4.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 318/1

(1)

Ministerit pyysivät useissa ministerijulistuksissa (Manchester 24 päivänä marraskuuta 2005, Lissabon 19 päivänä syyskuuta 2007, Malmö 18 päivänä marraskuuta 2009 ja Granada 19 päivänä huhtikuuta 2010) komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä toteuttamalla maiden ja hallinnonalojen rajatylittäviä yhteentoimivuusratkaisuja, jotka mahdollistavat tehokkaammat ja turvatummat julkiset palvelut. Lisäksi jäsenvaltiot totesivat, että on pystyttävä tuottamaan entistä parempia julkisia palveluja entistä pienemmillä resursseilla ja että sähköisen hallinnon mahdollisuuksia voidaan tehostaa edistämällä yhteistyökulttuuria ja parantamalla yhteentoimivuuden edellytyksiä eurooppalaisissa julkishallinnoissa.

(2)

Komissio korosti 19 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan digitaalistrategia”, joka on yksi komission Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista, että yhteentoimivuus on olennaisen tärkeää, jotta tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti, ja että digitaalistrategia voi tästä syystä olla toimiva ainoastaan, jos yhteentoimivuus on varmistettu.

(3)

Komissio esitteli 16 päivänä joulukuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus” Euroopan yhteentoimivuusstrategian (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF).

(4)

Yhteentoimivuus helpottaa politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa ja tarjoaa monia mahdollisuuksia välttää rajatylittävät sähköiset esteet varmistaen siten uusien yhteisten julkisten palvelujen syntymisen tai kehitteillä olevien vakiintumisen unionin tasolla. Toimiva ja tehokas täytäntöönpano on riippuvainen yhteentoimivuudesta erityisesti seuraavissa johdanto-osan kappaleissa esitetyillä politiikan aloilla.

(5)

Sisämarkkinoiden alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (4) velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan palveluntarjoajille mahdollisuuden suorittaa sähköisesti ja rajojen yli kaikki menettelyt ja muodollisuudet, joita edellytetään palvelujen tarjoamiseksi sijoittautumisjäsenvaltion ulkopuolella.

(6)

Yhtiöoikeuden alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/17/EU (5) edellytetään, että jäsenvaltioiden keskus-, kauppa- ja yhtiörekisterit ovat yhteentoimivia keskusjärjestelmän kautta. Yhtiörekisterien yhteenliittäminen takaa rajatylittävän tietojenvaihdon rekisterien välillä ja helpottaa unionin tasolla yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia saada yhtiöitä koskevia tietoja, mikä parantaa unionin liiketoimintaympäristön oikeusvarmuutta.

(7)

Ympäristön alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (6) edellytetään, että on hyväksyttävä yhteiset täytäntöönpanosäännöt, joissa vahvistetaan tekniset järjestelyt yhteentoimivuutta varten. Kyseisessä direktiivissä edellytetään erityisesti, että kansallisia infrastruktuureja mukautetaan sen varmistamiseksi, että paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut ovat yhteentoimivia ja saatavilla kaikkialla unionissa.

(8)

Oikeus- ja sisäasioiden alalla eurooppalaisten tietokantojen parempi yhteentoimivuus luo perustan viisumitietojärjestelmälle (7), toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmälle (8), sormenjälkitietojen vertailua varten perustetulle eurooppalaiselle järjestelmälle (9) ja Euroopan oikeusportaalille (10). Lisäksi neuvosto hyväksyi 24 päivänä syyskuuta 2012 päätelmät, joissa se peräänkuulutti eurooppalaisen lainsäädäntötunnuksen käyttöönottoa ja korosti tarvetta varmistaa kansallisissa virallisissa lehdissä julkaistujen oikeudellisten tietojen yhteentoimiva haku ja vaihto käyttämällä yksilöllisiä tunnuksia ja jäsenneltyä metadataa. Yhteistyö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston sekä tällä päätöksellä perustettavan ohjelman välillä voisi luoda synergioita, joista olisi hyötyä niiden tavoitteiden saavuttamiselle.

(9)

Paikallisten, kansallisten ja eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuus helpottaa niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka Euroopan parlamentti on ilmaissut 29 päivänä maaliskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2010: unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen.

(10)

Tullin, verotuksen ja valmisteverojen osalta yhteentoimivuus on ollut keskeinen menestystekijä jäsenvaltiot kattavien Euroopan laajuisten tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien toiminnassa sekä Fiscalis 2013- ja Tulli 2013 -ohjelmista rahoitettavien yhteentoimivien yrityspalvelujen tukemisessa. Kyseisiä ohjelmia toteuttavat ja käyttävät komissio sekä kansalliset hallinnot. Fiscalis 2013- ja Tulli 2013 -ohjelmissa luotuja hyödykkeitä voidaan sellaisinaan jakaa ja käyttää uudelleen muilla politiikan aloilla. Lisäksi jäsenvaltioita ja komissiota kehotettiin EU:n tulliliiton hallintouudistuksesta 26 päivänä toukokuuta 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä kehittämään strategia, joka koskee yhteisesti hallinnoituja ja yhteisesti käytettäviä tietoteknisiä järjestelmiä kaikilla tulliin liittyvillä aloilla.

(11)

Terveyden alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU (11) vahvistetaan säännöt, joilla pyritään helpottamaan turvallisen ja laadukkaan rajatylittävän terveydenhuollon saatavuutta. Kyseisellä direktiivillä perustettiin sähköisten terveyspalvelujen verkosto, jolla pyritään vastaamaan sähköisten terveydenhuoltojärjestelmien yhteentoimivuuden asettamaan haasteeseen. Sähköisten terveyspalvelujen verkosto voi hyväksyä ohjeet vähimmäistiedoista, jotka on vaihdettava rajojen yli, kun joudutaan antamaan suunnittelematonta tai kiireellistä hoitoa, sekä rajatylittävistä sähköisistä reseptipalveluista.

(12)

Euroopan rahastojen alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (12) 122 artiklassa edellytetään, että kaikki tietojenvaihto tuensaajien ja hallintoviranomaisten, todentamisviranomaisten, tarkastusviranomaisten ja välittävien elinten välillä tapahtuu sähköisten tietojenvaihtojärjestelmien kautta. Näillä järjestelmillä pyritään helpottamaan kansallisten ja unionin toimintapuitteiden yhteentoimivuutta, ja tuensaajien tarvitsee antaa vaaditut tiedot vain kerran.

(13)

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/37/EU (13) korostetaan, että julkisen sektorin elinten olisi, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, saatettava asiakirjat ja niitä koskeva metatieto saataville mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti avoimessa ja koneellisesti luettavassa esitysmuodossa, joka takaa yhteentoimivuuden, uudelleenkäytettävyyden ja saavutettavuuden.

(14)

Sähköisen tunnistamisen alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 910/2014 (14) perustetaan yhteentoimivuusjärjestelmä kansallisten sähköisen tunnistamisen järjestelmien yhteentoimivuutta varten.

(15)

Tieto- ja viestintäteknisen standardoinnin alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 (15) yhteentoimivuus mainitaan standardoinnin olennaisena tuloksena.

(16)

Tutkimuksen ja innovoinnin alalla Horisontti 2020 -puiteohjelmasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 (16) todetaan selvästi, että tieto- ja viestintätekniikan yhteentoimivat ratkaisut ja standardit ovat keskeisiä mahdollistavia tekijöitä unionin tason teollisuuskumppanuuksien luomiselle. Yhteisiin avoimiin teknologia-alustoihin keskittyvä yhteistyö, jolla on heijastus- ja vipuvaikutuksia, mahdollistaa sen, että suuri joukko sidosryhmiä voi hyötyä uusista kehitysaskelista ja luoda uusia innovaatioita.

(17)

Julkisten hankintojen alalla annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/23/EU (17), 2014/24/EU (18) ja 2014/25/EU (19) edellytetään, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön sähköiset hankintamenettelyt. Direktiiveissä säädetään, että sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/55/EU (20) säädetään eurooppalaisen standardin laatimisesta julkisten hankintojen sähköistä laskutusta varten, jotta sähköisten laskutusjärjestelmien yhteentoimivuus voidaan varmistaa koko unionissa.

(18)

Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteentoimivuuteen ja sen mahdollisiin käyttötarkoituksiin liittyvää politiikkaa koordinoitaisiin unionin tasolla mahdollisimman toimivasti ja loppukäyttäjien tarpeet mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Jotta voitaisiin korjata unionin yhteentoimivuuden sirpaloituminen, olisi edistettävä unionin yhteistä käsitystä yhteentoimivuudesta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteentoimivuusratkaisuihin.

(19)

Yhteentoimivuus on myös keskeinen osatekijä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (21) laajakaistainfrastruktuurien ja -palvelujen alalla perustetussa Verkkojen Eurooppa -välineessä. Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 283/2014 (22) mainitaan nimenomaan, että yksi Verkkojen Eurooppa -välineen operatiivisten painopisteiden ryhmistä on Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuus, liitettävyys, kestävä käyttöönotto, ylläpito ja ajanmukaistaminen sekä unionin tason koordinointi. Asetuksessa (EU) N:o 283/2014 säädetään erityisesti niin sanotuista rakenneosista, kuten sähköisestä tunnistamisesta, asiakirjojen sähköisestä toimittamisesta ja automatisoidusta kääntämisestä, joilla helpotetaan rajatylittävää yhteentoimivuutta.

(20)

Poliittisella tasolla neuvosto on toistuvasti peräänkuuluttanut entistäkin suurempaa yhteentoimivuutta Euroopassa ja jatkuvia toimia eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamiseksi. Eurooppa-neuvoston 24 ja 25 päivänä lokakuuta 2013 hyväksymissä päätelmissä korostetaan, että julkishallintojen nykyaikaistamista olisi jatkettava toteuttamalla pikaisesti sellaiset palvelut kuin sähköinen viranomaisasiointi, sähköinen terveydenhuolto, sähköinen laskutus ja sähköiset hankintamenettelyt, jotka kaikki edellyttävät yhteentoimivuutta. Jäsenvaltioiden sitoutuminen on olennaisen tärkeää, jotta unioniin saataisiin nopeasti luotua yhteentoimiva sähköinen yhteiskunta ja jotta julkishallinnot saataisiin edistämään verkkopohjaisten menettelyjen käyttöä. Jotta sähköisestä viranomaisasioinnista saataisiin toimivampaa, yksinkertaisempaa ja käyttäjäystävällisempää, myös eurooppalaisia julkishallintoja saattaa olla tarpeen muuttaa jonkin verran jäsenvaltioiden tuella. Toimivat verkkopohjaiset julkiset palvelut ovat keskeisen tärkeitä, jotta voidaan lisätä yritysten ja kansalaisten luottamusta digitaalisiin palveluihin.

(21)

Jos yhteentoimivuutta tarkastellaan vain yhden alan näkökulmasta, syntyy riski, että toisistaan poikkeavien tai yhteensopimattomien ratkaisujen käyttöönotto kansallisella tasolla tai alakohtaisesti luo uusia sähköisiä esteitä, jotka haittaavat sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ja siihen liittyviä liikkumisen vapauksia ja vaikeuttavat markkinoiden avoimuutta ja niillä harjoitettavaa kilpailua sekä yleishyödyllisten palvelujen tarjoamista yrityksille ja kansalaisille. Tämän riskin lieventämiseksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi lisättävä yhteisiä toimia, joilla vältetään markkinoiden sirpaloituminen. Niiden olisi varmistettava maiden tai hallinnonalojen rajatylittävä yhteentoimivuus lainsäädännön täytäntöönpanossa vähentämällä samalla hallinnollista rasitetta ja kustannuksia ja parantamalla toimivuutta sekä edistettävä yhteisesti sovittuja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja varmistamalla samalla niiden asianmukainen hallinnointi.

(22)

Kaikkien yhteisten ratkaisujen laatimista, parantamista tai käyttöä koskevien aloitteiden olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava kokemusten ja ratkaisujen jakamiseen, hyvien toimintatapojen vaihtoon ja niiden käytön edistämiseen, teknologianeutraaliuteen ja sovitettavuuteen tai aloitteiden yhteydessä olisi noudatettava näitä toimintaperiaatteita, ja samalla olisi aina noudatettava tietoturvaa, yksityisyyden suojaa ja henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita. Tässä yhteydessä olisi edistettävä eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden sekä avointen eritelmien ja standardien noudattamista.

(23)

Useilla peräkkäisillä ohjelmilla on pyritty varmistamaan sellaisten yleisten ja alakohtaisten yhteentoimivuusstrategioiden, oikeudellisten kehysten, ohjeistojen, palvelujen ja välineiden yhdenmukainen kehittäminen ja täytäntöönpano, joilla voidaan vastata unionin laajuisten politiikkojen asettamiin vaatimuksiin; näitä ovat muun muassa i) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksillä N:o 1719/1999/EY (23) ja N:o 1720/1999/EY (24) perustettu hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon ohjelma (1999–2004), jäljempänä ’HVT-ohjelma’, ii) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2004/387/EY (25) perustettu ohjelma yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (2005–2009), jäljempänä ’HVTYK-ohjelma’, ja iii) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 922/2009/EY (26) perustettu ohjelma yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (2010–2015), jäljempänä ’ISA-ohjelma’. Tällä päätöksellä perustettavan ohjelman olisi perustuttava näiden ohjelmien aikana hankittuun kokemukseen.

(24)

HVT-, HVTYK- ja ISA-ohjelmien toimet ovat merkittävästi parantaneet eurooppalaisten julkishallintojen välisen sähköisen tiedonvaihdon yhteentoimivuutta. Euroopan parlamentti tunnusti 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa ”Kilpailukykyiset sisämarkkinat – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut” ISA-ohjelman vaikutuksen ja yleisluontoisen aseman määriteltäessä, edistettäessä ja tuettaessa eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden toteuttamista, luotaessa synergioita ja edistettäessä ratkaisujen uudelleenkäyttöä sekä tehtäessä niiden yhteentoimivuusvaatimuksista eritelmiä ja digitaalisten palvelujen normeja.

(25)

Päätöksen N:o 922/2009/EY soveltaminen päättyy 31 päivänä joulukuuta 2015. Tämän vuoksi tarvitaan uusi eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskeva unionin ohjelma, jäljempänä ’ISA2-ohjelma’, yhteentoimivuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämiseksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, jotta korjataan yhteentoimivuuden sirpaloituminen ja vältetään luomasta sähköisiä esteitä unionissa, helpotetaan tehokasta ja toimivaa maiden tai hallinnonalojen rajatylittävää sähköistä vuorovaikutusta yhtäältä eurooppalaisten julkishallintojen välillä ja toisaalta eurooppalaisten julkishallintojen sekä yritysten ja kansalaisten välillä, määritetään, luodaan ja käytetään yhteentoimivuusratkaisuja, joilla tuetaan unionin toimintapolitiikkojen ja toimien toteuttamista, sekä helpotetaan yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä eurooppalaisissa julkishallinnoissa.

(26)

Eurooppalaisten julkishallintojen lisäksi myös yritykset ja kansalaiset ovat yhteentoimivuusratkaisujen loppukäyttäjiä, koska ne käyttävät julkishallintojen tuottamia sähköisiä julkisia palveluja. Käyttäjäkeskeisyyden periaatetta sovelletaan erityisesti yhteentoimivuusratkaisujen loppukäyttäjiin. Yrityksiin olisi katsottava sisältyvän erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä mikroyritykset, koska niiden panos unionin taloudelle on arvokas.

(27)

ISA2-ohjelmassa luotavien tai käytettävien yhteisten toteutuspuitteiden ja ratkaisujen olisi niin pitkälle kuin mahdollista luotava yhteentoimivuus, jotta helpotetaan eurooppalaisten julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta sekä varmistetaan ja mahdollistetaan maiden tai hallinnonalojen rajatylittävä yhteentoimivuus ja helpotetaan sitä.

(28)

ISA2-ohjelman toimien toteutuksessa olisi voitava noudattaa niin kutsuttua monivaiheista menetelmää.

(29)

Koska yhä useammista julkisista palveluista tulee ”oletusarvoisesti” digitaalisia, on tärkeää maksimoida tieto- ja viestintäteknisiin ratkaisuihin suunnatun julkisen varainkäytön tehokkuus. Tällaista tehokkuutta olisi helpotettava varmistamalla, että tällaisten palvelujen tuottamisen suunnittelu aloitetaan varhaisessa vaiheessa ja että ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan tarjotaan muiden käyttöön ja käytetään uudelleen julkisen varainkäytön kannattavuuden maksimoimiseksi. ISA2-ohjelmalla olisi edistettävä tätä tavoitetta.

(30)

Yhteentoimivuus ja näin ollen ISA2-ohjelmassa luotavat ja käytettävät ratkaisut edistävät merkittävästi sähköisen hallinnon ja sähköisen demokratian mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä, sillä ne mahdollistavat keskitettyjen palvelupisteiden käyttöön ottamisen sekä päästä päähän ulottuvien ja avointen julkisten palvelujen tarjoamisen, mikä vähentää hallinnollista rasitetta ja kustannuksia.

(31)

Loppukäyttäjinä yritysten ja kansalaisten pitäisi myös hyötyä yhteisistä, uudelleenkäytettävistä ja yhteentoimivista asiakaspalveluista, jotka ovat tulosta eurooppalaisten julkishallintojen taustatoimintojen kautta tapahtuvasta paremmasta prosessien yhdentämisestä ja tietojenvaihdosta.

(32)

Unionin olisi noudatettava toiminnassaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Unionin kansalaisilla olisi oltava oikeus yhdenvertaiseen kohteluun unionin toimielinten, elinten ja laitosten taholta. Unionin olisi otettava huomioon sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset. Tämän vuoksi esteettömyyden periaate olisi sisällytettävä julkisten palveluiden yhteentoimivuuteen liittyvien strategioiden kehittämiseen koko unionissa siten, että kiinnitetään huomiota epäsuotuisimmassa asemassa oleviin kansalaisiin ja harvimmin asuttuihin alueisiin digitaalisen kuilun ja digitaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, kuten Euroopan parlamentti kehotti 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa ”Kilpailukykyiset digitaaliset sisämarkkinat – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut”. Sähköisten julkisten palvelujen käyttöönotto eurooppalaisissa julkishallinnoissa edellyttää osallistavaa (digitaalisen osallisuuden) lähestymistapaa, johon kuuluu se, että tarjotaan tarvittaessa teknistä tukea ja koulutusta, jotta voidaan vähentää eroja tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen käytössä, ja johon sisällytetään monikanavainen tarjoaminen eli se, että säilytetään tarvittaessa mahdollisuus käyttää palveluja perinteisin keinoin.

(33)

ISA2-ohjelman yhteentoimivuusratkaisujen kehittämisessä olisi otettava huomioon loppukäyttäjien oikeus saada ja jakaa tietoa ja sisältöä, käyttää ja tarjota sovelluksia ja palveluja sekä käyttää valitsemiaan päätelaitteita riippumatta loppukäyttäjän tai palveluntarjoajan sijaintipaikasta taikka tiedon, sisällön, sovelluksen tai palvelun sijaintipaikasta, alkuperästä tai määränpäästä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/2120 (27) säädetyn internetliityntäpalvelunsa kautta.

(34)

ISA2-ohjelman olisi oltava eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamisen väline. Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamisella ja niiden yhteentoimivuuden lisäämisellä on suuri merkitys digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisessa, kun tarkoituksena on auttaa kansalaisia hyötymään yhteentoimivista sähköisistä palveluista täysimääräisesti sähköisestä viranomaisasioinnista sähköiseen terveydenhuoltoon asettamalla etusijalle sähköisten palvelujen erillisyyden ja muiden esteiden poistaminen. Yhteentoimivuuden puute vaikeuttaa usein digitaalisten päästä päähän -palvelujen toteuttamista ja keskitettyjen asiointipisteiden kehittämistä yrityksiä ja kansalaisia varten.

(35)

Yhteentoimivuus on suoraan yhteydessä avoimiin eritelmiin ja standardeihin ja riippuvainen niiden käytöstä. ISA2-ohjelman pitäisi edistää ja, mikäli tarkoituksenmukaista, tukea olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen osittaista tai täydellistä standardointia. Tällainen standardointi olisi toteutettava yhteistoiminnassa muiden unionin tason standardointitoimien, eurooppalaisten standardointielinten ja muiden kansainvälisten standardointielinten kanssa.

(36)

Kun varmistetaan yhteentoimivuus, eurooppalaiset julkishallinnot ovat avoimet ja tarpeeksi joustavat, jotta niitä voidaan kehittää ja niissä voidaan ottaa huomioon uusia haasteita ja uusia alueita. Yhteentoimivuus on edellytys sille, että voidaan välttää tiettyihin teknisiin ratkaisuihin juuttuminen, mahdollistaa tekninen kehitys ja edistää innovointia. Kehittämällä yhteentoimivuusratkaisuja ja yhteisiä toteutuspuitteita ISA2-ohjelman olisi edistettävä eurooppalaisten julkishallintojen välistä yhteentoimivuutta siten, että noudatetaan teknologianeutraaliutta, jotta vältetään tiettyihin ratkaisuihin juuttuminen ja mahdollistetaan kilpailun ja innovoinnin lisääntyminen, mikä vahvistaa unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä.

(37)

Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi Eurooppa 2020 -strategian ja digitaalisten sisämarkkinoiden onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Tässä yhteydessä komission vuosina 2011, 2012 ja 2013 julkaisemat vuotuiset kasvuselvitykset osoittavat, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn, taloudellisen yhteistyön, kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta. Tämä käy selvästi ilmi maakohtaisista suosituksista, joissa peräänkuulutetaan eurooppalaisen julkishallinnon uudistamiseen tähtääviä erityistoimia.

(38)

Yksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 temaattisista tavoitteista on ”viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen”. Tältä osin ISA2-ohjelma olisi sovitettava yhteen eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamista tukevien muiden aloitteiden kanssa, erityisesti yhteentoimivuuteen liittyvän työn osalta, ja sen olisi pyrittävä luomaan synergioita niiden kanssa.

(39)

Eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: unionin tasoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Siksi on tärkeää varmistaa, että ISA2-ohjelmaan osallistutaan mahdollisimman laajalti ja että ratkaisuissa otetaan huomioon kunkin tason tarpeet sekä tarvittaessa yritysten ja kansalaisten tarpeet.

(40)

Kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen pyrkimyksiä voidaan tukea Euroopan rakenne- ja investointirahastojen erityisvälineillä, erityisesti institutionaalisten valmiuksien kehittämistä koskevalla osalla, johon sisältyy tarvittaessa eurooppalaisten julkishallintojen henkilöstön koulutus. ISA2-ohjelman puitteissa toteutettavan tiiviin yhteistyön olisi maksimoitava tällaisista välineistä odotettavat hyödyt varmistamalla, että rahoitettavat hankkeet ovat linjassa unionin laajuisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja -eritelmien, kuten eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden, kanssa.

(41)

Tässä päätöksessä vahvistetaan rahoituspuitteet koko ISA2-ohjelman keston ajaksi, ja niiden olisi muodostettava talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (28) 17 kohdassa tarkoitettu ensisijainen rahoitusohje, jota Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(42)

Olisi tarkasteltava mahdollisuuksia käyttää liittymistä valmistelevaa tukea helpottamaan ehdokasmaiden osallistumista ISA2-ohjelmaan ja ohjelmassa luotujen ratkaisujen käyttöönottoa ja toteuttamista kyseisissä maissa.

(43)

ISA2-ohjelman olisi edistettävä Eurooppa 2020 -strategian ja Euroopan digitaalistrategian puitteissa mahdollisesti toteutettavien jatkoaloitteiden täytäntöönpanoa. Toimien päällekkäisyyden välttämiseksi ISA2-ohjelmassa olisi otettava huomioon muut unionin ohjelmat ja aloitteet tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen, palvelujen ja infrastruktuurien alalla, erityisesti Verkkojen Eurooppa -väline, Horisontti 2020 -puiteohjelma sekä 15 päivänä joulukuuta 2010 annetulla komission tiedonannolla perustettu Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015. Komission olisi koordinoitava näitä toimia pannessaan täytäntöön ISA2-ohjelmaa sekä suunnitellessaan yhteenkuuluvuuteen vaikuttavia tulevia aloitteita. Järkeistämisen vuoksi ISA2-ohjelmakomitean kokousten aikataulu olisi mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen muihin asiaankuuluviin unionin aloitteisiin ja ohjelmiin liittyvien kokousten aikataulujen kanssa.

(44)

Unionin oikeudessa vahvistettuja periaatteita ja säännöksiä, jotka koskevat yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (29), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (30) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (31), olisi sovellettava ISA2-ohjelmassa käytettäviin ratkaisuihin, joihin sisältyy henkilötietojen käsittelyä. Kyseisillä ratkaisuilla olisi pantava täytäntöön asiaankuuluvia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa unionin oikeuden tietosuojavaatimusten noudattaminen. Lähtökohtana olisi oltava erityisesti, että käsiteltävien henkilötietojen on oltava soveltuvia ja olennaisia, eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa niiden keräämistarkoitukseen. Yhteentoimivuusratkaisuja kehitettäessä ja luotaessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon ratkaisujen vaikutus henkilötietojen suojaan.

(45)

Komission olisi ISA2-ohjelmaa arvioidessaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, onko luoduilla ja toteutetuilla ratkaisuilla myönteinen vai kielteinen vaikutus julkisen sektorin nykyaikaistamiseen ja vastaavatko ne yritysten ja kansalaisten tarpeita esimerkiksi siten, että ne vähentävät hallinnollista rasitetta ja kustannuksia ja parantavat yleisesti yhteyksiä yhtäältä eurooppalaisten julkishallintojen välillä ja toisaalta eurooppalaisten julkishallintojen sekä yritysten ja kansalaisten välillä.

(46)

Ulkopuolisten palvelujen hankintaan ISA2-ohjelmaa varten sovelletaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (32) sekä direktiivejä 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelman hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (33) mukaisesti.

(48)

Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen vahvistettuun työohjelmaan liittyvissä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, kuten jos on olemassa riski katkoksesta palvelujen tuottamisessa.

(49)

Tämän päätöksen tavoitteina on kehittää, pitää yllä ja edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteentoimivuuteen, helpottaa tehokasta ja toimivaa maiden tai hallinnonalojen rajatylittävää sähköistä vuorovaikutusta yhtäältä eurooppalaisten julkishallintojen välillä ja toisaalta eurooppalaisten julkishallintojen sekä yritysten ja kansalaisten välillä, yksilöidä, luoda ja käyttää yhteentoimivuusratkaisuja, joilla pannaan täytäntöön unionin eri alojen politiikkaa ja toimia, sekä helpottaa yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä eurooppalaisissa julkishallinnoissa. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa näitä tavoitteita, koska jäsenvaltioiden olisi vaikeaa ja kallista toteuttaa unionin tasoinen koordinointi jäsenvaltioiden tasolla, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

a)

kehittää, ylläpitää ja edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteentoimivuuteen unionissa, jotta vältetään unionin yhteentoimivuuden sirpaloituminen;

b)

helpottaa tehokasta ja toimivaa maiden tai hallinnonalojen rajatylittävää sähköistä vuorovaikutusta yhtäältä eurooppalaisten julkishallintojen välillä ja toisaalta eurooppalaisten julkishallintojen sekä yritysten ja kansalaisten välillä ja edistää toimivamman, yksinkertaisemman ja käyttäjäystävällisemmän sähköisen viranomaisasioinnin kehittämistä julkishallinnon kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

c)

yksilöidä, luoda ja käyttää yhteentoimivuusratkaisuja, joilla tuetaan unionin eri alojen politiikan ja toimien toteuttamista;

d)

helpottaa yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä eurooppalaisissa julkishallinnoissa.

1)

’yhteentoimivuudella’ erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta hyödyntäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa;

2)

’yhteentoimivuusperiaatteilla’ yhteisesti sovittua lähestymistapaa yhteentoimivuuteen niitä organisaatioita varten, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteisten julkisten palveluiden tuottamiseksi; näissä periaatteissa määritetään niiden soveltamisalan puitteissa yhteisiä osatekijöitä, kuten sanasto, käsitteet, periaatteet, toimintalinjat, ohjeistot, suositukset, standardit, eritelmät ja toimintatavat;

3)

’yhteisillä toteutuspuitteilla’ viitearkkitehtuureja, eritelmiä, käsitteitä, periaatteita, toimintalinjoja, suosituksia, standardeja, menetelmäkokonaisuuksia, ohjeistoja, semanttisia kokoelmia ja vastaavia lähestymistapoja ja asiakirjoja joko erikseen tai yhdessä;

4)

’yhteisillä palveluilla’ organisatorista ja teknistä valmiutta tarjota eurooppalaisille julkishallinnoille yksi lopputulos, mukaan lukien yleiskäyttöiset toimivat järjestelmät, sovellukset ja digitaaliset infrastruktuurit, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla tai maantieteellisillä alueilla, sekä niitä tukeva operatiivinen hallinnointi;

5)

’yleiskäyttöisillä työkaluilla’ järjestelmiä, referenssiratkaisuja, jaettuja alustoja ja yhteistyöalustoja sekä yleiskäyttöisiä komponentteja, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla tai maantieteellisillä alueilla;

6)

’yhteentoimivuusratkaisuilla’ yhteisiä palveluja ja yleiskäyttöisiä työkaluja, jotka helpottavat erillisten ja erilaisten organisaatioiden välistä yhteistyötä ja jotka joko rahoitetaan ja kehitetään itsenäisesti ISA2-ohjelmassa tai kehitetään yhteistyössä muiden unionin aloitteiden kanssa ja jotka perustuvat eurooppalaisten julkishallintojen määrittämiin vaatimuksiin;

7)

’toimilla’ hankkeita, jo käytössä olevia ratkaisuja ja liitännäistoimenpiteitä;

8)

’hankkeella’ ajallisesti rajattua sarjaa tarkasti määriteltyjä tehtäviä, joissa käsitellään yksilöityjä käyttäjien tarpeita soveltamalla vaiheittaista lähestymistapaa;

9)

’keskeytetyillä toimilla’ ISA2-ohjelman toimia, joiden rahoitus on keskeytetty tietyksi ajaksi mutta joiden tavoite on edelleen voimassa ja joihin sovelletaan edelleen ISA2-ohjelman seurantaa ja arviointia;

10)

’liitännäistoimenpiteillä’

11)

’julkishallintoja tukevilla välineillä’ yhteentoimivuustyökaluja, viitekehyksiä, ohjeistoja ja eritelmiä, jotka tukevat eurooppalaisia julkishallintoja yhteentoimivuusratkaisujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä;

12)

’eurooppalaisilla julkishallinnoilla’ julkishallintoja unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

13)

’loppukäyttäjillä’ eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset sekä mikroyritykset mukaan luettuina, sekä kansalaisia;

14)

’keskeisillä yhteentoimivuuden mahdollistajilla’ yhteentoimivuusratkaisuja, jotka ovat tarpeen tehokkaan ja toimivan julkisten palvelujen tuottamisen mahdollistamiseksi kaikkialla hallinnossa;

15)

’eurooppalaisella yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurilla’ (European Interoperability Reference Architecture, EIRA) yleistä rakennetta, joka koostuu periaatteista ja ohjeista, joita sovelletaan yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamiseen unionissa;

16)

’Euroopan yhteentoimivuuskartoituksella’ (European Interoperability Cartography, EIC) arkistoa unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden eurooppalaisille julkishallinnoille tarjoamista yhteentoimivuusratkaisuista, jotka on esitetty yhteisessä muodossa ja jotka täyttävät tietyt uudelleenkäytettävyyttä ja yhteentoimivuutta koskevat kriteerit, jotka voidaan esittää eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurin avulla.

a)

maiden tai hallinnonalojen rajatylittävien olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen ja yhteisten toteutuspuitteiden arviointia, parantamista, käyttöä ja uudelleenkäyttöä;

b)

maiden tai hallinnonalojen rajatylittävien uusien yhteentoimivuusratkaisujen ja yhteisten toteutuspuitteiden kehittämistä, luomista, saattamista valmiiksi, käyttöä ja uudelleenkäyttöä;

c)

ehdotetun tai hyväksytyn unionin lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointia;

d)

eurooppalaisten julkishallintojen välistä maiden tai hallinnonalojen rajatylittävää yhteentoimivuutta haittaavien lainsäädännön puutteiden määrittelyä unionin ja kansallisella tasolla;

e)

yhteentoimivuusratkaisujen hyötyjä mittaavien ja niiden määrää arvioivien mekanismien kehittämistä, kustannussäästöjen arviointia koskevat menetelmät mukaan luettuina;

f)

unionin koko yhteentoimivuuden kartoittamista ja analysointia siten, että perustetaan eurooppalainen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuri ja Euroopan yhteentoimivuuskartoitus ja ylläpidetään ja parannetaan niitä välineinä, joilla helpotetaan olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä ja yksilöidään alueet, joilta tällaiset ratkaisut vielä puuttuvat;

g)

Euroopan yhteentoimivuusstrategian, eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurin ylläpitoa, päivittämistä, tunnetuksi tekemistä ja toteutuksen seurantaa;

h)

olemassa olevien yhteisten eritelmien ja standardien arviointia, päivittämistä ja tunnetuksi tekemistä ja uusien yhteisten eritelmien, avoimien eritelmien ja standardien laatimista, vahvistamista ja tunnetuksi tekemistä unionin standardointifoorumien kautta sekä yhteistyössä tapauksen mukaan eurooppalaisten tai kansainvälisten standardointielinten kanssa;

i)

sellaisen foorumin ylläpitoa, joka mahdollistaa parhaiden toimintatapojen saatavuuden ja niitä koskevan yhteistyön, ja foorumista tiedottamista; foorumi toimii keinona lisätä tietoisuutta ja levittää tietoja käytettävissä olevista ratkaisuista, myös turvallisuusperiaatteista, ja se auttaa välttämään päällekkäisiä toimia, samalla kun se tukee ratkaisujen ja standardien uudelleenkäytettävyyttä;

j)

uusien yhteentoimivuuspalveluiden ja -työkalujen saattamista valmiiksi sekä olemassa olevien yhteentoimivuuspalveluiden ja -työkalujen ylläpitoa ja käyttöä väliaikaisesti;

k)

hyvien toimintatapojen yksilöimistä ja edistämistä, ohjeistojen laatimista yhteentoimivuusaloitteiden koordinoimiseksi sekä sellaisten yhteisöjen edistämistä ja tukemista, jotka käsittelevät kysymyksiä, jotka koskevat maiden tai hallinnonalojen rajatylittävää sähköistä vuorovaikutusta loppukäyttäjien välillä.

a)

perustuttava yleiseen hyötyyn ja yksilöityihin tarpeisiin ja ohjelman tavoitteisiin;

b)

noudatettava seuraavia periaatteita:

c)

oltava joustavia, laajennettavissa ja sovellettavissa muilla liiketoiminnan tai politiikan aloilla; ja

d)

osoitettava taloudellista, organisatorista ja teknistä kestävyyttä.

—

käynnistäminen;

—

suunnittelu;

—

toteutus;

—

päättäminen ja loppuarviointi;

—

seuranta ja valvonta.

a)

edellä 1 artiklan 1 kohdassa säädetyt ISA2-ohjelman tavoitteet;

b)

yksi tai useampi 3 artiklassa säädetyistä ISA2-ohjelman toimista;

c)

edellä 4 artiklassa säädetyt ISA2-ohjelman yleiset periaatteet;

d)

jäljempänä 11 artiklassa säädetyt rahoitusta koskevat edellytykset.

a)

toimen vaikutus yhteentoimivuuteen, mitä mitataan sillä, kuinka tärkeä ja välttämätön toimi on yhteentoimivuuden toteuttamisen kannalta kaikkialla unionissa;

b)

toimen soveltamisala, jota mitataan sen horisontaalisella vaikutuksella kaikkiin asianomaisiin aloihin toimen toteuttamisen jälkeen;

c)

toimen maantieteellinen kattavuus, jota mitataan sillä, kuinka monessa jäsenvaltiossa sekä eurooppalaisessa julkishallinnossa toimi on otettu käyttöön;

d)

toimen kiireellisyys, jota mitataan sen mahdollisen vaikutuksen perusteella, ottaen huomioon muiden rahoituslähteiden puute;

e)

toimen uudelleenkäytettävyys, jota mitataan sillä, missä määrin sen tuloksia voidaan käyttää uudelleen;

f)

se, että toimi käyttää uudelleen olemassa olevia yhteisiä toteutuspuitteita ja yhteentoimivuusratkaisujen osatekijöitä;

g)

toimen yhteys unionin aloitteisiin, jota mitataan sillä, missä määrin toimen osalta tehdään yhteistyötä unionin aloitteiden, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden, kanssa ja myötävaikutetaan niihin.

a)

määrällisesti ja laadullisesti arvioitavissa olevista hyödyistä, joita yhteentoimivuusratkaisut tuottavat yhdistämällä tieto- ja viestintätekniikkaa loppukäyttäjien tarpeisiin;

b)

yhteentoimivien tieto- ja viestintätekniikkapohjaisten ratkaisujen määrällisesti ja laadullisesti arvioitavissa olevista vaikutuksista.