Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009L0148

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009 , työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (Kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUVL L 330, 16.12.2009, p. 28–36 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 20/12/2023

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/148/oj

16.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/28


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/148/EY,

annettu 30 päivänä marraskuuta 2009,

työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä

(kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä 19 päivänä syyskuuta 1983 annettua neuvoston direktiiviä 83/477/ETY (toinen direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Asbesti on erityisen vaarallinen aine, joka voi aiheuttaa vakavia sairauksia ja jota esiintyy työssä monenlaisissa oloissa. Monet työntekijät altistuvat sen vuoksi mahdolliselle terveysvaaralle. Krokidoliittia on pidettävä erityisen vaarallisena asbestilajina.

(3)

Vaikka tämänhetkinen tieteellinen tietämys ei ole sellaista, että voitaisiin määrittää taso, jonka alapuolella terveysvaaraa ei ole, asbestille altistumisen vähentäminen joka tapauksessa vähentää asbestiin liittyvien sairauksien kehittymisen vaaraa. Sen vuoksi on tarpeen säätää työntekijöiden asbestiin liittyvää suojelua koskevien erityisten yhdenmukaistettujen menettelyjen vahvistamisesta. Tämä direktiivi sisältää vähimmäisvaatimukset, joita tarkastellaan uudelleen saadun kokemuksen perusteella ja alan teknologian kehittymisen myötä.

(4)

Optinen mikroskopia, vaikka se ei salli pienimpien, terveyden kannalta vahingollisten kuitujen laskemista, on tällä hetkellä eniten käytetty menetelmä asbestin säännölliseen mittaamiseen.

(5)

Asbestille altistuvien työntekijöiden terveyden suojelemiseksi tarpeelliset ehkäisytoimenpiteet ja jäsenvaltioiden sitoutuminen heidän terveydentilansa seurantaan ovat tärkeitä.

(6)

Kyseisten kuitujen määritelmän selkeyden varmistamiseksi ne olisi määriteltävä minerologisesti tai niiden Chemical Abstract Service (CAS) -numeron avulla.

(7)

Asbestialtistusta aiheuttavien toimien rajoittamisella ehkäistään erittäin merkittävällä tavalla asbestialtistukseen liittyviä sairauksia, rajoittamatta kuitenkaan asbestin kaupan pitämistä ja käyttöä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista.

(8)

Asbestialtistusta aiheuttavien toimien ilmoitusjärjestelmä olisi mukautettava vastaamaan uusia työskentelytilanteita.

(9)

Asbestin käyttöä ruiskuttamalla koskeva kielto on riittämätön estämään asbestikuitujen leviämisen ilmaan. On myös tärkeää kieltää toimet, joissa työntekijät altistuvat asbestikuiduille asbestia louhittaessa, asbestituotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä tai tarkoituksellisesti lisättyä asbestia sisältäviä tuotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä, koska silloin altistustaso on korkea ja vaikeasti ennustettavissa.

(10)

Uusin tekninen tietämys huomioon ottaen olisi määriteltävä ne menetelmät, joita käytetään ilman asbestipitoisuuden määrittämiseksi tehtävässä näytteenotossa, sekä kuitujen laskentamenetelmät.

(11)

Vaikkei vielä ole kyetty määrittämään altistuskynnystä, jota vähäisempi asbestialtistus ei aiheuta syöpävaaraa, työntekijöiden työperäisen asbestille altistuksen raja-arvot olisi asetettava mahdollisimman alhaisiksi.

(12)

Työnantajia olisi vaadittava ennen asbestin poistotyöhankkeen aloittamista kartoittamaan asbestin esiintyminen tai oletettu esiintyminen rakennuksissa ja laitteissa sekä toimittamaan nämä tiedot muille henkilöille, jotka saattavat altistua asbestille sen käytön, rakennusten ylläpidon tai muun niissä tapahtuvan tai niihin kohdistuvan toiminnan yhteydessä.

(13)

On ehdottomasti varmistettava, että asbestin purku- ja poistotöitä tekevät yritykset ovat perillä kaikista työntekijöiden suojelemiseksi tarpeellisista varotoimista.

(14)

Asbestille altistuville tai mahdollisesti altistuville työntekijöille olisi järjestettävä erityiskoulutusta, jonka avulla voidaan merkittävästi edistää altistukseen liittyvien vaarojen vähentämistä.

(15)

Altistuneiden työntekijöiden kliinistä seurantaa koskevista käytännön suosituksista olisi säädettävä uusimman lääketieteellisen tietämyksen perusteella, jotta asbestiin liittyvät patologiset muutokset voidaan havaita varhaisessa vaiheessa.

(16)

Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on työntekijöiden suojelun parantaminen asbestialtistuksen työssä aiheuttamilta vaaroilta, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, se voidaan toiminnan laajuus ja vaikutukset huomioiden saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(17)

Tämän direktiivin säännöksillä toteutetaan käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta. Säännöksiä on mahdollisimman vähän, jotta pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä ei tarpeettomasti rajoitettaisi.

(18)

Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1.   Tämän direktiivin tarkoituksena on työntekijöiden suojeleminen heidän terveyttään uhkaavilta vaaroilta, jotka syntyvät tai voivat syntyä altistumisesta asbestille työssä, mukaan lukien tällaisten vaarojen ehkäisy.

Siinä asetetaan altistumisen raja-arvot ja muut erityiset vaatimukset.

2.   Tällä direktiivillä ei rajoiteta jäsenvaltioiden oikeutta antaa tai soveltaa lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, joilla varmistetaan työntekijöiden parempi suojelu, erityisesti mitä tulee asbestin korvaamiseen vähemmän vaarallisilla korvikkeilla.

2 artikla

Tässä direktiivissä ’asbestilla’ tarkoitetaan seuraavia kuitumaisia silikaatteja:

a)

aktinoliittiasbesti, CAS No 77536-66-4 (5);

b)

grüneriitti (amosiittiasbesti), CAS No 12172-73-5 (5);

c)

antofylliittiasbesti, CAS No 77536-67-5 (5);

d)

krysotiili, CAS No 12001-29-5 (5);

e)

krokidoliitti, CAS No 12001-28-4 (5);

f)

tremoliittiasbesti, CAS No 77536-68-6 (5).

3 artikla

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan toimintaan, jossa työntekijät altistuvat tai jossa he voivat altistua työnsä kuluessa asbestista tai asbestia sisältävästä materiaalista vapautuvalle pölylle.

2.   Silloin, kun toiminta mahdollisesti aiheuttaa asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle altistumisen vaaran, tämä vaara tulee arvioida siten, että työntekijöiden asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle altistumisen luonne ja määrä tulee määritetyksi.

3.   Jos työntekijöiden altistuminen on satunnaista ja lievää ja jos 2 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin tulosten perusteella on selvää, ettei työskentelyalueen ilman pitoisuus ylitä asbestialtistuksen raja-arvoa, voidaan olla soveltamatta 4, 18 ja 19 artiklaa, kun työvaiheiden aikana:

a)

tehdään lyhyitä, jaksoittaisia huoltotöitä, joiden aikana ei käsitellä murenevia materiaaleja;

b)

poistetaan sellaisia ehjiä materiaaleja, joissa asbestikuidut ovat tiukasti kiinni alustassa, niitä vioittamatta;

c)

koteloidaan tai päällystetään hyvässä kunnossa olevia, asbestia sisältäviä materiaaleja;

d)

suoritetaan ilman laadun seurantaa ja tarkastuksia sekä otetaan näytteitä sen selvittämiseksi, sisältääkö tietty materiaali asbestia.

4.   Jäsenvaltioiden on kuultuaan työmarkkinaosapuolia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti laadittava käytännön suuntaviivat 3 kohdan mukaisen satunnaisen ja lievän altistuksen määrittämiseksi.

5.   Yrityksen tai laitoksen työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa on neuvoteltava 2 kohdassa tarkoitetusta arvioinnista ja se tulee uusia, jos on syytä epäillä, että se on virheellinen tai jos työssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

4 artikla

1.   Jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, 2–5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toiminnan on kuuluttava jäsenvaltion vastuussa olevan viranomaisen hoitaman ja valvoman ilmoitusmenettelyn piiriin.

3.   Työnantajan on ennen töiden aloittamista tehtävä 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus jäsenvaltion vastuussa olevalle viranomaiselle kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

Ilmoitukseen on sisällyttävä ainakin lyhyt kuvaus seuraavista seikoista:

a)

työmaan sijainti;

b)

käytetyn tai käsitellyn asbestin laatu ja määrä;

c)

toteutettavat toimet ja prosessit;

d)

kyseessä olevien työntekijöiden määrä;

e)

työn alkamispäivä ja sen kesto;

f)

toteutetut toimenpiteet työntekijöiden asbestialtistumisen rajoittamiseksi.

4.   Yrityksen tai laitoksen työntekijöillä tai heidän edustajillaan on oltava oikeus kansallisen lainsäädännön mukaisesti saada tieto heidän yritystään tai laitostaan koskevista, 2 kohdassa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvista asiakirjoista.

5.   Aina kun työolosuhteissa tapahtuu muutos, joka voi johtaa merkittävään asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle altistumisen lisääntymiseen, on tehtävä uusi ilmoitus.

5 artikla

On kiellettävä asbestin käyttö ruiskuttamalla sekä työmenetelmät, joissa käytetään tiheydeltään matalaa (vähemmän kuin 1 g/cm3) eristys- tai äänieristysmateriaalia, joka sisältää asbestia.

Toimet, joissa työntekijät altistuvat asbestikuiduille asbestia louhittaessa, asbestituotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä taikka tarkoituksellisesti lisättyä asbestia sisältäviä tuotteita valmistettaessa tai käsiteltäessä, ovat kiellettyjä, lukuun ottamatta purkutöistä tai asbestinpoistosta peräisin olevien tuotteiden käsittelyä ja kaatopaikalle sijoittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asbestin kaupan pitämistä ja käyttöä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista.

6 artikla

Työntekijöiden altistuminen asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle työpaikalla on kaikissa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa toimissa pidettävä mahdollisimman vähäisenä ja joka tapauksessa 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon alapuolella erityisesti seuraavin toimenpitein:

a)

asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle altistuvien tai todennäköisesti altistuvien työntekijöiden lukumäärä on pidettävä mahdollisimman pienenä;

b)

työprosessit on suunniteltava siten, ettei niistä synny asbestipölyä tai, jos tämä ei ole mahdollista, siten, ettei asbestipölyä pääse ilmaan;

c)

kaikki tilat ja laitteet, joissa asbestia käsitellään, on voitava puhdistaa ja pitää kunnossa säännöllisesti ja tehokkaasti;

d)

asbesti tai materiaalit, joista vapautuu asbestipölyä tai jotka sisältävät asbestia, on säilytettävä ja kuljetettava asianmukaisissa tiiviisti suljetuissa pakkauksissa;

e)

jätteet on kerättävä ja poistettava työpaikalta mahdollisimman nopeasti asianmukaisissa tiiviisti suljetuissa pakkauksissa, joiden merkinnöistä käy ilmi, että ne sisältävät asbestia. Tätä toimenpidettä ei sovelleta kaivannaistoimintaan. Nämä jätteet on tämän jälkeen käsiteltävä vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY (6) mukaisesti.

7 artikla

1.   Työpaikan ilman asbestikuitupitoisuus on mitattava säännöllisesti alustavan vaaran arvioinnin tulokset huomioon ottaen ja 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon noudattamisen varmistamiseksi.

2.   Näytteiden on oltava edustavia ja niiden on kuvattava työntekijöiden henkilökohtaista altistumista asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle.

3.   Yrityksen tai laitoksen työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan on kuultava ennen näytteenottoa.

4.   Näytteiden otosta huolehtivat henkilöt, joilla on siihen edellytetty pätevyys. Näytteet on tämän jälkeen analysoitava 6 kohdan mukaisesti laboratorioissa, joissa on välineet kuitulaskentaan.

5.   Näytteenoton keston on oltava sellainen, että edustava altistuminen voidaan määrittää mittauksilla tai aikapainotetuilla laskelmilla kahdeksan tunnin viiteajalle (yksi työvuoro).

6.   Kuitulaskenta on tehtävä mieluiten faasikontrastimikroskoopilla (PCM) käyttäen Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 1997 suosittelemaa menetelmää (7) tai mitä tahansa muuta menetelmää, jolla saadaan vastaavat tulokset.

Asbestin mittaamiseksi ilmasta 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla otetaan huomioon vain kuidut, joiden pituus on yli 5 mikrometriä ja leveys alle 3 mikrometriä ja joiden pituus-leveyssuhde on suurempi kuin 3:1.

8 artikla

Työnantajien on huolehdittava, ettei yksikään työntekijä altistu ilman asbestipitoisuudelle, kun se kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona mitattuna ylittää 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä.

9 artikla

Tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteen I mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tehdään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (8) 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

10 artikla

1.   Jos 8 artiklassa vahvistettu raja-arvo ylittyy, on selvitettävä ylittymisen syyt ja toteutettava mahdollisimman nopeasti asianmukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Vaikutusalueella ei saa jatkaa työskentelyä ennen kuin riittävät toimenpiteet on toteutettu asianomaisten työntekijöiden suojelemiseksi.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuuden varmentamiseksi on ilman asbestipitoisuuden lisämääritys tehtävä välittömästi.

3.   Kun altistusta ei voida vähentää muilla keinoin ja kun raja-arvon noudattaminen edellyttää henkilökohtaisten hengityssuojainten käyttämistä, niiden käyttäminen ei saa olla pysyvä ratkaisu, vaan se on rajoitettava kunkin työntekijän osalta välttämättömimpään. Fyysiset ja ilmastolliset olosuhteet huomioiden ja tarvittaessa työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti kuullen on säädettävä asianmukaisista tauoista niiden työvaiheiden aikana, joissa on käytettävä henkilökohtaisia hengityssuojaimia.

11 artikla

Ennen purku- tai kunnossapitotöiden aloittamista työnantajien on, tarvittaessa hankkimalla tietoa tilojen omistajilta, toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet mahdollisesti asbestia sisältävien materiaalien tunnistamiseksi.

Jos vallitsee pieninkin epäilys asbestin esiintymisestä materiaalissa tai rakenteessa, on noudatettava tämän direktiivin asianomaisia säännöksiä.

12 artikla

Tiettyjen toimintojen, kuten purku-, poisto-, korjaus- tai kunnossapitotyön osalta, joiden yhteydessä 8 kohdassa vahvistetun raja-arvon ylittyminen on ilman asbestipitoisuuden rajoittamiseksi toteutetuista teknisistä ehkäisytoimenpiteistä huolimatta ennakoitavissa, työnantajan on määritettävä erityisesti seuraavat toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan työntekijöiden suojelu heidän osallistuessaan tällaisiin toimintoihin:

a)

työntekijät on varustettava asianmukaisilla hengityksen suojaimilla ja muilla henkilönsuojaimilla, joita heidän on käytettävä;

b)

näkyviin on asetettava varoituksia, joista ilmenee, että 8 artiklassa asetetun raja-arvon ylittyminen on ennakoitavissa; ja

c)

asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista peräisin olevan pölyn leviäminen tilan tai työkohteen ulkopuolelle on estettävä.

Yrityksen tai laitoksen työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan on kuultava näistä toimenpiteistä ennen kuin kysymyksessä oleva toiminta suoritetaan.

13 artikla

1.   Ennen kuin purkutyö tai asbestin tai asbestipitoisen tuotteen poistaminen rakennuksesta, rakenteesta, laitteistosta tai asennuksesta tai laivasta aloitetaan, on tehtävä työsuunnitelma.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa on määrättävä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden turvaamiseksi työpaikalla.

Suunnitelmassa on erityisesti määrättävä, että:

a)

asbesti ja/tai asbestipitoiset materiaalit poistetaan ennen varsinaiseen purkutyöhön ryhtymistä, paitsi jos tämä aiheuttaisi työntekijöille suuremman vaaran kuin jos asbesti ja/tai asbestipitoiset materiaalit jätettäisiin paikoilleen;

b)

tarpeen mukaan on saatavissa 12 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettuja henkilösuojaimia;

c)

purku- tai asbestin poistotyön päätyttyä on kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti varmistettava, ettei työpaikalla ole asbestille altistumisen vaaraa.

Toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä suunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

työn luonne ja todennäköinen kesto;

b)

työpaikka;

c)

käytetyt menetelmät silloin, kun työhön kuuluu asbestin tai asbestipitoisen materiaalin käsittely;

d)

seuraaviin tarkoituksiin käytettyjen laitteiden ominaisuudet:

i)

työntekijöiden suojaukseen ja puhdistukseen käytetyt laitteet,

ii)

muiden työpaikalla tai sen läheisyydessä oleilevien henkilöiden suojaus.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitettu suunnitelma on annettava niille tiedoksi ennen aiotun työn aloittamista.

14 artikla

1.   Työnantajien on järjestettävä asianmukainen koulutus kaikille työntekijöille, jotka altistuvat tai mahdollisesti altistuvat asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle. Koulutusta on järjestettävä säännöllisesti, ja sen on oltava työntekijöille maksutonta.

2.   Koulutuksen on oltava työntekijöille helposti ymmärrettävää. Heidän on saatava sen avulla tarvittavat ennaltaehkäisyyn ja turvallisuuteen liittyvät tiedot ja taidot, erityisesti seuraavista seikoista:

a)

asbestin ominaisuuksista ja sen terveysvaikutuksista, myös tupakoinnin synergiavaikutuksesta;

b)

tuote- ja materiaalityypeistä, jotka todennäköisesti sisältävät asbestia;

c)

toimista, jotka voivat aiheuttaa asbestille altistumisen, ja ennalta ehkäisevien toimien merkityksestä altistuksen vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi;

d)

turvallisista työtavoista, toimista ja suojavälineistä;

e)

hengityksensuojainten asianmukaisesta tarkoituksesta, valinnasta, valikoimasta, rajoituksista ja oikeasta käytöstä;

f)

hätämenettelyistä;

g)

dekontaminaatiomenettelyistä;

h)

jätteiden käsittelystä; ja

i)

terveystarkastuksia koskevista vaatimuksista.

3.   Käytännön ohjeet asbestinpoistoon osallistuvien työntekijöiden kouluttamisesta laaditaan yhteisön tasolla.

15 artikla

Ennen kuin yritykset voivat tehdä asbestin purku- tai poistotöitä, niiden on esitettävä selvitys pätevyydestään tällä alalla. Tämän selvityksen on oltava kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukainen.

16 artikla

1.   Kaikessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa, on, jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)

edellä mainitun toiminnan suorittamiseen

i)

tarkoitetut paikat ovat selvästi rajattuja ja varoitusmerkein osoitettuja,

ii)

tarkoitettuihin paikkoihin ei ole pääsyä muilla työntekijöillä kuin niillä, joille se työnsä tai tehtäviensä vuoksi on välttämätöntä,

iii)

tarkoitetuille paikoille on määrättävä alueet, joilla ei saa tupakoida;

b)

varataan alueita, missä työntekijät voivat syödä ja juoda asbestipölylle saastumiselle vaarantumatta;

c)

työntekijät varustetaan asianmukaisella työ- tai suojavaatetuksella; tämä työ- tai suojavaatetus jää yritykseen. Se voidaan kuitenkin, jos yritys ei itse suorita puhdistusta, pestä sellaisissa laitoksissa yrityksen ulkopuolella, jotka ovat varustettuja tämänkaltaiseen työhön; tällöin vaatetus on kuljetettava suljetuissa säiliöissä;

d)

erilliset säilytyspaikat varataan työ- tai suojavaatetukselle sekä pitovaatteille;

e)

työntekijöille varataan asianmukaiset ja riittävät pesu- ja käymälätilat mukaan lukien suihkut pölyisten toimintojen ollessa kyseessä;

f)

suojalaitteita on sijoitettava tarkoin määriteltyihin paikkoihin ja ne on tarkistettava ja puhdistettava jokaisen käytön jälkeen; asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava vahingoittuneiden laitteiden korjaamiseksi tai vaihtamiseksi ennen jatkokäyttöä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisten toimenpiteiden kustannuksia ei saa asettaa työntekijöiden rasitukseksi.

17 artikla

1.   Kaiken sellaisen toiminnan osalta, jota tarkoitetaan 3 artiklan 1 kohdassa, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yrityksen tai laitoksen työntekijät ja heidän edustajansa saavat riittävästi tietoa:

a)

asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle altistumisen aiheuttamasta mahdollisesta terveysvaarasta;

b)

säädöksiin perustuvista raja-arvoista ja ilman laadun seurannan vaatimuksesta;

c)

hygieniavaatimuksista mukaan lukien vaatimus pidättyä tupakoimasta;

d)

varotoimenpiteistä, jotka on toteutettava varustauduttaessa ja käytettäessä suojaimia ja suojavaatetusta;

e)

erityisistä varotoimenpiteistä, jotka on suunniteltu pitämään altistuminen asbestille mahdollisimman vähäisenä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi ja jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:

a)

yrityksen tai laitoksen työntekijöillä tai heidän edustajillaan on saatavillaan ilman asbestipitoisuusmittausten tulokset ja heille annetaan selvitykset noiden tulosten merkityksestä;

b)

jos tulokset ylittävät 8 artiklassa vahvistetun raja-arvon, on näistä ylityksistä ja niihin johtaneista syistä ilmoitettava mahdollisimman nopeasti asianomaisille yrityksen tai laitoksen työntekijöille ja heidän edustajilleen, ja työntekijöitä ja/tai heidän edustajiaan yrityksessä tai laitoksessa on kuultava toteutettavien toimenpiteiden osalta tai, jos on kyse hätätapauksesta, heille on ilmoitettava jo toteutetuista toimenpiteistä.

18 artikla

1.   Jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, on toteutettava 2–5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

2.   Jokaisen työntekijän terveydentilan arvioinnin on oltava saatavilla ennen altistumisen alkamista asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista työpaikalla vapautuvalle pölylle.

Tähän arviointiin tulee sisältyä erityinen rintakehän tutkimus. Työntekijöiden kliinisiä tutkimuksia varten annetaan liitteessä I käytännön suosituksia, joihin jäsenvaltio voi viitata; nämä suositukset sopeutetaan tekniikan kehitykseen direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Uusi arvio täytyy olla saatavilla vähintään kerran kolmessa vuodessa niin kauan kuin altistus jatkuu.

Kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti on luotava jokaista ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua työntekijää koskeva henkilökohtainen terveystiedosto.

3.   Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kliinisen tutkimuksen jälkeen lääkärin tai viranomaisen, joka on vastuussa työntekijöiden lääketieteellisestä valvonnasta on kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava neuvoja toteutettavista henkilökohtaisista suoja- tai ehkäisytoimenpiteistä tai määriteltävä sellaisia toimenpiteitä.

Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä tarpeen mukaan asianomaisen työntekijän poistaminen kaiken asbestialtistuksen vaikutusalueelta.

4.   Työntekijöille on annettava tietoja ja neuvoja kaikista niistä heidän terveydentilaansa koskevista arvioinneista, joita heille mahdollisesti tehdään altistuksen loputtua.

Lääkäri tai viranomainen, joka on vastuussa työntekijöiden lääketieteellisestä valvonnasta voi esittää, että terveyden seurantaa olisi jatkettava altistumisen päättymisen jälkeen niin kauan kuin se on tarpeellista asianomaisen henkilön terveyden turvaamiseksi.

Tämä jatkuva terveyden seuranta toteutetaan kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

5.   Työntekijä, jota asia koskee, tai työnantaja voi vaatia kansallisen lainsäädännön mukaisesti 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin uudelleen käsittelyä.

19 artikla

1.   Jollei 3 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, on toteutettava 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

2.   Työnantajan on pidettävä työntekijöistä, jotka ovat vastuussa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta, luetteloa, josta ilmenee toiminnan laatu ja kesto sekä altistus, jonka kohteena he ovat olleet. Luettelon on oltava sellaisen lääkärin ja/tai viranomaisen saatavilla, joka on vastuussa lääketieteellisestä valvonnasta. Luettelossa olevien tietojen, jotka liittyvät työntekijään henkilökohtaisesti, on oltava kunkin työntekijän saatavilla. Luettelossa olevien yleisten henkilöä yksilöimättömien tietojen on oltava työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa saatavilla.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettua luetteloa ja 18 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia terveystietoja on säilytettävä vähintään 40 vuotta altistumisen päättymisen jälkeen kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on asetettava vastuussa olevien viranomaisten saataville kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti siinä tapauksessa, että yrityksen toiminta päättyy.

20 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista seuraamuksista. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

21 artikla

Jäsenvaltion on pidettävä luetteloa tunnistetuista asbestoosi- ja mesotelioomatapauksista.

22 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava viiden vuoden välein komissiolle kertomus tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta direktiivin 89/391/ETY 17 a artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun yhden kertomuksen erityisjaksona, jota komissio käyttää perustana mainitun direktiivin 17 a artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemässään arvioinnissa.

23 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle.

24 artikla

Kumotaan direktiivi 83/477/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

25 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

26 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK


(1)  Lausunto annettu 10. kesäkuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 20. lokakuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 26. marraskuuta 2009.

(3)  EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25.

(4)  Katso liitteessä II oleva A osa.

(5)  Chemical Abstract Servicen (CAS) -rekisterinumero.

(6)  EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20.

(7)  Determination of airborne fibre number concentrations. A recommended method, by phase-contrast optical microscopy (membrane filter method), WHO, Geneva 1997 (ISBN 92–4-154496–1).

(8)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.


LIITE I

Käytännön suosituksia kliinistä arviointia varten, jota tarkoitetaan 18 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa

1.

Tämänhetkinen tietämys osoittaa, että altistus vapaille asbestikuiduille voi aiheuttaa seuraavia sairauksia:

asbestoosi,

mesoteliooma,

keuhkoputken syöpä,

ruuansulatuselimien syöpä.

2.

Lääkärin ja/tai viranomaisen, joka on vastuussa asbestille altistuneiden työntekijöiden lääketieteellisestä valvonnasta, täytyy tuntea jokaisen työntekijän altistusolosuhteet.

3.

Työntekijöiden terveystarkastukset olisi tehtävä työlääketieteen periaatteiden ja käytännön mukaisesti. Niihin olisi sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet:

työntekijän terveyteen ja ammattihistoriaan liittyvien tietojen tallentaminen,

henkilökohtainen haastattelu,

yleinen kliininen tutkimus, jossa kiinnitetään erityistä huomiota rintakehään,

hengityselinten toiminnan tutkimus (spirometria ja FVC).

Lääkärin ja/tai terveyden seurannasta vastaavan viranomaisen on päätettävä jatkotutkimuksista, kuten ysköksen sytologisesta tutkimisesta, rintakehän röntgenkuvauksesta tai tietokonetomografiasta uusimman käytettävissä olevan työlääketieteen alan tietämyksen perusteella.


LIITE II

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(24 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 83/477/ETY

(EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25).

 

Neuvoston direktiivi 91/382/ETY

(EYVL L 206, 29.7.1991, s. 16).

 

Neuvoston direktiivi 98/24/EY

(EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).

Ainoastaan 13 artiklan 2 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/18/EY

(EUVL L 97, 15.4.2003, s. 48).

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/30/EY

(EUVL L 165, 27.6.2007, s. 21).

Ainoastaan 2 artiklan 1 kohta

B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

(24 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

83/477/ETY

31 päivä joulukuuta 1986 (1)

91/382/ETY

1 päivä tammikuuta 1993 (2)

98/24/EY

5 päivä toukokuuta 2001

2003/18/EY

14 päivä huhtikuuta 2006

2007/30/EY

31 päivä joulukuuta 2012


(1)  Asbestikaivostoiminnan osalta määräpäivä on kuitenkin 31 päivä joulukuuta 1989.

(2)  Helleenien tasavallan osalta määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle on 1 päivä tammikuuta 1996. Asbestikaivostoiminnan osalta määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle muissa jäsenvaltioissa on kuitenkin 1 päivä tammikuuta 1996, paitsi Helleenien tasavallan osalta se on 1 päivä tammikuuta 1999.


LIITE III

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 83/477/ETY

Tämä direktiivi

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

1 artiklan 2 kohta

2 artiklan ensimmäinen–kuudes luetelmakohta

2 artiklan a–f alakohta

3 artiklan 1–3 kohta

3 artiklan 1–3 kohta

3 artiklan 3 a kohta

3 artiklan 4 kohta

3 artiklan 4 kohta

3 artiklan 5 kohta

4 artiklan johdantokappale

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 alakohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 2 alakohta

4 artiklan 3 kohta

4 artiklan 3 alakohta

4 artiklan 4 kohta

4 artiklan 4 alakohta

4 artiklan 5 kohta

5 artikla

5 artikla

6 artiklan 1–5 alakohta

6 artiklan a–e alakohta

7 ja 8 artikla

7 ja 8 artikla

9 artiklan 2 kohta

9 artikla

10 artikla

10 artikla

10 a artikla

11 artikla

11 artiklan 1 ja 2 kohta

12 artiklan ensimmäinen ja toinen alakohta

12 artiklan 1 kohta

13 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

13 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohta

12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohta

12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kolmas luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan c alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan toinen luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan b alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan kolmas luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan c alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan neljäs luetelmakohta

13 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan d alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan neljännen luetelmakohdan ensimmäinen alakohta

13 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan d alakohdan i alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan neljännen luetelmakohdan toinen alakohta

13 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan d alakohdan ii alakohta

12 artiklan 3 kohta

13 artiklan 3 kohta

12 a artikla

14 artikla

12 b artikla

15 artikla

13 artiklan 1 kohdan a alakohta

16 artiklan 1 kohdan a alakohta

13 artiklan 1 kohdan b alakohta

16 artiklan 1 kohdan b alakohta

13 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja ii alakohta

16 artiklan 1 kohdan c alakohta

13 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta

16 artiklan 1 kohdan d alakohta

13 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta

16 artiklan 1 kohdan e alakohta

13 artiklan 1 kohdan c alakohdan v alakohta

16 artiklan 1 kohdan f alakohta

13 artiklan 2 kohta

16 artiklan 2 kohta

14 artiklan 1 kohdan johdantokappale

17 artiklan 1 kohdan johdantokappale

14 artiklan 1 kohdan ensimmäinen–viides luetelmakohta

17 artiklan 1 kohdan a–e alakohta

14 artiklan 2 kohta

17 artiklan 2 kohta

15 artiklan johdantokappale

18 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1–4 alakohta

18 artiklan 2–5 kohta

16 artiklan johdantokappale

19 artiklan 1 kohta

16 artiklan 1–3 alakohta

19 artiklan 2–4 kohta

16 a artikla

20 artikla

17 artikla

21 artikla

17 a artikla

22 artikla

18 artiklan 1 kohta

18 artiklan 2 kohta

23 artikla

24 artikla

25 artikla

19 artikla

26 artikla

Liite II

Liite I

Liite II

Liite III


Top