Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31990L0642

    Neuvoston direktiivi 90/642/ETY, 27 päivänä marraskuuta 1990, torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset

    EYVL L 350, 14.12.1990, p. 71–79 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/08/2008; Kumoaja 32005R0396

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1990/642/oj

    31990L0642

    Neuvoston direktiivi 90/642/ETY, 27 päivänä marraskuuta 1990, torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset

    Virallinen lehti nro L 350 , 14/12/1990 s. 0071 - 0079
    Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 35 s. 0258
    Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 35 s. 0258


    NEUVOSTON DIREKTIIVI,

    27 päivänä marraskuuta 1990,

    torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta tietyille kasvikunnasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien hedelmät ja vihannekset (90/642/ETY)

    EUROOPAN TALOUSYHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan talousyhteisöjen perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

    sekä katsoo, että

    kasvisadon tuottaminen on yhteisössä erittäin tärkeällä sijalla,

    tämän tuotannon tulokseen vaikuttavat jatkuvasti kielteisesti haitalliset organismit ja rikkaruohot,

    on olennaisen tärkeää suojella kasveja ja kasvituotteita näiltä organismeilta, ei ainoastaan tuotetun sadon vähenemisen estämiseksi, vaan myös maatalouden tuottavuuden lisäämiseksi,

    kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on eräs tärkeimmistä menetelmistä kasvien ja kasvikunnan tuotteiden suojelemiseksi näiden vahingollisten organismien vaikutuksilta; tästä huolimatta on suotavaa vahvistaa pakolliset pitoisuuksien enimmäismäärät niin alhaisiksi kuin hyvän viljelytavan vuoksi on perusteltua,

    nämä torjunta-aineet eivät kuitenkaan vaikuta ainoastaan suotuisasti kasvien tuotantoon, sillä kyse on yleensä vaarallisista aineista tai valmisteista, joilla on vaarallisia sivuvaikutuksia,

    useilla näillä torjunta-aineilla ja niiden metaboliiteilla tai hajoamistuotteilla saattaa olla kasvituotteille ja kuluttajille haitallisia vaikutuksia; näitä torjunta-aineita ei pitäisi käyttää sellaisissa olosuhteissa, joista aiheutuu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle ja ympäristölle,

    yhteisössä tulisi edistää vaihtoehtoisten, luonnonmukaisen viljelyn menetelmien käyttämistä,

    hedelmien ja vihannesten torjunta-ainejäämien enimmäismäärien vahvistamisesta 23 päivänä marraskuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/895/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/186/ETY(5), säädetään sanottujen jäämien enimmäismääristä ja varmistetaan yhteisön laajuinen sellaisten tuotteiden vapaa liikkuvuus, joissa pitoisuudet ovat enintään näiden enimmäismäärien suuruisia; kuitenkin sanotussa direktiivissä sallitaan, että jäsenvaltiot niissä tapauksissa, joissa ne pitävät sitä perusteltuna, sallivat alueillaan sellaisten tuotteiden laskemisen liikkeelle, joissa on sallittuja enimmäismääriä suurempia pitoisuuksia,

    tämä viimeksi mainittu säädös on tietyissä tapauksissa omiaan pitämään yllä jäsenvaltioiden välisiä eroja näiden torjunta-ainejäämien enimmäismäärien osalta, mikä puolestaan osaltaan on luomassa kaupan esteitä ja estää siten tavaroiden vapaata liikkuvuutta yhteisössä; yhteismarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 1992 mennessä edellyttää tällaisten esteiden poistamista,

    näistä syistä olisi poistettava jäsenvaltioiden mahdollisuus sallia korkeampia pitoisuuksia, ja tietyille hedelmissä ja vihanneksissa tai niiden pinnassa oleville tehoaineille olisi vahvistettava kaikissa jäsenvaltioissa pakolliset enimmäismäärät, joita on noudatettava kun näitä tuotteita lasketaan liikkeelle,

    edelleenkin tavaroiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi yhteisössä olisi myös muissa kasvikunnasta peräisin olevissa tuotteissa tai niiden pinnassa oleville tietyille torjunta-aineille vahvistettava pakolliset enimmäismäärät,

    lisäksi enimmäismäärien noudattamisen avulla varmistetaan, että tavarat voivat liikkua vapaasti ja että kuluttajien ja eläinten terveyttä suojellaan asianmukaisesti,

    pakollisten torjunta-ainepitoisuuksien enimmäismäärien vahvistaminen edellyttää pitkähköä teknistä valmistelua siten, ettei niitä voida soveltaa välittömästi direktiivissä 76/895/ETY tarkoitettuihin torjunta-aineiden jäämiin,

    olisi kuitenkin tarpeen ottaa käyttöön näiden pakollisten enimmäismäärien vahvistamista koskeva erillinen sääntely direktiivissä 76/895/ETY säädettyjen torjunta-ainejäämien muuntamiseksi vaiheittain niille säädetyiksi pakollisiksi enimmäispitoisuuksiksi,

    tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivin 76/895/ETY soveltamista edelleen tiettyihin sellaisiin torjunta-ainejäämiin, joita ei säädellä tässä direktiivissä,

    torjunta-ainejäämiä ja niiden enimmäismääriä koskevien luetteloiden laatiminen kuuluu neuvoston toimivaltaan; tähän luetteloon eivät kuitenkaan kuulu sellaiset torjunta-ainejäämät, josta edelleen säädetään direktiivillä 76/895/ETY,

    on suotavaa soveltaa tätä direktiiviä tuotteisiin, jotka ovat tarkoitettuja vietäviksi kolmansiin maihin, paitsi tietyissä tapauksissa, jolloin valtiot, joihin tavara tuodaan, vaativat sellaista erityistä käsittelyä, joka tekee välttämättömäksi tässä direktiivissä yhteisössä noudatettavaksi vahvistettuja enimmäispitoisuuksia korkeammat pitoisuudet; ei ole kuitenkaan suotavaa soveltaa tätä direktiiviä sellaisiin tuotteisiin, jotka ovat tarkoitettuja muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden tai rehujen valmistamiseen, tai jotka ovat tarkoitettuja käytettäviksi siemeninä,

    sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan laskettaessa tuotteita liikkeelle, jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset tarkastustoimenpiteet; tarpeellisista tarkastuksista on tehtävä suunnitelmat, ne on toteutettava, ja niiden tulokset on annettava tiedoksi virallisesta elintarvikkeiden tarkastuksesta 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/397/ETY(6) mukaisesti,

    on aiheellista saada aikaan yhteisön näytteenottomenettelyt ja analyysimenetelmät ja ainakin analyysimenetelmän osalta käyttää niitä vertailumenetelminä; tällaisten menetelmien valmisteleminen on teknistä ja tieteellistä täytäntöönpanoa, joka tulisi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kesken pysyvässä kasvinsuojelukomiteassa; analyysimenetelmien tulee olla yhdenmukaisia niiden kriteereiden kanssa, jotka sisältyvät elintarvikkeiden tarkastuksessa tarvittavien yhteisön näytteenottomenettelyjen ja analyysimenetelmien käyttöön ottamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/591/ETY(7) liitteeseen,

    neuvosto antaa myöhemmin tehtävät muutokset luetteloihin niistä kasvikunnan tuotteista, joissa torjunta-aineiden jäämiä saattaa esiintyä, ja

    jäsenvaltioilla olisi oltava lupa tilapäisesti alentaa vahvistettuja enimmäismääriä, jos ne osoittautuvat vaarallisiksi ihmisten tai eläinten terveydelle; tällaisissa tapauksissa on myös aiheellista saada aikaan tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden ja komission kesken pysyvässä kasvinsuojelukomiteassa,

    ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    1 Tätä direktiiviä sovelletaan tuotteisiin, jotka kuuluvat liitteen ensimmäisessä sarakkeessa lueteltuihin tuoteryhmiin, joista toisessa sarakkeessa esitetään esimerkkejä näihin ryhmiin kuuluvat tuotteet tai kolmannessa sarakkeessa esitettyjen tuotteiden osat saattavat sisältää tiettyjen torjunta-aineiden jäämiä.

    Neuvosto laatii luettelon torjunta-ainejäämistä ja niiden enimmäismääristä ja päättää asiasta komission ehdotuksesta määräenemmistöllä. Sellaisia torjunta-ainejäämiä ei sisällytetä luetteloon, joiden enimmäismäärät vahvistetaan direktiivissä 76/895/ETY.

    2 Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta seuraavien säännösten noudattamista:

    a) elintarvikkeissa sallittuja säilöntäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 5 päivänä marraskuuta 1963 annetun neuvoston direktiivin 64/54/ETY(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 85/585/ETY(9), joka koskee bifenyyliä (difenyyliä), ortofenyylifenolia, natriumortofenyylifenattia ja 2-(4-thiatsolyl)-bentsimidatsolia (tiabendatsolia), säännökset, jotka ovat edelleen noiden aineiden käytön sääntelyn osalta voimassa, kunnes ne ja niiden enimmäismäärät sisällytetään 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon;

    b) suurimmista sallituista haitallisten aineiden ja tuotteiden pitoisuuksista rehuissa 17 päivänä joulukuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin 74/63/ETY(10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 87/519/ETY(11), säännökset;

    c) direktiivin 76/895/ETY säännökset;

    d) torjunta-aineiden enimmäismääristä viljoissa 24 päivänä heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/362/ETY(12), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 88/298/ETY(13), säännökset.

    3 Tätä direktiiviä sovelletaan myös sellaisiin 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin. Kuitenkaan ei tämän direktiivin mukaisesti vahvistettuja enimmäismääriä sovelleta niihin tuotteisiin, jotka on käsitelty ennen vientiä, jos voidaan riittävällä tavalla osoittaa, että:

    a) määrämaana oleva kolmas maa edellyttää sellaista erityistä käsittelyä, jonka avulla estetään haitallisten organismien kulkeutuminen sen alueelle; tai

    b) käsitteleminen on välttämätöntä tuotteiden suojelemiseksi haitallisilta organismeilta kolmanteen maahan tapahtuvan kuljetuksen ja siellä tapahtuvan varastoinnin aikana.

    4 Tätä direktiiviä ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jos riittävällä tavalla on osoitettu, että ne ovat tarkoitettuja:

    a) muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden tai rehujen valmistamiseen; tai

    b) siemeniksi tai istutettaviksi.

    2 artikla

    Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

    a) `torjunta-aineiden jäämillä` torjunta-aineiden ja niiden metaboliittien ja niiden hajoamistuotteiden tai reaktiotuotteiden jäämiä, jotka sisältyvät 1 artiklassa tarkoitettuun luetteloon, ja joita esiintyy sanotussa artiklassa tarkoitetuissa tuotteissa;

    b) `liikkeelle laskemisella` mitä tahansa 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden luovuttamista sadonkorjuun jälkeen.

    3 artikla

    1. Kun tuotteet tai mahdollisesti niiden osat, joita tarkoitetaan 1 artiklassa, lasketaan liikkeelle ne eivät saa sisältää 1 artiklassa tarkoitetussa luettelossa ilmoitettua suurempia torjunta-ainejäämäpitoisuuksia.

    Niiden kuivattujen tuotteiden osalta, joille ei ole vahvistettu enimmäismääriä, sovelletaan 1 artiklassa tarkoitetussa luettelossa olevia enimmäismääriä, ottaen huomioon kuivauksen vaikutus jäämäpitoisuuteen.

    2. Jäsenvaltioiden on varmistettava ainakin pistokokeiden avulla, että 1 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä noudatetaan. Tarvittavat tarkastukset on toteutettava direktiivissä 89/397/ETY ja erityisesti sen 4 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

    4 artikla

    1 Jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten on laadittava suunnitelmat 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiettynä aikana tehtävien tarkastusten ominaisuuksista ja tiheydestä.

    2 Kunkin vuoden elokuun ensimmäiseen päivään mennessä jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarvittavat tiedot 1 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttamisesta edellisenä vuonna ja yksilöitävä:

    - perusteet, joiden mukaan nämä ohjelmat on laadittu,

    - tehtyjen tarkastusten lukumäärä ja tekotapa,

    - todettujen rikkomusten lukumäärä ja laji.

    3 Komissio toimittaa kunakin vuonna marraskuun ensimmäiseen päivään mennessä ja ensimmäisen kerran vuonna 1993 jäsenvaltioille, kuultuaan niitä pysyvässä kasvinsuojelukomiteassa, suosituksen seuraavan vuoden tarkastustoiminnan koordinoimisesta. Tätä suositusta voidaan vastaavasti tarpeen mukaan muuttaa koordinoidun suunnitelman toteuttamisen yhteydessä.

    Koordinoidussa ohjelmassa esitetään erityisesti kiireellisyysjärjestys sen toteuttamista varten.

    Tiedoissa, jotka toimitetaan 2 kohdan mukaisesti, on oltava erityinen, erikseen esitetty osa koordinoidun ohjelman toteuttamisesta.

    4 Viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta komissio toimittaa neuvostolle selvityksen tämän artiklan täytäntöönpanosta ja tekee tarvittaessa aiheelliset ehdotukset.

    5 artikla

    Jäsenvaltiot eivät saa alueellaan kieltää tai estää sellaisten 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden liikkeelle laskemista niiden sisältämien torjunta-ainejäämien perusteella, jos kyseisissä tuotteissa tai kyseisten tuotteiden osissa olevien jäämien määrä on enintään 1 artiklassa tarkoitetussa luettelossa oleva enimmäismäärä.

    6 artikla

    1 Edellä 3 artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia varten tarvittavat näytteet hedelmistä ja vihanneksista otetaan direktiivissä 79/700/ETY(14) säädettyä menettelyä noudattaen. Menettelyt näytteiden ottamiseksi muista tuotteista kuin hedelmistä ja vihanneksista sekä analyysimenetelmät kaikkia tuotteita varten määritellään noudattaen 9 artiklassa säädettyä menettelyä.

    Yhteisön analyysimenetelmät eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltiot käyttävät muita testattuja ja tieteellisesti päteviä menetelmiä, edellyttäen, että tästä ei aiheudu estettä sellaisten tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle, jotka on yhteisön menetelmiä noudattaen todettu tämän direktiivin mukaisiksi. Siinä tapauksessa, että tulosten tulkinnasta on erimielisyyttä, ratkaisevina on pidettävä niitä tuloksia, jotka on saatu yhteisön menetelmiä noudattaen.

    2 Analyysimenetelmien, jotka on määritelty 1 kohdan mukaisesti, on oltava niiden perusteiden mukaisia, joista säädetään direktiivin 85/591/ETY liitteessä.

    3 Jäsenvaltioiden on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tieto 1 kohdan mukaisesti käytetyistä muista menetelmistä.

    7 artikla

    Neuvosto antaa komission ehdotuksesta määräenemmistöllä muutokset, jotka on tehtävä liitteisiin tieteellisen ja teknisen kehityksen vuoksi.

    8 artikla

    1 Kun jäsenvaltio uuden tiedon tai olemassa olevan tiedon uudelleen arvioinnin perusteella katsoo, että 1 artiklassa tarkoitetussa liitteessä esitetty enimmäispitoisuus on vaaraksi ihmisten tai eläinten terveydelle ja tämän vuoksi kiireelliset toimenpiteet ovat tarpeen, tuo jäsenvaltio voi alueellaan väliaikaisesti alentaa enimmäismäärää. Tällaisissa tapauksissa sen on viipymättä toimitettava tieto asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle sekä ilmoitettava perusteet toimenpiteelleen.

    2 Komissio tarkastelee kiireellisesti 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion esittämät perusteet ja kuulee jäsenvaltioita pysyvässä kasvinsuojelukomiteassa, jäljempänä `pysyvä komitea`; se antaa lausuntonsa ja toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Komissio ilmoittaa viipymättä neuvostolle ja jäsenvaltioille jokaisesta toimenpiteestä. Jokainen jäsenvaltio voi saattaa komission toteuttamat toimenpiteet neuvoston käsiteltäväksi 15 päivän kuluessa ilmoituksesta.

    Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin 15 päivän kuluessa siitä, kun asia saatettiin sen käsiteltäväksi.

    3 Jos komissio katsoo, että 1 artiklassa tarkoitetussa luettelossa esitettyjä enimmäismääriä on muutettava 1 kohdassa tarkoitettujen ongelmien poistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ihmisten terveyttä suojellaan, se aloittaa 10 artiklassa tarkoitetun menettelyn näiden muutosten antamiseksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltio, joka on toteuttanut 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, voi pitää ne edelleen voimassa, kunnes neuvosto tai komissio on kyseistä menettelyä noudattaen tehnyt päätöksen.

    9 artikla

    1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa pysyvän komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä viipymättä.

    2 Komission edustaja tekee pysyvälle komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Pysyvä komitea antaa lausuntonsa näistä ehdotuksista määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

    3 Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat pysyvän komitean lausunnon mukaisia.

    4 Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole pysyvän komitean lausunnon mukaisia, tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto päättää toimenpiteistä määräenemmistöllä.

    5 Jos neuvosto ei ole tehnyt päätöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia tuli neuvostossa vireille, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

    10 artikla

    1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa pysyvän komitean käsiteltäväksi sen puheenjohtajan omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä.

    2 Komission edustaja tekee pysyvälle komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Pysyvä komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

    3 Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat pysyvän komitean lausunnon mukaisia.

    4 Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole pysyvän komitean lausunnon mukaisia, tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

    5 Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa 15 päivän kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

    11 artikla

    1 Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992.

    2 Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa jäsenvaltioiden antamissa säädöksisssä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

    12 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

    Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 1990.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    V. SACCOMANDI

    (1) EYVL N:o C 46, 25.2.1989, s. 5

    (2) EYVL N:o C 260, 15.10.1990, s. 56

    (3) EYVL N:o C 329, 30.12.1989, s. 11

    (4) EYVL N:o L 340, 9.12.1976, s. 26

    (5) EYVL N:o L 66, 10.3.1989, s. 36

    (6) EYVL N:o L 186, 30.6.1989, s. 23

    (7) EYVL N:o L 372, 31.12.1985, s. 50

    (8) EYVL N:o 12, 27.1.1964, s. 161/64

    (9) EYVL N:o L 372, 31.12.1985, s. 43

    (10) EYVL N:o L 38, 11.2.1974, s. 31

    (11) EYVL N:o L 304, 27.10.1987, s. 38

    (12) EYVL N:o L 221, 7.8.1986, s. 37

    (13) EYVL N:o L 126, 20.5.1988, s. 53

    (14) EYVL N:o L 207, 15.8.1979, s. 26

    LIITE

    Luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista tuotteista ja niiden osista, joihin sovelletaan jäämien enimmäismäärää

    Huom: Tuoreena tuotteena pidetään myös jäähdytettyjä ja jäädytettyjä tuotteita

    >TAULUKON PAIKKA>

    Top