32004H0741

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 32004H0741 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32004H0741

Help

2004/741/EY: Neuvoston suositus, annettu 14 päivänä lokakuuta 2004, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta

EUVL L 326, 29.10.2004, p. 47–63 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
EUVL L 153M, 7.6.2006, p. 49–65 (MT)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2004/741/oj

HTML

PDF

Official Journal

29.10.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/47

NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2004,

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta

(2004/741/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan työllisyysstrategialla on johtava asema Lissabonin strategian työllisyys- ja työmarkkinatavoitteiden täytäntöönpanossa. Lissabonin tavoitteiden menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikassa tuetaan tasapuolisesti kolmea toisiaan täydentävää ja tukevaa tavoitetta, jotka ovat täystyöllisyys, työn laatu ja tuottavuus sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia rakenneuudistuksia, joissa keskitytään kymmeneen keskeiseen prioriteettiin ja hallinnon parantamiseen.

(2)

Euroopan työllisyysstrategian uudistuksessa vuonna 2003 asetettiin painopiste keskipitkän aikavälin suunnitteluun ja korostettiin työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa suositellun politiikan toteuttamisen tärkeyttä kaikilta osin. Työllisyyspolitiikan suuntaviivoja olisi siksi tarkistettava perinpohjaisesti vain joka kolmas vuosi, ja välivuosina niitä pitäisi päivittää erittäin pidättyvästi.

(3)	Neuvosto hyväksyi päätöksellä 2004/740/EY (1) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat muuttamattomina vuodeksi 2004.

(4)

Neuvosto antoi 22 päivänä heinäkuuta 2003 suosituksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2). Yhteisessä työllisyysraportissa 2003–2004 tehty jäsenvaltioiden kansallisten työllisyyden toimintasuunnitelmien analyysi osoittaa, että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten vastaukset näihin neuvoston suosituksiin ovat jääneet sangen niukoiksi.

(5)

Euroopan työllisyystyöryhmä suositteli, että EU:n olisi annettava jäsenvaltioille tiukempia suosituksia. Ensisijaisesti olisi pyrittävä lisäämään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä, saamaan enemmän ihmisiä työmarkkinoille ja pysymään niillä sekä tekemään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille, investoimalla entistä enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen samoin kuin varmistamaan uudistusten tehokas täytäntöönpano parantamalla hallintotapoja. Neuvosto ja komissio tukevat tätä arviota ja ovat sisällyttäneet työllisyystyöryhmän esittämät toiminnan linjaamista koskevat viestit yhteiseen työllisyysraporttiinsa.

(6)

Yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi suuntaviivojen ja vuotta 2003 koskevien neuvoston suositusten täytäntöönpanosta samoin kuin työllisyystyöryhmän esittämät yleiset ja maakohtaiset toiminnan linjaamista koskevat viestit muodostavat perustan vuoden 2004 jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskeville EU:n suosituksille.

(7)

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoja sovelletaan uusiin jäsenvaltioihin niiden liittymisestä lähtien. Kaikki uudet jäsenvaltiot ovat muutaman viime vuoden aikana raportoineet työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin liittyvien yhteisten arviointiasiakirjojen toteuttamisesta. Jatkaakseen menestyksellisesti meneillään olevia talousuudistuksiaan useimpien uusien jäsenvaltioiden on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kehitettävä toimiaan työllisyyspolitiikkansa nykyaikaistamiseksi. Joustavuuden ja työsuhdeturvan välille on löydettävä uusi tasapaino, työvoimaosuutta ja investointeja inhimilliseen pääomaan on lisättävä elinikäisen oppimisen kautta, ja yhtä olennaista on parantaa työvoiman terveydentilaa. Työmarkkinayhteistyö ja viranomaisten hallintokapasiteettiin tehtävät selkeät parannukset ovat useimmissa uusissa jäsenvaltioissa yhä keskeisiä edellytyksiä sille, että voidaan täysin ja tehokkaasti toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston tuki, joka on hyvin merkittävä väline inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen investoimiseksi.

(8)	Euroopan työllisyystyöryhmän raportissa esitetyt maakohtaiset viestit ovat täysin yhdenmukaisia yhteisten arviointiasiakirjojen toteuttamista koskevan raportin tarkastelun kanssa, ja niitä voidaan käyttää ohjeina toteutettaessa työllisyyspolitiikan suuntaviivoja uusissa jäsenvaltioissa,

SUOSITTELEE, että jäsenvaltiot toteuttaisivat ne erityisesti niitä koskevat toimet, jotka esitetään liitteessä. Tämä suositus korvaa 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä lokakuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. VAN GEEL

(1) Ks. tämän virallisen lehden sivu 45.

(2) EUVL L 197, 5.8.2003, s. 22.

LIITE

MAAKOHTAISET SUOSITUKSET JA ENSISIJAISET TOIMET

Kiireellisin käsiteltävä kysymys on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. Kattavan työllisyysstrategian puitteissa kevään Eurooppa-neuvosto korosti, että jäsenvaltioiden olisi kiireesti kiinnitettävä huomiota neljään erityiseen haasteeseen, jotka ovat sopeutumiskyky, entistä useampien ihmisten houkutteleminen työmarkkinoille, työllisyyden laadun parantaminen ja inhimilliseen pääomaan investoiminen. Eurooppa-neuvosto korosti myös, että muutoksia on tuettava ja kannustettava laajemmaltikin kuin vain hallitusten tasolla. Tuen aikaansaamiseksi Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita muodostamaan uudistuksiin tähtääviä kumppanuuksia, joihin osallistuisivat työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja viranomaiset, kansallisten järjestelyjen ja perinteiden mukaisesti.

Neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) keskeiset viestit, joissa hyväksytään työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta, osoittavat, että jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

—	Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä on lisättävä muun muassa edistämällä joustavuutta yhdistettynä työmarkkinaturvaan, nykyaikaistamalla ja laajentamalla turvatun työpaikan käsitettä, luomalla mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja ja nostamalla tuottavuutta.

—

Entistä useammat on saatava osallistumaan työmarkkinoille ja pysymään työmarkkinoilla: työnteosta on tehtävä todellinen vaihtoehto kaikille muun muassa luomalla kattavia aktiivisena ikääntymisen strategioita, kehittämällä politiikkaa, jonka avulla lisätään työvoimaosuutta, vahvistamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa kaikille työnhakijoille tarjotaan räätälöityjä palveluja, sekä edistämällä työnteon tekemiseen kannattavaksi tähtäävää politiikkaa sekä taloudellisten että muiden kannustimien avulla.

—

Inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen on investoitava entistä enemmän ja tehokkaammin muun muassa jakamalla kustannukset ja vastuu viranomaisten, yritysten ja yksilöiden kesken, laajentamalla koulutustarjontaa varsinkin niitä eniten tarvitsevien, kuten vähän koulutettujen ja ikääntyvien työntekijöiden kohdalla.

—

Uudistusten tehokas täytäntöönpano on varmistettava parantamalla hallintotapoja muun muassa muodostamalla uudistuskumppanuuksia työmarkkinaosapuolten ja eri sidosryhmien tuen ja osallistumisen vahvistamiseksi, määrittelemällä tarvittaessa tavoitteet, jotka ovat Euroopan tasolla asetettujen tavoitteiden mukaisia, ja varmistamalla, että julkisia varoja käytetään tehokkaasti, vahvistamalla kansallisten toimintasuunnitelmien asemaa ja lisäämällä niiden näkyvyyttä, vahvistamalla maakohtaisten suositusten asemaa ja tehostamalla keskinäistä oppimista.

Maakohtaiset suositukset ja ensisijaiset tavoitteet ovat näin ollen seuraavat:

MAAKOHTAISET SUOSITUKSET

BELGIA

Vuodesta 1997 jatkuneesta positiivisesta kehityksestä huolimatta Belgian työllisyysaste on edelleen selvästi alle EU:n keskiarvon ja jää kauas Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste kuuluu pienimpiin EU-25:ssä. Ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste on silmiinpistävän matala. Pienennyttyään jatkuvasti useita vuosia työttömyysaste on nyt alkanut nousta. Aikuisten osallistuminen koulutukseen polkee paikallaan.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Belgian olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Parannetaan yritysten rakennemuutosten ennakointia ja niihin reagoimista etenkin, kun on kyse joukkoirtisanomisista.

—	Kevennetään edelleen välillisiä työvoimakustannuksia varsinkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

—	Parannetaan alueellisten työvoimapalvelujen yhteistyötä alueiden välisen liikkuvuuden tukemiseksi.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Tarkistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä työttömyysloukkujen poistamiseksi. Tarjotaan riittäviä kannustimia aktiiviseen työnhakuun tarkistamalla etuuksien ehdollisuutta.

—	Otetaan työttömät aikuiset, muita heikommassa asemassa olevat nuoret ja maahanmuuttajat kattavammin työvoimapalvelujen toimenpiteiden piiriin.

—	Määritellään aktiivisena ikääntymistä varten kattava strategia, johon kuuluu täydennyskoulutuksen saatavuus, joustavien työjärjestelyjen edistäminen sekä ikääntyneiden työttömien työnhaun tehostaminen, mukaan lukien varhaiseläkejärjestelmien tehokas vähentäminen.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Ryhdytään toimiin koulunkäynnin ennenaikaisen lopettamisen vähentämiseksi.

—	Seurataan tuoreita toimialojenvälisiä sopimuksia, joilla pyritään lisäämään työntekijöiden kouluttautumista, ja kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin.

TANSKA

Tanskan työllisyysasteet ylittävät reilusti Lissabonin tavoitteet – myös naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Työttömyys on edelleen suhteellisen vähäistä huolimatta sen viimeaikaisesta lisääntymisestä, joka on vaikuttanut etenkin vastavalmistuneisiin ja pahentanut pitkäaikaistyöttömyyttä. Koska työllisyysasteet ovat Tanskassa korkeat, keskeisenä tehtävänä on varmistaa työvoiman riittävyys pitemmällä aikavälillä.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Tanskan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Kevennetään entisestään työhön kohdistuvaa kokonaisverotusta huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Toteutetaan kattavaa aktiivisena ikääntymisen strategiaa, johon sisältyy tarvittaessa varhaista eläkkeelle jäämistä kannustavien tekijöiden poistaminen.

—	Tarkistetaan vero- ja etuusjärjestelmiä marginaaliveroasteen laskemiseksi ja pienituloisille, myös työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville, suunnattujen työnteon kannustimien lisäämiseksi.

—	Seurataan niiden tuoreiden uudistusten vaikutuksia, joilla pyritään integroimaan maahanmuuttajat työmarkkinoille, ja kiinnitetään erityistä huomiota toimenpiteisiin, joiden avulla hankitaan työssä tarvittavat perustaidot.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Seurataan ammatilliseen täydennyskoulutukseen liittyvää kehitystä ottaen huomioon äskeiset koulutusmaksuihin tehdyt korotukset.

SAKSA

Saksan työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää edelleen paljon Lissabonin tavoitteista. Ikääntyneiden työllisyysaste kehittyy muita heikommin. Naisten työllisyysaste on parempi kuin EU:n keskiarvo, mutta sen kehitys on pysähtynyt. Tilanne vaihtelee alueittain, mutta kokonaisuutena Saksan työmarkkinat ovat hyötyneet EU:n talouskasvusta vuosina 1997–2000. Tätä kautta seuranneina vuosina työllisyys on laskenut ja työttömyys lisääntynyt. Työttömyys- ja etenkin pitkäaikaistyöttömyysluvut kuuluvat vieläkin korkeimpiin EU:ssa. Maan itä- ja länsiosien väliset erot ovat edelleen merkittävät.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Saksan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Tarkistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitusta välillisten työvoimakustannusten pienentämiseksi huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta.

—

Rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu tuottavuuteen ja työmarkkinaoloihin liittyvien paikallisten, alueellisten ja alakohtaisten erojen jatkuvasta huomioimisesta palkanmuodostuksessa ja pyrkimään edistymään joustavissa työaikajärjestelyissä ja koulutuksen tarjoamisessa esim. koulutustilien välityksellä (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

—	Tuetaan pk-yritysten kehittämistä etenkin yksinkertaistamalla sääntelyä ja parantamalla rahoituksen saatavuutta. Vahvistetaan yrittäjäkulttuuria erityisesti maan itäosissa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista ja tällä tavoin huolehditaan, että työpaikan vastaanottamiseen on tarjolla riittävät kannustimet. Seurataan tarkasti ja arvioidaan Hartz-uudistuksia ja muita työvoimapoliittisia uudistuksia, joilla pyritään varmistamaan, että julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta työttömien tukemisessa parannetaan jatkuvasti.

—

Tarkistetaan mahdollisia verotukseen liittyviä tekijöitä, jotka haittaavat naisten osallistumista työmarkkinoille. Lisätään lastenhoitopalveluja varsinkin läntisissä osavaltioissa ja parannetaan koulupäivien ja työaikojen yhteensovittamista. Rohkaistaan työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuu sukupuolten palkkaerojen pienentämisestä merkittävästi.

—	Jatketaan aktiivisena ikääntymistä koskevan kattavan strategian kehittämistä, jolla varmistetaan, että ihmiset pysyvät työssä pitempään etenkin 60 vuotta täytettyään. Edistetään miesten osa-aikatyötä ja lisätään ikääntyneiden työntekijöitten koulutusmahdollisuuksia.

—	Vahvistetaan toimia maahanmuuttajien integroitumisen hyväksi.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Parannetaan työvoiman koulutustasoa ja vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia etenkin heikosti koulutettujen sekä pk-yritysten ja iäkkäiden työntekijöiden osalta.

—	Jatketaan kaksijakoisen järjestelmän ajanmukaistamista ja vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista.

KREIKKA

Vaikka uusia työpaikkoja on viime aikoina luotu entistä enemmän, Kreikan työllisyysaste lukeutuu edelleen matalimpiin EU:ssa etenkin naisten kohdalla. Työttömyysaste laskee mutta on edelleen korkea. Pimeä työnteko on yleistä. Työn tuottavuus on parantunut huomattavasti, mutta sen taso on yhä matala. Aikuisten osallistuminen koulutukseen on vähäistä etenkin kun otetaan huomioon työikäisen väestön heikko koulutustaso. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Kreikan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Toteutetaan sovittu työmarkkinoiden uudistuspaketti täysimääräisesti, parannetaan edelleen osa-aikatyön houkuttelevuutta ja kehitetään työvoimanvuokrausalan toimintaa työjärjestelyjen monipuolistamiseksi.

—

Kevennetään välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta. Pyritään tehokkaammin muuttamaan pimeää työtä lailliseksi parantamalla vakiomuotoisten ja muiden työsopimusten houkuttelevuutta niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kannalta ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia.

—	Edistetään työllisyyttä suosivaa yritysten toimintaympäristöä.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Parannetaan pontevammin toimin aktiivisen työvoimapolitiikan tasoa ja tehoa, jotta sen piiriin saadaan suurempi osuus työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja työttömistä.

—	Vauhditetaan tehokkaitten, ennaltaehkäiseviä ja räätälöityjä palveluja tarjoavien työvoimapalvelujen kehittämistä koko maahan. Ajanmukaistetaan tilastollisen seurannan järjestelmät.

—	Lisätään edelleen naisille suunnattuja kannustimia, jotka edistävät työmarkkinoille osallistumista – myös osa-aikatyön kautta. Parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

—	Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, joka tarjoaa joustavia työjärjestelyjä, kannustimia ikääntyneiden työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja tukea taitojen kehittämiseen.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistetaan korkea-asteen opetuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

—	Tarkistetaan kannustimia, joilla edistetään elinikäistä oppimista ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

ESPANJA

Vuosina 1997–2002 työllisyysasteet nousivat ja työttömyysasteet putosivat jäsenvaltioista eniten Espanjassa. Työttömyys ylittää kuitenkin selvästi EU:n keskiarvon, ja työllisyysaste jää reilusti sen alle. Tilanne vaihtelee huomattavasti eri alueilla, joten alue-eroihin puuttuminen on Espanjalle yhä ensisijainen tehtävä. Naisten osallistumisaste ja ikääntyneiden työllisyysaste ovat pysyneet erityisen matalina. Lisäksi hyvin suurella osalla työntekijöistä (noin kolmanneksella) on määräaikainen työsopimus. Työn tuottavuus on yhä heikkoa. Yleinen koulutustaso ja aikuisten osallistuminen koulutukseen ovat pysyneet erityisen matalina. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Espanjan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista työn tuottavuuden ja laadun parantamiseksi.

—

Tarkistetaan sääntelypuitteita ja pyritään siten tekemään pysyvistä työsopimuksista houkuttelevampia työnantajille ja vähentämään määräaikaisten sopimusten käyttöä, jotteivät työmarkkinat jakautuisi. Lisätään työvoimanvuokrauksen houkuttelevuutta työntekijöiden kannalta. Poistetaan esteitä osa-aikatyöltä.

—	Tartutaan mahdollisuuksiin eriyttää palkkoja tuottavuuden kehityksen mukaan paikallisella, alueellisella ja alakohtaisella tasolla (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Parannetaan naisille suunnattuja työmarkkinoille osallistumisen kannustimia, kohennetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

—

Parannetaan muita heikommassa asemassa olevien – etenkin nuorten, vajaakuntoisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien – mahdollisuuksia päästä aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, ja tehostetaan näitä toimenpiteitä. Viedään loppuun julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamishanke tilastollista seurantajärjestelmää unohtamatta. Vahvistetaan alueellisten työvoimapalvelujen keskinäistä koordinointia. Käsitellään jäljellä olevia maantieteellisen liikkuvuuden esteitä.

—	Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymistä koskeva strategia, joka tarjoaa joustavia työjärjestelyjä, kannustimia ikääntyneiden työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja tukea taitojen kehittämiseen.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistetaan korkea-asteen opetuksen laatua ja yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

—	Vahvistetaan elinikäiseen oppimiseen liittyviä kannustimia, jotta voidaan lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista siihen.

RANSKA

Ranskan kokonaistyöllisyysaste on alle EU:n keskiarvon. Ikääntyneiden (55–64-vuotiaitten) työllisyysaste kuuluu EU:n alhaisimpiin. Työttömyys putosi huomattavasti vuosina 1997–2000, mutta se on noussut uudestaan talouskasvun hidastuttua. Työttömyysaste on EU:n korkeimpia etenkin nuorten (15–24-vuotiaitten) kohdalla. Ulkomaiden kansalaisten, etenkin naisten, työllisyysaste on huomattavan alhainen. Määräaikaisten sopimusten osuus ylittää yhä EU-15:n keskiarvon, ja aikuisten osallistuminen koulutukseen jää hieman keskiarvosta.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Ranskan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Helpotetaan määräaikaisella työsopimuksella palkattujen työntekijöiden siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin, jotta vältetään työmarkkinoiden jakautuminen ja lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä ja edetä työmarkkinoilla.

—	Kehitetään tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan.

—	Edistetään pk-yritysten kehittämistä luomalla yritystoiminnalle suotuisa toimintaympäristö. Seurataan edistymistä uusien yritysten määrän kasvattamisessa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Seurataan eläkeuudistuksen vaikutuksia työmarkkinoilta poistumisikään ja kehitetään kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, jolla ikääntyneet työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä. Tähän pyritään mukauttamalla työoloja, helpottamalla koulutukseen pääsyä ja vähentämällä päättäväisesti varhaiseläkejärjestelmiä.

—	Parannetaan työvoimapalvelujen koordinointia henkilökohtaisesti räätälöityjen palvelujen tarjonnan tehostamiseksi. Kehitetään työttömille nuorille ja maahanmuuttajille, etenkin naisille, tehokkaita väyliä työelämään ja koulutukseen.

—	Varmistetaan, että hiljattain toteutetusta työttömyysvakuutuksen uudistuksesta tehdään asianmukainen arvio ja että työttömyysvakuutukseen kytketään tarkoituksenmukaiset vaatimukset ja tehokas työnhaku.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Varmistetaan, että työmarkkinaosapuolten sopimus ammattikoulutuksesta ja koko työelämän ajan jatkuvaa koulutusta koskeva laki lisäävät koulutukseen osallistuvien osuutta väestöstä. Kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin ja pk-yritysten työntekijöihin.

—	Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista. Laajennetaan ja helpotetaan oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia.

IRLANTI

Irlanti on menestynyt vaikuttavasti sekä työllisyyden että tuottavuuden suhteen jo vuodesta 1997. Kokonaistyöllisyysaste on noussut 56,1 prosentista 65,3 prosenttiin, ja työttömyys on vähentynyt liki kahdella kolmanneksella, pitkäaikaistyöttömyys jopa 5,6 prosentista 1,3 prosenttiin. Naisten työvoimaosuus on parantunut, mutta naisten ja miesten työllisyysasteissa on vielä merkittävä ero ja sukupuolten palkkaerotkin ovat suuret. Työvoimapula on yhä ongelma, jota tosin helpottaa lisääntynyt maahanmuutto. Irlannin menestyksen kannalta merkittävä tekijä on maan kyky houkutella ulkomaisia suoria investointeja. Työmarkkinayhteistyö, verotusjärjestelmä, hyvä sääntely-ympäristö ja investoinnit inhimilliseen pääomaan ovat nekin keskeisiä menestystekijöitä.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Irlannin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Ulotetaan aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet koskemaan laajempaa osaa työttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevista sekä huolehditaan toimenpiteiden tehokkuudesta.

—	Parannetaan lastenhoitopalvelujen tarjontaa ja kohtuuhintaisuutta sekä puututaan kiireellisin toimin sukupuolten palkkaerojen syihin.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Toteutetaan kattava elinikäisen oppimisen strategia, jolla vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään osallistumista koulutukseen etenkin heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden työntekijöitten keskuudessa.

ITALIA

Heikosta taloustilanteesta huolimatta työllisyyden kasvu jatkuu edelleen ja vahvistaa tilanteen parantumisen vuodesta 1997 lähtien. Italian työllisyysaste kuuluu kuitenkin edelleen EU:n matalimpiin. Naisten työvoimaosuus ja ikääntyneiden työntekijöitten työllisyysaste ovat nekin yhä pienimpiä EU-25:ssä. Työttömyys on viime aikoina vähentynyt mutta ylittää edelleen EU-15:n keskiarvon. Työttömyysprosentti on maan keski- ja pohjoisosissa 5 mutta etelässä 18, joten alue-eroihin puuttuminen kuuluu ensisijaisiin tehtäviin. Pimeä työnteko on edelleen hyvin yleistä, vaikka 700 000 maahanmuuttajan työllisyystilanne onkin laillistettu. Yleinen koulutustaso on edelleen matala ja osallistuminen koulutukseen vähäistä.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Italian olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Seurataan tarkasti sääntelyuudistuksia, joiden tavoitteena on vakituisten ja ei-vakituisten työsopimusten välisen epätasapainon ja työmarkkinoiden jakautumisen vähentäminen. Parannetaan työttömyysvakuutuksen tasoa, kattavuutta ja tehoa.

—	Jatketaan välillisten työvoimakustannusten vähentämistä etenkin pienipalkkaisten kohdalla huolehtien kuitenkin julkisen talouden vakaudesta. Pyritään tehokkaammin muuttamaan pimeä työ lailliseksi poistamalla verotukseen liittyviä pidäkkeitä ja vahvistamalla lainvalvontakapasiteettia.

—	Kehotetaan työmarkkinaosapuolia mukauttamaan palkkaneuvottelujärjestelmiä niin, että niissä otetaan huomioon alueelliset työmarkkinaerot (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Varmistetaan yhdessä alueellisten viranomaisten kanssa tehokkaiden työvoimapalvelujen luominen koko maahan ja toteutetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia. Lisätään tehokkaiden räätälöityjen palvelujen saatavuutta ja osallistumista aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin etenkin maan eteläosissa. Kiinnitetään erityistä huomiota nuorten, muita heikommassa asemassa olevien ja heikosti koulutettujen tilanteeseen. Otetaan viipymättä käyttöön valtakunnallinen tietokoneistettu työmarkkinatietojärjestelmä.

—	Parannetaan etenkin alle kolmivuotiaitten lasten sekä muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, jotta voidaan parantaa naisten työvoimaosuutta myös osa-aikatyön avulla.

—	Kehitetään suunniteltua kattavaa aktiivisena ikääntymisen strategiaa ja varmistetaan, että suunnitellut uudistukset tarjoavat riittäviä kannustimia työntekijöitten pysymiseksi pitempään työssä ja vähentävät varhaiseläkkeelle jäämisen houkuttelevuutta.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Seurataan viimeaikaisia uudistuksia ja varmistetaan, että ne nostavat työvoiman koulutustasoa, vähentävät koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja vahvistavat korkea-asteen koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin työelämään siirtymisen helpottamiseksi.

—	Varmistetaan elinikäisen oppimisen kannustinten tehokkuus ja lisätään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen mm. kehittämällä tehokkaasti toimialojen välisiä rahastoja.

LUXEMBURG

Luxemburgin työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa mutta jää yhä unionin tavoitteesta. Työttömyys on vähäistä ja pitkäaikaistyöttömyysaste EU:n alhaisimpia.

1990-luvun lopun voimakas talouskasvu ei kuitenkaan ole lisännyt työllisyyttä kautta linjan. Uudet työpaikat ovat menneet pääosin rajatyöntekijöille ja naisille, kun taas ikääntyneiden työllisyys on erittäin heikkoa. Osallistuminen koulutukseen jää edelleen EU-15:n keskiarvosta.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Luxemburgin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Tuetaan uusien yritysten kehittämistä ja edistetään yrityskoulutusta, jolla pyritään tukemaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia etenkin yksityissektoria varten ja vahvistetaan tuoreita aloitteita, joilla työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä pyrkimällä voimakkaasti vähentämään varhaiseläkejärjestelmiä.

—	Edistetään työntekoon suuntautuvien ratkaisumallien käyttöä työkyvyttömyysjärjestelmien piiriin kuuluvien työkykyisten parissa.

—	Parannetaan palveluja, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista. Rohkaistaan naisia palaamaan työhön pitkien työmarkkinoiden ulkopuolella vietettyjen jaksojen jälkeen. Puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Varmistetaan, että täydennyskoulutusta koskeva puitelaki pannaan tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan vahvistaa kannustimia elinikäiseen oppimiseen ja lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

—	Tarkistetaan yleistä elinikäisen oppimisen järjestelmää ja parannetaan sen johdonmukaisuutta suhteessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin. Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista.

ALANKOMAAT

Naisten ja miesten työllisyysaste ylittää selvästi Lissabonin tavoitteet, mutta maahanmuuttajien työllisyysaste on yhä matala. Työmarkkinoille on leimallista osa-aikatyön poikkeuksellisen suuri osuus (noin 44 % työvoimasta) ja työkyvyttömyysetuuksia saavien suuri määrä. Ikääntyneiden työllisyysaste ylittää EU:n keskiarvon mutta jää selvästi EU:n tavoitteesta. Työttömyys on kasvanut huomattavasti vuodesta 2001 mutta on yhä pienimpiä EU:ssa. Hallitus ja työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat syksyllä 2003 sopimuksen, johon kuuluu mm. palkkojen jäädyttäminen vuosina 2004 ja 2005.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Alankomaiden olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Noudatetaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaista palkkakehitystä ja seurataan tilannetta tarkoin (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 5).

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Tehdään systemaattisia arvioita työkyvyttömyysetuuksia saavien työkyvystä ja autetaan työkykyisiä valmistautumaan työelämään ja löytämään sopiva työpaikka. Kiinnitetään erityistä huomiota työkyvyttömyysjärjestelmissä yliedustettuihin ryhmiin, kuten alle 40-vuotiaisiin naisiin.

—	Lujitetaan aikuisille suunnattua ennaltaehkäisevää mallia. Parannetaan aktiivisten toimien tehoa ja saatavuutta niiden kannalta, jotka saavat sosiaalietuuksia ja joilla on suurin riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Helpotetaan maahanmuuttajien integroitumista.

—	Yhdistetään varhaiseläkejärjestelmien poistamiseen kannustimia, joilla työntekijät saadaan pysymään pitempään työssä ja koulutuksessa. Kiinnitetään erityistä huomiota heikosti koulutettuihin iäkkäisiin työntekijöihin.

—	Helpotetaan siirtymistä osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön. Puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin. Parannetaan lastenhoitopalvelujen kohtuuhintaisuutta.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista. Vahvistetaan elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisätään etenkin heikosti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osallistumista koulutukseen.

ITÄVALTA

Itävallan kokonaistyöllisyysaste on korkea ja naisten työllisyysaste suhteellisen hyvä; luvut noudattelevat Lissabonin tavoitteita. Maan työttömyysluvut kuuluvat EU:n pienimpiin. Työmarkkinayhteistyöllä on suuri merkitys työn organisoinnin ajanmukaistamisessa, työlainsäädännön parantamisessa ja tyydyttävän palkkakehityksen varmistamisessa. Ikääntyneiden työllisyysaste on muista poiketen matala. Työllisyyskasvu on hidastunut ja työttömyys on alkanut nousta. Aikuiset osallistuvat koulutukseen vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Sukupuolten palkkaerot kuuluvat EU:n suurimpiin.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Itävallan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Seurataan ja tarvittaessa täydennetään toimia, joilla uudistetaan erorahalainsäädäntöä ja pyritään edistämään itsenäisten ammatinharjoittajien työttömyysetuutta koskevien oikeuksien suunniteltua täytäntöönpanoa ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, johon sisältyy varhaiseläkejärjestelmien poistaminen sekä niiden kannustimien laajentaminen, joilla työntekijät ja etenkin ikääntyneet naiset pyritään pitämään pitempään työelämässä. Seurataan eläkejärjestelmien tarkistuksen vaikutusta todelliseen eläkkeellesiirtymisikään ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

—	Puututaan sukupuolten palkkaerojen syihin. Parannetaan lastenhoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta. Arvioidaan nykyisen lastenhoitotukijärjestelmän vaikutukset naisten työllisyyden tasoon ja laatuun.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Tarkistetaan kannustimia, joilla pyritään lisäämään etenkin heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen.

PORTUGALI

Portugali on lähes saavuttanut Lissabonin kokonaistyöllisyystavoitteen ja jopa hieman ylittänyt naisten ja ikääntyneiden työllisyystavoitteet. Talouskasvun viimeaikainen hidastuminen on lisännyt työttömyyttä, joka on kuitenkin suhteellisen matalalla tasolla verrattuna EU:n keskiarvoon. Tuottavuuden taso, yleinen koulutustaso ja koulutuksen saatavuus ovat edelleen erityisen matalia. Lisäksi huomattavan suurella osalla (yli 20 %) on määräaikainen työsopimus. Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina lisännyt työvoiman tarjontaa.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Portugalin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Edistetään työn organisoinnin nykyaikaistamista työn tuottavuuden ja laadun parantamiseksi.

—	Pyritään uuden työlainsäädännön avulla tekemään vakituisista työsopimuksista houkuttelevampia niin työnantajille kuin työntekijöillekin ja torjumaan työmarkkinoiden jakautuminen.

—	Laaditaan tehokkaampi järjestelmä rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Vahvistetaan työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville suunnattuja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia ja huolehditaan niiden tehokkuudesta. Tehostetaan maahanmuuttajien integroitumiseksi toteutettavia toimia.

—	Puututaan yksityissektorilla esiintyvien sukupuolten palkkaerojen syihin ja parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta.

—	Laaditaan kattava aktiivisena ikääntymisen strategia, jolla mm. poistetaan varhaiseläkkeelle siirtymisen kannustimia, parannetaan koulutuksen saatavuutta ja huolehditaan asianmukaisesta työympäristöstä.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Varmistetaan, että kansallinen elinikäisen oppimisen strategia todella nostaa koko työvoiman koulutustasoa, vahvistaa elinikäisen oppimisen kannustimia ja lisää etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen.

—	Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja parannetaan korkea-asteen koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin.

SUOMI

Kokonaistyöllisyysaste on Suomessa lähellä tavoitetasoa, ja naisten työllisyysaste on jo ylittänyt tavoitteen. Ikääntyneiden työntekijöiden osallistumisaste on noussut selvästi viime vuosikymmenen aikana ja on saavuttamassa EU:n tavoitteen. Työttömyysaste ylittää EU:n keskiarvon ja on erityisesti nuorilla korkea.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Suomen olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Vähennetään pienipalkkaisten välillisiä työvoimakustannuksia huolehtien kuitenkin terveen julkisen talouden ylläpitämisestä.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Seurataan aktiivisen työvoimapolitiikan viimeaikaisten uudistusten vaikutusta rakennetyöttömyyteen ja alueellisiin eroihin. Ryhdytään erityistoimiin, joilla helpotetaan muita heikommassa asemassa olevien nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien aktivointia ja integrointia.

—	Jatketaan vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista työttömyysloukkujen poistamiseksi.

—	Parannetaan aktiivisena ikääntymisen valtakunnallisen strategian jatkotoimina työoloja, kannustimia ja koulutuksen järjestämistä heikosti koulutetuille ja ikääntyneille työntekijöille.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—	Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään heikosti koulutettujen koulutusta.

RUOTSI

Ruotsi ylittää kaikki EU:n työllisyystavoitteet, myös naisten ja ikääntyneiden. Kokonaistyöttömyysaste on noin 5 prosenttia. Ruotsin olisi jatkettava toimiaan työvoiman riittävän tarjonnan takaamiseksi. Maan väestö ikääntyy, minkä vuoksi työvoiman tarjontaa on pidettävä yllä hyödyntämällä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkillä sairauslomilla olevien potentiaalia ja parantamalla työnteon kannustimia.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Ruotsin olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Helpotetaan pk-yritysten kehittämistä erityisesti keventämällä niiden hallinnollisia rasitteita.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Puututaan pitkällä sairauslomalla olevien määrän kasvuun edistämällä työntekoon suuntautuvien ratkaisujen käyttöä ja parantamalla työoloja.

—	Poistetaan loputkin työttömyys- ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut.

—	Seurataan tiiviisti, millaisia tuloksia saadaan toimista, joilla maahanmuuttajia pyritään integroimaan työvoimaan.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Vähennetään koulunkäynnin ennenaikaista lopettamista ja lisätään heikosti koulutettujen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kouluttautumismahdollisuuksia. Puututaan ilmeneviin pullonkauloihin sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan aloilla, joilla vaaditaan vähäistä tai keskitason ammattitaitoa.

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Yhdistynyt kuningaskunta ylittää kaikki työllisyystavoitteet, myös naisten ja ikääntyneiden. Maailmantalouden hidastumisesta huolimatta työllisyysasteet ovat pysyneet sangen vakaina ja työttömyysasteet ovat selvästi alle EU:n keskiarvon. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä ja vähemmässä määrin myös työttömyys keskittyvät itsepintaisesti tiettyihin kuntiin ja ryhmiin. Tuottavuustasot ovat erityisesti työtuntia kohti laskettuina yhä suhteellisen matalia. Tämä johtuu osittain työvoiman yleisesti ottaen heikosta taitotasosta ja riittämättömistä perustaidoista. Sukupuolten palkkaerot ovat edelleen EU:n suurimpia.

Työllisyystyöryhmän tekemä arvio sekä yhteisessä työllisyysraportissa esitetty analyysi EU:n suuntaviivojen ja vuoden 2003 neuvoston suositusten toteuttamisesta osoittavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi asetettava etusijalle seuraavat tavoitteet:

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Varmistetaan, ettei palkkojen kehitys ylitä tuottavuuden kehittymistä (ks. jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, suuntaviiva 3).

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Varmistetaan, että aktiivisella työvoimapolitiikalla ja etuusjärjestelmillä estetään taitojen rapistuminen ja edistetään laatua työssä. Tätä varten parannetaan työnteon kannustimia ja tuetaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja työttömien kestävää integroitumista työmarkkinoille ja etenemistä työelämässä. Puututaan sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien kasvavaan määrään ja kiinnitetään erityistä huomiota yksinhuoltajiin ja taantuneilla alueilla asuviin.

—	Parannetaan lasten ja muiden huollettavien hoitopalvelujen saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta, lisätään osa-aikatyötä tekevien pienipalkkaisten naisten koulutusmahdollisuuksia ja puututaan kiireesti sukupuolten palkkaerojen syihin.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Toteutetaan valtakunnalliset ja alueelliset taitostrategiat, jotta voidaan tarjota parempia kannustimia elinikäiseen oppimiseen ja lisätä sen avulla työn tuottavuutta ja laatua. Kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman luku- ja laskutaidon parantamiseen, 16–19-vuotiaitten osallistumiseen ja taitotasoon sekä erityisesti heikosti palkattua työtä tekeviin heikosti koulutettuihin.

PRIORITEETIT UUSILLE JÄSENVALTIOILLE

KYPROS

Kyproksen työllisyysaste on selvästi EU-15:n keskiarvon yläpuolella ja työttömyysaste on matala. Ulkomaisten, usein tilapäistyötä tekevien työntekijöiden osuus on kasvanut huomattavasti vuosien mittaan vastauksena työmarkkinoiden tarpeisiin.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Erityisenä haasteena on lisätä innovointikapasiteettia ja monipuolistaa palvelualaa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Vaikka naisten työvoimaosuus ylittää EU:n keskiarvon, sukupuolten välisten erojen kaventamiseen voitaisiin panostaa lisää. Hoitopalveluja olisi parannettava, naisten osallistumista koulutukseen olisi lisättävä ja osa-aikatyöstä olisi tehtävä houkuttelevampaa.

—

Kyprokselle tilapäistöihin tulevien ulkomaalaisten osuus työssäkäyvästä väestöstä on merkittävä. Ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää politiikkaa olisikin hyvä tarkastella uudelleen, ja tällöin olisi kiinnitettävä huomiota sekä heidän osuuteensa työmarkkinoiden joustavuuden edistämisessä että heidän oikeuksiinsa ja mahdollisuuksiinsa.

—

Ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia olisi vahvistettava, jotta niillä pystyttäisiin vastaamaan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja jotta niiden piiriin saataisiin suurempi osa työttömiä sekä vajaakuntoisia, ikääntyviä työnhakijoita ja naisia. Ensisijaista on myös julkisten työvoimapalveluiden vahvistaminen ja ajanmukaistaminen.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Kyproksen koulutusjärjestelmää on uudistettu vuodesta 2000, ja sen pohjalta olisi laadittava kattava elinikäisen oppimisen strategia, jolla pyrittäisiin vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien määrää, parantamaan perusopetuksen ja täydennyskoulutuksen yhteyksiä ja lisäämään osallistumista koulutukseen.

TŠEKKI

Työllisyysaste on Tšekissä hieman EU-15:n keskiarvoa korkeampi. Työttömyys asettuu EU:n keskiarvon tietämiin, mutta on kasvanut hitaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste lähentelee EU:n keskiarvoa, se on kuitenkin etenkin naisten kohdalla matala, mihin vaikuttaa alhainen lakisääteinen eläkeikä. Alueelliset erot ovat suuria.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Toteuttaessaan talous- ja työllisyyskasvustrategiaansa Tšekin olisi varmistettava, että palkkakehitys pysyy linjassa tuottavuuden kehityksen kanssa.

—

Työvoimaan kohdistuva suhteellisen leveä verokiila ja suhteellisen korkeat välilliset työvoimakustannukset haittaavat työpaikkojen luomista ja hinnoittelevat heikosti koulutetun työvoiman työmarkkinoiden ulkopuolelle sosiaalietuuksien piiriin tai pimeään työntekoon. Johdonmukaisella vero- ja etuusjärjestelmien uudistamisella olisi siksi pyrittävä entisestään vähentämään etuuksien varassa elämistä ja varmistettava, että laillinen työnteko kannattaa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuudet ylittävät EU:n keskiarvon, mutta niiden nostamista olisi edelleen pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Tässä suhteessa voisi olla paljon apua osa-aikatyön kannustinten vahvistamisesta.

—

Tšekin olisi lisättävä toimiaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien integroimiseksi työmarkkinoille. Toimia tarvitaan erityisesti Prahan ulkopuolella ja romaniväestön hyväksi. Olisi toteutettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia yhdessä syrjinnänvastaisten toimien kanssa ja korostettava voimakkaasti yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, yrittäjätoiminnan tukemista ja työpaikkojen perustamista. Keskeistä on myös nykyaikaistaa julkisia työvoimapalveluja.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Hiljattain toteutetun henkilöresurssien kehittämisstrategian pohjalta olisi pyrittävä lisäämään osallistumista korkea-asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen yleensä ja etenkin heikosti koulutettujen osalta. Tämä vaikuttaa välttämättömältä, jotta voitaisiin pitää yllä uusien työpaikkojen perustamista ja tukea ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

VIRO

Viron työllisyysaste jää hiukan EU-15:n keskiarvosta. Työttömyysaste on laskenut vuosien mittaan mutta ylittää edelleen EU:n keskiarvon. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus on suuri. Väestörakenteen muutoksen myötä tapahtuvan työikäisen väestön vähenemisen odotetaan vaikuttavan voimakkaimmin juuri Viroon.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—

Kaventamalla työhön kohdistuvaa verokiilaa etenkin pienipalkkaisten kohdalla ja edistämällä monipuolisia sopimus- ja työaikajärjestelyjä voitaisiin edistää uusien työmahdollisuuksien luomista. Samalla olisi parannettava verojärjestelmiä ja muutettava pimeä työ laillisiksi työpaikoiksi. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että palkkakehitys noudattelee tuottavuuden kehittymistä.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Koska Viron työikäinen väestö pienenee nopeasti, maan olisi pyrittävä vähentämään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrää, saamaan enemmän väkeä työmarkkinoille sekä pitämään henkilöt työmarkkinoilla. Viron on välttämättä edelleen nostettava naisten, ikääntyneiden ja heikosti koulutettujen työvoimaosuutta.

—

Hiljattain annetun työttömyysvakuutuslain täydentämiseksi vaikuttaisi tärkeältä vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla tuetaan aktiivista työnhakua, lisätään työttömien koulutusmahdollisuuksia ja vahvistetaan työmarkkinoiden osallisuutta edistävää luonnetta. Julkisten työvoimapalvelujen resursseja olisi lisättävä. Muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten pitkäaikaistyöttömät, nuoret, vajaakuntoiset ja ikääntyneet työnhakijat, kaipaavat erityistä huomiota. Etniseen vähemmistöön kuuluminen ja viron kielen taidon puute ovat erityisiä riskitekijöitä.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Koska on olemassa vaara, etteivät taitojen kysyntä ja tarjonta kohtaa, Viron olisi parannettava kaikkien työntekijöiden ja etenkin heikosti koulutettujen työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti olisi saatava vähennettyä koulunkäynnin keskeyttäjien määrää ja varmistettava koulutuksen laatu. Elinikäisen oppimisen strategian laatiminen olisi otettava selvästi suunnitelmiin.

UNKARI

Työllisyysaste on Unkarissa matala erityisesti heikosti koulutettujen, muita heikommassa asemassa olevien, naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Samaan aikaan työttömyysluvut jäävät kuitenkin selvästi alle EU-15:n keskiarvon. Taustalla on heikko osallistumisaste eli työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Työmarkkinoilla on voimakasta epätasapainoa maan keski- ja länsiosien, jonne moderni talous on keskittynyt, ja muun maan välillä. Alueiden ja toimialojen välinen liikkuvuus on vähäistä, ja osaamisvajeitten taustalla ovat sekä koulutetun työvoiman puute että se, etteivät koulutusjärjestelmät vastaa riittävällä tavalla työmarkkinoiden tarpeisiin.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—

Työn verokiila on edelleen leveä ja haittaa työpaikkojen luomista ja on todennäköinen osasyy pimeään työntekoon. Kun lisäksi otetaan huomioon talouskasvun hidastuminen, tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaa työllisyyttä tukeva palkkakehitys. Palkkakehityksen määräävät pitkälti talouden kilpailukykyisimmät sektorit, joten se ei välttämättä vahvista mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen talouden heikommilla aloilla.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Työntekijöiden terveydentila on huolestuttava ja voi osittain selittää vähäisen aktiivisuuden. Siksi tarvitaan toimia, joilla parannetaan työoloja sekä ennaltaehkäisevää ja hoitavaa terveydenhuoltoa. Sosiaalietuusjärjestelmiä (myös sairaus-etuuksia) olisi uudistettava, ja siten olisi pyrittävä tekemään työnteosta kannattavaa ja vähentämään pimeää työtä.

—

Samalla olisi kehitettävä joustavampia ja perheitten kannalta myönteisempiä työjärjestelyjä, joihin pitäisi kuulua myös osa-aikatyön kiinnostavuuden lisääminen etenkin naisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Lisäksi on vahvistettava ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimia varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla alueilla. Julkisia työvoimapalveluja on nykyaikaistettava ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden tukemiseksi. Integraatiostrategian pohjalta on ryhdyttävä toimiin, joilla parannetaan romaniväestön työmarkkinanäkymiä.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Unkarin olisi kehitettävä elinikäisen oppimisen strategioita. Niillä olisi pyrittävä vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä, takaamaan kaikille tasapuolinen mahdollisuus korkeakouluopintoihin ja laajentamaan koulutuksen saatavuutta eritoten heikosti koulutettujen ja muita heikommassa asemassa olevien kohdalla. On tärkeää parantaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja lisätä sen joustavuutta taitojen mukauttamiseksi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

LIETTUA

Liettuan työllisyysaste on viime aikoina hieman parantunut mutta jää vielä selvästi EU-15:n keskiarvosta. Vaikka työttömyysaste onkin laskenut selvästi, se ylittää vielä EU:n keskiarvon.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—

Liettuan haasteena on palvelualan edelleen suhteellisen pieni osuus työpaikoista. Vaikka verorasitusta onkin pyritty keventämään, pienipalkkaisten verokiila on edelleen leveä, mikä haittaa työpaikkojen perustamista. Työmarkkinaosapuolilla on erityinen tehtävä rakennemuutosten ennakoimisessa ja niihin reagoimisessa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Sosiaalihuoltouudistuksen ja muiden työnteon kannattavaksi tekemiseen tähtäävien toimien pohjalta näyttäisi olevan tärkeää vahvistaa aktiivisia työvoimapoliittisia toimia, joilla helpotettaisiin työttömien tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien paluuta työelämään. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat myös koulutuksen saatavuuden lisääminen, työnhaun ja ammatillisen liikkuvuuden tukeminen sekä julkisten työvoimapalvelujen ajanmukaistaminen.

—	Vaikka naisten ja ikääntyneiden työvoimaosuudet ovat suhteellisen suuria verrattuna EU:n keskiarvoon, niitä voitaisiin ehkä nostaa vielä lisää osa-aikatyön esteitä poistamalla.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Elinikäisen oppimisen kehittäminen vaatii määrätietoisia toimia: koulutusjärjestelmää olisi nykyaikaistettava edelleen, koulunkäynnin keskeyttävien määrää olisi vähennettävä ja etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen olisi lisättävä. Työnantajien osallistuminen koulutukseen on vähäistä, mukaan lukien heidän osallistumisensa työntekijöiden ammatilliseen jatkokoulutukseen.

LATVIA

Vahvan talouskasvun turvin Latvian työllisyys on lisääntynyt sangen voimakkaasti kahden viime vuoden aikana. Kokonaistyöllisyysaste jää kuitenkin alle EU-15:n keskiarvon. Työttömyys taas ylittää EU-15:n keskiarvon ja vaihtelee voimakkaasti alueittain. Riiassa on kuitenkin pulaa etenkin ammattitaitoisesta työvoimasta.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Jotta uusia työpaikkoja saataisiin lisää, Latvian olisi tuettava palvelujen kehittämistä erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla ja puututtava pimeään työhön. Pimeä työ on yleistä ja vähentää sosiaaliturvamaksukertymää sekä lisää työhön kohdistuvaa verotaakkaa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	Minimipalkan ja vero- ja etuusjärjestelmien vaikutusten pitäisi tehdä työnteosta virallisen talouden piirissä riittävän houkuttelevaa. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että naisia kannustetaan pysymään työmarkkinoilla.

—

Latvian olisi lisättävä toimiaan työttömiin suunnatun aktiivisen ja ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämiseksi: on tuettava työnhakua, yrittäjyyttä, maantieteellistä liikkuvuutta ja koulutusmahdollisuuksia. Julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamista olisi pidettävä ensisijaisena tehtävänä. Latvian olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työmarkkinoista tehdään nuorten ja heikosti koulutettujen kannalta tasapuolisemmat ja näiden ryhmien osallisuutta lisäävät. Etniseen vähemmistöön kuuluminen ja latvian kielen taidon puute ovat erityisiä riskitekijöitä.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Taitovajeista ja taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta selviytyminen on Latvialle haastava tehtävä. Sen on lisättävä toimiaan, joilla lisätään koulutusmahdollisuuksia, vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan etenkin heikosti koulutettujen mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen. Tavoite olisi sisällytettävä yleiseen elinikäisen oppimisen kehittämisstrategiaan.

MALTA

Maltan työllisyysaste on varsinkin ikääntyneiden työntekijöitten kohdalla erittäin paljon matalampi kuin 15 jäsenvaltion EU:ssa keskimäärin. Naisten työllisyysaste on pienin 25 EU-maasta: vain kolmannes työikäisistä naisista käy työssä. Työttömyys on hieman lisääntynyt kahden viime vuoden aikana, mutta se on yhä alle EU-15:n keskiarvon.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—

Maltan keskeisenä haasteena on toteuttaa yksityistämisohjelma, jonka yhteydessä työntekijöitä siirretään tarvittaessa toisiin tehtäviin. Lisäksi on asteittain kevennettävä työhön kohdistuvaa hallinto- ja verorasitusta. Tässä yhteydessä on syytä hyödyntää yritystoiminnan edistämistä koskevan tarkistetun lain säännöksiä ja seurata sen vaikutuksia.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Tärkeimpänä tehtävänä on lisätä työvoiman tarjontaa nostamalla naisten työllisyysastetta. Tarkistetun työehtolain pohjalta on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla lisättäisiin naisten osallistumista viralliseen talouden piiriin kuuluvaan työelämään. Lastenhoitopalvelujen lisäämisestä olisi tässä paljon apua.

—	Prioriteetteihin luetaan myös vero- ja etuusjärjestelmien uudistaminen, koska minimipalkan ja etuuksien ero on liian pieni kannustamaan riittävästi työnteon aloittamista. Uudistus auttaisi myös pimeän työn muuttamista viralliseksi.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Työvoiman heikko koulutustaso sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta ovat ongelmia. Erityistä huolta aiheuttavat pelkän oppivelvollisuuskoulun suorittaneiden suuri määrä, lukutaidottomuus ja heikon ammattitaidon omaavien määrä. Siksi on tärkeää nostaa yleistä koulutustasoa, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisätä etenkin heikosti koulutettujen osallistumista koulutukseen. Työmarkkinaosapuolet olisi saatava mukaan kehittämään entistä systemaattisempaa tapaa suhtautua koulutukseen.

PUOLA

Puolan työllisyysaste kuuluu 25 EU-maan heikoimpiin. Työmarkkinatilanne on heikentynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Naisten, ikääntyneiden, nuorten ja heikosti koulutettujen työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on 20 prosenttia eli korkeimmillaan talousuudistusten aloittamisen jälkeen. Se on myös 25 EU-maan korkein.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Erityisen tärkeää Puolalle on tehostaa toimia työllisyyden kannalta suotuisampien olojen luomiseksi ja tukea yrittäjyyttä varsinkin rakennemuutoksen yhteydessä.

—

Hiljattain on toteutettu toimia heikosti koulutettujen ja nuorten työvoimakustannusten vähentämiseksi, ja nyt olisi tärkeää tarkastella uudelleen vero- ja etuusjärjestelmiä ja puuttua kattavalla tavalla työn leveään verokiilaan etenkin palkka-asteikon alapäässä. Tämä auttaisi myös vähentämään pimeää työtä.

—	Työmarkkinaosapuolilla on ratkaiseva rooli työllisyyttä edistävän palkkakehityksen ylläpitämisessä, ja lisäksi niiden olisi aktiivisesti edistettävä muutosta yritysten tasolla ja helpotettava siirtymistä työstä toiseen.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Osana pyrkimyksiään tehokkaitten paikallisten työllisyyskumppanuuksien rakentamiseksi ja aktiivisten työvoimapoliittisten toimien kehittämiseksi Puolan olisi vauhditettava uusien julkisten työvoimapalveluiden perustamista ja järjestettävä niille riittävät rahoitus-, henkilöstö-, koulutus- ja laiteresurssit.

—

Lisäksi on tärkeää jatkaa eri etuusjärjestelmien – myös työkyvyttömyysetuuksien ja sosiaaliavustusten – uudistamista, jossa olisi keskityttävä edistämään aktiivista työnhakua ja integroitumista takaisin työmarkkinoille. Muita heikommassa asemassa olevat nuoret ansaitsevat erityisen huomion.

Osa-aikatyön esteitä poistamalla voitaisiin lisäksi pitää yllä naisten ja iäkkäitten työmahdollisuuksia.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Elinikäistä oppimista koskevaa johdonmukaista strategiaa kehitettäessä on tärkeää varmistaa, että koulutusjärjestelmä tuottaa työmarkkinoille ihmisiä, joilla on rakennemuutosten leimaamilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot. Erityisesti on varmistettava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet päästä koulutukseen ja parannettava koulutuksen tehoa ja laatua. Elinikäisen oppimisen strategian kehittämiseksi tarvitaan tehokkaampia kannustimia, joilla edistetään koulutukseen tehtäviä investointeja ja helpotetaan koulutuksen saatavuutta. Lisäksi on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet sitoutuvat asiaan.

SLOVENIA

Slovenian työllisyysaste jää hieman alle EU-15:n keskiarvon. Ikääntyneiden työllisyysaste on erityisen matala. Työttömyysaste on selvästi alle EU:n keskiarvon.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—	Minimipalkan ja työhön kohdistuvan verorasituksen eri osatekijöiden vuorovaikutusta olisi arvioitava aktiivisuuden lisäämiseksi ja pimeän työn vähentämiseksi. On tärkeää edistää joustavia työmuotoja ja samalla pitää joustavuus ja turvallisuus asianmukaisessa tasapainossa.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—

Yli 55-vuotiaitten työllisyyden lisääminen on selkeä prioriteetti Slovenialle. Siksi olisi vähennettävä varhaista eläkkeellejääntiä, varmistettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistusten keskinäinen johdonmukaisuus (esim. pimeän työn vähentäminen ja eläkejärjestelmien uudistaminen), jotta voidaan edistää joustavia työmuotoja ja ikääntyneiden työntekijöitten koulutusmahdollisuuksia.

—

Jotta työnteosta tulisi kannattavaa, Slovenian olisi muokattava työttömyyden, sosiaalietuuksien ja minimipalkan vuorovaikutusta siihen suuntaan, että kannustettaisiin voimakkaammin työntekoa virallisen talouden piirissä. Julkiset työvoimapalvelut ovat kehittäneet kattavan toimintamallin ennaltaehkäisevän lähestymistavan toteuttamiseen. Niiden henkilöstö tarvitsisi kuitenkin parempaa koulutusta siihen, miten vaikeimmin työllistettäviä voidaan auttaa tehokkaasti. Yksityisten ja julkisten työvoimapalvelujen suhteita olisi tiivistettävä.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Elinikäisen oppimisen kehittämiseen liittyvien viimeaikaisten edistysaskelten ja aloitteiden pohjalta olisi tärkeää pyrkiä lisäämään jatkokoulutukseen osallistuvan aikuisväestön määrää. Sitä varten on huolehdittava, että työntekijöillä ja työnantajilla on käytettävissään riittävät resurssit ja kannustimet koulutusinvestointeihin, ja määriteltävä kaikkien osapuolten roolit. Koulunkäynnin keskeyttävien määrän vähentäminen vaikuttaa keskeiseltä tehtävältä.

SLOVAKIA

Kokonaistyöllisyysaste on Slovakiassa yhä matala verrattuna 15 EU-maan keskiarvoon. Työttömyys on vähenemässä mutta edelleen erittäin suurta, ja pitkäaikaistyöttömiä on paljon. Naisten työllisyysaste on matala, ja erityisen matalana voidaan pitää nuorten, heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden (etenkin naisten) työllisyysasteita. Alueiden väliset erot ovat suuria.

Lisätään työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä

—

Pääosin sosiaaliturvamaksuista koostuvaa työhön kohdistuvaa verokiilaa on edelleen kavennettava. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava edistämään monipuolisempia sopimus- ja työaikajärjestelyjä (esim. osa-aikatyön esteiden poistamista), jotta työpaikkoja saataisiin lisää ja ammatillinen liikkuvuus helpottuisi.

Houkutellaan lisää ihmisiä työmarkkinoille ja tehdään työnteosta todellinen vaihtoehto kaikille

—	On tärkeä jatkaa työttömyyteen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvien loukkujen poistamista ja pimeän työn muuttamista viralliseksi vero- ja etuusjärjestelmien meneillään olevien uudistusten avulla. Uudistusten toteuttamista ja vaikutuksia olisi seurattava asianmukaisesti.

—

Työnteon kannattavuuteen tähtäävien toimien lisäksi erityistä huomiota olisi edelleen kiinnitettävä ikääntyneiden työvoimaosuuden nostamiseen erityisesti panemalla täytäntöön työlainsäädäntöä ja eläkeuudistuksia, ottamalla käyttöön entistä joustavampia työn muotoja ja lisäämällä osa-aikatyön käyttöä. Näillä toimilla saatettaisiin myös pystyä nostamaan naisten työvoimaosuutta.

—

Aktiivisen työvoimapolitiikan rahoitus on yhä erittäin vähäistä, ja aktiivisiin toimenpiteisiin osallistuvien määrän odotetaan nousevan nyt hyvin alhaiselta tasolta. Siksi onkin tärkeää parantaa työmarkkinoiden osallisuutta edistävää luonnetta ja panna täytäntöön uudistuksia aktiivisen työnhaun tukemiseksi. Tätä varten tarvitaan modernia aktiivista työvoimapolitiikkaa, työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja ajanmukaisia julkisia työvoimapalveluja, jotka kattavat nykyistä suuremman osan väestöstä. Edelleen on kiinnitettävä huomiota riskiryhmiin (kuten pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin, vajaakuntoisiin ja ikääntyneisiin työntekijöihin) ja muita heikommassa asemassa oleviin alueisiin. Romaniväestön integroiminen on uusi tavoite, joka on pantava täytäntöön nopeasti.

Lisätään ja tehostetaan investointeja inhimilliseen pääomaan ja elinikäiseen oppimiseen

—

Nuorten hälyttävän korkea työttömyysaste on selvä merkki siitä, että perusopetuksessa hankittujen taitojen ja työmarkkinoilla onnistumiseen tarvittavan osaamisen välillä oleva ero on kurottava kiinni. Talouden rakennemuutokset, alueellinen epätasapaino sekä taitojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus ovat tekijöitä, joiden vuoksi on lisättävä tukea ammatilliselle ja maantieteelliselle liikkuvuudelle koko työiän ajan.

—

Elinikäisen oppimisen strategian kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutukseen tehtäviä investointeja kannustetaan voimakkaammin ja koulutusmahdollisuuksia lisätään. On edistettävä investointeja inhimilliseen pääomaan, ja samoin on edistettävä elinikäistä oppimista uudistamalla edelleen koulutusjärjestelmää ja tarkistamalla yksittäisten henkilöiden, yritysten ja koko yhteiskunnan osallistumista siihen.

Top

Choose the experimental features you want to try