(1)

Unionin yleiseen talousarvioon, jäljempänä ’talousarvio’, sovellettavia varainhoitosääntöjä on nyt sovellettu kolme vuotta ja niitä olisi tarkistettava, jotta voidaan poistaa täytäntöönpanoon liittyvät pullonkaulat joustavuutta lisäämällä, yksinkertaistaa toteutuskeinoja sidosryhmien ja toimiyksiköiden kannalta, keskittyä enemmän tuloksiin sekä parantaa saatavuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5) olisi näin ollen kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(2)

Jotta voidaan yksinkertaistaa talousarvioon sovellettavia varainhoitosääntöjä ja sisällyttää keskeiset säännöt yhteen ainoaan säädökseen, komission olisi kumottava delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (6). Selkeyden vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 keskeiset säännöt olisi otettava tähän asetukseen, ja muut säännöt olisi sisällytettävä yksiköille tarkoitettuihin ohjeisiin.

(3)

Tärkeimmät budjettiperiaatteet olisi säilytettävä. Olemassa olevia poikkeuksia, joita näistä periaatteista on myönnetty joillakin erityisaloilla, kuten tutkimus, ulkoiset toimet ja rakennerahastot, olisi tarkasteltava uudelleen ja yksinkertaistettava mahdollisimman paljon ottaen samalla huomioon niiden tarpeellisuus, niiden talousarviolle tuottama lisäarvo sekä niistä sidosryhmille aiheutuva rasitus.

(4)

Säännöt, jotka koskevat määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle, olisi esitettävä selkeämmin ja ilman eri toimenpiteitä tapahtuvat siirrot olisi erotettava muista siirroista. Asianomaisten unionin toimielinten olisi toimitettava tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä ilman eri toimenpiteitä tapahtuvista siirroista että muista siirroista.

(5)

Ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle ja niiden käyttäminen uutta ohjelmaa tai toimea varten olisi sallittava, jotta näitä varoja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Ellei tässä asetuksessa toisin säädetä, sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja olisi voitava siirtää vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

(6)

Sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta olisi voitava rahoittaa uusia kiinteistöhankkeita vuokratuista ja myydyistä kiinteistöistä saaduilla tuloilla. Tällaiset tulot olisi katsottava sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, joita voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, kunnes ne on käytetty kokonaan.

(7)

Unionin toimielinten olisi voitava ottaa vastaan unionin hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia.

(8)

Olisi myös otettava käyttöön säännös, jonka mukaisesti oikeushenkilö voi luontoissuorituksin sponsoroida tapahtumaa tai toimea mainostarkoituksessa tai yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi.

(9)

Talousarviota koskevaa tuloksellisuuden periaatetta olisi selvennettävä. Tuloksellisuuden olisi oltava yhteydessä moitteettoman varainhoidon periaatteen suoraan soveltamiseen. Moitteettoman varainhoidon periaate olisi myös määriteltävä, ja määrärahojen käytössä olisi otettava yhtä aikaa huomioon asetetut tavoitteet ja tuloksellisuusindikaattorit, tulokset ja taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä tuloksellisuutta koskeva terminologia olisi määriteltävä erityisesti tuotosten ja tulosten osalta, välttäen kuitenkin samalla ristiriidat eri ohjelmien tuloskehysten välillä.

(10)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (7) mukaisesti unionin lainsäädännön olisi oltava korkealaatuista, siinä olisi keskityttävä aloihin, joilla siitä saadaan eniten lisäarvoa kansalaisille, ja siinä olisi saavutettava unionin yhteiset toimintapoliittiset tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea arvioimalla sellaisia olemassa olevia ja uusia rahoitusohjelmia ja toimia, joista aiheutuu huomattavia menoja.

(11)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklassa vahvistetun avoimuusperiaatteen mukaisesti unionin toimielimet toimivat mahdollisimman avoimesti. Talousarvion toteuttamisen osalta kyseisen periaatteen soveltaminen tarkoittaa, että kansalaisten olisi saatava tietää, mihin kohteeseen ja mihin tarkoitukseen unioni käyttää varoja. Tällainen tieto edistää demokraattista keskustelua ja kansalaisten osallistumista unionin päätöksentekoon, lujittaa toimielinten suorittamaa unionin menojen valvontaa ja edistää osaltaan sen uskottavuutta. Tiedotusta olisi kohdennettava tarkemmin, ja sillä olisi pyrittävä lisäämään unionin osallistumisen näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Tällaiset tavoitteet olisi saavutettava julkaisemalla, mieluiten uusien viestintävälineiden avulla, tietoa kaikista talousarviosta rahoitettujen varojen saajista ottaen huomioon kaikkien näiden saajien oikeutetut luottamuksellisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät edut sekä luonnollisten henkilöiden oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Unionin toimielinten olisi tämän vuoksi omaksuttava valikoiva lähestymistapa tietojen julkistamiseen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Julkaisupäätösten olisi perustuttava asiaankuuluviin perusteisiin, jotta voitaisiin antaa merkityksellistä tietoa.

(12)

Olisi pyrittävä takaamaan varojen saajia koskevien tietojen mahdollisimman laaja avoimuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen soveltamista. Tiedot suoraan hallinnoitavien unionin varojen saajista olisi julkaistava unionin toimielinten tähän tarkoitukseen omistetulla internetsivustolla, kuten varainhoidon avoimuuden järjestelmässä, ja niihin olisi sisällyttävä ainakin saajan nimi ja sijainti sekä varojen, joista on tehty oikeudellinen sitoumus, määrä ja käyttötarkoitus. Tietojen julkaisemisessa olisi otettava huomioon asiaankuuluvat perusteet, kuten toimenpiteen jaksottaisuus, tyyppi ja merkitys.

(13)

Komission olisi voitava toteuttaa talousarviota välillisesti jäsenvaltion järjestöjen kautta. Näin ollen on oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä asianmukaista määritellä jäsenvaltion järjestö johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneeksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi taikka yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi, jonka tehtäväksi kyseinen jäsenvaltio on antanut julkisen palvelun tehtävien hoitamisen ja jolle se antaa riittävät rahoitustakuut. Riittäviksi rahoitustakuiksi olisi katsottava jäsenvaltion unionin lainsäädännön voimassa olevien vaatimusten mukaisesti tällaisille yksityisoikeudellisille elimille antama taloudellinen tuki muodossa, josta kyseinen jäsenvaltio päättää ja joka ei välttämättä edellytä pankkitakausta.

(14)

Kun on kyse palkinnoista, avustuksista tai hankintasopimuksista, jotka myönnetään tai tehdään julkisten tarjouskilpailujen avaamisen jälkeen ja erityisesti suunnittelukilpailujen, ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen yhteydessä, unionin varojen saajien nimi ja sijainti olisi julkaistava SEUT-sopimuksessa määrättyjen periaatteiden ja erityisesti avoimuuden, oikeasuhteisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamiseksi. Julkaisemisella olisi edistettävä kilpailussa hylättyjen hakijoiden mahdollisuuksia valvoa ratkaisu- ja myöntämismenettelyjä.

(15)

Luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietoja ei saisi pitää julkisesti saatavina kauemmin kuin sen ajan, jona saaja käyttää hänelle myönnettyjä varoja, joten tiedot olisi poistettava kahden vuoden kuluttua. Samalla tavalla olisi poistettava sellaisia oikeushenkilöitä koskevat henkilötiedot, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

(16)

Useimmissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa julkaiseminen koskee oikeushenkilöitä. Silloin kun on kyse luonnollisista henkilöistä, tällaisessa henkilötietojen julkaisemisessa olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon myönnettyjen varojen määrä ja tarve valvoa varojen käytön asianmukaisuutta. Tällaisissa tapauksissa alueen julkaiseminen yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) tasolla 2 on johdonmukaista saajia koskevien tietojen julkaisemistavoitteen kanssa, ja sen avulla varmistetaan erikokoisten jäsenvaltioiden tasapuolinen kohtelu ja kunnioitetaan saajan oikeutta yksityiselämään ja erityisesti henkilötietojen suojaan.

(17)

Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei olisi julkaistava. Esimerkiksi ei olisi julkaistava tietoja apurahoista tai tukea eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille maksetusta muusta suorasta tuesta, tietyistä sopimuksista, joiden arvo on hyvin pieni tai tietyn kynnysarvon alittavista rahoitusvälineistä taikka sellaisista tilanteista, joissa julkaiseminen saattaisi uhata asianomaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia, sellaisina kuin ne ovat suojattuina Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai jos se saattaisi vahingoittaa saajien kaupallisia etuja. Avustusten osalta ei kuitenkaan olisi oltava erityistä poikkeusta velvollisuuteen julkaista tiedot tietyn kynnysarvon perusteella, jotta säilytetään nykyinen käytäntö ja mahdollistetaan avoimuus.

(18)

Jos saajien henkilötietoja julkaistaan unionin varojen käytön ja ratkaisu- ja myöntämismenettelyjen valvonnan avoimuuteen liittyvistä syistä, kyseisille saajille olisi ilmoitettava tällaisesta julkaisemisesta sekä heidän oikeuksistaan ja näiden oikeuksien käyttämiseen sovellettavista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 45/2001 (8) ja (EU) 2016/679 (9) mukaisesti.

(19)

Saajien tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamisen varmistamiseksi olisi huolehdittava myös luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaisemisesta sen vaatimuksen mukaisesti, että jäsenvaltioiden on tiedotettava laajasti hankinnoista, joiden arvo ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU (10) säädetyt kynnysarvot.

(20)

Välillisen ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta niiden henkilöiden, yhteisöjen ja nimettyjen elinten, jotka toteuttavat unionin talousarviota, olisi asetettava saataville saajia ja lopullisia saajia koskevat tiedot. Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta tiedot olisi julkaistava alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. Komission olisi tiedotettava keskitetystä verkkosivustosta, mukaan lukien viittaus sen osoitteeseen, jolla tiedot saajista ja lopullisista saajista ovat saatavilla.

(21)

Suoraan ja välillisesti hallinnoitavia rahoitusvälineitä koskevien tietojen luettavuutta ja avoimuutta olisi parannettava, minkä vuoksi on aiheellista yhdistää kaikki raportointivaatimukset yhteen valmisteluasiakirjaan, mukaan lukien viittaus sen osoitteeseen, joka esitetään talousarvioesityksen yhteydessä.

(22)

Edistääkseen parhaiden käytänteiden noudattamista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EKTR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) sekä Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahojen toteuttamisessa komission olisi voitava antaa hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien elinten käyttöön tiedotustarkoituksessa ei-sitova menetelmäopas, jossa se esittää valvontastrategiansa ja -lähestymistapansa ja joka sisältää myös tarkistuslistoja sekä esimerkkejä parhaista käytänteistä. Tätä opasta olisi päivitettävä aina tarpeen mukaan.

(23)

On aiheellista antaa unionin toimielimille mahdollisuus tehdä yksikön tason sopimuksia toistensa kanssa niiden määrärahojen toteutuksen helpottamiseksi sekä mahdollisuus tehdä tällaisia sopimuksia unionin toimielinten, unionin elinten, unionin virastojen, sellaisten elinten tai henkilöiden, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) erityistoimia, sekä Eurooppa-koulujen johtokunnan pääsihteerin keskustoimiston yksiköiden välillä palvelujen tarjonnasta, tavaroiden toimittamisesta, rakennusurakoiden toteuttamisesta tai kiinteistöhankintasopimuksista.

(24)

On aiheellista vahvistaa menettely uusien unionin virastojen perustamiseksi sekä tehdä ero tällaisten virastojen pakollisten ja muiden tehtävien välillä. Olisi säädettävä, että unionin toimielimet, unionin elimet ja muut unionin virastot voivat siirtää tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuuksia unionin virastojen johtajille. Unionin virastojen olisi lisäksi voitava tehdä yksikön tason sopimuksia, joiden tarkoituksena on palvelujen tarjonta, tavaroiden toimittaminen taikka rakennusurakoiden tai kiinteistöhankintasopimusten toteuttaminen. On aiheellista määritellä erikseen kirjanpidon laatimista koskevat säännöt sekä määräykset, joiden mukaisesti komission tilinpitäjä voi siirtää osan tehtävistään kyseisten virastojen henkilöstölle, samoin kuin menettelyt, joita sovelletaan komission unionin virastojen nimissä avaamiin pankkitileihin.

(25)

Toimeenpanovirastojen kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä ottaen huomioon muista unionin elimistä saadut käytännön kokemukset komission tilinpitäjälle olisi oltava mahdollista antaa tehtäväksi hoitaa joko kaikkia asianomaisen toimeenpanoviraston tilinpitäjän tehtäviä tai osaa niistä.

(26)

Oikeusvarmuuden kannalta on tarpeen selventää, että toimeenpanovirastojen johtajat toimivat valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä hallinnoidessaan virastolleen ohjelmia varten osoitettuja toimintamäärärahoja. Jotta eräiden tukipalvelujen yleisestä keskittämisestä saataisiin kaikki mahdolliset tehokkuusedut, asetuksessa olisi erikseen säädettävä toimeenpanovirastojen mahdollisuudesta toteuttaa hallintomenoja.

(27)

On tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat taloushallinnon toimijoiden, erityisesti tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien, toimivaltuuksia ja vastuita.

(28)

Euroopan parlamentille, neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja komission tilinpitäjälle olisi ilmoitettava valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien ja tilinpitäjien nimityksistä ja palvelussuhteen päättymisistä kahden viikon kuluessa kyseisistä nimityksistä tai palvelussuhteen päättymisistä.

(29)

Tulojen ja menojen hyväksyjien olisi oltava täysin vastuussa kaikista heidän alaisuudessaan toteutetuista tulo- ja menotapahtumista ja sisäisen valvonnan järjestelmistä, ja heidän olisi vastattava toimistaan tarvittaessa myös kurinpitomenettelyissä.

(30)

Olisi vahvistettava myös tulojen ja menojen hyväksyjien tehtävät ja vastuualueet sekä menettelyissä noudatettavat periaatteet. Valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi varmistettava, että edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät ja heidän henkilöstönsä saavat tietoa ja koulutusta valvontaa koskevista säännöistä sekä valvontaa varten käytettävistä menetelmistä ja tekniikoista, ja että toteutetaan toimenpiteitä sisäisen valvonnan järjestelmien toiminnan varmistamiseksi. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän olisi raportoitava tehtävien hoidosta omalle unionin toimielimelleen vuosikertomuksessa. Kyseisessä kertomuksessa olisi esitettävä tarvittavat varainhoitoa ja hallinnointia koskevat tiedot valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävien hoitamista koskevan vahvistuslausuman tueksi, mukaan lukien tiedot suoritettujen toimien yleisestä sujumisesta. Suoritettuihin toimiin liittyvät asiakirjatodisteet olisi säilytettävä vähintään viisi vuotta. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän olisi laadittava asianomaiselle toimielimelle erillinen selvitys julkisten hankintojen tekemisessä käytetyistä neuvottelumenettelyn eri muodoista, ja kyseisen unionin toimielimen olisi annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, koska tällaiset menettelyt poikkeavat tavanomaisista ratkaisu- ja myöntämismenettelyistä.

(31)

EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen päälliköiden ja heidän poissa ollessaan heidän apulaispäälliköidensä kaksoisrooli toisaalta Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’, edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä ja toisaalta komission edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä toimintamäärärahojen osalta olisi otettava huomioon.

(32)

Komission mahdollisuus siirtää sen omaa pääluokkaansa koskeviin talousarvion toimintamäärärahoihin liittyviä talousarvion toteutusvaltuuksiaan EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen apulaispäälliköille olisi rajattava tilanteisiin, joissa edustustojen apulaispäälliköiden on ehdottomasti voitava hoitaa kyseisiä tehtäviä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi unionin edustustojen päälliköiden poissa ollessa. Unionin edustustojen apulaispäälliköt eivät saisi käyttää kyseisiä valtuuksia säännöllisesti tai sisäiseen työnjakoon liittyvistä syistä.

(33)

Tilinpitäjälle olisi edelleen jäätävä vastuu maksujen moitteettomasta suorittamisesta, tulojen kantamisesta ja saamisten perinnästä. Tilinpitäjän tehtäviin olisi kuuluttava kassanhallinta, pankkitilien hoitaminen, kolmansia osapuolia koskevien tietojen ylläpito, kirjanpidon pitäminen sekä unionin toimielinten tilinpäätöslaskelmien laatiminen. Komission tilinpitäjän olisi oltava ainoa henkilö, jolla on oikeus antaa kirjanpitosääntöjä ja määrittää yhdenmukaistettu tililuettelo, kun taas kaikkien muiden unionin toimielinten tilinpitäjien olisi kunkin määrittävä oman toimielimensä kirjanpitomenettelyt.

(34)

Myös tilinpitäjän nimittämisestä ja palvelussuhteen päättymisestä olisi annettava tarkempia säännöksiä.

(35)

Tilinpitäjän olisi otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että kassanhallinnan tarpeisiin avattujen tilien tai ennakkotilien saldo ei ole negatiivinen.

(36)

Tavanomaisista talousarviomenettelyistä poikkeavien ja ainoastaan vähäisiä maksuja koskevien hallinnointijärjestelmien eli ennakkotilien käytön edellytykset olisi vahvistettava, ja olisi säädettävä ennakoiden hoitajien samoin kuin tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien tehtävistä ja vastuualueista silloin, kun jälkimmäiset osallistuvat ennakkotilien valvontaan. Tilintarkastustuomioistuimelle olisi toimitettava tiedot kaikista ennakoiden hoitajan nimityksistä. Tehokkuussyistä EU:n ulkopuolella sijaitseviin unionin edustustoihin olisi perustettava ennakkotilejä sekä komissiota koskevaan että ulkosuhdehallintoa koskevaan talousarvion pääluokkaan kuuluvia määrärahoja varten. Lisäksi on aiheellista voida tietyin edellytyksin käyttää ennakkotilejä unionin edustustoissa vähäisten maksujen suorittamiseen talousarviomenettelyjen mukaisesti. Ennakoiden hoitajien nimityksen osalta olisi voitava valita tehtävään myös sellaisia työntekijöitä, jotka komissio on palkannut kriisinhallintaan liittyvien ja humanitaaristen avustustoimien alalla, jos käytettävissä ei ole neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (11) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, alaista komission henkilöstöä.

(37)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon sellaiset kriisinhallintaan ja humanitaaristen avustusoperaatioiden alaan liittyvät tilanteet, joissa ei ole käytettävissä henkilöstösääntöjen alaista komission henkilöstöä ja joissa voi olla käytännössä vaikea saada toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoitus kaikkiin oikeudellisiin sitoumuksiin, komission palveluksessa olevien tämän alan työntekijöiden olisi voitava tehdä arvoltaan erittäin vähäisiä eli enintään 2 500 euron oikeudellisia sitoumuksia, jotka liittyvät ennakkotileiltä suoritettuihin maksuihin. Samoin EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen päälliköiden tai apulaispäälliköiden olisi voitava tehdä oikeudellisia sitoumuksia komission toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän määräyksestä.

(38)

Sen jälkeen kun kunkin taloushallinnon toimijan tehtävät ja vastuualueet on määritelty, heidät on mahdollista saattaa vastuuseen ainoastaan henkilöstösääntöjen mukaisin edellytyksin. Unionin toimielimiin on perustettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 nojalla taloudellisten sääntöjenvastaisuuksien tutkintaelimiä. Niiden ratkaistavaksi on kuitenkin annettu vain vähän tapauksia ja sen vuoksi on tehokkuussyistä aiheellista siirtää niiden tehtävät tällä asetuksella perustetulle toimielinten väliselle tutkintaelimelle, jäljempänä ’tutkintaelin’. Tutkintaelimen tehtävänä olisi oltava arvioida komission tai muiden unionin toimielinten ja elinten sille esittämiä pyyntöjä sekä antaa suosituksia hallinnollisten seuraamusten määräämisestä (poissulkeminen sekä taloudellisen seuraamuksen määrääminen), sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden hallinnollista riippumattomuutta henkilöstönsä jäsenten osalta. Tehtävien siirrolla pyritään ehkäisemään toiminnan päällekkäisyyttä ja lieventämään riskiä keskenään ristiriitaisista suosituksista tai lausunnoista tapauksissa, jotka koskevat sekä talouden toimijaa että unionin toimielimen tai elimen henkilöstön jäsentä. On tarpeen säilyttää menettely, jolla tulojen ja menojen hyväksyjän on mahdollista pyytää vahvistusta sellaiselle määräykselle, jota hän pitää sääntöjen tai moitteettoman varainhoidon periaatteen vastaisena, ja vapautua näin vastuustaan. Tutkintaelimen suorittaessa kyseistä tehtävää sen kokoonpanoa olisi muutettava. Tutkintaelimellä ei olisi oltava tutkintavaltuuksia.

(39)

Tulojen osalta on tarpeen ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 (12) soveltamisalaan kuuluvia omia varoja koskevat negatiiviset mukautukset. Lukuun ottamatta omia varoja, jotka muodostavat erityistapauksen, on tarpeen säilyttää tulojen ja menojen hyväksyjien vastuulle menettelyn eri vaiheissa kuuluvat olemassa olevat tehtävät ja valvontatoimenpiteet: saamisennusteen ja perintämääräyksen laatiminen, velalliselle osoitetun veloitusilmoituksen lähettäminen vahvistetuista saamisista ja tarvittaessa päätös luopua saamisen perinnästä perusteilla, jotka takaavat moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisen siten, että tulot voidaan kantaa tehokkaasti.

(40)

Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain, jos velallinen on jossakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/848 (13) määritellyistä maksukyvyttömyysmenettelyistä, erityisesti jos velallista koskee oikeudellinen järjestely, akordi tai muu niihin rinnastettava menettely.

(41)

Olisi säädettävä erityissäännökset, jotka koskevat menettelyjä saamisennusteen muuttamiseksi tai sen alentamiseksi nollaan.

(42)

On tarpeen selventää ajankohta, jolloin sakoista, muista seuraamusmaksuista ja seuraamuksista peräisin olevat määrät sekä niille kertyneet korot tai niiden tuottamat muut tulot kirjataan talousarvioon.

(43)

Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisten tapahtumien sekä Euroopan keskuspankin (EKP) perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman koron muutosten takia on tarpeen tarkistaa säännöksiä, jotka koskevat sakkoihin ja muihin seuraamusmaksuihin sovellettavaa korkokantaa, sekä vahvistaa negatiivista korkoa koskevat säännöt.

(44)

Jotta voidaan ottaa huomioon unionin toimielinten SEUT-sopimuksen tai Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen mukaisesti määräämistä sakoista tai muista seuraamusmaksuista muodostuvien saamisten erityinen luonne, on tarpeen ottaa käyttöön erityiset säännökset, jotka koskevat erääntyneisiin mutta vielä maksamatta oleviin määriin sovellettavia korkokantoja siinä tapauksessa, että Euroopan unionin tuomioistuin korottaa kyseisiä määriä.

(45)

Perintää koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä ja tehostettava. Erityisesti olisi säädettävä, että tilinpitäjä perii määrät kuittaamalla ne myös sellaisista määristä, jotka toimeenpanovirasto on velkaa velalliselle talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

(46)

Oikeusvarmuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat määräaikoja, joiden kuluessa veloitusilmoitukset on lähetettävä.

(47)

Jotta voidaan turvata varainhoito ja saada samalla positiivista tuottoa varoille, SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla määrätyistä sakoista, muista seuraamusmaksuista tai seuraamuksista johtuvat, alustavasti maksetut määrät, kuten riitautetut kilpailusakot, on tarpeen sijoittaa rahoitusomaisuuteen sekä päättää näistä sijoituksista saadun tuoton sitomisesta käyttötarkoitukseensa. Koska komissio ei ole ainoa unionin toimielin, joka voi määrätä sakkoja, muita seuraamusmaksuja tai seuraamuksia, on tarpeen vahvistaa säännöksiä, jotka koskevat muiden unionin toimielinten määräämiä sakkoja tai muita seuraamusmaksuja tai seuraamuksia, sekä vahvistaa niiden perimistä koskevat säännöt, joiden olisi vastattava komission soveltamia sääntöjä.

(48)

Sen varmistamiseksi, että komissiolla on kaikki rahoituspäätösten antamiseksi tarvittavat tiedot, on tarpeen säätää vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan avustuksia, julkisia hankintoja, ulkoisia toimia koskevia unionin erityisrahastoja, jäljempänä ’unionin erityisrahastot’, palkintoja, rahoitusvälineitä, rahoitusta yhdistäviä välineitä tai foorumeita ja talousarviotakuita koskevien rahoituspäätösten sisältöön. Jotta mahdolliset saajat voisivat suunnitella toimintaansa pidemmällä aikavälillä, rahoituspäätöksiä on samalla voitava tehdä useammaksi kuin yhdeksi varainhoitovuodeksi kerrallaan siten, että täsmennetään, että päätösten täytäntöönpano riippuu kunakin varainhoitovuonna käytettävissä olevista talousarviomäärärahoista. Lisäksi on tarpeen vähentää rahoituspäätöksen tekemiseen tarvittavia osatekijöitä. Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti rahoituspäätöksen olisi samalla oltava vuotuinen tai monivuotinen työohjelma. Koska 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille unionin elimille osoitettava rahoitusosuus vahvistetaan jo vuotuisessa talousarviossa, ei sen osalta pitäisi vaatia erillisen rahoituspäätöksen tekemistä.

(49)

Menojen osalta olisi selkeytettävä rahoituspäätöksen, kokonaistalousarviositoumuksen ja yksittäisen talousarviositoumuksen nivoutumista toisiinsa sekä määriteltävä tarkemmin talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen käsitteet, jotta voidaan vahvistaa selkeät puitteet talousarvion toteuttamisen eri vaiheita varten.

(50)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon erityisesti EU:n ulkopuolella sijaitsevissa unionin edustustoissa ja EU:ssa sijaitsevissa unionin edustustoissa tehtyjen oikeudellisten sitoumusten määrä sekä niihin liittyvät vaihtokurssiheilahtelut, alustavia talousarviositoumuksia olisi voitava tehdä myös silloin, kun niiden määrä ja lopullinen saaja on yksilöity.

(51)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti olisi annettava selkeämmät säännökset erityyppisistä maksuista, joita tulojen ja menojen hyväksyjien on mahdollista tehdä. Ennakkomaksujen selvittämistä koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä edelleen varsinkin sellaisten tilanteiden osalta, joissa väliaikainen selvittäminen ei ole mahdollista. Tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin olisi sisällytettävä tätä varten asianmukaiset määräykset.

(52)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä, että maksut on suoritettava yksilöidyissä määräajoissa ja että jos tällaista määräaikaa ei noudateta, velkojilla olisi oltava oikeus viivästyskorkoon, joka otetaan talousarvioon, lukuun ottamatta jäsenvaltioita, Euroopan investointipankkia (EIP) ja Euroopan investointirahastoa (EIR).

(53)

On aiheellista koota menojen vahvistamista ja hyväksymistä koskevat säännökset yhteen artiklaan ja ottaa käyttöön sitoumuksen vapauttamisen määritelmä. Koska toimet toteutetaan tietojärjestelmässä, hyväksymismerkinnän allekirjoittaminen osoitukseksi hyväksymispäätöksestä olisi korvattava muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta sähköisesti varmennetulla allekirjoituksella. On myös tarpeen todeta selvästi, että menojen hyväksyminen koskee kaikkia tukikelpoisia kustannuksia, mukaan lukien sellaisia, jotka eivät liity johonkin maksupyyntöön, kuten silloin kun on kyse ennakkomaksun selvittämisestä.

(54)

Jotta sääntelyä voitaisiin yksinkertaistaa, nykyisiä sääntöjä sujuvoittaa ja tämän asetuksen luettavuutta parantaa, olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat useampaa kuin yhtä talousarvion toteutusvälinettä. Sitä varten olisi ryhmiteltävä uudelleen eräitä säännöksiä, yhdenmukaistettava joidenkin säännösten sanamuotoa ja soveltamisalaa sekä poistettava tarpeeton toisto ja ristikkäiset viittaukset.

(55)

Kunkin unionin toimielimen olisi perustettava sisäisen tarkastuksen seurantakomitea, jonka tehtävänä on varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuus, valvoa sisäisen tarkastustoiminnan laatua ja varmistaa, että toimielimen yksiköt ottavat asianmukaisesti huomioon sisäistä ja ulkoista tarkastusta koskevat suositukset ja ryhtyvät niiden perusteella jatkotoimiin. Kunkin unionin toimielimen olisi päätettävä kyseisen oman sisäisen tarkastuksen seurantakomiteansa kokoonpanosta ottaen huomioon oikeutensa päättää omasta organisaatiostaan ja riippumattomien asiantuntijalausuntojen merkityksen.

(56)

Unionin talousarviosta rahoitettujen hankkeiden tuloksellisuutta ja tuloksia olisi korostettava aiempaa enemmän. Sen vuoksi on aiheellista määritellä jo vakiintuneiden unionin rahoitusmuotojen (tosiasiallisesti aiheutuneiden avustuskelpoisten kustannusten korvaaminen, yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus) lisäksi uusi rahoitusmuoto, joka ei liity asianomaisten toimien kustannuksiin. Tämän lisärahoitusmuodon olisi perustuttava joko eräiden ennakkoedellytysten täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen, jota mitataan ennalta asetettujen välitavoitteiden tai tulosindikaattoreiden avulla.

(57)

Jos komissio arvioi unionin varojen saajien toiminnallisia ja taloudellisia valmiuksia tai saajien järjestelmiä ja menettelyjä, sen olisi voitava hyödyntää jo tekemiään tai muiden yhteisöjen tai rahoittajien, kuten kansallisten virastojen ja kansainvälisten organisaatioiden, aiemmin tekemiä arviointeja, ettei samaa saajaa arvioitaisi kahteen kertaan. Mahdollisuuteen hyödyntää muiden yhteisöjen tekemiä arviointeja olisi turvauduttava silloin, kun kyseisiä arviointeja laadittaessa on noudatettu sellaisia edellytyksiä, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä asianomaista talousarvion toteutustapaa koskevia edellytyksiä. Komission olisi sen vuoksi edistettävä arviointien vastavuoroista hyödyntämistä rahoittajien kesken tukemalla kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien tai parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnustamista.

(58)

On myös tärkeää välttää tilanteita, joissa eri yhteisöt tarkastavat unionin varojen saajien varainkäytön useaan kertaan. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista hyödyntää riippumattomien tarkastajien aiemmin tekemiä tarkastuksia edellyttäen, että heidän pätevyydestään ja riippumattomuudestaan on riittävää näyttöä ja että tarkastustyö perustuu kohtuullisen varmuuden antaviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tilintarkastusstandardeihin ja että ne on laadittu unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevien talousselvitysten ja -raporttien pohjalta. Tällaisia tarkastuksia olisi käytettävä pohjana yleisen varmuuden saamiselle unionin varojen käytöstä. Tätä varten on tärkeää varmistaa, että riippumattomien tarkastajien raportti ja asiaan liittyvä asiakirja-aineisto toimitetaan pyynnöstä Euroopan parlamentille, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltion tarkastusviranomaisille.

(59)

Jotta arviointeihin ja tarkastuksiin tukeuduttaisiin ja unionin tukea saavien henkilöiden ja yhteisöjen hallinnollista rasitusta vähennettäisiin, on tärkeää varmistaa, että kaikki unionin toimielinten, hallintoviranomaisten ja muiden unionin talousarviota toteuttavien elinten ja yhteisöjen saatavilla jo olevat tiedot käytetään uudelleen sen välttämiseksi, että varojen saajille tai tuensaajille esitetään useita pyyntöjä.

(60)

Jotta varojen saajien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä pitkällä aikavälillä, olisi säädettävä mahdollisuudesta allekirjoittaa rahoitusta koskevia puitekumppanuussopimuksia. Tällaiset sopimukset olisi pantava täytäntöön joko avustuksin tai tekemällä rahoitusosuussopimuksia unionin varoja toteuttavien henkilöiden ja yhteisöjen kanssa. Tätä varten olisi säädettävä tällaisten rahoitusosuussopimusten vähimmäissisällöstä. Rahoitusta koskevat puitekumppanuussopimukset eivät kuitenkaan saisi tarpeettomasti rajoittaa unionin rahoituksen saatavuutta.

(61)

Edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti unionin rahoitusosuuden maksaminen voidaan keskeyttää tai lopettaa tai sen määrää pienentää, olisi yhdenmukaistettava kaikkien talousarvion toteuttamisvälineiden osalta (avustukset, hankinnat, välillinen hallinnointi, palkinnot jne.). Myös maksujen keskeyttämisen tai lopettamisen tai määrän pienentämisen perusteet olisi määritettävä.

(62)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava vakiojaksot, joiden ajan saajien olisi säilytettävä unionin rahoitusosuuksiin liittyvät asiakirjat, jotta vältetään toisistaan poikkeavat tai suhteettomat sopimusvaatimukset ja toisaalta jotta samalla varataan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) riittävästi aikaa saada pääsy tällaisiin tietoihin ja asiakirjoihin ja suorittaa jälkitarkastuksia ja jälkikäteisvalvontaa. Lisäksi unionin varoja saavat henkilöt ja yhteisöt olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

(63)

Jotta osallistujilla ja saajilla olisi riittävät tiedot sekä mahdollisuus käyttää oikeuttaan puolustautua, heille olisi annettava mahdollisuus esittää huomautuksia ennen sellaisen toimen hyväksymistä, joka vaikuttaa haitallisesti heidän oikeuksiinsa, ja heille olisi annettava tietoa muutoksenhakukeinoista, joiden avulla he voivat riitauttaa tällaisen toimen.

(64)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komission olisi perustettava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä.

(65)

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sovellettava osallistujiin, saajiin, yhteisöihin, joiden valmiuksia ehdokas tai tarjoaja aikoo hyödyntää, hankkijan alihankkijoihin, henkilöön tai yhteisöön, joka saa unionin varoja, kun talousarviota toteutetaan välillisen hallinnoinnin mukaisesti, henkilöön tai yhteisöön, joka saa unionin varoja suoraan hallinnoitavista rahoitusvälineistä, osallistujiin tai saajiin, joista varoja talousarviota yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti toteuttavat yhteisöt ovat antaneet tietoja, ja sponsoreihin.

(66)

Olisi selvennettävä, että tehtäessä päätös henkilön tai yhteisön rekisteröimisestä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan sen takia, että luonnollinen tai oikeushenkilö, joka on kyseisen henkilön tai yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai joka käyttää edustus-, päätös- tai valvontavaltaa kyseisen henkilön tai yhteisön osalta tai joka on rajoittamattomassa vastuussa kyseisen henkilön tai yhteisön veloista, tai luonnollinen henkilö, joka on olennaisessa asemassa oikeudellisen sitoumuksen tekemisen tai täyttämisen kannalta, on jossakin poissulkemistilanteista, tietokantaan rekisteröidään myös tiedot kyseisistä henkilöistä.

(67)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi, ottaen huomioon heidän riippumattomuutensa hallintoasioissa, tehtävä päätös, joka koskee henkilön tai yhteisön poissulkemista ratkaisumenettelyistä tai taloudellisten seuraamusten määräämistä henkilölle tai yhteisölle sekä asiaan liittyvien tietojen julkaisemisesta. Jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty, sekä tapauksissa, jotka liittyvät vakavaan sopimusrikkomukseen, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi tehtävä päätöksensä alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tutkintaelimen antama suositus. Tutkintaelimen olisi myös arvioitava poissulkemisen kesto, jos sitä ei ole määrätty lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä.

(68)

Tutkintaelimen tehtävänä olisi varmistaa poissulkemisjärjestelmän yhdenmukainen toiminta. Tutkintaelimen olisi koostuttava pysyvästä puheenjohtajasta, kahdesta komission edustajasta ja pyynnön esittävän tulojen ja menojen hyväksyjän edustajasta.

(69)

Alustava oikeudellinen arviointi ei vaikuta lopulliseen arvioon, jonka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen henkilön tai yhteisön toiminnasta. Tutkintaelimen suositus ja toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätös olisi näin ollen tarkistettava sen jälkeen, kun tällainen lopullinen arvio on annettu tiedoksi.

(70)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi suljettava henkilö tai yhteisö menettelyn ulkopuolelle silloin, kun on annettu lainvoimainen tuomio tai tehty lopullinen hallinnollinen päätös, jonka mukaan henkilö tai yhteisö on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen, sosiaaliturvamaksuihin tai verojen maksuun liittyvien velvoitteiden tahalliseen tai tahattomaan laiminlyöntiin, yhteisön perustamiseen eri lainkäyttöalueelle tarkoituksena kiertää yhteisön sääntömääräisessä kotipaikassa sovellettavia vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita, talousarvioon vaikuttavaan petokseen, korruptioon, rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen, rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, terrorismirikoksiin tai terroritoimintaan liittyviin rikoksiin, lapsityövoiman käyttöön tai muihin ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin taikka muuhun sääntöjenvastaisuuteen. Henkilö tai yhteisö olisi suljettava menettelyn ulkopuolelle myös silloin, kun on kyse vakavasta oikeudellisen sitoumuksen rikkomisesta tai konkurssista.

(71)

Päättäessään henkilön tai yhteisön poissulkemisesta tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä henkilölle tai yhteisölle sekä asiaankuuluvien tietojen julkaisemisesta toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi varmistettava suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ottamalla erityisesti huomioon tilanteen vakavuus, sen vaikutukset talousarvioon, kyseisestä toiminnasta kulunut aika, toiminnan kesto ja toistuminen, toiminnan tahallisuus tai tuottamuksellisuuden aste sekä henkilön tai yhteisön yhteistyö asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja kyseisen henkilön tai yhteisön tutkintaan antama panos.

(72)

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi myös voitava sulkea henkilö tai yhteisö pois silloin, kun kyseisen talouden toimijan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on konkurssissa tai vastaavassa maksukyvyttömyystilassa tai kun kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei kykene täyttämään velvoitteitaan maksaa sosiaaliturvamaksuja tai veroja ja tällainen tilanne vaikuttaa kyseisen talouden toimijan taloudelliseen asemaan.

(73)

Poissulkemispäätöstä ei olisi tehtävä, jos asianomainen henkilö tai yhteisö on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä ja siten osoittanut luotettavuutensa. Tämä mahdollisuus ei saisi olla käytettävissä silloin, kun on kyse kaikkein vakavimmista rikollisen toiminnan muodoista.

(74)

Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen olisi erotettava toisistaan ne tapaukset, joissa poissulkemisen vaihtoehtona on mahdollista määrätä taloudellinen seuraamus, ja ne tapaukset, joissa asianomaisen saajan toiminnan vakavuus, joka liittyy yritykseen saada perusteettomasti unionin varoja, on peruste sille, että poissulkemisen lisäksi määrätään taloudellinen seuraamus ennaltaehkäisevän vaikutuksen varmistamiseksi. Olisi myös määritettävä hankintaviranomaisen määrättävissä olevan taloudellisen seuraamuksen enimmäismäärä.

(75)

Taloudellinen seuraamus olisi määrättävä ainoastaan saajalle eikä osallistujalle, sillä seuraamuksen määrä lasketaan kyseessä olevan oikeudellisen sitoumuksen arvon pohjalta.

(76)

Mahdollisuus tehdä päätöksiä poissulkemisesta ja taloudellisten seuraamusten määräämisestä ei ole riippuvainen mahdollisuudesta soveltaa sopimuksen mukaisia seuraamuksia, kuten sopimussakkoja.

(77)

Poissulkemisen kestoa olisi rajoitettava direktiivin 2014/24/EU mukaisessa tapauksessa ja sen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen.

(78)

On tarpeen määrittää poissulkemista koskevien päätösten tai taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevan vanhentumisajan alkamispäivämäärä ja kesto.

(79)

On tärkeää voida vahvistaa poissulkemisen ja taloudellisen seuraamuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ennaltaehkäisevää vaikutusta olisi tältä osin vahvistettava mahdollisuudella julkaista poissulkemiseen ja/tai taloudelliseen seuraamukseen liittyviä tietoja tavalla, joka täyttää asetuksissa (EY) N:o 45/2001 ja (EU) 2016/679 säädetyt tietosuojavaatimukset. Tällaisella julkaisemisella varmistettaisiin osaltaan, että kyseinen toiminta ei toistu. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei julkaista. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi otettava arviossaan huomioon kaikki tutkintaelimen suositukset. Luonnollisten henkilöiden henkilötiedot olisi julkaistava ainoastaan poikkeustapauksissa, ja perusteena olisi oltava toiminnan vakavuus tai sen vaikutus unionin taloudellisiin etuihin.

(80)

Poissulkemiseen tai taloudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot olisi julkaistava ainoastaan tietyissä tapauksissa, kuten silloin, kun on kyse ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheestä, petoksesta, merkittävistä puutteista talousarviosta rahoitetun oikeudellisen sitoumuksen olennaisten velvoitteiden täyttämisessä tai sääntöjenvastaisuudesta taikka yhteisön perustamisesta eri lainkäyttöalueelle tarkoituksena kiertää yhteisön sääntömääräisessä kotipaikassa sovellettavia vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita.

(81)

Menettelyn ulkopuolelle sulkemista koskevat perusteet olisi erotettava selvästi perusteista, jotka saattavat johtaa hylkäämiseen ratkaisu- tai myöntämismenettelyn yhteydessä.

(82)

Riskien varhaista havaitsemista ja henkilölle tai yhteisölle määrättäviä taloudellisia seuraamuksia koskevia päätöksiä koskevat tiedot olisi keskitettävä. Kyseiset tiedot olisi tätä varten tallennettava keskitetystä järjestelmästä vastaavan komission perustamaan ja hoitamaan tietokantaan. Kyseisen järjestelmän käytössä olisi kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

(83)

Komission olisi vastattava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta, mutta muiden unionin toimielinten ja elinten sekä kaikkien henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hoitavat unionin varoja suoran, yhteistyöhön perustuvan tai välillisen hallinnoinnin piirissä, olisi osallistuttava tähän järjestelmään toimittamalla komissiolle asiaankuuluvia tietoja. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja tutkintaelimen olisi taattava henkilölle tai yhteisölle oikeus puolustukseen. Sama oikeus olisi annettava henkilölle tai yhteisölle varhaisen havaitsemisen yhteydessä, kun tulojen ja menojen hyväksyjän harkitsema toimi voisi vahingoittaa asianomaisen henkilön tai yhteisön oikeuksia. Jos kyseessä on petos, korruptio tai muu unionin taloudellisia etuja vahingoittava laiton toiminta, josta ei vielä ole annettu lainvoimaista tuomiota, toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä olisi oltava mahdollisuus lykätä henkilölle tai yhteisölle annettavaa ilmoitusta ja tutkintaelimellä olisi oltava mahdollisuus lykätä henkilölle tai yhteisölle annettavaa mahdollisuutta huomautusten esittämiseen. Tällainen lykkäys olisi perusteltu ainoastaan silloin, kun on pakottavia laillisia syitä säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus.

(84)

Euroopan unionin tuomioistuimella olisi SEUT 261 artiklan mukaisesti oltava täysi harkintavalta tämän asetuksen nojalla tehtyjen poissulkemista koskevien päätösten ja sen nojalla määrättyjen taloudellisten seuraamusten osalta.

(85)

Unionin taloudellisten etujen suojaamisen helpottamiseksi kaikissa talousarvion toteutustavoissa henkilöiden ja yhteisöjen, jotka osallistuvat talousarvion toteuttamiseen yhteistyöhön perustuvan tai välillisen hallinnoinnin piirissä, olisi oltava mahdollista ottaa asianmukaisesti huomioon unionin tason tulojen ja menojen hyväksyjien päättämät poissulkemiset.

(86)

Tämän asetuksen olisi edistettävä sähköisen hallinnon tavoitetta, erityisesti sähköisen tiedon käyttöä unionin toimielinten ja kolmansien osapuolten välisessä tiedonvaihdossa.

(87)

Siirtyminen sähköiseen tietojenvaihtoon ja asiakirjojen toimittamiseen sähköisesti sekä tarvittaessa myös sähköisiin hankintamenettelyihin yksinkertaistaa huomattavasti menettelyjä. Jotta kuitenkin voidaan samalla turvata asianmukainen oikeudellinen toimintaympäristö, olisi määritettävä selkeät edellytykset käytettävien järjestelmien hyväksymiselle, jotta huolehditaan siitä, että unionin varojen hallinnointi säilyy joustavana osallistujien, saajien sekä tulojen ja menojen hyväksyjien kannalta tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti.

(88)

Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat hakemusasiakirjojen arvioinnista hankintamenettelyjen, avustusten myöntämismenettelyjen sekä kilpailujen yhteydessä vastaavan komitean kokoonpanoa ja tehtäviä. Komitean olisi voitava kuulua ulkopuolisia asiantuntijoita, jos perussäädöksessä niin säädetään.

(89)

Hyvän hallintotavan periaatteen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän olisi pyydettävä selvennyksiä tai puuttuvia asiakirjoja noudattaen samalla kuitenkin tasapuolisen kohtelun periaatetta ja muuttamatta olennaisesti hakemusasiakirjoja. Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava päättää olla pyytämättä edellä mainittuja asiakirjoja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Lisäksi tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava korjata ilmeinen kirjoitusvirhe tai pyytää osallistujaa korjaamaan se.

(90)

Moitteeton varainhoito edellyttää, että komissio suojaa itseään vaatimalla ennakkomaksujen suoritusvaiheessa vakuuksia. Toimeksisaajilta ja avustuksen saajilta ei olisi vaadittava vakuuksia automaattisesti, vaan riskianalyysin pohjalta. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä havaitsee toteutuksen aikana, että takaajalla ei ole tai ei enää ole lupaa myöntää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakuuksia, tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava pyytää vakuuden korvaamista toisella.

(91)

Erilaiset säännöt, jotka koskevat talousarvion suoraa ja välillistä hallinnointia ja erityisesti ”talousarvion toteutustehtävien” käsitettä, ovat aiheuttaneet sekaannusta ja luoneet riskin pätevyyteen liittyvistä virheistä sekä komission että sen kumppaneiden osalta. Sen vuoksi sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava.

(92)

Henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hallinnoivat unionin varoja välillisesti, pilareihin perustuvaa ennakkoarviointia koskevia säännöksiä olisi tarkistettava, jotta komissio voi mahdollisimman pitkälti hyödyntää tällaisten henkilöiden ja yhteisöjen järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä, joiden katsotaan vastaavan komission järjestelmiä ja menettelyjä. Lisäksi on tärkeää selventää, että jos arvioinnissa havaitaan aloja, joilla käytössä olevat menettelyt eivät riitä suojaamaan unionin taloudellisia etuja, komission olisi voitava rahoitusosuussopimusten allekirjoittamisen yhteydessä toteuttaa asianmukaisia valvontatoimia. On myös tärkeää nimetä erikseen tapaukset, joissa komission on mahdollista päättää olla vaatimatta pilareihin perustuvaa arviointia ennen rahoitusosuussopimusten allekirjoittamista.

(93)

Talousarviota toteuttaville henkilöille ja yhteisöille osoitettavan korvauksen olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan perustuttava tuloksellisuuteen.

(94)

Komissio käynnistää kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa tekemällä rahoitussopimuksia. On tärkeää selventää tällaisten rahoitussopimusten sisältöä, erityisesti niiden toimien osien osalta, joita kolmas maa hallinnoi välillisesti.

(95)

On tärkeää tunnustaa rahoitusta yhdistävien välineiden tai foorumeiden erityinen luonne, sillä kyseisissä välineissä komission rahoitusosuus yhdistyy rahoituslaitosten rahoitukseen, sekä selventää rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevien säännösten soveltamista.

(96)

Unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintasopimuksiin sovellettavien hankintasääntöjen ja -periaatteiden olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU (14) sekä direktiivissä 2014/24/EU vahvistettuihin sääntöihin.

(97)

Kun on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, olisi selkeytettävä menetelmää, jonka mukaisesti hankintaviranomaiset määrittävät sovellettavat säännöt.

(98)

Sopimuksia, joissa hankinnan arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin direktiivissä 2014/24/EU säädetyt kynnysarvot ja sopimuksia, joissa hankinnan arvo alittaa kyseiset kynnysarvot, sekä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä sopimuksia koskevien hankintamenettelyjen aloittamista edeltäviä ja aloittamisen jälkeisiä tarpeellisia tiedotustoimenpiteitä olisi selkeytettävä.

(99)

Tähän asetukseen olisi sisällytettävä kattava luettelo kaikista niistä hankintamenettelyistä, jotka ovat unionin toimielinten käytettävissä kynnysarvosta riippumatta.

(100)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa hallintoa ja kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) osallistumaan, olisi säädettävä neuvottelumenettelyjen soveltamisesta arvoltaan keskisuuriin sopimuksiin.

(101)

Tässä asetuksessa olisi direktiivin 2014/24/EU tavoin säädettävä mahdollisuudesta toteuttaa markkinakartoitus ennen hankintamenettelyn aloittamista. Sen varmistamiseksi, että innovaatiokumppanuutta käytetään ainoastaan silloin, kun sen tavoitteena olevaa rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua ei vielä ole markkinoilla tai ettei sen kehittäminen ole vaiheessa, joka on lähellä markkinoille saattamista, tässä asetuksessa olisi säädettävä velvollisuudesta toteuttaa alustava markkinakartoitus ennen innovaatiokumppanuuden käynnistämistä.

(102)

Olisi selvennettävä, miten hankintaviranomaiset voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun varmistetaan, että ne saavat sopimuksilleen parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen etenkin vaatimalla erityisiä merkkejä tai käyttämällä asianmukaisia ratkaisumenettelyjä.

(103)

Sen varmistamiseksi, että talouden toimijat sopimuksia toteuttaessaan noudattavat sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai direktiivin 2014/24/EU liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksissa, tällaisten velvoitteiden olisi kuuluttava hankintaviranomaisen määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin, ja ne olisi sisällytettävä hankintaviranomaisen allekirjoittamiin sopimuksiin.

(104)

On aiheellista, että erilaiset tapaukset, joihin tavallisesti viitataan eturistiriitatilanteina, tunnistetaan ja käsitellään erikseen. Eturistiriidan käsitettä olisi käytettävä ainoastaan tapauksissa, joissa talousarvion toteutuksesta, tarkastuksesta tai valvonnasta vastuussa oleva henkilö tai yhteisö taikka unionin toimielimen virkamies tai muu toimihenkilö taikka eri tasojen kansallinen viranomainen on tällaisessa tilanteessa. Yrityksiä epäasianmukaisesti vaikuttaa ratkaisu- ja myöntämismenettelyyn tai saada luottamuksellista tietoa olisi käsiteltävä ammatin harjoittamiseen liittyvinä vakavina virheinä, jotka voisivat johtaa ratkaisu- ja myöntämismenettelystä hylkäämiseen ja/tai sulkemiseen unionin rahoituksen ulkopuolelle. Lisäksi talouden toimijat saattavat olla tilanteessa, jossa niitä ei ammattiin liittyvien eturistiriitojen vuoksi pitäisi valita sopimuksen täytäntöönpanoon. Esimerkiksi yritys ei saisi arvioida hanketta, johon se on osallistunut, tai tilintarkastaja ei saisi tarkastaa tilejä, jotka se on aiemmin varmentanut.

(105)

Direktiivin 2014/24/EU mukaisesti olisi oltava mahdollista tarkistaa, onko talouden toimija poissuljettu, soveltaa valinta- ja ratkaisuperusteita sekä tarkistaa, onko hankinta-asiakirjoja noudatettu, ja nämä missä tahansa järjestyksessä. Tämän vuoksi tarjous olisi voitava hylätä ratkaisuperusteiden perusteella ilman, että sitä ennen tarkistetaan, täyttääkö kyseinen tarjoaja poissulkemis- tai valintaperusteet.

(106)

Sopimusten ratkaisuperusteena olisi pidettävä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan mukaisesti.

(107)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että valintaperusteet liittyvät tiukasti ehdokkaiden tai tarjoajien arviointiin ja että ratkaisuperusteet liittyvät tiukasti tarjousten arviointiin. Erityisesti sopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta olisi käytettävä ainoastaan valintaperusteena eikä ratkaisuperusteena, koska se aiheuttaisi riskin päällekkäisyydestä ja siitä, että sama osatekijä arvioidaan kahteen kertaan. Lisäksi jos tällaista pätevyyttä ja kokemusta käytettäisiin ratkaisuperusteena, kaikki muutokset sopimuksen toteuttamiseen osoitetussa henkilöstössä, myös silloin kun ne ovat perusteltuja sairauden tai aseman muuttumisen vuoksi, asettaisivat kyseenalaisiksi ne edellytykset, joiden mukaisesti sopimus on tehty, ja aiheuttaisivat näin oikeudellista epävarmuutta.

(108)

Unionin hankinnoissa olisi varmistettava, että unionin varoja käytetään tehokkaalla, avoimella ja asianmukaisella tavalla ja että samalla kevennetään unionin varojen saajien hallinnollista rasitusta. Sähköisen hankintamenettelyn olisi tältä osin edistettävä unionin varojen parempaa käyttöä ja parannettava kaikkien talouden toimijoiden mahdollisuuksia saada sopimuksia. Kaikkien hankintoja tekevien unionin toimielinten olisi julkaistava verkkosivustoillaan selkeät säännöt, jotka koskevat hankintoja, varainkäyttöä ja valvontaa, sekä tiedot kaikista tehdyistä sopimuksista, mukaan lukien niiden arvo.

(109)

Olisi täsmennettävä, että kaikissa menettelyissä olisi oltava avaamisvaihe ja arviointivaihe. Ratkaisu- tai myöntämispäätöksen olisi aina perustuttava arviointiin.

(110)

Samalla kun ehdokkaille tai tarjoajille annetaan tiedoksi menettelyn lopputulos, niille olisi myös ilmoitettava päätöksen perustelut ja annettava arviointikertomuksen sisältöön perustuva yksityiskohtainen selvitys perusteluista.

(111)

Koska perusteita sovelletaan vapaavalintaisessa järjestyksessä, muodollisesti hyväksyttävän tarjouksen tehneiden mutta hylättyjen tarjoajien olisi saatava tietoja valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista, jos ne niitä pyytävät.

(112)

Kun tehdään puitesopimuksia, jotka perustuvat uudelleen kilpailuttamiseen, ei olisi oltava velvollisuutta antaa hylätyille toimeksisaajille tietoja valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista, koska jos saman puitesopimuksen osapuolet saavat tällaisia tietoja joka kerta, kun kilpailu avataan uudelleen, niiden välinen terve kilpailu voi vaarantua.

(113)

Hankintaviranomaisen olisi voitava ennen sopimuksen allekirjoittamista peruuttaa hankintamenettely ilman, että ehdokkaat tai tarjoajat olisivat oikeutettuja vaatimaan korvausta. Tämä ei saisi vaikuttaa tilanteisiin, joissa hankintaviranomainen on toiminut tavalla, jonka johdosta sen on mahdollista katsoa olevan unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti vastuussa vahingosta.

(114)

Direktiivin 2014/24/EU tavoin on tarpeen selventää edellytyksiä, joiden mukaisesti sopimusta on mahdollista muuttaa sen täytäntöönpanon aikana ilman uutta hankintamenettelyä. Uutta hankintamenettelyä ei olisi edellytettävä etenkään kun hallinnolliset muutokset, yleisseuraanto sekä selkeiden ja yksiselitteisten tarkistuslausekkeiden tai vaihtoehtojen soveltaminen eivät muuta alkuperäisen menettelyn vähimmäisvaatimuksia. Uutta hankintamenettelyä olisi vaadittava, kun tehdään olennaisia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen, erityisesti sopimuspuolten keskinäisten oikeuksien ja velvollisuuksien laajuuteen ja sisältöön, teollis- ja tekijänoikeuksien jakaminen mukaan luettuna. Tällaiset muutokset osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen erityisesti silloin, kun muutetut ehdot ja edellytykset olisivat vaikuttaneet menettelyn tulokseen, jos ne olisivat olleet osa alkuperäistä menettelyä.

(115)

On tarpeen säätää, että rakennusurakoita, tavaroita tai monitahoisia palveluja koskevien sopimusten yhteydessä on mahdollisuus vaatia suoritustakuu sen varmistamiseksi, että merkittäviä sopimusvelvoitteita noudatetaan ja että sopimuksen täytäntöönpano on asianmukaista sen koko voimassaolon ajan. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta vaatia varojen pidättämiseen perustuva sopimuksen vastuuajan kattava vakuus asianomaisilla aloilla sovellettavan tavanomaisen käytännön mukaisesti.

(116)

Jotta voidaan määrittää sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt, on aiheellista selventää, pidetäänkö unionin toimielimiä, toimeenpanovirastoja ja unionin elimiä hankintaviranomaisina. Niitä ei olisi pidettävä hankintaviranomaisina silloin, kun ne ostavat yhteishankintayksiköltä. Lisäksi unionin toimielimet muodostavat yhden oikeushenkilön, eivätkä niiden yksiköt voi tehdä toistensa välillä sopimuksia vaan ainoastaan yksikön tason sopimuksia.

(117)

Tähän asetukseen on tarpeen ottaa viittaus direktiivissä 2014/24/EU säädettyyn kahteen kynnysarvoon, joista toista sovelletaan rakennusurakoihin ja toista tavara- ja palveluhankintoihin. Edellä tarkoitettuja kynnysarvoja olisi yksinkertaistamiseen ja moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä syistä sovellettava myös käyttöoikeussopimuksiin, kun otetaan huomioon unionin toimielinten hankintoihin liittyvien tarpeiden erityispiirteet. Näiden direktiivissä 2014/24/EU säädettyjen kynnysarvojen tarkistusta olisi sen vuoksi sovellettava suoraan tämän asetuksen mukaisiin hankintoihin.

(118)

Julkisiin hankintoihin sovellettavia vakiomenettelyjä olisi yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä sovellettava myös ostoihin, joihin sovelletaan direktiivin 2014/24/EU 74 artiklassa säädettyä kevennettyä järjestelyä, joka koskee sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevia sopimuksia. Kevennetyn järjestelyn soveltamisalaan kuuluvien ostojen kynnysarvo olisi tämän vuoksi yhdenmukaistettava palveluhankintasopimuksiin sovellettavan kynnysarvon kanssa.

(119)

Ennen sopimuksen tai puitesopimuksen allekirjoittamista noudatettavan odotusajan soveltamisehtoja on tarpeen selkeyttää.

(120)

Ulkoisten toimien alalla sovellettavien hankintasääntöjen olisi oltava yhdenmukaiset direktiiveissä 2014/23/EU ja 2014/24/EU säädettyjen periaatteiden kanssa.

(121)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa sääntelyä, sujuvoittaa nykyisiä sääntöjä ja parantaa hankintasääntöjen luettavuutta, on tarpeen ryhmitellä uudelleen hankintoja koskevat yleissäännökset ja ulkoisten toimien alaan liittyviä hankintoja koskevat erityissäännökset sekä poistaa turha toisto ja turhat ristiinviittaukset.

(122)

On tarpeen selventää, mitkä talouden toimijat voivat sijoittautumispaikkansa perusteella osallistua tämän asetuksen mukaisiin hankintamenettelyihin, ja säätää nimenomaisesti myös kansainvälisten järjestöjen mahdollisuudesta osallistua näihin menettelyihin.

(123)

Jotta voidaan ottaa tasapuolisesti huomioon toisaalta tarve hankintasääntöjen avoimuuteen ja yhtenäistämiseen ja toisaalta tarve joustavuuteen tiettyjen näihin sääntöihin sisältyvien teknisten näkökohtien osalta, hankintoja koskevat tekniset säännöt olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteessä ja komissiolle olisi kyseisen liitteen muuttamisen osalta siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti.

(124)

Avustuksia koskevan osaston soveltamisalaa olisi selkiytettävä. Erityisesti olisi selkiytettävä sitä, millaisille toimille tai elimille avustuksia voidaan myöntää ja millaisia oikeudellisia sitoumuksia avustusten osalta voidaan tehdä. Etenkin avustuspäätösten tekeminen olisi vähitellen lopetettava niiden vähäisen käytön ja sähköisten avustusten asteittaisen käyttöönoton vuoksi. Osaston rakennetta olisi yksinkertaistettava siirtämällä muita välineitä kuin avustuksia koskevat säännökset tämän asetuksen muihin osiin. Olisi selkiytettävä sitä, minkälaisille elimille voidaan myöntää toiminta-avustuksia, viittaamatta enää unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviin elimiin, sillä kyseiset elimet sisältyvät käsitteenä elimiin, jotka edistävät unionin politiikkaan kuuluvaa ja sitä tukevaa tavoitetta.

(125)

Säännöksiä, jotka koskevat avustushakemuksen, ehdotuspyynnön tai avustussopimuksen sisältöä, olisi yksinkertaistettava ja selkiytettävä menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja tämän asetuksen luettavuuden parantamiseksi.

(126)

Jotta voitaisiin helpottaa useamman rahoittajan rahoittamien toimien toteuttamista silloin, kun toimen kokonaisrahoitus ei ole tiedossa unionin rahoitusosuutta koskevan sitoumuksen tekoajankohtana, on tarpeen selkiyttää unionin rahoitusosuuden määrittelyä ja sen käytön todentamisessa noudatettavaa menetelmää.

(127)

Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisilla rahoitusmuodoilla on yksinkertaistettu hallinnollisia menettelyjä merkittävästi ja vähennetty virheriskiä olennaisesti. Siitä riippumatta, millä alalla unionin toimi toteutetaan, kertakorvaukset, yksikkökustannukset ja kiinteät prosenttimäärät soveltuvat rahoitusmuodoiksi, ja ne soveltuvat käytettäviksi etenkin vakiomuotoisissa ja toistuvissa toimissa, joita ovat muun muassa liikkuvuus tai koulutustoimet. Lisäksi jäsenvaltioiden instituutioiden toteuttaessa jäsenvaltioiden julkishallintojen ja edunsaajamaiden tai kumppanimaiden instituutioidenvälistä yhteistyötä (instituutioiden kumppanuudet) on perusteltua käyttää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, minkä tulisi edistää niiden osallistumista. Tehokkuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden ja muiden unionin varojen saajien olisi voitava käyttää useammin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Tällaisissa tilanteissa sovellettavista kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttöehdoista olisi tehtävä entistä joustavampia. On tarpeen säätää erikseen kokonaiskertakorvauksesta, joka kattaa toimen tai työohjelman kaikki avustuskelpoiset kustannukset. Jotta voitaisiin lisätä tuloksiin keskittymistä, etusijalle olisi asetettava tuotospohjainen rahoitus. Panoksiin perustuvia kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä olisi voitava käyttää vaihtoehtona silloin, kun tuotospohjaisten kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttö ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

(128)

Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käytön hyväksymisessä sovellettavia hallinnollisia menettelyjä olisi yksinkertaistettava antamalla niiden käytön hyväksymisvaltuudet toimivaltaisille tulojen ja menojen hyväksyjille. Komissio voi antaa tällaisen valtuutuksen, jos se on aiheellista toiminnan tai menojen luonteen vuoksi tai niiden tulojen ja menojen hyväksyjien lukumäärän vuoksi, joita asia koskee.

(129)

Jos kaikkia kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien määrittämiseen käytettäviä tietoja ei ole saatavilla, niiden täydentämiseen olisi voitava käyttää asiantuntija-arvioita.

(130)

Samalla kun yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen laajemman käytön potentiaali olisi vapautettava, olisi varmistettava, että moitteettoman varainhoidon periaatetta ja etenkin taloudellisuuden, tehokkuuden ja kaksinkertaisen rahoituksen kiellon periaatteita noudatetaan. Tätä varten yksinkertaistetuilla rahoitusmuodoilla tulisi varmistaa, että käytetyt varat ovat riittävät saavutettaviin tavoitteisiin nähden, että samoja kustannuksia ei rahoiteta talousarviosta useampaan kertaan, että yhteisrahoitusperiaatetta noudatetaan ja että yleisesti ottaen vältetään liiallisten korvausten maksamista saajille. Yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen olisikin perustuttava tilasto- tai kirjanpitotietoihin, vastaaviin objektiivisiin välineisiin tai asiantuntija-arvioihin. Lisäksi olisi edelleen sovellettava aiheellisia tarkastuksia, valvontaa ja säännöllisiä arviointeja.

(131)

Tarkastusten ja valvonnan ja toisaalta kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä koskevan säännöllisen arvioinnin keskinäistä suhdetta olisi selkiytettävä. Tarkastuksissa ja valvonnassa olisi keskityttävä selvittämään, ovatko kertakorvausten, yksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen maksamiselle asetetut edellytykset täyttyneet, ja tarvittaessa myös se, ovatko tuotokset ja/tai tulokset valmistuneet. Kyseisissä edellytyksissä ei saisi vaatia ilmoittamaan avustuksen saajalle tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia. Kun toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai komissio on määrittänyt kertakorvausten, yksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen määrät etukäteen, niitä ei saisi kyseenalaistaa jälkivalvonnassa. Tämä ei saisi estää pienentämästä avustusta, jos toimi on toteutettu puutteellisesti, vain osittain tai myöhässä tai jos on ilmennyt sääntöjenvastaisuuksia, petoksia tai muiden velvoitteiden laiminlyöntiä. Erityisesti avustusta olisi vähennettävä kun kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien maksamiseksi asetetut edellytykset eivät ole täyttyneet.. Säännöllisten arviointien tiheyden ja laajuuden olisi oltava sidoksissa kustannusten kehitykseen ja luonteeseen ottaen erityisesti huomioon markkinahintojen ja muiden merkityksellisten olosuhteiden huomattavat muutokset. Kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä voitaisiin säännöllisen arvioinnin seurauksena päivittää tulevia sopimuksia varten, mutta säännöllistä arviointia ei saisi käyttää jo sovittujen kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien kyseenalaistamiseen. Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien säännöllinen arviointi saattaisi edellyttää avustuksen saajan kirjanpitoon tutustumista tilasto- ja menetelmätarkoituksia varten, ja tällainen tutustuminen on tarpeen myös petosten torjumiseksi ja havaitsemiseksi.

(132)

Jotta voitaisiin helpottaa pienten organisaatioiden osallistumista unionin toimintapolitiikan toteuttamiseen tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, vapaaehtoistyön arvo olisi hyväksyttävä avustuskelpoiseksi kustannukseksi. Tämän seurauksena pienten organisaatioiden olisi voitava lisätä vapaaehtoistyön osuutta toimelle tai työohjelmalle osoittamastaan yhteisrahoituksesta. Unionin avustus olisi tällöin tarpeen rajoittaa sellaisiin arvioituihin avustuskelpoisiin kustannuksiin, jotka eivät sisällä vapaaehtoistyön kustannuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksessä säädettyä suurinta sallittua yhteisrahoitusosuutta. Koska vapaaehtoistyö on työtä, jota kolmannet osapuolet tekevät avustuksen saajalle korvauksetta, rajoittamalla avustus edellä tarkoitetulla tavalla varmistetaan, ettei avustuksen saajalle korvata kustannuksia, joita sille ei ole aiheutunut. Lisäksi vapaaehtoistyön arvo saisi olla enintään 50 prosenttia luontoissuorituksista tai muusta yhteisrahoituksesta.

(133)

Jotta julkisen talouden yhtä perusperiaatteista suojeltaisiin, voiton tuottamisen kieltävä periaate olisi säilytettävä tässä asetuksessa.

(134)

Avustukset olisi periaatteessa myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella. Jos poikkeukset ovat sallittuja, niitä olisi tulkittava ja sovellettava suppeasti soveltamisalan ja keston osalta. Poikkeuksellista mahdollisuutta avustusten myöntämiseen ilman ehdotuspyyntöä elimille, joilla on lakisääteinen tai käytännössä vallitseva monopoli, olisi käytettävä vain siinä tapauksessa, että ainoastaan asianomaiset elimet pystyvät toteuttamaan asiaankuuluvat toimet tai tällainen monopoli kuuluu niille lain nojalla tai viranomaisen määräyksestä.

(135)

Siirryttäessä sähköisiin avustuksiin ja sähköisiin hankintamenettelyihin hakijoita ja tarjoajia olisi pyydettävä todistamaan oikeudellinen muotonsa ja taloudellinen elinkelpoisuutensa vain kerran tietyn ajanjakson kuluessa, ja niitä ei saisi edellyttää toimittamaan uudelleen todistusaineistoa kunkin myöntämismenettelyn yhteydessä. Näin ollen on tarpeen yhdenmukaistaa vaatimukset siitä, kuinka monelta vuodelta asiakirjoja kysytään avustusten myöntämismenettelyissä ja hankintamenettelyissä.

(136)

Palkinnot ovat tärkeä rahoitustukimuoto, jossa tuki ei liity ennustettavissa oleviin kustannuksiin, ja niiden käyttöä olisi helpotettava ja niihin sovellettavia sääntöjä yksinkertaistettava. Palkintoja olisi pidettävä rahoitustukimuotona, joka täydentää muita rahoitusvälineitä, kuten avustuksia, mutta ei korvaa niitä.

(137)

Palkintojen käytön joustavoittamiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukainen velvoite julkistaa talousarvioesitykseen liitetyissä perusteluissa sellaiset kilpailut, joiden palkintojen arvo on vähintään 1 000 000 euroa, olisi korvattava velvoitteella ilmoittaa tällaisista palkinnoista ennakkoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä mainita ne nimenomaisesti rahoituspäätöksessä.

(138)

Palkinnot olisi myönnettävä avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoksi olisi vahvistettava kilpailuihin sovellettavat vähimmäisvaatimukset, erityisesti järjestelyt, joiden mukaisesti palkinto maksetaan kilpailun voittajille, sekä asianmukaiset julkistamistavat. Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön selkeästi määritelty myöntämismenettely, joka kattaa kilpailun kaikki vaiheet, kuten hakemusten jättämisen, tietojen antamisen hakijoille ja voittajalle tiedottamisen, ja joka vastaa avustusten myöntämismenettelyä.

(139)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun sovellettavista periaatteista ja edellytyksistä sekä unionin rahoitusvastuun rajoittamista, petosten ja rahanpesun torjuntaa, rahoitusvälineiden lakkauttamista ja raportointia koskevista säännöistä.

(140)

Unioni on viime vuosina käyttänyt yhä enemmän rahoitusvälineitä, joiden avulla talousarviovaroilla saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus mutta jotka samalla aiheuttavat talousarvioon kohdistuvan rahoitusriskin. Näihin rahoitusvälineisiin sisältyvät paitsi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamisalaan sisältyvät rahoitusvälineet myös talousarviotakuiden ja rahoitusavun kaltaiset välineet, joita koskevat säännöt ovat aikaisemmin sisältyneet kokonaisuudessaan kyseisistä välineistä annettuihin perussäädöksiin. On tärkeää luoda yhteiset puitteet sen varmistamiseksi, että edellä tarkoitettuihin välineisiin sovelletaan yhdenmukaisia periaatteita, ja koota niitä koskevat säännökset tämän asetuksen uuteen osastoon, jossa on rahoitusvälineisiin sovellettavien nykyisten sääntöjen lisäksi jaksot talousarviotakuita ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille myönnettävää rahoitusapua varten.

(141)

Rahoitusvälineet ja talousarviotakuut voivat olla tärkeitä pyrittäessä moninkertaistamaan unionin varojen vaikutusta yhdistämällä nämä varat muihin varoihin ja hyödyntämällä vipuvaikutusta. Rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun ne eivät aiheuta sisämarkkinoiden kilpailun vääristymistä tai ole valtiontukisääntöjen vastaisia.

(142)

Euroopan parlamentin ja neuvoston tiettyä ohjelmaa varten hyväksymien vuotuisten määrärahojen puitteissa rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita olisi käytettävä sellaisen ennakkoarvioinnin perusteella, joka osoittaa, että unionin toimintapoliittiset tavoitteet saavutetaan niiden avulla tehokkaasti.

(143)

Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusavun käyttö olisi hyväksyttävä perussäädöksellä. Kun rahoitusvälineitä perustetaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ilman perussäädöksiä, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne talousarviossa.

(144)

Olisi määriteltävä X osaston soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvat rahoitusvälineet, kuten lainat, vakuudet, pääomasijoitukset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset sekä riskinjakovälineet. Riskinjakovälineen määritelmän olisi katettava myös hankejoukkolainojen luottoriskiä vähentävät järjestelyt, jotka kattavat hankkeen velanhoitoriskin ja joilla vähennetään joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä lainan tai vakuuden muodossa olevan luottoriskiä vähentävän järjestelyn avulla.

(145)

Kaikki rahoitusvälineestä tai talousarviotakuusta palautettavat varat olisi käytettävä sen rahoitusvälineen tai vakuuden tarpeisiin, josta niiden palautus on peräisin, kyseisen välineen tehokkuuden parantamiseksi, jollei perussäädöksessä muuta säädetä, ja ne olisi otettava huomioon, kun kyseiselle välineelle tai vakuudelle ehdotetaan uusia määräahoja.

(146)

Olisi otettava huomioon etujen yhteensovittaminen unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyrittäessä sekä erityisesti se, että EIP:llä ja EIR:llä on rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanoa varten tarvittava erityisasiantuntemus.

(147)

EIP:llä ja EIR:llä olisi ryhmänä toimiessaan oltava mahdollisuus siirtää osa toteutusvaltuuksista keskenään silloin, kun tällaisesta siirrosta saattaisi olla hyötyä tietyn toimen toteuttamisessa, komission kanssa tehdyssä sopimuksessa tarkemmin määritellyin edellytyksin.

(148)

Olisi selkeytettävä, että silloin kun rahoitusvälineitä tai talousarviotakuita yhdistetään talousarviosta myönnettävän lisätuen muotoihin, koko toimenpiteeseen olisi sovellettava rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevia sääntöjä. Näitä sääntöjä olisi tapauksen mukaan täydennettävä alakohtaisissa säännöissä määritellyillä erityisvaatimuksilla.

(149)

Unionin talousarviosta rahoitettujen rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanossa olisi noudatettava veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa unionin politiikkaa ja siihen tehtyjä päivityksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu asiaa koskevissa unionin säädöksissä ja neuvoston päätelmissä, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi (15) ja niiden liitteessä sekä 5 päivänä joulukuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta (16) ja niiden liitteessä.

(150)

Talousarviotakuut ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitettu rahoitusapu ovat yleensä talousarvion ulkopuolisia toimia, joilla on merkittävä vaikutus unionin taseeseen. Sisällyttämällä nämä toimet tähän asetukseen parannetaan unionin taloudellisten etujen suojaa ja selkiytetään niiden hyväksymisessä, hallinnoinnissa ja kirjanpidossa sovellettavaa kehystä, vaikka kyseiset toimet säilyvät yleensä talousarvion ulkopuolella.

(151)

Unioni on viime aikoina käynnistänyt merkittäviä talousarviotakuisiin perustuvia aloitteita, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan strategisten investointien rahasto, jäljempänä ’ESIR-rahasto’, ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto, jäljempänä ’EKKR’. Tällaisille välineille on ominaista, että niiden myötä unionille syntyy ehdollinen velka, ja ne edellyttävät tämän vuoksi varojen käyttöön asettamista likviditeettipuskurin luomiseksi, jotta talousarviosta voitaisiin kattaa asianmukaisesti maksuvelvoitteet, joita ehdollisista veloista saattaisi aiheutua. Jotta voitaisiin varmistaa, että unioni säilyttää luottoluokituksensa ja näin samalla kykynsä tarjota tehokkaasti rahoitusta, on olennaisen tärkeää, että ehdollisten velkojen hyväksymisessä, niihin liittyvän puskurin muodostamisessa ja niiden seurannassa noudatetaan tehokkaita sääntöjä, joita olisi sovellettava kaikkiin talousarviotakuisiin.

(152)

Talousarviotakuista aiheutuvat ehdolliset velat voivat koskea hyvin monia erilaisia rahoitus- ja sijoitustoimia. Mahdollisen talousarviotakuuseen vetoamisen ajankohtaa ei voida vuositasolla määrittää täydellä varmuudella samaan tapaan kuin lainojen takaisinmaksua, joka noudattaa määrättyä aikataulua. Sen vuoksi on välttämätöntä luoda ehdollisten velkojen hyväksymistä ja seurantaa varten kehys, jolla varmistetaan, että neuvoston päätöksessä 2014/335/EU, Euratom (17) asetettuja vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismääriä noudatetaan aina kaikilta osin.

(153)

Kyseisessä kehyksessä olisi säädettävä myös hallinnoinnista ja valvonnasta, johon kuuluu muun muassa tietojen säännöllinen antaminen unionin rahoitustilanteesta. Rahoitusvelkojen rahoitusaste olisi määritettävä kulloisestakin välineestä aiheutuvien rahoitusriskien asianmukaisen arvioinnin perusteella. Ehdollisten velkojen kestävyyttä olisi arvioitava vuosittain talousarviomenettelyn yhteydessä. Olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, jotta voitaisiin välttää tilanteet, joissa varat eivät riitä rahoitusvelkojen kattamiseen.

(154)

Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusavun lisääntynyt käyttö edellyttää, että käyttöön otetaan ja puskuriksi varataan merkittävä määrä maksusitoumusmäärärahoja. Vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi siten, että talousarviota suojataan samalla riittävästi rahoitusveloilta, on tärkeää, että puskuriksi tarvittavat määrät optimoidaan ja tehokkuusedut varmistetaan osoittamalla kyseiset määrät yhteiseen vararahastoon. Näitä yhteiseen vararahastoon osoitettuja varoja voidaan käyttää joustavammin, minkä ansiosta voidaan soveltaa tosiasiallista kokonaisrahoitusastetta, jonka avulla tarvittava suoja voidaan varmistaa optimaalisella varojen määrällä.

(155)

Yhteisen vararahaston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi vuoden 2020 jälkeisellä ohjelmakaudella komission olisi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019 toimitettava riippumaton ulkoinen arviointi eduista ja haitoista, joita koituu yhteisen vararahaston varojen hoidon uskomisesta komissiolle, EIP:lle tai näiden kahden yhdistelmälle, ottaen huomioon varainhoitopalvelujen vertailussa käytettävät asiaankuuluvat tekniset ja institutionaaliset kriteerit, mukaan lukien tekniset infrastruktuurit, annettavien palvelujen kustannusten vertailu, institutionaalinen rakenne, raportointi, tuloksellisuus, vastuuvelvollisuus ja asiantuntemus kummankin toimielimen osalta sekä muut varainhoitoa koskevat toimeksiannot talousarvion osalta. Arviointiin olisi liitettävä tarvittaessa säädösehdotus.

(156)

Yhteistä vararahastoa ja sen rahoittamista koskevilla säännöillä olisi varmistettava vankka sisäisen valvonnan kehys. Komission olisi annettava komission tilinpitäjää kuultuaan suuntaviivat yhteisen vararahaston varojen hoidosta. Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden tai rahoitusavun tulojen ja menojen hyväksyjien olisi aktiivisesti seurattava vastuullaan olevia rahoitusvelkoja, ja yhteisen vararahaston varoista vastaavan varainhoitajan olisi hoidettava vararahaston käteisvaroja ja omaisuuseriä komission tilinpitäjän vahvistamia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

(157)

Talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun olisi sovellettava rahoitusvälineitä varten jo käyttöön otettuja periaatteita. Etenkin talousarviotakuiden olisi oltava peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand). Niitä olisi hallinnoitava välillisesti tai ainoastaan poikkeustapauksissa suoraan. Ne saisivat kattaa ainoastaan rahoitus- ja sijoitustoimia ja niiden vastapuolten olisi osallistuttava omilla varoillaan takuun kattamien toimien rahoitukseen.

(158)

Jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitettu rahoitusapu olisi myönnettävä lainan, luottojärjestelyn tai minkä tahansa muun sellaisen välineen muodossa, jolla katsotaan voitavan varmistaa tuen vaikuttavuus. Komissiolle olisi annettava asianomaisessa perussäädöksessä valtuudet lainata tarvittavat varat pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta. Näin varmistetaan, ettei unioni ole osallisena sellaisessa maturiteettien muuttamisessa, josta sille aiheutuisi korkoriski tai jokin muu kaupallinen riski.

(159)

Rahoitusvälineisiin liittyviä säännöksiä olisi sovellettava mahdollisimman pian, jotta tavoitteena oleva yksinkertaistaminen ja tehokkuus voitaisiin saavuttaa. Talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun sekä yhteiseen vararahastoon liittyviä säännöksiä olisi sovellettava vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon alkamisesta lähtien. Tämä aikataulu antaa mahdollisuuden ehdollisten velkojen hallinnointiin tarkoitettujen uusien välineiden perusteelliseen valmisteluun. Sen ansiosta voidaan lisäksi varmistaa, että vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus ja kyseiseen kehykseen liittyvät yksittäiset ohjelmat ovat yhdenmukaiset X osastossa vahvistettujen periaatteiden kanssa.

(160)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 (18) vahvistetaan säännöt muun muassa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksesta; nämä säännöt koskevat etenkin rahoitusedellytyksiä, rahoituksen myöntämistä ja jakamista, lahjoituksia ja rahoitusosuuksia, vaalikampanjoiden rahoittamista Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, korvattavia kustannuksia, tietyn rahoituksen käyttökieltoa, kirjanpito-, raportointi- ja tilintarkastusvelvoitteita, toteuttamista ja valvontaa, seuraamuksia, Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä vastaavan viranomaisen, Euroopan parlamentin tulojen ja menojen hyväksyjän ja jäsenvaltioiden yhteistyötä sekä avoimuutta.

(161)

Tähän asetukseen olisi otettava säännöt, jotka koskevat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti talousarviosta Euroopan tason poliittisille puolueille osoitettavia rahoitusosuuksia.

(162)

Euroopan tason poliittisille puolueille myönnettävä rahoitustuki olisi annettava erityisenä rahoitusosuutena, joka vastaa näiden puolueiden erityistarpeita.

(163)

Vaikka rahoitustuki myönnetään edellyttämättä vuotuista työohjelmaa, Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi osoitettava jälkikäteen, että unionin rahoitus on käytetty moitteettomasti. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi etenkin tarkistettava, onko rahoitus käytetty rahoituksen suorittamispyynnön mukaisten korvattavien kustannusten kattamiseen tässä asetuksessa säädetyissä määräajoissa. Euroopan tason poliittisille puolueille myönnetyt rahoitusosuudet olisi käytettävä niiden myöntämisvuotta seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi perittävä takaisin kaikki mahdollisesti käyttämättä jäänyt rahoitus.

(164)

Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintamenojen kattamiseen myönnettyä unionin rahoitusta ei saisi käyttää muihin kuin asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 säädettyihin tarkoituksiin, etenkään kolmansien osapuolten, kuten kansallisten poliittisten puolueiden, suoraan tai välilliseen rahoittamiseen. Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi käytettävä rahoitusosuudet kattamaan prosentteina määritetty osuus senhetkisistä ja tulevista menoista. Niillä ei saisi kattaa menoja tai velkoja, jotka ovat syntyneet ennen rahoitusosuuksia koskevien hakemusten jättämistä.

(165)

Rahoitusosuuksien myöntämismenettelyä olisi lisäksi yksinkertaistettava ja mukautettava Euroopan tason poliittisten puolueiden erityispiirteisiin etenkin poistamalla valintaperusteet, ottamalla käyttöön yleissääntö, jonka mukaan maksetaan yksi täysimääräinen ennakkomaksu, sekä tarjoamalla mahdollisuus käyttää kertakorvauksia, kiinteämääräistä rahoitusta ja yksikkökustannuksia.

(166)

Talousarviosta myönnetty rahoitusosuus olisi keskeytettävä, sitä olisi vähennettävä tai se olisi lopetettava, jos Euroopan tason poliittinen puolue ei noudata asetusta (EU, Euratom) N:o 1141/2014.

(167)

Sekä tähän asetukseen että asetukseen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 perustuvia seuraamuksia olisi määrättävä johdonmukaisesti, ja niiden määräämisessä olisi noudatettava ne bis in idem -periaatetta. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä hallinnollisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia ei määrätä silloin, kun seuraamuksia on jo määrätty asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 nojalla.

(168)

Tässä asetuksessa olisi säädettävä yleisestä kehyksestä, jonka mukaisesti talousarviotukea voidaan käyttää välineenä ulkoisten toimien alalla ja johon kuuluvat myös kolmannelle maalle asetettava velvollisuus toimittaa komissiolle riittävästi ajantasaista tietoa sen arvioimiseksi, täyttyvätkö sovitut edellytykset, ja säännökset, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen.

(169)

Jotta voitaisiin vahvistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston roolia, olisi selkiytettävä unionin erityisrahaston perustamismenettelyä. On myös tarpeen vahvistaa unionin erityisrahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin sovellettavat periaatteet, erityisesti sen merkitys, että turvataan muilta rahoittajilta saadut rahoitusosuudet, joista saatava lisäarvo oikeuttaa niiden perustamisen. Lisäksi taloushallinnon toimijoiden ja erityisrahastojen hallitusten vastuiden selkiyttämiseksi on tarpeen antaa säännöt, joilla varmistetaan, että rahoittajat ovat tasapuolisesti edustettuina erityisrahaston hallituksessa ja että varojen käyttöä koskevan lopullisen päätöksen tekeminen edellyttää komission hyväksyntää. Lisäksi on tärkeää vahvistaa tarkemmin unionin erityisrahastoilta edellytettävä raportointi.

(170)

Nykyisten sääntöjen sujuvoittamiseksi ja turhan toiston välttämiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 toisen osan erityissäännökset, joita sovelletaan maataloustukirahastoon, tutkimukseen, ulkoisiin toimiin sekä tiettyihin EU:n rahastoihin, olisi otettava tämän asetuksen asianomaisiin osiin edellyttäen, että säännöksiä sovelletaan edelleen ja että niillä on edelleen merkitystä.

(171)

Tilinpäätöstä ja kirjanpitoa koskevia säännöksiä olisi yksinkertaistettava ja selkiytettävä. Kaikki tilinpäätöstä ja taloudellista raportointia koskevat säännökset on sen vuoksi asianmukaista koota yhteen.

(172)

Tapaa, jota noudattaen unionin toimielimet raportoivat nykyisin kiinteistöhankkeistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, olisi parannettava. Unionin toimielinten olisi voitava rahoittaa uusia kiinteistöhankkeita tuloilla, jotka on saatu jo myydyistä kiinteistöistä. Tämän vuoksi rakennushankkeita koskeviin säännöksiin olisi lisättävä viittaus sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeviin säännöksiin. Näin voitaisiin ottaa huomioon unionin toimielinten kiinteistöpolitiikan muuttuvat tarpeet ja samalla säästää kustannuksissa ja lisätä joustavuutta.

(173)

Tiettyihin unionin elimiin sovellettavien sääntöjen ja yksityiskohtaisten hankintasääntöjen sekä tosiasiallista rahoitusastetta koskevan vähimmäissuhteen mukauttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuja elimiä varten annettua varainhoidon puiteasetusta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetusta, tämän asetuksen liitteen I muuttamista, tosiasiallisen rahoitusasteen laskemista koskevia yksityiskohtaisia edellytyksiä ja menetelmiä sekä tosiasialliselle rahoitusasteelle määritellyn vähimmäissuhteen muuttamista, jota ei saa vahvistaa alemmalle tasolle kuin 85 prosenttia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(174)

Jotta varmistettaisiin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (19) perustetusta työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (EaSI-ohjelma) voidaan nopeasti osoittaa riittävästi varoja muuttuvia poliittisia painopisteitä varten, ohjelman kunkin kolmen lohkon alustavien osuuksien ja kuhunkin lohkoon sisältyvien aihekohtaisten painopisteiden vähimmäisprosenttiosuuksien olisi oltava nykyistä joustavampia, ja samalla olisi pidettävä yllä kunnianhimoista EURES-raja-aluekumppanuuksien hyödyntämistasoa. Näin voitaisiin parantaa EaSI-ohjelman hallinnointia ja keskittää talousarviovarat toimiin, joilla saavutetaan parempia tuloksia työllisyyden alalla ja sosiaalialalla.

(175)

Jotta voitaisiin helpottaa kulttuurimatkailuun ja kestävään matkailuun liittyviä infrastruktuuri-investointeja, olisi tarvittaessa selkeytettävä eräitä tällaisia investointeja edistävien tukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 (20) mukaisia soveltamisalaa koskevia rajoituksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ympäristöalaa koskevien säädösten, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/42/EY (21) ja 2011/92/EU (22) soveltamista. Näin ollen on tarpeen ottaa käyttöön selkeät rajoitukset, jotka koskevat kyseisiin investointeihin osoitettavan EAKR:n rahoitusosuuden määrää 2 päivästä elokuuta 2018 alkaen.

(176)

Jotta voitaisiin vastata lisääntyneiden muutto- ja pakolaisvirtojen asettamiin haasteisiin, olisi määriteltävä tavoitteet, joihin EAKR:stä voidaan osoittaa rahoitusta maahantulijoiden ja pakolaisten tukemiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat tehdä investointeja, jotka kohdistuvat laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, turvapaikanhakijat ja kansainvälistä suojelua saavat henkilöt mukaan lukien.

(177)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (23) mukaisten toimien toteuttamisen helpottamiseksi olisi laajennettava mahdollisten tuensaajien joukkoa. Sen vuoksi hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus pitää luonnollisia henkilöitä tuensaajina ja olisi vahvistettava joustava tuensaajan määritelmä valtiontukijärjestelmien yhteydessä.

(178)

Makroaluestrategioista sovitaan käytännössä neuvoston päätelmien hyväksymisen yhteydessä. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 voimaantulosta alkaen Eurooppa-neuvosto voi tarvittaessa vahvistaa tällaiset päätelmät ottaen huomioon sille SEU 15 artiklassa vahvistetun toimivallan. Kyseisessä asetuksessa vahvistettua ”makroalueellisen strategian” määritelmää olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(179)

Jotta voitaisiin varmistaa EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, EKTR:n ja EMKR:n, jäljempänä ’Euroopan rakenne- ja investointirahastot’ tai ’ERI-rahastot’, yhteistyössä hallinnoitavien varojen moitteeton hoito ja selkiyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksia, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4 artiklassa vahvistetuissa yleisissä periaatteissa olisi viitattava tässä asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin, jotka koskevat talousarvion toteuttamiseen liittyvää sisäistä valvontaa ja eturistiriitojen välttämistä.

(180)

Jotta kaikkien unionin rahastojen välistä synergiaa voitaisiin lisätä mahdollisimman paljon muuttoliikkeeseen ja turvapaikka-asioihin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaasti, olisi varmistettava, että silloin, kun rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan temaattisten tavoitteiden pohjalta prioriteetteja, tällaiset prioriteetit kattavat myös kunkin ERI-rahaston varojen tarkoituksenmukaisen käytön kyseisillä osa-alueilla. Tarvittaessa olisi varmistettava koordinointi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kanssa.

(181)

Johdonmukaisten ohjelmasuunnittelujärjestelyjen varmistamiseksi kumppanuussopimukset ja komission edellisenä kalenterivuonna hyväksymät ohjelmien muutokset olisi sovitettava yhteen vuosittain.

(182)

Jotta voitaisiin helpottaa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden valmistelua ja toteuttamista, päärahastosta olisi voitava kattaa valmistelu- ja toimintakustannuksia sekä toiminnan edistämiskustannuksia.

(183)

Jotta voitaisiin helpottaa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisinvestointien ja yhdennettyjen alueellisten investointien toteuttamista, olisi selkiytettävä paikallisten toimintaryhmien, kun kyse on yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämisstrategioista, ja paikallisviranomaisten, alueellisten kehittämiselinten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, kun kyse on yhdennetyistä alueellisista investoinneista, tehtäviä ja vastuita suhteessa muihin ohjelmista vastaaviin elimiin. Välittäväksi elimeksi nimeämistä rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti olisi edellytettävä ainoastaan silloin, kun kyseiset elimet hoitavat lisätehtäviä, jotka kuuluvat maksajaviraston hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen tehtäviin.

(184)

Hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus ottaa rahoitusvälineet käyttöön tekemällä sopimus suoraan EIP:n tai kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

(185)

Monet jäsenvaltiot ovat perustaneet julkisomisteisia pankkeja tai laitoksia, joille on annettu julkisen politiikan alaan kuuluva tehtävä edistää talouden kehittämistoimia. Tällaisilla julkisomisteisilla pankeilla tai laitoksilla on erityispiirteitä, joiden vuoksi ne poikkeavat yksityisistä liikepankeista omistussuhteiltaan, niille annetulta kehittämistehtävältään ja siltä osin, että niiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole voiton maksimointi. Tällaisten pankkien tai laitosten ensisijaisena tehtävänä on lieventää markkinoiden toimintapuutteiden vaikutusta silloin kun liikepankkien rahoituspalvelutarjonta ei vastaa kysyntää tietyillä alueilla, tietyillä politiikan osa-alueilla tai tietyillä toimialoilla. Tällaisilla julkisomisteisilla pankeilla tai laitoksilla on hyvät edellytykset edistää ERI-rahastojen tarjoaman rahoituksen saatavuutta ilman kilpailuun kohdistuvia vaikutuksia. Ne voivat tehtäviensä ja ominaispiirteidensä ansiosta auttaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusvälineiden käyttöä, jotta voitaisiin varmistaa, että ERI-rahastojen vaikutus reaalitalouteen on mahdollisimman suuri. Tämä vastaisi myös komission politiikkaa, jonka tarkoituksena on tukea tällaisten julkisomisteisten pankkien tai laitosten toimimista rahastojen hoitajina sekä ERI-rahastojen täytäntöönpanossa että Euroopan investointiohjelman mukaisen, ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston varoja yhdistävän rahoituksen täytäntöönpanossa. Rahoitusvälineiden käyttöönotosta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti jo tehtyjä sopimuksia rajoittamatta on perusteltua selventää, että hallintoviranomaisten on mahdollista tehdä sopimuksia suoraan tällaisten julkisomisteisten pankkien ja laitosten kanssa. Jotta voitaisiin kuitenkin varmistaa, että mahdollisuus sopimuksen suoraan tekemiseen on sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen, olisi säädettävä, että julkisomisteisilta pankeilta tai laitoksilta vaaditaan tiukkojen ehtojen täyttämistä.

Tällaisiin ehtoihin olisi kuuluttava se, ettei suoria yksityisiä pääomaosuuksia saa olla, lukuun ottamatta direktiivin 2014/24/EU vaatimusten mukaisia yksityisen pääomaosuuden muotoja, joihin ei liity määräysvaltaa eikä valtaa estää päätöksen syntyminen. Lisäksi julkisomisteisen pankin tai laitoksen olisi tiukasti asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamisalaan rajoittuen myös voitava ottaa käyttöön rahoitusvälineitä, jos yksityinen pääomaosuus ei anna vaikutusvaltaa päätöksiin, jotka koskevat ERI-rahastoista tuetun rahoitusvälineen päivittäistä hallinnointia.

(186)

Jotta voitaisiin säilyttää mahdollisuus osoittaa EAKR:sta ja maaseuturahastosta rahoitusta rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuville yhteisille rahoitusvälineille pk-yritysten hyväksi, on tarpeen säätää, että jäsenvaltioiden on mahdollista käyttää EAKR:ää ja EKTR:ää myöntääkseen osarahoitusta tällaisiin välineisiin koko ohjelmakauden ajan, ja saattaa ajan tasalle tähän mahdollisuuteen liittyvät säännökset, kuten ennakkoarviointeja koskevat säännökset, tai ottaa EAKR:n osalta käyttöön mahdollisuus ohjelmasuunnitteluun toimintalinjatasolla.

(187)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 (24) antamisella oli tarkoitus tarjota jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää ERI-rahastojen varoja ESIR-rahastosta tuettujen tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen. Asetukseen (EU) N:o 1303/2013 olisi lisättävä erityissäännös sellaisista ehdoista, jotka mahdollistavat paremman vuorovaikutuksen ja täydentävyyden ja helpottavat näin ERI-rahastojen varojen yhdistämistä sellaisiin EIP:n rahoitustuotteisiin, jotka kuuluvat EU:n myöntämän ESIR-takuun piiriin.

(188)

Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten olisi noudatettava veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa unionin politiikkaa ja siihen tehtyjä päivityksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu asiaa koskevissa unionin säädöksissä ja neuvoston päätelmissä, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä ja niiden liitteessä sekä 5 päivänä joulukuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä ja niiden liitteessä.

(189)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa valvonta- ja tarkastusvaatimuksia ja lisätä vastuuvelvollisuutta EIP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten käyttöön ottamien rahoitusvälineiden yhteydessä, on tarpeen muuttaa rahoitusvälineiden hallinnointia ja valvontaa koskevia säännöksiä varmuuden hankkimisessa noudatettavan menettelyn helpottamiseksi. Tätä muutosta ei olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 39 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, jotka perustettiin ennen 2 päivää 2018 allekirjoitetulla rahoitussopimuksella. Tällaisiin rahoitusvälineisiin olisi edelleen sovellettava kyseisen asetuksen 40 artiklaa sellaisena kuin se on rahoitussopimuksen allekirjoitushetkellä.

(190)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta kyseisen asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen valvontakertomusten ja vuotuisten tarkastuskertomusten mallin osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (25) mukaisesti.

(191)

Jotta voitaisiin varmistaa, että rahoitusoikaisuja käsitellään samalla tavalla kuin ohjelmakaudella 2007–2013, on tarpeen selventää, että rahoitusosuus, joka on peruutettu yksittäisen sääntöjenvastaisuuden seurauksena, olisi rahoitusvälineiden tapauksessa voitava käyttää uudelleen samaan toimeen liittyvään sääntöjenmukaiseen menoon, jolloin rahoitusoikaisun seurauksena ei ole rahoitusvälinettä koskevan toimen varojen nettomenetys.

(192)

Jotta sellaisten rahoitussopimusten, joilla sallitaan sulkutilien käyttö loppukäyttäjiin tehtäviin investointeihin tarkoitettujen maksujen suorittamiseen oman pääoman ehtoisten välineiden tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen, allekirjoittamista varten olisi käytettävissä enemmän aikaa, määräaikaa kyseisten rahoitussopimusten allekirjoittamiselle olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2018 asti.

(193)

Jotta markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivia sijoittajia voitaisiin kannustaa sijoittamaan julkisen politiikan alaan kuuluviin hankkeisiin, olisi otettava käyttöön sijoittajien eriytetyn kohtelun periaate, jonka mukaan ERI-rahastot voivat tietyissä olosuhteissa olla heikommassa etuoikeusasemassa markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivaan sijoittajaan ja EU:n myöntämän ESIR-takuun piiriin kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin nähden. Tässä yhteydessä olisi myös vahvistettava edellytykset edellä tarkoitetun eriytetyn kohtelun periaatteen soveltamiselle ERI-rahastojen täytäntöönpanon yhteydessä.

(194)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon pitkään alhaisena säilynyt korkotaso ja jotta rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaaville elimille ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklan mukaisesti ERI-rahastojen investoinneista kertynyt negatiivinen korko olisi voitava rahoittaa rahoitusvälineeseen palautuneista varoista edellyttäen, että varainhallinta on ollut huolellista ja aktiivista.

(195)

Jotta raportointivelvoitteet voitaisiin yhdenmukaistaa sijoittajien eriytettyä kohtelua koskevien uusien säännösten kanssa ja välttää päällekkäisyys tiettyjen vaatimusten kanssa, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava.

(196)

ERI-rahastojen täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioille on tarpeen antaa mahdollisuus tehdä suoraan sopimuksia silloin kun on kyse EIP:n, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja julkisomisteisten pankkien tai rahoituslaitosten toteuttamista teknisen avun toimista.

(197)

Jotta voidaan edelleen yhdenmukaistaa edellytyksiä, jotka koskevat päätökseen saattamisensa jälkeen nettotuloja tuottavia toimia, tämän asetuksen asianomaisia säännöksiä olisi sovellettava jo valittuihin mutta edelleen käynnissä oleviin toimiin sekä toimiin, jotka on vielä valittava kyseisellä ohjelmakaudella.

(198)

Jotta annetaan voimakas kannustin toteuttaa energiatehokkuustoimia, jonkin toimen energiatehokkuuden lisäämisestä johtuvia kustannussäästöjä ei olisi kohdeltava nettotulona.

(199)

Tuloja tuottavien toimien toteuttamisen helpottamiseksi yhteisrahoitusosuutta olisi voitava vähentää milloin tahansa ohjelman toteutuksen aikana ja lisäksi olisi tarjottava mahdollisuus tulojen nettomäärää koskevien kiinteiden prosenttiosuuksien vahvistamiseen kansallisella tasolla.

(200)

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (26) hyväksyminen viivästyi ja koska kyseisessä asetuksessa säädetään tuki-intensiteeteistä, on tarpeen säätää eräistä poikkeuksista asetukseen (EU) N:o 1303/2013, jotka koskevat EMKR:n tuloa tuottavia toimia. Koska kyseiset poikkeukset tarjoavat edullisemmat ehdot tietyille tuloa tuottaville toimille, joita koskevat tukimäärät tai tukiosuudet määritellään asetuksessa (EU) N:o 508/2014, on tarpeen säätää näihin poikkeuksiin sovellettavasta erillisestä soveltamispäivästä, jotta voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti tuettavia toimia kohdellaan tasapuolisesti.

(201)

Tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi olisi korotettava kynnysarvoa, jonka perusteella tiettyihin toimiin ei tavanomaisesta poiketen sovelleta velvoitetta laskea ja ottaa huomioon toteutuksen aikana saadut tulot.

(202)

Jotta voitaisiin helpottaa ERI-rahastojen ja muiden unionin välineiden välistä synergiaa, olisi säädettävä, että aiheutuneita menoja on mahdollista korvata yksittäisistä ERI-rahastoista ja unionin välineistä etukäteen sovitussa suhteessa.

(203)

Kertakorvausten käytön edistämiseksi ja kun otetaan huomioon, että kertakorvausten on perustuttava asianmukaiseen, tasapuoliseen ja todennettavissa olevaan laskentamenetelmään, jolla varmistetaan moitteeton varainhoito, kertakorvausten käytölle asetettu yläraja olisi poistettava.

(204)

Jotta voitaisiin vähentää tuensaajille hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, olisi otettava käyttöön uusi yksinkertaistettu kustannusvaihtoehto sellaista rahoitusta varten, joka ei perustu toimien kustannuksiin vaan muihin ehtoihin.

(205)

Jäsenvaltioiden olisi enenevässä määrin hyödynnettävä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotta yksinkertaistettaisiin varojen käyttöä koskevia sääntöjä ja vähennettäisiin rahoitukseen liittyvää hallinnollista rasitusta.

(206)

Kun otetaan huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 71 artiklan mukaan velvollisuutta varmistaa investoinnin pysyvyys sovelletaan tuensaajalle suoritetusta loppumaksusta lähtien ja että silloin kun investoinnissa on kyse uusien koneiden tai laitteiden ostoleasingista, loppumaksu suoritetaan sopimuskauden päättyessä, kyseistä velvollisuutta ei olisi sovellettava tämäntyyppiseen investointiin.

(207)

Jotta voitaisiin varmistaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laaja-alainen soveltaminen, vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteiden prosenttimäärien käyttö olisi säädettävä pakolliseksi, kun on kyse toimista, jotka muodostavat osan tietyn kynnysarvon alle jäävistä, EAKR:stä tai ESR:stä rahoitettavista toimista, ja soveltaen asiaa koskevia siirtymäsäännöksiä. Hallintoviranomaiselle tai seurantakomitealle, kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista, olisi annettava mahdollisuus pidentää siirtymäkauden kestoa aiheelliseksi katsomallaan jatkoajalla, jos se katsoo, että tällainen velvoite aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista rasitusta. Tällaista velvoitetta ei olisi sovellettava toimiin, jotka saavat muuta kuin vähämerkityksistä tukea valtiontukijärjestelmästä. Tällaisten toimien osalta kaikenlaisten avustusten ja takaisin maksettavien tukien olisi oltava edelleen vaihtoehto. Samalla olisi kaikkien ERI-rahastojen osalta otettava käyttöön talousarvioesitykset lisämenetelmänä, jota voidaan käyttää yksinkertaistettujen kustannusten määrittämisessä.

(208)

Jotta voitaisiin helpottaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen varhaisempaa ja kohdennetumpaa soveltamista, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan täydentävät erityissäännöt, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä sekä niihin liittyviä valintaperusteita ja tuotteita, joita rahoitusvälineillä on mahdollista tuottaa, joissa täydennetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säännöksiä, jotka koskevat vakioyksikkökustannuksia tai kiinteämääräistä rahoitusta ja asianmukaista, tasapuolista ja todennettavissa olevaa laskentamenetelmää, jota saatettaisiin käyttää niiden vahvistamisessa, sekä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sellaiselle rahoitukselle, joka perustuu kustannusten ja niiden soveltamisen sijasta ohjelmien toteuttamisen edistymiselle asetettujen ehtojen täyttämiseen tai ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(209)

Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi olisi lisättävä sellaisten kiinteiden prosenttimäärien käyttöä, jotka eivät edellytä jäsenvaltioilta menetelmien laatimista. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön kaksi uutta kiinteää prosenttimäärää, joista toista käytetään välittömien henkilöstökustannusten laskennassa ja toista jäljelle jäävien tukikelpoisten kustannusten laskennassa henkilöstökustannusten perusteella. Lisäksi olisi selkiytettävä henkilöstökustannusten laskentamenetelmiä.

(210)

Toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi helpotettava jäsenvaltion koko alueen kattavien toimien ja useita ohjelma-aloja kattavien toimien toteuttamista sekä lisättävä mahdollisuuksia kattaa tiettyjen investointien yhteydessä unionin ulkopuolella syntyneitä menoja.

(211)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa käyttämään riippumattomia asiantuntijoita suurhankkeiden arvioinnissa, suurhankkeeseen liittyvä menoilmoitus olisi voitava toimittaa komissiolle ennen riippumattoman asiantuntijan myönteistä arviota heti, kun komissiolle on ilmoitettu, että riippumattomalle asiantuntijalle on toimitettu tarvittavat tiedot.

(212)

Tuensaajien hallinnollista rasitusta vähentävien yhteisten toimintasuunnitelmien käytön edistämiseksi on tarpeen vähentää yhteisen toimintasuunnitelman laatimiselle säännöksissä asetettuja vaatimuksia samalla, kun kiinnitetään riittävästi huomiota horisontaalisiin periaatteisiin, sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys mukaan lukien, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi ERI-rahastojen tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

(213)

Jotta tuensaajille ei aiheutuisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta, tiedottamista, viestintää ja näkyvyyttä koskevien sääntöjen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tämän vuoksi on tärkeää selkiyttää kyseisten sääntöjen soveltamisalaa.

(214)

Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että teknistä apua käytetään tehokkaasti EAKR:n, ESF:n ja koheesiorahaston sekä alueluokkien tapauksessa, jäsenvaltioiden tekniseen apuun sovellettavien enimmäismäärien laskennan ja seurannan joustavuutta olisi lisättävä.

(215)

Täytäntöönpanorakenteiden yksinkertaistamiseksi olisi selvennettävä, että hallintoviranomainen, todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen voivat olla osa samaa julkisoikeudellista yhteisöä myös silloin, kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista.

(216)

Olisi määriteltävä tarkemmin menojen todentamiseen liittyvät hallintoviranomaisten tehtävät silloin, kun käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

(217)

Jotta tuensaajat voisivat hyötyä kaikista sähköisten hallinnointiratkaisujen tarjoamista yksinkertaistamismahdollisuuksista silloin, kun on kyse ERI-rahastojen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen täytäntöönpanosta, ja jotta voitaisiin etenkin helpottaa täysin sähköistä asiakirjahallintaa, olisi selvennettävä, että tiettyjen edellytysten täyttyessä ei tarvita paperiasiakirjoihin perustuvaa jäljitysketjua.

(218)

Jotta etenkin pienten tuensaajien osalta voitaisiin lisätä tarkastusten oikeasuhteisuutta ja helpottaa päällekkäisistä tarkastuksista johtuvaa hallinnollista rasitusta moitteettoman varainhoidon periaatetta vaarantamatta, olisi EAKR:ään, ESF:ään, koheesiorahastoon ja EMKR:ään sovellettava ensisijaisesti yhden tarkastuksen periaatetta ja kaksinkertaistettava kynnysarvot, joiden alittuessa toimi tarkastetaan vain kerran.

(219)

On tärkeää parantaa ERI-rahastojen näkyvyyttä ja lisätä yleisön tietoisuutta niiden avulla saavutetuista tuloksista ja onnistumisista. Yleisölle suunnatut tiedotus- ja viestintätoimet ja näkyvyyden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat edelleen olennaisen tärkeitä ERI-rahastojen saavutusten tunnetuksi tekemisessä ja sen osoittamisessa, miten unionin rahoitusvarat sijoitetaan.

(220)

Jotta voitaisiin parantaa tiettyjen kohderyhmien mahdollisuuksia saada rahoitusta ESR:stä, tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 (27) liitteessä I tarkoitettuja indikaattoreita koskevien tietojen keruuta ei olisi vaadittava.

(221)

Jotta varmistettaisiin, että tämän asetuksen mukaisesti tukea saaneita toimia kohdellaan tasavertaisesti, on tarpeen säätää tiettyjen asetukseen (EU) N:o 1303/2013 tehtyjen muutosten soveltamisen aloittamispäivästä.

(222)

Sen varmistamiseksi, että asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 (28) koko ohjelmakauteen sovelletaan yhdenmukaista säännöstöä, joitakin kyseisiin asetuksiin tehtäviä muutoksia on tarpeen soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2014. Säätämällä kyseisten muutosten taannehtivasta soveltamisesta otetaan huomioon oikeutetut odotukset.

(223)

Jotta voitaisiin nopeuttaa sellaisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa, joilla yhdistetään tukea ERI-rahastosta EU:n myöntämän ESIR-takuun piiriin kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin, ja muodostaa jatkuva oikeusperusta sellaisten rahoitussopimusten allekirjoittamiseksi, joilla sallitaan sulkutilien käyttö maksujen suorittamiseen oman pääoman ehtoisten välineiden osalta, joitakin tähän asetukseen tehtäviä muutoksia on tarpeen soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2018. Säätämällä muutosten taannehtivasta soveltamisesta varmistetaan, että hankkeiden rahoittaminen yhdistämällä ERI-rahastojen ja ESIRin rahastotukea helpottuu merkittävästi, ja vältetään tiettyjen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säännösten voimassaolon päättymispäivän ja niille tämän asetuksen nojalla myönnetyn jatkoajan voimaantulopäivän välinen oikeudellinen tyhjiö.

(224)

Alakohtaisiin sääntöihin tehtyjä yksinkertaistuksia ja muutoksia olisi sovellettava mahdollisimman pian, jotta helpotettaisiin täytäntöönpanon nopeuttamista meneillään olevalla ohjelmakaudella, ja tästä syystä niitä olisi sovellettava 2 päivästä elokuuta 2018.

(225)

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toimintaa olisi jatkettava 31 päivän joulukuuta 2017 jälkeen, jotta siitä voitaisiin myöntää tilapäisesti tukea työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka asuvat alueilla, joihin kohdistuu suhteettoman suuressa määrin työntekijöiden merkittävistä vähentämisistä aiheutuvia vaikutuksia. Jotta mahdollistettaisiin tuen jatkuminen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, tuen jatkumisen varmistavaa muutosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1309/2013 (29) olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

(226)

Olisi voitava perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (30) mukaisia rahoitusta yhdistäviä välineitä yhdelle tai useammalle Verkkojen Eurooppa -välineen alalle. Tällaisista välineistä voitaisiin rahoittaa rahoitusta yhdistäviä toimia, joissa yhdistetään esimerkiksi jäsenvaltioiden talousarviosta, Verkkojen Eurooppa -välineestä maksettavien avustusten muodossa ja ERI-rahastoista katettavaa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, ja unionin talousarviosta katettavia rahoitusvälineitä, mukaan lukien rahoitusvälineiden yhdistelmiä, joihin osallistuu Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvia oman ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, EIP-ryhmän rahoitusta, kansallisilta kehityspankeilta, muilta kehitys- tai rahoituslaitoksilta sekä sijoittajilta saatua rahoitusta. EIP-ryhmän rahoitukseen olisi kuuluttava myös EIP:n ESIR-rahoitus, ja yksityiseen rahoitustukeen olisi kuuluttava sekä suoria että välillisiä rahoitusosuuksia sekä tukea, jota saadaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta.

(227)

Rahoitusta yhdistävien välineiden suunnittelun ja käyttöönoton olisi perustuttava tämän asetuksen mukaisesti suoritettuun ennakkoarviointiin, ja niissä olisi otettava huomioon kokemukset, joita saatiin pantaessa täytäntöön Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituksen yhdistämistä koskevaa ehdotuspyyntöä (”Blending Call”), jota tarkoitetaan 20 päivänä tammikuuta 2017 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä, jolla muutetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä liikennesektorilla myönnettäviä avustuksia koskevan monivuotisen työohjelman 2014–2020 perustamisesta annettua komission täytäntöönpanopäätöstä C(2014) 1921. Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävät välineet olisi vahvistettava monivuotisissa ja/tai vuotuisissa työohjelmissa, ja ne olisi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 ja 25 artiklan mukaisesti. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle avoimesti ja säännöllisesti tietoja kaikkien Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden täytäntöönpanosta.

(228)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden tarkoituksena olisi oltava helpottaa ja sujuvoittaa kaikkien tukimuotojen yhtenäistä hakemista, mukaan lukien unionin avustukset Verkkojen Eurooppa -välineestä ja yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus. Tällaisilla rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi pyrittävä optimoimaan hakumenettelyjä hankkeiden toteuttajien kannalta tarjoamalla teknisestä ja rahoituksen näkökulmasta yhtenäinen arviointiprosessi.

(229)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi lisättävä hankkeiden esittämiseen liittyvää joustoa ja yksinkertaistettava ja sujuvoitettava hankkeiden määrittely- ja rahoitusprosessia. Niillä olisi myös lisättävä osallistuvien rahoituslaitosten omaa vastuullisuutta ja sitoutumista ja näin ollen lievennettävä hankkeisiin liittyviä riskejä.

(230)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi voitava tehostaa jäsenvaltioiden, komission, EIP:n, kansallisten kehityspankkien ja yksityisten sijoittajien välistä koordinointia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, jotta voidaan luoda ja tukea tervettä hankejatkumoa, jolla pyritään Verkkojen Eurooppa -hankkeen toimintapoliittisiin tavoitteisiin.

(231)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi pyrittävä lisäämään unionin rahoituksen kerrannaisvaikutuksia hankkimalla lisärahoitusta yksityisiltä sijoittajilta ja varmistamaan siten mahdollisimman suuri yksityisten sijoittajien osuus. Lisäksi niillä olisi varmistettava, että tukea saaneista toimista tulee taloudellisesti ja rahoituksellisesti elinkelpoisia, ja autettava varmistamaan, että investoinneilla on vipuvaikutus. Niillä olisi edistettävä Pariisin ilmastokonferenssissa (COP 21) asetettujen tavoitteiden sekä työpaikkojen luomista ja rajaylittävää yhteentoimivuutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. On tärkeää, että käytettäessä sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä että ESIR-rahastoa toimien rahoittamiseen, tilintarkastustuomioistuin tarkastaa varainhoidon moitteettomuuden SEUT 287 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1316/2013 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(232)

Liikennealalla avustusten odotetaan useimmiten olevan edelleen pääasiallinen keino tukea unionin toimintapoliittisia tavoitteita. Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden soveltamisen ei sen vuoksi pitäisi vähentää tällaisten avustusten saatavuutta.

(233)

Yksityisten investointikumppaneiden osallistumista liikennehankkeisiin voitaisiin helpottaa lieventämällä taloudellista riskiä. Suuririskisimmän osan kattavat takuut, jotka EIP tarjoaa talousarviosta tuettujen yhteisten rahoitusmekanismien, esimerkiksi rahoitusta yhdistävien välineiden, puitteissa, voivat olla tarkoituksenmukaisia tässä yhteydessä.

(234)

Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävään rahoitukseen olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklan 5 kohdan mukaisissa monivuotisissa ja vuosittaisissa työohjelmissa vahvistettuja valinta- ja ratkaisuperusteita riippumatta käytetyn rahoituksen muodosta tai yhdistelmästä.

(235)

Rahoituksen yhdistämisvälineistä saadut kokemukset olisi otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1316/2013 arvioinnissa.

(236)

Tällä asetuksella käyttöön otettavien Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden ei olisi katsottava rajoittavan vuoden 2020 jälkeen sovellettavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen tuloksia.

(237)

Ottaen huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen erittäin korkean käyttöasteen liikenteen alalla ja jotta voitaisiin tukea Euroopan laajuisen liikenneverkon kannalta eniten lisäarvoa tuottavia hankkeita, jotka koskevat ydinverkkokäytävähankkeita, rajatylittäviä hankkeita ja muita ydinverkko-osuuksia koskevia hankkeita, sekä asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I lueteltujen horisontaalisten painopisteiden mukaisesti tukikelpoisia hankkeita, on poikkeuksellisesti tarpeen sallia monivuotisen työohjelman joustovaran lisääminen siten, että asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitetuista talousarviovaroista voidaan käyttää jopa 95 prosenttia. On kuitenkin tärkeää myöntää Verkkojen Eurooppa -välineen jäljellä olevalla täytäntöönpanokaudella lisää tukea vuotuisten työohjelmien kattamiin painopisteisiin.

(238)

Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäsektorin luonne poikkeaa välineen liikenne- ja energiasektoreista (avustusten pienempi keskimääräinen koko ja erot kulujen tyypissä ja hankkeiden tyypissä), joten edunsaajille ja toimiin osallistuville jäsenvaltioille aiheutuvaa tarpeetonta rasitusta olisi vältettävä varmennusvelvoitteen vähemmän rasitusta aiheuttavilla kustannuksilla heikentämättä kuitenkaan moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamista.

(239)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 283/2014 (31) nojalla digitaalipalvelujen infrastruktuurien alan toimien tukemiseen on tällä hetkellä mahdollista käyttää ainoastaan avustuksia ja hankintoja. Jotta voitaisiin varmistaa, että digitaalipalvelujen infrastruktuurit toimivat mahdollisimman tehokkaasti, tällaisia toimia olisi voitava tukea myös muilla rahoitusvälineillä, joita käytetään tällä hetkellä Verkkojen Eurooppa -välineessä, mukaan lukien innovatiivisia rahoitusvälineitä.

(240)

Jotta hallintoviranomaisille ei aiheutuisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta, joka voisi haitata vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen tehokasta käyttöä, on aiheellista yksinkertaistaa ja helpottaa menettelyä, jota noudattaen muutetaan toimenpideohjelmien muita kuin olennaisia osia.

(241)

Jotta vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen käytöstä saataisiin entistä yksinkertaisempaa, on aiheellista antaa lisäsäännöksiä, jotka koskevat menojen tukikelpoisuutta ja etenkin vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttöä.

(242)

Kumppaniorganisaatioiden eriarvoisen kohtelun välttämiseksi sellaisten sääntöjenvastaisuuksien, joista on yksin vastuussa avun ostamisesta vastaava organisaatio, eivät saisi vaikuttaa kumppaniorganisaatioiden menojen tukikelpoisuuteen.

(243)

ERI-rahastojen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen käytön yksinkertaistamiseksi ja oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi selkiytettävä eräitä jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontatehtäviä.

(244)

Ottaen huomioon, että keskeisiä varainhoitosääntöjä on sovellettava johdonmukaisesti varainhoitovuoden aikana, on periaatteessa suositeltavaa, että tämän asetuksen (varainhoitoasetuksen) ensimmäistä osaa ryhdytään soveltamaan varainhoitovuoden alusta. Kuitenkin sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädetyt merkittävät yksinkertaistukset, jotka koskevat sekä varainhoitoasetusta että alakohtaisia sääntöjä, hyödyttävät unionin varojen saajia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on asianmukaista säätää poikkeuksellisesti tämän asetuksen soveltamisesta sen voimaantulosta alkaen. Jotta samanaikaisesti annettaisiin lisäaikaa uusiin sääntöihin sopeutumiseen, unionin toimielinten olisi jatkettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamista varainhoitovuoden 2018 loppuun saakka hallintomäärärahojensa toteuttamisen osalta.

(245)

Tiettyjä mukautuksia rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun olisi sovellettava vasta vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen, jotta sovellettavien oikeusperustojen ja ohjelmien mukauttamiseksi uusiin sääntöihin olisi riittävästi aikaa.

(246)

Tiedot kokoaikavastaavien virkojen ja toimien vuotuisesta keskiarvosta ja edellisiltä vuosilta siirrettyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen arvioidusta määrästä olisi toimitettava ensimmäisen kerran yhdessä vuonna 2021 esitettävän talousarvioesityksen kanssa, jotta komissiolla olisi riittävästi aikaa mukautua uuteen velvoitteeseen,