EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006L0007

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006 , uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta

EUVL L 64, 4.3.2006, p. 37–51 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2014

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2006/7/oj

4.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 64/37


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/7/EY,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2006,

uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon Euroopan talous‐ ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (4) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 8 päivänä joulukuuta 2005 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto on määritellyt kestävää kehitystä koskevan komission tiedonannon perusteella tavoitteita, joiden pohjalta tulevaa kehitystä olisi suunniteltava esimerkiksi luonnonvarojen ja kansanterveyden kaltaisilla ensisijaisilla alueilla.

(2)

Vesi on luonnonvara, jonka laatua olisi suojeltava, puolustettava ja hoidettava ja jonka niukkuus olisi otettava huomioon. Erityisesti pintavedet ovat uusiutuvia luonnonvaroja, joiden kapasiteetti selviytyä ihmistoiminnan haittavaikutuksista on rajallinen.

(3)

Yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteena olisi oltava korkea suojelun taso, ja sen olisi myötävaikutettava ympäristön laadun säilyttämistä, suojelemista ja parantamista sekä ihmisten terveyden suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen.

(4)

Komissio antoi joulukuussa 2000 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon uuden uimavesipolitiikan laatimisesta ja aloitti kaikkien niiden tahojen laajan kuulemisen, joiden etu on kysymyksessä ja joita asia koskee. Tämä kuuleminen osoitti ennen kaikkea, että uuden direktiivin laatimista viimeisimmän tieteellisen näytön perusteella ja kiinnittäen erityistä huomiota kansalaisten aiempaa laajempaan osallistumiseen tuettiin yleisesti.

(5)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1600/2002/EY (5) sitoudutaan varmistamaan uimavesien suojelun korkea taso muun muassa tarkistamalla uimaveden laadusta 8 päivänä joulukuuta 1975 annettua neuvoston direktiiviä 76/160/ETY (6).

(6)

Perustamissopimuksen mukaisesti yhteisö ottaa ympäristöpolitiikkaansa valmistellessaan huomioon muun muassa saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot. Tässä direktiivissä olisi hyödynnettävä tieteellistä näyttöä, jotta mikrobiologisten terveysriskien arvioinnissa käytettäisiin kaikkein luotettavimpia osoitinmuuttujia ja jotta saavutettaisiin suojelun korkea taso. Olisi tehtävä kiireellisesti epidemiologisia lisätutkimuksia erityisesti makeassa vedessä uimiseen liittyvistä terveysriskeistä.

(7)

Jotta voimavaroja käytettäisiin tehokkaammin ja viisaammin, tämä direktiivi on koordinoitava tiiviisti yhteisön muun vesilainsäädännön, kuten yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY (7), vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (8) ja yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (9) kanssa.

(8)

Sidosryhmille olisi annettava asianmukaista tietoa suunnitelluista toimenpiteistä ja täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistymisestä. Yleisön olisi saatava hyvissä ajoin asianmukaista tietoa uimaveden laadun seurannan tuloksista ja riskinhallintatoimenpiteistä terveysriskien estämiseksi erityisesti ennustettavissa olevan lyhytkestoisen pilaantumisen tai epätavallisen tilanteen ollessa kyseessä. Tässä olisi käytettävä uusia tekniikoita, joiden avulla yleisölle voidaan tiedottaa tehokkaasti ja vertailukelpoisella tavalla koko yhteisön uimavesistä.

(9)

Seurantatarkoituksiin on sovellettava yhdenmukaistettuja analyysimenetelmiä ja käytäntöjä. Realistisen luokituksen mahdollistamiseksi uimavesiä on seurattava ja niiden laatua arvioitava pitkän ajanjakson kuluessa.

(10)

Vaatimustenmukaisuuden olisi perustuttava asianmukaisiin hallintatoimenpiteisiin ja laadunvarmistukseen, ei ainoastaan mittauksiin ja laskentaan. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön uimavesiprofiilien järjestelmä, jonka avulla voidaan parantaa riskien ymmärtämistä ja näin luoda perusta hallintatoimenpiteille. Samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota laatuvaatimusten täyttymiseen ja johdonmukaiseen siirtymiseen direktiivistä 76/160/ETY uuteen direktiiviin.

(11)

Yhteisö ratifioi 17 päivänä helmikuuta 2005 tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku‐ ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Århusin yleissopimus). Näin ollen tässä direktiivissä on oltava tiedon saatavuutta ja yleisön osallistumista sen täytäntöönpanoon koskevat säännökset, joilla täydennetään ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/4/EY (10) sekä yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/35/EY (11).

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita eli saavuttaa jäsenvaltioiden yhteisin normein koko yhteisössä uimaveden hyvä laatu ja suojelun korkea taso, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti.

(14)

Uimaveden laatua koskevien yhteisön toimenpiteiden jatkuva merkitys käy selväksi kunkin uintikauden aikana, koska toimenpiteillä suojellaan kansalaisia sekä satunnaispäästöistä aiheutuvalta että pitkäaikaiselta veden pilaantumiselta yhteisön uimarannoilla tai niiden lähellä. Uimaveden laatu on yleisesti ottaen parantunut huomattavasti direktiivin 76/160/ETY voimaantulon jälkeen. Kyseinen direktiivi kuvastaa kuitenkin 1970-luvun alussa käytettävissä olleita tietoja ja kokemuksia. Uimaveden käytön muodot samoin kuin tieteellisen ja teknisen tietämyksen taso ovat sittemmin muuttuneet. Siksi kyseinen direktiivi olisi kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

1.   Tässä direktiivissä säädetään

a)

uimaveden laadun seurannasta ja luokituksesta;

b)

uimaveden laadun hallinnasta; ja

c)

uimaveden laatua koskevasta tiedottamisesta yleisölle.

2.   Tämän direktiivin tarkoituksena on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen sekä ihmisten terveyden suojelu täydentämällä direktiiviä 2000/60/EY.

3.   Tätä direktiiviä sovelletaan mihin tahansa pintaveden osaan, jossa toimivaltainen viranomainen odottaa huomattavan määrän ihmisiä uivan ja jossa uimista tämä viranomainen ei ole pysyvästi kieltänyt tai antanut pysyvää ohjetta, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, jäljempänä ’uimavesi’. Sitä ei sovelleta

a)

uima- ja porealtaisiin;

b)

rajattuun vesitilaan, jota on tarkoitus käsitellä tai jota käytetään hoitotarkoituksiin; eikä

c)

keinotekoisesti aikaansaatuun rajattuun vesitilaan, joka on erotettu pinta- ja pohjavedestä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä käytetään seuraavia määritelmiä:

1)

Ilmaisuilla ’pintavesi’, ’pohjavesi’, ’sisämaan vesi’, ’jokisuiden vaihettumisalueet’, ’rannikkovesi’ ja ’vesistöalue’ on sama merkitys kuin direktiivissä 2000/60/EY.

2)

’Toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan viranomaista tai viranomaisia, jonka tai jotka jäsenvaltio on nimennyt huolehtimaan tämän direktiivin vaatimusten noudattamisesta, tai muuta viranomaista tai elintä, jolle tämä tehtävä on annettu.

3)

Sanalla ’pysyvä’ tarkoitetaan uintikiellon tai ohjeen, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, yhteydessä vähintään yhtä kokonaista uintikautta.

4)

’Huomattavalla määrällä’ tarkoitetaan uimareista puhuttaessa määrää, jonka toimivaltainen viranomainen katsoo olevan huomattava ottaen erityisesti huomioon aikaisemmat kehityssuuntaukset tai käytettävissä oleva infrastruktuuri tai käytettävissä olevat tilat tai muut uinnin edistämiseksi toteutetut toimenpiteet.

5)

’Pilaantumisella’ tarkoitetaan sellaisten mikrobiologisen saastumisen tai muiden organismien tai jätteiden esiintymistä, jotka vaikuttavat veden laatuun ja aiheuttavat uimareiden terveydelle 8 ja 9 artiklassa ja liitteessä I olevassa A sarakkeessa tarkoitettuja riskejä.

6)

’Uintikaudella’ tarkoitetaan kautta, jonka aikana on odotettavissa huomattava määrä uimareita.

7)

’Hallintatoimenpiteillä’ tarkoitetaan seuraavia uimavettä koskevia toimenpiteitä:

a)

uimavesiprofiilin laatiminen ja ylläpitäminen;

b)

seurantakalenterin laatiminen;

c)

uimaveden seuranta;

d)

uimaveden laadun arviointi;

e)

uimaveden luokitus;

f)

niiden pilaantumisen syiden määrittäminen ja arviointi, jotka saattavat vaikuttaa uimavesiin ja heikentää uimareiden terveyttä;

g)

tiedottaminen yleisölle;

h)

toimenpiteiden toteuttaminen sen ehkäisemiseksi, että uimarit altistuisivat veden pilaantumiselle;

i)

toimenpiteiden toteuttaminen pilaantumisriskin vähentämiseksi.

8)

’Lyhytkestoisella pilaantumisella’ tarkoitetaan liitteessä I olevassa A sarakkeessa tarkoitettua mikrobiologista saastumista, jolla on selvästi tunnistettavat syyt ja jonka ei yleensä odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin arviolta 72 tunnin ajan sen jälkeen, kun se on ensi kerran vaikuttanut uimaveden laatuun, ja jonka osalta toimivaltainen viranomainen on vahvistanut ennakointi- ja käsittelymenettelyt liitteessä II esitetyn mukaisesti.

9)

’Epätavanomaisella tilanteella’ tarkoitetaan tapahtumaa tai tapahtumasarjaa, joka vaikuttaa uimaveden laatuun kyseisellä paikalla ja joka ei todennäköisesti satu keskimäärin useammin kuin kerran neljässä vuodessa.

10)

’Uimaveden laatua koskevilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka on saatu 3 artiklan mukaisesti.

11)

’Uimaveden laadun arvioinnilla’ tarkoitetaan uimaveden laadun arviointiprosessia, jossa käytetään liitteessä II kuvattua arviointimenetelmää.

12)

’Syanobakteerien nopealla lisääntymisellä’ tarkoitetaan syanobakteerien kasautumista kukintona, kettona tai vaahtona.

13)

Ilmaisulla ’yleisö, jota asia koskee’ on sama merkitys kuin tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa neuvoston direktiivissä 85/337/ETY (13).

II LUKU

UIMAVEDEN LAATU JA HALLINTA

3 artikla

Seuranta

1.   Jäsenvaltioiden on määritettävä vuosittain kaikki uimavedet ja määriteltävä uintikauden pituus. Niiden on tehtävä näin ensimmäisen kerran ennen 24 päivää maaliskuuta 2008 seuraavan ensimmäisen uintikauden alkua.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyjen muuttujien seuranta tapahtuu liitteen IV mukaisesti.

3.   Seurantakohdan on sijaittava uimavedessä sellaisessa paikassa, jossa

a)

on odotettavissa huomattava määrä uimareita; tai

b)

uimavesiprofiilin mukaan on oletettavasti suurin pilaantumisriski.

4.   Kaikille uimavesille on laadittava seurantakalenteri ennen kunkin uintikauden alkua, ensimmäisen kerran ennen kolmannen kokonaisen uintikauden alkua tämän direktiivin voimaantulon jälkeen. Seuranta on toteutettava viimeistään neljän päivän kuluessa seurantakalenterissa esitetyn päivän jälkeen.

5.   Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyjen muuttujien seurannan tämän direktiivin voimaantulon jälkeisenä ensimmäisenä kokonaisena uintikautena. Tässä tapauksessa seurannan on tapahduttava liitteessä IV esitetyllä tiheydellä. Kyseisen seurannan tuloksia voidaan käyttää 4 artiklan mukaisten uimaveden laatua koskevien tietojen keräämiseen. Heti kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön seurannan tämän direktiivin mukaisesti, ne voivat lopettaa direktiivin 76/160/ETY liitteessä esitettyjen muuttujien seurannan.

6.   Lyhytkestoisen pilaantumisen aikana otetut näytteet voidaan jättää ottamatta huomioon. Ne on korvattava liitteen IV mukaisesti otettavilla näytteillä.

7.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetun seurantakalenterin aikataulun noudattaminen voidaan epätavanomaisissa tilanteissa keskeyttää toistaiseksi. Aikatauluun palataan niin pian kuin se on mahdollista epätavanomaisen tilanteen päätyttyä. Uusia näytteitä on otettava niin pian kuin se on mahdollista epätavanomaisen tilanteen päätyttyä niiden näytteiden korvaamiseksi, jotka puuttuvat kyseisen tilanteen vuoksi.

8.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava seurantakalenterin noudattamisen väliaikaisista keskeytyksistä komissiolle ja selvitettävä keskeytyksen syyt. Niiden on toimitettava kyseiset ilmoitukset viimeistään 13 artiklassa säädetyn seuraavan vuosikertomuksen yhteydessä.

9.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uimaveden laadun analysointi tapahtuu liitteessä I esitettyjen vertailumenetelmien ja liitteessä V vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia muiden menetelmien tai sääntöjen käytön, jos ne voivat osoittaa, että saadut tulokset vastaavat liitteessä I esitettyjä menetelmiä ja liitteessä V vahvistettuja sääntöjä käyttäen saatuja tuloksia. Jäsenvaltioiden, jotka sallivat tällaisten vastaavien menetelmien tai sääntöjen käytön, on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot käytetyistä menetelmistä ja säännöistä ja niiden vastaavuudesta.

4 artikla

Uimaveden laadun arviointi

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uimaveden laatua koskevat tiedot kootaan liitteessä I olevassa A sarakkeessa esitettyjen muuttujien seurannan perusteella.

2.   Uimaveden laadun arviointi on suoritettava

a)

kunkin uimaveden osalta;

b)

kunkin uintikauden päätyttyä;

c)

uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella, jotka on koottu kyseiseltä ja kolmelta edelliseltä uintikaudelta; ja

d)

liitteessä II vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää suorittaa uimaveden laatua koskevia arviointeja ainoastaan kolmelta edelliseltä uintikaudelta koottujen uimaveden laatua koskevien tietojen pohjalta. Jos se tekee tällaisen päätöksen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen. Sen on myös ilmoitettava komissiolle, jos se päättää myöhemmin palata neljän uintikauden perusteella tehtäviin arviointeihin. Jäsenvaltiot saavat muuttaa sovellettavaa arviointijaksoa enintään kerran joka viides vuosi.

3.   Uimaveden laadun arviointeihin käytettävien uimavettä koskevien tietojen on käsitettävä aina vähintään 16 näytettä tai liitteessä IV olevassa 2 kohdassa tarkoitetuissa erityisolosuhteissa 12 näytettä.

4.   Kuitenkin edellyttäen, että joko

3 kohdan vaatimus täyttyy, tai

arviointiin käytettävät uimavettä koskevat tiedot käsittävät vähintään 8 näytettä sellaisten uimavesien ollessa kyseessä, joilla uintikausi on enintään 8 viikkoa,

uimaveden laadun arviointi voidaan suorittaa sellaisten uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella, jotka koskevat vähempää kuin neljää uintikautta, jos

a)

uimavesi on hiljattain määritetty uimavedeksi;

b)

on tapahtunut muutoksia, jotka voivat todennäköisesti vaikuttaa uimaveden 5 artiklan mukaiseen luokitukseen, jolloin arviointi suoritetaan niiden veden laatua koskevien tietojen perusteella, jotka koostuvat pelkästään muutosten tapahtumisen jälkeen koottujen näytteiden tuloksista; tai

c)

uimavesi on jo arvioitu direktiivin 76/160/ETY mukaisesti, jolloin on käytettävä vastaavia kyseisen direktiivin mukaisesti kerättyjä tietoja ja tätä varten direktiivin 76/160/ETY liitteen muuttujien 2 ja 3 on katsottava vastaavan tämän direktiivin liitteessä I olevassa A sarakkeessa olevia muuttujia 2 ja 1.

5.   Jäsenvaltiot voivat jakaa alaryhmiin tai ryhmitellä yhteen nykyisiä uimavesiä uimaveden laadun arvioinnin perusteella. Ne voivat ryhmitellä nykyisiä uimavesiä samaan ryhmään ainoastaan, jos

a)

uimavedet ovat vierekkäisiä;

b)

niiden arvioinnit ovat olleet samanlaiset neljänä edellisenä vuonna 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan mukaisesti; ja

c)

niiden uimavesiprofiileissa on tunnistettu yhteisiä riskitekijöitä tai niiden puuttuminen.

5 artikla

Uimavesien luokitus ja laatu

1.   Edellä olevan 4 artiklan mukaisen uimaveden laadun arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden on luokiteltava uimavesi liitteessä II olevien perusteiden mukaisesti seuraavasti:

a)

”huono”;

b)

”riittävä”;

c)

”hyvä”; tai

d)

”erinomainen”.

2.   Ensimmäinen tämän direktiivin vaatimusten mukainen luokitus on saatava valmiiksi vuoden 2015 uintikauden päättyessä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoden 2015 uintikauden päättyessä kaikki uimavedet ovat laadultaan vähintään ”riittäviä”. Niiden on toteutettava tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan realistisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, jotta ”erinomaisiksi” tai ”hyviksi” luokiteltujen uimavesien lukumäärää pystyttäisiin lisäämään.

4.   Huolimatta 3 kohdan yleisvaatimuksesta uimavesi voidaan tilapäisesti luokitella ”huonoksi”, mutta se voi silti olla edelleen tämän direktiivin vaatimusten mukainen. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

Kunkin ”huonoksi” luokitellun uimaveden osalta on toteutettava seuraavat toimenpiteet sen luokituksen jälkeisestä uintikaudesta alkaen:

i)

asiaankuuluvat hallintatoimenpiteet, mukaan lukien uintikielto tai ohje, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, joilla estetään uimareiden altistuminen veden pilaantumiselle,

ii)

niiden syiden yksilöiminen, minkä vuoksi laatua ”riittävä” ei ole onnistuttu saavuttamaan,

iii)

asiaankuuluvat toimenpiteet pilaantumisen syiden ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi, ja

iv)

yleisön varoittaminen 12 artiklan mukaisesti selvällä ja yksinkertaisella varoitusmerkillä sekä antamalla heille tietoja pilaantumisen syistä ja uimavesiprofiiliin perustuvista toimenpiteistä.

b)

Jos uimavesi luokitellaan ”huonoksi” viitenä peräkkäisenä vuotena, määrätään pysyvä uintikielto tai annetaan pysyvä ohje, ettei uiminen ole suositeltavaa. Jäsenvaltio voi kuitenkin määrätä pysyvän uimakiellon tai antaa pysyvän ohjeen, ettei uiminen ole suositeltavaa, ennen viiden vuoden jakson loppua, jos se katsoo, että ”riittävän” laadun saavuttaminen olisi käytännössä mahdotonta tai suhteettoman kallista.

6 artikla

Uimavesiprofiilit

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uimavesiprofiilit laaditaan liitteen III mukaisesti. Kukin uimavesiprofiili voi kattaa yhden ainoan uimaveden tai useampia vierekkäisiä uimavesiä. Uimavesiprofiilit laaditaan ensimmäisen kerran viimeistään 24 päivänä maaliskuuta 2011.

2.   Uimavesiprofiilit on tarkistettava ja saatettava ajan tasalle liitteen III mukaisesti.

3.   Kun uimavesiprofiileja laaditaan, tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle, on käytettävä asianmukaisella tavalla direktiivin 2000/60/EY nojalla suoritetuista arvioinneista ja seurannasta saatuja tietoja, jotka ovat keskeisiä tämän direktiivin kannalta.

7 artikla

Hallintatoimenpiteet poikkeustilanteissa

Kun jäsenvaltioiden tietoon tulee odottamattomia tilanteita, joilla on tai joilla voidaan todennäköisesti odottaa olevan haitallisia vaikutuksia uimaveden laatuun ja uimareiden terveyteen, niiden on varmistettava, että toteutetaan oikea-aikaisia ja riittäviä hallintatoimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin on kuuluttava yleisölle tiedottaminen ja tarvittaessa tilapäinen uintikielto.

8 artikla

Syanobakteeririskit

1.   Jos uimavesiprofiili osoittaa, että syanobakteerien nopea lisääntyminen on mahdollista, tilannetta on seurattava asianmukaisesti, jotta terveysriskit havaittaisiin ajoissa.

2.   Jos syanobakteerien nopea lisääntyminen todetaan ja terveysriski on havaittu tai sen otaksutaan olevan olemassa, altistumisen estämiseksi on toteutettava välittömästi asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, yleisölle tiedottaminen mukaan lukien.

9 artikla

Muut muuttujat

1.   Jos uimavesiprofiili osoittaa, että makrolevän ja/tai kasviplanktonin nopean lisääntymisen uhka on olemassa, on ryhdyttävä tutkimuksiin niiden hyväksyttävän tason ja terveysriskien määrittämiseksi sekä toteutettava asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, yleisölle tiedottaminen mukaan lukien.

2.   Uimavesiä on tarkasteltava silmämääräisesti pilaantumisen, esimerkiksi tervamaisten jäämien sekä lasin, muovin, kumin tai muiden jätteiden toteamiseksi. Kun pilaantumista havaitaan, on toteutettava asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, tarvittaessa yleisölle tiedottaminen mukaan lukien.

10 artikla

Yhteistyö rajat ylittävillä vesillä

Kun vesistöalue aiheuttaa rajat ylittäviä vaikutuksia uimaveden laatuun, jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on tehtävä asianmukaista yhteistyötä tämän direktiivin täytäntöönpanossa, mukaan lukien asianmukainen tietojenvaihto ja yhteinen toiminta kyseisten vaikutusten rajoittamiseksi.

III LUKU

TIETOJEN VAIHTO

11 artikla

Yleisön osallistuminen

Jäsenvaltioiden on kannustettava yleisön osallistumista tämän direktiivin täytäntöönpanoon ja varmistettava, että yleisölle, jota asia koskee, tarjotaan mahdollisuudet

saada tietoja osallistumistavoista, ja

tehdä ehdotuksia, huomautuksia tai valituksia.

Tämä koskee erityisesti uimavesien luetteloiden laatimista, tarkistamista ja ajan tasalle saattamista 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava kaikki saadut tiedot asianmukaisesti huomioon.

12 artikla

Yleisölle tiedottaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavia tietoja levitetään aktiivisesti ja että ne asetetaan uintikauden aikana viivytyksettä saataville helppopääsyiseen paikkaan uimaveden välittömään läheisyyteen

a)

uimaveden voimassa oleva luokitus ja tässä artiklassa tarkoitettu uintikielto sekä ohje, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, käyttäen selvää ja yksinkertaista merkkiä tai symbolia;

b)

yleiskuvaus uimavedestä yleistajuisella kielellä liitteen III mukaisesti laaditun uimavesiprofiilin perusteella;

c)

jos kyseessä on uimavesien lyhytkestoinen pilaantuminen:

ilmoitus uimaveden lyhytkestoisesta pilaantumisesta,

tieto siitä, kuinka monena päivänä edellisen uintikauden aikana uiminen oli kielletty tai se ei ollut suositeltavaa kyseisen pilaantumisen takia, ja

varoitus aina, kun kyseinen pilaantuminen on odotettavissa tai jo todettu;

d)

tiedot epätavanomaisten tilanteiden luonteesta ja arvioidusta kestosta kyseisten tapahtumien aikana;

e)

jos uiminen on kielletty tai se ei ole suositeltavaa, yleisölle osoitettu tiedote, jossa ilmoitetaan syyt tähän; ja

f)

jos määrätään pysyvä uintikielto tai annetaan ohje, jonka mukaan uiminen ei ole suositeltavaa, maininta siitä, ettei kyseinen alue enää ole uimavettä, ja sitä koskevan luokituksen poiston syyt; ja

g)

viittaus lähteisiin, joista saa tarkempia tietoja 2 kohdan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on käytettävä asianmukaisia viestintävälineitä ja teknologiaa, Internet mukaan luettuna, levittääkseen aktiivisesti ja viivytyksettä 1 kohdassa tarkoitettuja uimavesiä koskevia tietoja sekä myös seuraavia tietoja, tarpeen mukaan eri kielillä:

a)

luettelo uimavesistä;

b)

kunkin uimaveden luokitus viimeisten kolmen vuoden aikana sekä sen uimavesiprofiili ja viimeisen luokituksen jälkeen tämän direktiivin mukaisesti suoritetun seurannan tulokset;

c)

jos uimavesi on luokiteltu ”huonoksi”, tiedot pilaantumisen syistä ja niistä toimenpiteistä, joita on toteutettu sen ehkäisemiseksi, että uimarit altistuisivat veden pilaantumiselle, ja pilaantumisen syiden käsittelemiseksi 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

d)

jos kyseessä on uimavesien lyhytkestoinen pilaantuminen, yleisiä tietoja:

olosuhteista, jotka todennäköisesti voivat johtaa lyhytkestoiseen pilaantumiseen,

kyseisen pilaantumisen todennäköisyydestä ja arvioidusta kestosta,

pilaantumisen syistä ja niistä toimenpiteistä, joita on toteutettu sen ehkäisemiseksi, että uimarit altistuisivat veden pilaantumiselle, ja pilaantumisen syiden käsittelemiseksi.

Edellä a alakohdassa tarkoitetun luettelon on oltava saatavilla jokaisena vuonna ennen uintikauden alkua. Edellä b alakohdassa tarkoitetun seurannan tulokset on asetettava saataville Internetissä analyysin tultua loppuun suoritetuksi.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja on levitettävä heti, kun ne ovat saatavilla, ja 24 päivää maaliskuuta 2008 seuraavan viidennen uintikauden alusta alkaen.

4.   Jäsenvaltioiden ja komission on mahdollisuuksien mukaan toimitettava yleisölle tietoja käyttäen paikkatietotekniikkaa ja esitettävä ne selkeällä ja johdonmukaisella tavalla, erityisesti merkkejä ja symboleja hyödyntäen.

13 artikla

Kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin uimaveden seurannan ja uimaveden laadun arvioinnin tulokset sekä kuvaus merkittävistä hallintatoimenpiteistä, joita on toteutettu. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä tiedot vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta edeltävän uintikauden osalta. Niiden on aloitettava tietojen toimittaminen sitten, kun ensimmäinen uimaveden laadun arviointi on toteutettu 4 artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle ennen uintikauden alkua kaikista uimavesiksi määritetyistä vesistä sekä syyt kaikkiin muutoksiin edellisvuoteen verrattuna. Niiden on toimitettava nämä tiedot ensimmäisen kerran ennen 24 päivää maaliskuuta 2008 seuraavan ensimmäisen uintikauden alkua.

3.   Kun uimaveden seuranta on aloitettu tämän direktiivin mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitettu vuosittainen raportointi komissiolle toteutetaan edelleen direktiivin 76/160/ETY nojalla, kunnes ensimmäinen arviointi voidaan suorittaa tämän direktiivin mukaisesti. Kyseisen kauden aikana vuosikertomuksessa ei oteta huomioon direktiivin 76/160/ETY liitteessä olevaa muuttujaa 1, ja direktiivin 76/160/ETY liitteessä olevien muuttujien 2 ja 3 oletetaan vastaavan tämän direktiivin liitteessä I olevan A sarakkeen muuttujia 2 ja 1.

4.   Komissio julkaisee vuosittain yhteisön uimaveden laatua koskevan yhteenvetokertomuksen, jossa tarkastellaan uimavesien luokitusta, direktiivin vaatimusten täyttämistä ja toteutettuja huomattavia hallintatoimenpiteitä. Komissio julkaisee tämän kertomuksen vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä, myös Internetissä. Kertomusta laatiessaan komissio käyttää mahdollisuuksien mukaan parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, erityisesti direktiivissä 2000/60/EY, säädettyjä tietojen keräämistä, arviointia ja esittämistä koskevia järjestelmiä.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Kertomus ja tarkistaminen

1.   Komissio toimittaa viimeistään vuonna 2008 kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa otetaan erityisesti huomioon

a)

tulokset, jotka on saatu komission yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tekemästä soveltuvasta eurooppalaisesta epidemiologisesta tutkimuksesta;

b)

uimaveden laatua koskevien muuttujien muu tieteellinen, analyyttinen ja epidemiologinen kehitys, myös virusten osalta; ja

c)

Maailman terveysjärjestön suositukset.

2.   Jäsenvaltioiden on vuoden 2014 loppuun mennessä toimitettava komissiolle kirjalliset huomautuksensa kertomuksen johdosta, myös tarpeesta suorittaa uusi tutkimus tai arviointi, joka voi olla tarpeen komission avustamiseksi sen suorittaessa 3 kohdan mukaista tämän direktiivin arviointia.

3.   Komissio arvioi tätä direktiiviä kertomuksen, jäsenvaltioiden kirjallisten huomautusten ja laajan vaikutusarvioinnin perusteella viimeistään vuonna 2020 kiinnittäen erityistä huomiota uimaveden laatua koskeviin kokemuksiin ja myös siihen, onko tarkoituksenmukaista poistaa luokitus ”riittävä” tai muuttaa soveltuvia vaatimuksia, sekä tekee tarvittaessa asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

15 artikla

Tekninen mukauttaminen ja täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Jäljempänä 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti päätetään

a)

mikrobiologisten tutkimusmenetelmien vastaavuutta koskevan EN/ISO-standardin määrittämisestä 3 artiklan 9 kohtaa varten;

b)

8 artiklan 1 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen antamisesta;

c)

liitteen I muuttujien analysointimenetelmien mukauttamisesta tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella;

d)

liitteen V mukauttamisesta tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella;

e)

niiden suuntaviivojen vahvistamisesta, jotka koskevat yhteistä menetelmää yksittäisten näytteiden arviointia varten.

2.   Komissio esittää luonnoksen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan osalta 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toteutettaviksi toimenpiteiksi viimeistään 24 päivänä maaliskuuta 2010. Sitä ennen komissio kuulee jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, asianomaisten matkailu- ja kuluttajajärjestöjen sekä muiden asianomaisten osapuolten edustajia. Hyväksyttyään asianomaiset säännöt se julkaisee ne Internetin välityksellä.

16 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

17 artikla

Kumoaminen

1.   Kumotaan direktiivi 76/160/ETY 31 päivästä joulukuuta 2014 alkaen. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, kumoaminen ei vaikuta niitä määräaikoja koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, jotka kumotussa direktiivissä asetetaan direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiselle.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan ja se korvaa direktiivin 76/160/ETY heti, kun jäsenvaltio on toteuttanut kaikki tämän direktiivin vaatimusten noudattamiseksi tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja käytännön toimenpiteet.

3.   Viittauksia kumottuun direktiiviin 76/160/ETY pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

18 artikla

Täytäntöönpano

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24. päivänä maaliskuuta 2008. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

20 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä helmikuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. WINKLER


(1)  EUVL C 45 E, 25.2.2003, s. 127.

(2)  EUVL C 220, 16.9.2003, s. 39.

(3)  EUVL C 244, 10.10.2003, s. 31.

(4)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 21. lokakuuta 2003 (EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 115), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. joulukuuta 2004 (EUVL C 111 E, 11.5.2005, s. 1), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. toukokuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 18. tammikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2005.

(5)  EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 31, 5.2.1976, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(7)  EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(8)  EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(9)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(10)  EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

(11)  EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17.

(12)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(13)  EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17).


LIITE I

Sisämaan vedet

 

A

B

C

D

E

 

Muuttuja

Erinomainen laatu

Hyvä laatu

Riittävä laatu

Analyysin vertailumenetelmät

1

Suolistoperäiset enterokokit, (pmy/100 ml)

200 (1)

400 (1)

330 (2)

ISO 7899-1 tai ISO 7899-2

2

Escherichia coli, (pmy/100 ml)

500 (1)

1 000 (1)

900 (2)

ISO 9308-3 tai ISO 9308-1

Rannikkovedet ja jokisuiden vaihettumisalueet

 

A

B

C

D

E

 

Muuttuja

Erinomainen laatu

Hyvä laatu

Riittävä laatu

Analyysin vertailumenetelmät

1

Suolistoperäiset enterokokit, (pmy/100 ml)

100 (3)

200 (3)

185 (4)

ISO 7899-1 tai ISO 7899-2

2

Escherichia coli, (pmy/100 ml)

250 (3)

500 (3)

500 (4)

ISO 9308-3 tai ISO 9308-1


(1)  Perustuu 95‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.

(2)  Perustuu 90‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.

(3)  Perustuu 95‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.

(4)  Perustuu 90‐prosenttipisteen arvioon. Ks. liite II.


LIITE II

Uimaveden arviointi ja luokitus

1.   Huono laatu

Uimavedet on luokiteltava ”huonoiksi”, jos viimeisen arviointijakson (1) uimaveden laatua koskevissa tiedoissa mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet (2) ovat huonommat (3) kuin liitteessä I olevan D sarakkeen ”riittävää laatua” osoittavat arvot.

2.   Riittävä laatu

Uimavedet on luokiteltava ”riittäviksi”

1)

jos viimeisen arviointijakson uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet ovat samat tai paremmat (4) kuin liitteessä I olevan D sarakkeen ”riittävää laatua” osoittavat arvot; ja

2)

jos uimavesi on alttiina lyhytkestoiselle pilaantumiselle edellyttäen, että

i)

parhaillaan ollaan toteuttamassa asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, mukaan lukien valvonta, ennakkovaroitusjärjestelmät ja seuranta, uimarien altistumisen ehkäisemiseksi varoituksella tai tarvittaessa uintikiellolla;

ii)

parhaillaan ollaan toteuttamassa asianmukaisia hallintatoimenpiteitä pilaantumisen syiden ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi; ja

iii)

niiden näytteiden määrä, jotka jätettiin ottamatta huomioon 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti viimeisellä arviointijaksolla tapahtuneen lyhytkestoisen pilaantumisen vuoksi, on enintään 15 prosenttia kyseiselle kaudelle seuranta-aikatauluissa vahvistettujen näytteiden kokonaismäärästä tai enintään yksi näyte uimakautta kohti siten, että näistä kahdesta vaihtoehdosta valitaan määrältään suurempi.

3.   Hyvä laatu

Uimavedet on luokiteltava ”hyviksi”

1)

jos viimeisen arviointijakson uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet ovat samat tai paremmat (4) kuin liitteessä I olevan C sarakkeen ”hyvää laatua” osoittavat arvot; ja

2)

jos uimavesi on alttiina lyhytkestoiselle pilaantumiselle edellyttäen, että

i)

parhaillaan ollaan toteuttamassa asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, mukaan lukien valvonta, ennakkovaroitusjärjestelmät ja seuranta, uimarien altistumisen ehkäisemiseksi varoituksella tai tarvittaessa uintikiellolla;

ii)

parhaillaan ollaan toteuttamassa asianmukaisia hallintatoimenpiteitä pilaantumisen syiden ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi; ja

iii)

niiden näytteiden määrä, jotka jätettiin ottamatta huomioon 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti viimeisellä arviointijaksolla tapahtuneen lyhytkestoisen pilaantumisen vuoksi, on enintään 15 prosenttia kyseiselle kaudelle seuranta-aikatauluissa vahvistettujen näytteiden kokonaismäärästä tai enintään yksi näyte uimakautta kohti siten, että näistä kahdesta vaihtoehdosta valitaan määrältään suurempi.

4.   Erinomainen laatu

Uimavedet on luokiteltava ”erinomaisiksi”

1)

jos viimeisen arviointijakson uimaveden laatua koskevien tietojen perusteella mikrobiologisten laskentatulosten prosenttipisteet ovat samat tai paremmat kuin liitteessä I olevan B sarakkeen ”erinomaista laatua” osoittavat arvot; ja

2)

jos uimavesi on alttiina lyhytkestoiselle pilaantumiselle edellyttäen, että

i)

parhaillaan ollaan toteuttamassa asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, mukaan lukien valvonta, ennakkovaroitusjärjestelmät ja seuranta, uimarien altistumisen ehkäisemiseksi varoituksella tai tarvittaessa uintikiellolla;

ii)

parhaillaan ollaan toteuttamassa asianmukaisia hallintatoimenpiteitä pilaantumisen syiden ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi; ja

iii)

niiden näytteiden määrä, jotka jätettiin ottamatta huomioon 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti viimeisellä arviointijaksolla tapahtuneen lyhytkestoisen pilaantumisen vuoksi, on enintään 15 prosenttia kyseiselle kaudelle seuranta-aikatauluissa vahvistettujen näytteiden kokonaismäärästä tai enintään yksi näyte uimakautta kohti siten, että näistä kahdesta vaihtoehdosta valitaan määrältään suurempi.

HUOMAUTUKSET


(1)  ”Viimeisellä arviointijaksolla” tarkoitetaan neljää viimeistä uintikautta tai tarvittaessa 4 artiklan 2 tai 4 kohdassa määritettyä ajanjaksoa.

(2)  Prosenttipiste perustuu tietystä uimavedestä saatujen mikrobiologisten tietojen log10-arvon normaalin todennäköisyystiheysfunktion prosenttipisteen arviointiin, ja se johdetaan seuraavasti:

i)

otetaan log10-arvo kaikista arvioitavien mittaustietojen bakteerilaskentatuloksista (jos arvoksi saadaan nolla, log10-arvo otetaan kuitenkin käytetyn analyyttisen menetelmän havaitsemisrajan vähimmäisarvosta);

ii)

lasketaan log10-arvojen aritmeettinen keskiarvo (μ);

iii)

lasketaan log10-arvojen standardipoikkeama (σ).

Tietojen todennäköisyystiheysfunktion ylempi 90. prosenttipiste saadaan seuraavasta yhtälöstä: ylempi 90. prosenttipiste = antilog (μ + 1,282 σ).

Tietojen todennäköisyystiheysfunktion ylempi 95. prosenttipiste saadaan seuraavasta yhtälöstä: ylempi 95. prosenttipiste = antilog (μ + 1,65 σ).

(3)  ”Huonommat” tarkoittaa suurempia pitoisuusarvoja, jotka on ilmaistu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä (pmy)/100 ml.

(4)  ”Paremmat” tarkoittaa pienempiä pitoisuusarvoja, jotka on ilmaistu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä (pmy)/100 ml.


LIITE III

Uimavesiprofiili

1.

Edellä 6 artiklassa tarkoitetun uimavesiprofiilin osat ovat seuraavat:

a)

kuvaus uimaveden ja kyseisen uimaveden valuma-alueella olevien muiden pintavesien fysikaalisista, maantieteellisistä ja hydrologisista ominaisuuksista, jotka voisivat olla pilaantumisen aiheuttajia ja jotka ovat merkityksellisiä tämän direktiivin tavoitteen kannalta ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

b)

niiden pilaantumisen syiden määrittäminen ja arviointi, jotka saattavat vaikuttaa uimaveteen ja heikentää uimarien terveyttä;

c)

arvio syanobakteerien nopean lisääntymisen todennäköisyydestä;

d)

arvio makrolevän ja/tai kasviplanktonin nopean lisääntymisen todennäköisyydestä;

e)

jos b alakohdan mukainen arviointi osoittaa, että lyhytkestoisen pilaantumisen riski on olemassa, seuraavat tiedot:

odotettavissa olevan lyhytkestoisen pilaantumisen ennakoitu luonne, tiheys ja kesto,

yksityiskohtaiset tiedot kaikista jäljellä olevista pilaantumisen syistä, mukaan lukien toteutetut hallintatoimenpiteet, ja aikataulu syiden poistamiseksi,

lyhytkestoisten pilaantumistapahtumien aikana toteutetut hallintatoimenpiteet ja kyseisestä toimenpiteestä vastaavien elinten tunniste- ja yhteystiedot;

f)

seurantakohdan sijainti.

2.

Jos uimavesi on luokiteltu ”hyväksi”, ”riittäväksi” tai ”huonoksi”, uimavesiprofiili on tarkistettava säännöllisesti sen arvioimiseksi, onko mikään 1 kohdassa luetelluista seikoista muuttunut. Profiili on tarvittaessa saatettava ajan tasalle. Tarkistusten tiheys ja laajuus on määritettävä pilaantumisen luonteen ja vakavuuden perusteella. Kyseisten tarkistusten on kuitenkin oltava ainakin säännösten mukaisia, ja ne on suoritettava vähintään jäljempänä olevassa taulukossa määritetyllä tiheydellä.

Uimavesiluokitus

”Hyvä”

”Riittävä”

”Huono”

Tarkistukset on suoritettava vähintään

neljän vuoden välein

kolmen vuoden välein

kahden vuoden välein

Tarkistettavat kohdat (1 kohdan alakohdat)

a–f alakohta

a–f alakohta

a–f alakohta

Jos uimavesi on aiemmin luokiteltu ”erinomaiseksi”, uimavesiprofiilit on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ainoastaan, jos luokitus muuttuu ”hyväksi”, ”riittäväksi” tai ”huonoksi”. Tarkistuksen on katettava kaikki 1 kohdassa mainitut seikat.

3.

Jos uimaveden alueella tai sen läheisyydessä on merkittäviä rakennustöitä tai infrastruktuurimuutoksia, uimavesiprofiili on saatettava ajan tasalle ennen seuraavan uintikauden alkua.

4.

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä yksityiskohtaisen kartan muodossa aina kun se on käytännössä mahdollista.

5.

Muita asiaan kuuluvia tietoja voidaan liittää tai lisätä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.


LIITE IV

Uimaveden seuranta

1.

Otetaan yksi näyte vähän ennen kunkin uintikauden alkua. Tämä ylimääräinen näyte mukaan laskettuna, ja jollei 2 kohdasta muuta johdu, on aina otettava ja analysoitava yhteensä vähintään neljä näytettä uintikautta kohti.

2.

Uintikautta kohti tarvitsee ottaa ja analysoida kuitenkin ainoastaan kolme näytettä, mikäli kyseessä on uimavesi

a)

jonka uintikausi on enintään 8 viikkoa; tai

b)

joka sijaitsee maantieteellisesti erityisellä ongelma-alueella.

3.

Näytteenottopäivät on jaettava koko uintikauden ajalle siten, että kyseisten päivien väli ei ylitä koskaan yhtä kuukautta.

4.

Lyhytkestoisen pilaantumisen sattuessa otetaan yksi lisänäyte sen varmistamiseksi, että tilanne on päättynyt. Tämä näyte ei ole uimaveden laatua koskevien tietojen osana. Jos on tarpeen korvata huomioon ottamatta jätetty näyte, otetaan lisänäyte 7 päivän kuluessa lyhytkestoisen pilaantumisen päättymisestä.


LIITE V

Mikrobiologisia analyysejä varten otettavien näytteiden käsittelyä koskevat säännöt

1.   Seurantakohta

Jos mahdollista, näytteet on otettava 30 cm:n syvyydeltä veden pinnasta veden syvyyden ollessa ainakin 1 m.

2.   Näytepullojen sterilointi

On

steriloitava näytepullot autoklaavissa vähintään 15 minuutin ajan lämpötilassa 121 oC, tai

steriloitava näytepullot kuumailmasteriloinnilla lämpötilassa 160–170 oC vähintään 1 tunnin ajan, tai

käytettävä suoraan valmistajalta saatuja säteilytettyjä näyteastioita.

3.   Näytteenotto

Näytepullon/‐astian tilavuus määräytyy kutakin testattavaa muuttujaa varten tarvittavan vesimäärän mukaan. Vähimmäistilavuus on yleensä 250 ml.

Näyteastioiden on oltava läpinäkyvää ja väritöntä materiaalia (lasi, polyeteeni tai polypropeeni).

Jotta näyte ei saastuisi vahingossa, näytteenottajan on käytettävä aseptista tekniikkaa näytepullojen pitämiseksi steriileinä. Jos tämä tehdään oikein, muita steriilejä varusteita (esimerkiksi kirurgisia käsineitä tai pihtejä tai näytesauvaa) ei tarvita.

Näytteen tiedot on merkittävä selvästi lähtemättömällä musteella näytteeseen ja näytteenottolomakkeeseen.

4.   Näytteiden säilytys ja kuljetus ennen analysointia

Vesinäytteet on kuljetuksen kaikissa vaiheissa suojattava valolta ja erityisesti suoralta auringonvalolta.

Näyte on säilytettävä noin 4 oC:n lämpötilassa kylmälaukussa tai jääkaapissa (ilmastosta riippuen) laboratorioon asti. Jos kuljetus laboratorioon kestää todennäköisesti yli neljä tuntia, näyte on säilytettävä kuljetuksen ajan jääkaapissa.

Näytteenoton ja analysoinnin välisen ajan on oltava mahdollisimman lyhyt. On suositeltavaa analysoida näytteet saman työpäivän aikana. Jos tämä ei ole mahdollista käytännön syistä, näytteet on käsiteltävä 24 tunnin kuluessa. Tällä välin näytteet on säilytettävä pimeässä lämpötilan ollessa 4 oC ± 3 oC.


Top