet ole luonteeltaan sitovia. Tästä syystä vaikuttaa siltä, että julkista taloutta suunnitellaan melko lyhyellä tähtäimellä. Vakausohjelmassa todetaan, että menosäännön käyttöönottoa harkitaan.

(10)

Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan suuria, koska väestön ikääntymisestä, mm. eläkkeistä, julkiselle taloudelle aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Maltassa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Lisäksi iäkkäiden työntekijöiden osallistuminen työmarkkinoille on hyvin vähäistä, mikä johtuu edelleen melko alhaisesta eläkeiästä, varhaiseläkejärjestelmien suosiosta ja iäkkäiden naisten hyvin alhaisesta työllisyysasteesta. Vuonna 2006 toteutetulla eläkeuudistuksella kestävyyttä alettiin parantaa korottamalla eläkeikää, tosin hyvin vähitellen, ja sillä puututaan tulevien eläkkeiden riittävyyteen erityisesti muuttamalla indeksointijärjestelyjä avokätisemmiksi ja ottamalla käyttöön taattu kansallinen vähimmäiseläke. Kansallisessa uudistusohjelmassa selostetaan käynnissä olevaa kuulemista, joka koskee ehdotuksia eläketyöryhmän alulle paneman eläkeuudistuksen jatkamisesta. Ehdotuksiin kuuluu mm. nimenomaisen yhteyden luominen eläkeiän ja elinajanodotteen välille sekä pakollisen toisen ja vapaaehtoisen kolmannen pilarin käyttöönotto. Kansallisessa uudistusohjelmassa ei kuitenkaan esitetä väestön aktiivista ikääntymistä koskevaa kattavaa strategiaa täydentämään käynnissä olevia ja suunniteltuja lainsäädännöllisiä muutoksia. Pimeästä työstä aiheutuu riski julkisen talouden kestävyydelle pitkällä aikavälillä. Hallitus esittää kansallisessa uudistusohjelmassa joitakin toimenpiteitä tämän ongelman ratkaisemiseksi, mutta siihen ei sisälly ehdotuksia vero- ja etuusjärjestelmän uudistamiseksi siten, että työssäkäynti saataisiin kannattamaan. Naisten työllisyysaste on Maltalla EU:n alhaisin, joten naisten työmarkkinoille osallistumisen edistäminen on yksi Maltan suurista haasteista. Hallitus on esittänyt kansallisessa uudistusohjelmassa lukuisia naisiin työntekijöinä kohdistuvia aloitteita. Niiden toteutusta ja vaikutuksia olisi arvioitava vuonna 2012.

(11)

Maltan teollisuus on viime vuosien aikana käynyt läpi perinpohjaisen rakennemuutoksen, kun perinteisen työvoimavaltaisen tehdasteollisuuden tilalle on syntynyt merkittävää lisäarvoa tarjoavaa uutta toimintaa. Tämä on johtanut siihen, että taitojen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa työmarkkinoilla, minkä vuoksi on tarpeen huolehtia uusilla aloilla tarvittavien taitojen saatavuudesta erityisesti korkea-asteen koulutuksella, kun Maltan talouden perustaa pyritään monipuolistamaan edelleen.

(12)

Koulunkäynnin keskeyttävien osuus on Maltassa EU:n suurin, 36,8 prosenttia vuonna 2009, kun EU:n keskiarvo oli 14,4 prosenttia. Myös korkea-asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista on Maltassa ennätyksellisen alhainen (21,1 prosenttia, kun EU:n keskiarvo vuonna 2009 oli 32,3 prosenttia). Maan tavoitteena on supistaa koulunkäynnin keskeyttävien osuus 29 prosenttiin ja kasvattaa korkea-asteen koulutuksen tai vastaavan suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista 33 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Malta otti vuonna 2011 käyttöön toimenpiteitä mahdollisten koulunkäynnin keskeyttäjien ohjaamiseksi kohti kiinnostavia uramahdollisuuksia ammatillisen koulutuksen tai toisen mahdollisuuden tarjoavien koulutusvaihtoehtojen kautta.

(13)

Malta on yksi harvoista EU:n jäsenvaltioista, joissa on käytössä palkkojen yleinen indeksointimekanismi. Palkankorotukset on kytketty pakolliseen elinkustannusten mukautusmekanismiin, jonka tuloksena palkkoja korotetaan inflaatiokehityksen mukaisesti. Palkankorotukset ovat kuitenkin suhteessa suurempia palkka-asteikon alapäässä. Vähimmäispalkan lisäksi tämä mukautus saattaa heikentää työvaltaisten alojen kilpailukykyä entisestään. Kysymys on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon energianhintojen äskettäiset korotukset, jotka saattavat johtaa palkka-hintakierteeseen.

(14)

Energiantuotannossaan Malta on lähes täysin riippuvainen öljyn maahantuonnista, minkä vuoksi sen talous on herkkä öljyn hinnanmuutoksille. Kun lisäksi Maltan energiajärjestelmässä on puutteita, tuloksena saattaa olla ongelmia yritystoiminnalle ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvylle. Uusiutuvista energialähteistä tuotettavan energian mahdollisuuksien hyödyntäminen voisi tuoda mukanaan kaksinkertaisen hyödyn: sillä parannettaisiin kilpailukykyä ja edistettäisiin energia- ja ilmastoalan tavoitteiden saavuttamista. Kansallisessa uudistusohjelmassa esitetään kuitenkin vain vähän tietoja energia-alan toimenpiteistä, minkä vuoksi on vaikea arvioida niiden toteutettavuutta ja kustannustehokkuutta.

(15)

Malta on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Sitoumukset liittyvät sopimuksen kahteen osa-alueeseen: kilpailukykyyn ja julkisen talouden kestävyyteen. Julkisen talouden osalta sitoumukset koskevat julkisen talouden kehyksen tilintekovelvollisuutta ja avoimuutta, minkä lisäksi huomiota kiinnitetään sellaisten mekanismien käyttöönottoon, joilla pyritään parantamaan talousarvion toteutumisen kurinalaisuutta. Tuottavuutta koskevilla toimenpiteillä pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä ja yritysten rahoitusedellytyksiä sekä kehittämään kilpailua palvelualalla, erityisesti televiestinnässä. Vaikka Euro Plus -sopimukseen liittyvät sitoumukset sisältyvät kansalliseen uudistusohjelmaan, ne eivät koske työllisyyttä ja julkisen talouden vakautta. Viranomaiset keskittyvät tuottavuuden lisäämiseen, mutta eivät tunnusta nykyisen palkkojen indeksointimekanismin vaikuttavan Maltan kilpailukykyyn. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(16)

Komissio on arvioinut Maltan vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa EU:ssa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän huomioon ottaen komissio katsoo, että vaikka tähtäimessä oleva edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on tarkoituksenmukaista, vakausstrategiaan kohdistuu merkittäviä riskejä, koska sitä ei tueta konkreettisilla toimenpiteillä ja menot saattavat ylittyä, kuten aikaisemmin on tapahtunut. Lisäksi keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen ei-sitova luonne ei mahdollisesti edistä julkisen talouden kurinalaisuutta. Väestön ikääntymisen suhteellisen suuret pitkäaikaiskustannukset, erityisesti eläkekustannukset, merkitsevät riskiä Maltan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle. Kansallisessa uudistusohjelmassa myönnetään Maltan talouteen kohdistuvat merkittävimmät rakenteelliset haasteet, vaikkakin lisähuomion kiinnittäminen eräisiin kysymyksiin vaikuttaa aiheelliselta. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi talouden työvoimapotentiaalin käytön parantaminen, palkkojen määräytymismekanismin tarkistaminen ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen sen uudistamiseksi, jotta varmistetaan, että palkat ja tuottavuuden kehittyminen vastaavat paremmin toisiaan, sekä energialähteiden monipuolistaminen.

(17)

Neuvosto on tutkinut Maltan tarkistetun vakausohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä helmikuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Maltan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

huolehtii liiallisen alijäämän korjaamisesta vuonna 2011 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annettujen suositusten mukaisesti, ja on valmis ryhtymään lisätoimenpiteisiin mahdollisten lipsumisten estämiseksi sekä toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä vuoden 2012 alijäämätavoitteen tukemiseksi; saattaa valtion korkean velkaantumisasteen laskusuuntaan ja varmistaa riittävän edistyksen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa; keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategian uskottavuuden lujittamiseksi määrittelee vaaditut yleiset toimenpiteet vuodesta 2013 eteenpäin, sisällyttää julkisen talouden tavoitteet sitovaan, sääntöihin perustuvaan monivuotiseen julkisen talouden kehykseen ja parantaa talousarvion toteutuksen seurantaa;

2.

ryhtyy toimiin eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehtimiseksi muun muassa nopeuttamalla asteittaista eläkeiän nostamista ja kytkemällä sen elinajanodotteeseen; laatii korkeamman lakisääteisen eläkeiän täydennykseksi aktiivista ikääntymistä edistävän kattavan strategian, pyrkii rajoittamaan varhaiseläkejärjestelmien käyttöä ja kannustaa yksityiseen eläkesäästämiseen;

3.

kohdentaa koulutusta vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita, erityisesti toteuttamalla lisätoimenpiteitä korkea-asteen koulutukseen pääsyn parantamiseksi sekä parantamalla ammattikoulutusjärjestelmän tehokkuutta; ryhtyy lisätoimenpiteisiin koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi määrittelemällä, analysoimalla ja mittaamalla sen syitä vuoteen 2012 mennessä ja perustamalla toimenpiteiden menestystä koskevan seurannan ja raportoinnin säännöllisen mekanismin;

4.

tarkastelee uudelleen työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen palkkaneuvottelujärjestelmää ja palkkojen indeksointimekanismia, sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, sen varmistamiseksi, että palkkakehitys vastaa paremmin työvoiman tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä;

5.

tehostaa pyrkimyksiään vähentää riippuvuuttaan öljyn maahantuonnista edistämällä investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja hyödyntämällä käytettävissä olevia EU:n varoja täysimääräisesti infrastruktuurin kehittämiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi.