a)

’kohdelajeilla’ luonnonvaraisia ja tarhattuja saksanhirviä (Cervus elaphus) ja/tai luonnonvaraisia valkohäntäpeuroja (Odocoileus virginianus);

b)

’kohdejäsenvaltioilla’ jäsenvaltioita, joissa on riittävästi kohdelajien kantoja tilastovaatimukset täyttävien otoskokojen saavuttamiseksi; otoskoot vaihtelevat kohdelajeittain ja sen mukaan, onko kyse luonnonvaraisesta vai tarhatusta kohdelajista, ja ne luetellaan liitteessä II olevissa taulukoissa 1 ja 2;

c)

’kliinisillä/sairailla hirvieläimillä’ hirvieläimiä, joilla on nähtävissä epänormaalin käyttäytymisen merkkejä ja/tai liikuntakyvyn häiriöitä ja/tai joiden yleiskunto on heikko;

d)

’liikenneonnettomuudessa loukkaantuneilla tai kuolleilla hirvieläimillä’ ajoneuvojen töytäisemiä hirvieläimiä, joiden ante mortem -tilaa ei voida vahvistaa;

e)

’kuolleilla/lopetetuilla hirvieläimillä’ kuolleina tilalta tai luonnosta löydettyjä hirvieläimiä ja terveyteen tai ikään liittyvistä syistä lopetettuja tarhattuja hirvieläimiä;

f)

’terveillä teurastetuilla hirvieläimillä’ terveitä tarhattuja hirvieläimiä, jotka on teurastettu teurastamolla tai tilalla;

g)

’terveillä kaadetuilla hirvieläimillä’ terveitä luonnonvaraisia hirvieläimiä, jotka on kaadettu metsästyskauden aikana;

h)

’kohderyhmillä’ c–g alakohdassa määriteltyjä hirvieläimiä.

a)

Kohdejäsenvaltioiden on otettava näytteitä CWD-taudin (chronic wasting disease) testausta varten taulukon 1 mukaisesti luonnonvaraisten saksanhirvien ja valkohäntäpeurojen kannasta kyseisissä maissa, ja taulukon 2 mukaisesti tarhattujen saksanhirvien kannasta kyseisissä maissa.

Näytteitä voidaan ottaa kohdejäsenvaltioissa kaikista kohderyhmistä.

b)

Kohdejäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon seuraavat perusteet päättäessään kohdelajien otoksen valinnasta näytteenottoa varten:

c)

Kohdejäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon altistuminen seuraaville mahdollisille riskitekijöille päättäessään kohdelajien otoksen valinnasta näytteenottoa varten:

d)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä satunnaisotantaa valitessaan kohdelajeja näytteenottoa varten.

1.

Kun ihmisravinnoksi tarkoitettu markkinoille saatettu hirvieläin on valittu testattavaksi CWD-taudin varalta, jäsenvaltioiden on varmistettava kyseisen ruhon jäljitettävyys ja varmistettava, ettei sitä lasketa myyntiin ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

2.

Sovellettaessa 1 kohtaa metsästäjälle, riistanhoitajalle tai eläinten kasvattajalle, jos tämä on tiedossa, on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan, milloin näytteet toimitetaan testattavaksi CWD-taudin varalta, sekä pikatestistä saadut positiiviset tulokset mahdollisimman pian noudattaen hyväksyttyjä tapoja.

3.

Jäsenvaltiot varaavat itselleen oikeuden säilyttää materiaalia muita diagnostisia tai tutkimustarkoituksia varten, kunnes CWD-taudin varalta tehdystä pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

4.

Muita diagnostisia tai tutkimustarkoituksia varten säilytettyä materiaalia lukuun ottamatta pikatesteissä positiivisen tuloksen saaneen hirvieläimen ruhon kaikki osat, myös nahka, on mahdollisuuksien mukaan hävitettävä suoraan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 (1) 4 artiklan 2 kohdan a, b tai e alakohdan mukaisesti.

a)

Testausta varten toimitettujen hirvieläinnäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin käyttäen seuraavia jakoperusteita:

b)

Pika- ja varmistustestien tulokset (positiivisten ja negatiivisten tulosten lukumäärä), erottelevan testauksen tulokset soveltuvissa tapauksissa, kudos, josta näyte otettiin, sekä pikatesteissä ja varmistustesteissä käytetty tekniikka.

c)

Positiivisten TSE-tapausten maantieteellinen sijainti ja alkuperämaa, jos se ei ole sama kuin raportoiva jäsenvaltio.

d)

Jokaisen TSE-positiiviseksi todetun hirvieläimen genotyyppi ja laji.