20.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 101/40

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Unkarista, Intiasta, Meksikosta, Puolasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa. Näistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäiset toimenpiteet’ ja asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettuihin toimenpiteisiin johtaneesta tutkimuksesta nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (3) 13 artiklan mukaisen tutkimuksen jälkeen todettiin sittemmin, että alkuperäisiä toimenpiteitä kierrettiin Ukrainasta peräisin olevan tuonnin osalta Moldovan kautta ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta Marokon kautta. Tämän vuoksi neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 760/2004 (4) Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin koskemaan myös Moldovasta lähetettyjen samojen tuotteiden tuontia. Samoin Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa käyttöön otettu polkumyyntitulli laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1886/2004 (5) koskemaan Marokosta lähetettyjen samojen tuotteiden tuontia.

(3)

Neuvosto piti asetuksella (EY) N:o 1858/2005 (6) voimassa Kiinasta, Intiasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa käyttöön otetut alkuperäiset toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Meksikosta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyi 18 päivänä elokuuta 2004 (7). Kun Unkarista ja Puolasta tuli Euroopan unionin jäsenvaltioita 1 päivänä toukokuuta 2004, niitä koskevat toimenpiteet päättyivät kyseisenä päivänä.

(4)

Neuvosto laajensi toukokuussa 2010 täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 400/2010 (8) Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1858/2005 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin koskemaan Korean tasavallasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia riippumatta siitä, onko maa ilmoitettu alkuperämaaksi, perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen jälkeen. Joillekin korealaisille vientiä harjoittaville tuottajille myönnettiin vapautus laajennetusta tullista, koska niiden ei todettu kiertäneen lopullisia polkumyyntitulleja.

(5)

Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyi 17 päivänä marraskuuta 2010 (9).

(6)

Neuvosto piti tammikuussa 2012 voimassa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 102/2012 (10) Kiinaa koskevan polkumyyntitullin laajennettuna koskemaan Marokkoa ja Korean tasavaltaa ja Ukrainaa koskevan polkumyyntitullin laajennettuna koskemaan Moldovaa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (11) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’voimassa olevat toimenpiteet’ ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 102/2012 päätetystä tutkimuksesta nimitystä ’aiempi toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu’.

(7)

Neuvosto myös päätti samalla asetuksella Etelä-Afrikkaa koskevan menettelyn. Etelä-Afrikasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyi 9 päivänä helmikuuta 2012.

(8)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (12) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden tarkastelua koskevan pyynnön, jäljempänä ’tarkastelupyyntö’.

(9)

Tarkastelupyynnön esitti 7 päivänä marraskuuta 2016 Liaison Committee of E.U. Wire Rope Industries, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. Pyyntö perustui siihen, että Kiinaa koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. Pyynnön esittäjä ei toimittanut riittävästi näyttöä siitä, että Ukrainaa koskevien voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(10)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 8 päivänä helmikuuta 2017 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (13).

(11)

Koska Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin osalta ei esitetty riittävästi perusteltua toimenpiteiden päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä, komissio ilmoitti, että Ukrainaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyy. Näin ollen Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin sovellettavan polkumyyntitullin voimassaolo päättyi 10 päivänä helmikuuta 2017 (14).

(12)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun eli 31 päivään joulukuuta 2016, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, niille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille.

(14)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(15)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(16)

Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(17)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi 21:tä tiedossa olevaa Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Pyydettyihin tietoihin sisältyivät tuotantomäärää ja -kapasiteettia koskevat tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Vain yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ilmoitti olevansa halukas toimimaan yhteistyössä. Ryhmän osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta teräsköysien ja -kaapeleiden viennistä oli 100 prosenttia, mutta sen osuus teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuotannosta Kiinassa oli alle 2 prosenttia. Koska vain yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä oli halukas toimimaan yhteistyössä, otanta ei ollut tarpeen.

(19)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos valittiin samankaltaisen tuotteen myyntimäärän perusteella. Otokseen valittiin kuusi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 50,5 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(20)

Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja voisi tarvittaessa valita otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia tai niiden edustajia pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan toimittamalla komissiolle yrityksestään tiedot, joita pyydetään vireillepanoilmoituksen liitteessä II.

(21)

Tämän lisäksi komissio otti vireillepanovaiheessa yhteyttä tarkastelupyynnössä yksilöityihin 44 tuojaan, joita pyydettiin selittämään toimintaansa ja täyttämään edellä mainittu liite.

(22)

Vain seitsemän tuojaa ilmoittautui, mutta niiden vastausten perusteella kuusi niistä ei tuonut teräsköysiä ja -kaapeleita tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

(23)

Komissio lähetti kyselylomakkeet sille yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, joka vastasi otantalomakkeeseen, kuudelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, yhdelle tuojalle, kymmenelle käyttäjälle, jotka ilmoittautuivat tutkimuksen vireillepanon jälkeen, sekä 50:lle tiedossa olevalle tuottajalle mahdollisissa markkinataloutta toteuttavissa kolmansissa maissa (Amerikan yhdysvallat, jäljempänä ’Yhdysvallat’, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Intia, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko, Sveitsi, Thaimaa, Turkki, Ukraina ja Venäjä).

(24)

Vastaukset kyselylomakkeeseen saatiin vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä ja viideltä unionin tuottajalta. Vastauksia ei saatu yhdeltäkään tuojalta eikä käyttäjältä.

(25)

Kaksi markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan tuottajaa (toinen Turkissa ja toinen Yhdysvalloissa) toimitti vastauksen.

(26)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(27)

Tarkastelun kohteena ovat Kiinasta peräisin olevat teräsköydet ja -kaapelit (myös lukitut köydet, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit), joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme millimetriä, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98.

(28)

Kiinassa tuotetuilla ja unioniin viedyillä teräsköysillä ja -kaapeleilla, markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa (Yhdysvalloissa) tuotetuilla ja sen kotimarkkinoilla myydyillä teräsköysillä ja -kaapeleilla sekä unionissa unionin tuottajien myymillä teräsköysillä ja -kaapeleilla on samat käyttötarkoitukset sekä fyysiset ja tekniset perusominaisuudet, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(29)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(30)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(31)

Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä, jonka osuus teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuotannosta Kiinassa oli alle 2 prosenttia. Ryhmään kuuluu seitsemän toisiinsa etuyhteydessä olevaa yritystä, jotka tuottavat ja myyvät teräsköysiä ja -kaapeleita. Koska ryhmän osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta teräsköysien ja -kaapeleiden viennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia, komissio katsoi, että sillä oli riittävästi tietoja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisen vientihinnan ja polkumyyntimarginaalin arvioimiseksi (ks. 3.2 jakso).

(32)

Ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamien tietojen, jotka koskivat vientimyyntiä muihin kolmansiin maihin, havaittiin kuitenkin olevan puutteellisia. Neljä kyseiseen ryhmään kuuluvaa ja teräsköysien ja -kaapeleiden tuotannon ja/tai myynnin alalla toimivaa yritystä ei toimittanut erillistä kyselyvastausta, kuten pyydettiin. Ne eivät vastanneet pyydetyllä tavalla eivätkä toimittaneet mitään tietoja vientimyynnistään muihin kolmansiin maihin. Lisäksi yksi ryhmään kuuluva yritys, joka kyllä vastasi kyselylomakkeeseen, ei ilmoittanut muihin kolmansiin maihin suuntautuvasta vientimyynnistään tuotelaji- ja liiketoimikohtaisesti.

(33)

Tämän vuoksi komissio ilmoitti ainoalle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, että se aikoi soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa kolmansiin maihin suuntautuvan vientimyynnin osalta ja että ryhmälle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(34)

Huomautuksissaan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ei kieltänyt sitä, että se ei ollut toimittanut kyselyvastauksia neljän etuyhteydessä olevan yrityksen osalta. Ryhmä kuitenkin väitti, että on kohtuutonta pyytää kolmansiin maihin suuntautuvaa vientimyyntiä koskevia tietoja tuotevalvontakoodin perusteella liiketoimikohtaisesti. Tätä väitettä ei voida hyväksyä. Pyydettyjä tietoja pidettiin tarpeellisina, koska jotta voitaisiin ennustaa kiinalaisten tuottajien tulevaa käyttäytymistä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden voimassaolo päättyy, on tärkeää saada tarkkoja ja kattavia tietoja niiden tämänhetkisestä käyttäytymisestä, joka liittyy teräsköysien ja -kaapeleiden vientiin muihin kolmansiin maihin. Jos osapuoli ei toimi parhaan kykynsä mukaan – kuten tässä tapauksessa – toimittaakseen kaikki pyydetyt tiedot vaan toimittaa vain osan niistä, jotka nekään eivät ole riittävän yksityiskohtaisia ja joita ei voida todentaa, tällaisia osittaisia tietoja ei voida pitää riittävän tarkkoina ja kattavina, jotta komissio voisi arvioida asianmukaisesti ja täysin tietoisena tosiseikoista kiinalaisten tuottajien käyttäytymistä, joka liittyy teräsköysien ja -kaapeleiden vientiin muihin kolmansiin maihin.

(35)

Jäljempänä 3.3.2 jaksossa esitettävät havainnot perustuivat näin ollen käytettävissä oleviin tietoihin. Tätä varten käytettiin ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamia tietoja, lukuun ottamatta kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä, sekä tarkastelupyynnöstä, pyynnön esittäjien esittämistä huomautuksista, Kiinan vientitilastoista (15), Maailmanpankilta ja muista julkisesti saatavilla olevista lähteistä saatuja tietoja, jotta saatiin kattava kuva voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä muilla merkittävillä teräsköysien ja -kaapeleiden markkinoilla kolmansissa maissa (ks. 68 kappale).

(36)

Kiinan viennin polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritettiin ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamien tietojen perusteella; ryhmä vastasi kaikesta Kiinasta unioniin suuntautuvasta teräsköysien ja -kaapeleiden viennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 18 kappale).

(37)

Yhdellekään kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a ja b alakohdan mukaan normaaliarvo kaikille vientiä harjoittaville tuottajille on siksi määritettävä vertailumaassa käytettävien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. Tästä syystä oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa.

(38)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ehdotti Turkin käyttöä markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana. Vireillepanoilmoituksessa todettiin myös, että samankaltaista tuotetta saatetaan tuottaa muissakin markkinataloutta toteuttavissa kolmansissa maissa, kuten Thaimaassa, Vietnamissa ja Malesiassa. Komissio kehotti kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan valinnasta Kiinan normaaliarvon vahvistamiseksi. Asiasta ei saatu huomautuksia vireillepanoilmoituksessa annetussa määräajassa.

(39)

Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, komissio tutki, tuotettiinko ja myytiinkö samankaltaista tuotetta niissä markkinataloutta toteuttavissa kolmansissa maissa, joiden osalta oli viitteitä tuotannon esiintymisestä. Tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen ja saatavilla olevien tilastotietojen (Eurostat) perusteella komissio yksilöi lisäksi muita mahdollisia markkinataloutta toteuttavia kolmansia maita: Kanada, Intia, Japani, Etelä-Korea, Malesia, Meksiko, Venäjä, Etelä-Afrikka, Sveitsi, Thaimaa, Ukraina ja Yhdysvallat. Komissio yksilöi näissä maissa 50 mahdollista tuottajaa, joihin otettiin yhteyttä ja joita pyydettiin toimittamaan tarvittavat tiedot.

(40)

Pyyntöön vastasi ja pyydetyt tiedot toimitti kuitenkin vain yksi turkkilainen ja yksi yhdysvaltalainen tuottaja.

(41)

Yhdysvalloissa oli yhteensä 15 samankaltaisen tuotteen mahdollista tuottajaa. Yhdysvalloissa todettiin myös olevan avoimet markkinat, joilla teräsköysien ja -kaapeleiden tuonti- ja vientimäärät olivat merkittävät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhdysvalloissa ei ollut voimassa teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin kohdistuvia tuontitulleja tai polkumyynti-/tasoitustulleja. Yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan tuotantomäärä oli merkittävä verrattuna Yhdysvaltojen arvioituun kokonaistuotantoon (noin [15–25] prosenttia Yhdysvaltojen arvioidusta kokonaistuotannosta).

(42)

Sen vuoksi katsottiin, että Yhdysvalloissa on avoimet ja suuret markkinat, joilla monet kotimaiset tuottajat ja tuonti kilpailevat keskenään. Kilpailun asteen todettiin olevan korkeampi Yhdysvalloissa kuin Turkissa. Lisäksi turkkilaisen tuottajan toimittamat tiedot olivat erittäin puutteelliset ja niistä puuttui olennaisia tekijöitä normaaliarvon määrittämistä varten, kun taas yhdysvaltalaisen tuottajan vastaus oli riittävän kattava, jotta sen perusteella voitiin määrittää luotettava normaaliarvo. Sen vuoksi komissio valitsi Yhdysvallat soveltuvaksi markkinataloutta toteuttavaksi kolmanneksi maaksi.

(43)

Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia Yhdysvaltojen soveltuvuudesta markkinataloutta harjoittavaksi kolmanneksi maaksi. Annetussa määräajassa ei saatu huomautuksia.

(44)

Näin ollen komissio päätti valita Yhdysvallat markkinataloutta harjoittavaksi kolmanneksi maaksi tätä tarkastelua varten.

(45)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, oliko markkinataloutta harjoittavan kolmannen maan tuottajan harjoittaman samankaltaisen tuotteen myynnin kokonaismäärä kotimarkkinoilla edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteistyössä toimineen samankaltaisen tuotteen yhdysvaltalaisen tuottajan myynnin todettiin olevan määrältään edustavaa kotimarkkinoilla verrattuna kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin viemään tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen.

(46)

Tämän jälkeen komissio tutki, voidaanko kyseisen myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus. Myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli sama tai suurempi kuin yhdysvaltalaisen tuottajan tuotantokustannukset tutkimusajanjaksolla.

(47)

Komissio yksilöi kaikki ne tuotelajit, joiden osalta yli 80 prosenttia myynnin määrästä kotimarkkinoilla tapahtui tuotantokustannukset ylittävillä hinnoilla ja joiden keskimääräinen painotettu myyntihinta oli vähintään yksikkötuotantokustannusten suuruinen. Näissä tapauksissa tuotelajikohtainen normaaliarvo laskettiin kyseisen tuotelajin kaiken myynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa. Tämä koski noin 50:tä prosenttia unioniin viedyistä tuotelajeista.

(48)

Jos jonkin tuotelajin kannattavan myynnin määrä oli enintään 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyyntimäärästä, normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin kyseisen tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettuna keskiarvona tutkimusajanjakson ajalta. Tämä koski noin 50:tä prosenttia unioniin viedyistä tuotelajeista.

(49)

Näin ollen kaikkien tuotelajien normaaliarvo määritettiin kotimarkkinoiden myyntihintojen perusteella.

(50)

Normaaliarvo määritettiin yhdysvaltalaisen yhteistyössä toimineen teräsköysien ja -kaapeleiden tuottajan myyntihintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a ja b alakohdan sekä 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti.

(51)

Vientihinta määritettiin kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamien tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli ensimmäisen riippumattoman asiakkaan unionissa (eli etuyhteydettömän tuojan) tosiasiallisesti maksamien tai maksettavaksi tulevien vientihintojen perusteella.

(52)

Koska vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän viemät ja markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit eivät vastanneet täysin toisiaan tuotevalvontakoodien tasolla, normaaliarvo määritettiin kyseisiä tuotelajeja kyseisessä markkinataloutta harjoittavassa kolmannessa maassa läheisimmin muistuttavien tuotelajien kotimarkkinahintojen perusteella. Jotta tuotelajien väliset erot tulisivat esiin normaaliarvossa, sen määrittämisessä otettiin huomioon tuotevalvontakoodissa määritellyt tuotelajin ominaisuudet: tuoteryhmä, langan ominaisuudet, köyden tyyppi, ulkohalkaisija ja vetolujuus. Tuotelajien erojen huomioon ottamiseksi tehtiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti oikaisuja, jotka olivat [5–15] prosentin luokkaa.

(53)

Kiinassa sovelletaan viennin yhteydessä kannettavaa arvonlisäveroa, joka palautetaan osittain, kun taas Yhdysvalloissa kaikki kotimarkkinamyynnistä kannettavat verot palautetaan. Sen vuoksi komissio teki perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti oikaisun ottaakseen huomioon Kiinasta unioniin suuntautuvasta viennistä kannetun arvonlisäveron verokantojen erot (viennistä kannetaan 17 prosentin alv, josta palautetaan myöhemmin 5 prosenttia), jotta varmistetaan tasapuolinen vertailu vakiintuneen oikeuskäytännön (16) mukaisesti.

(54)

Lisäksi normaaliarvoon tehtiin oikaisuja pakkauskustannusten (alle 2 prosenttia) ja kotimaanrahdin ([2–10] prosenttia) erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti. Vientihintaan tehtiin oikaisuja myös käsittely- ja lastaus- (alle 1 prosenttia), Kiinan kotimaanrahdin ([1–5] prosenttia), merirahti- ([1–5] prosenttia) ja vakuutuskustannusten (alle 1 prosentti) huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisesti. Vientihinnasta vähennettiin vielä luottokustannukset (alle 1 prosentti) ja pankkikulut (alle 1 prosentti) perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan g ja k alakohdan mukaisesti.

(55)

Vientimyynti unioniin tapahtui Kiinassa sijaitsevien etuyhteydessä olevien myyntiyhtiöiden kautta. Komissio ei tutkinut, olisiko tämän myynnin osalta ollut perusteltua tehdä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu. Syynä tähän oli se, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoituksena ei ole määrittää täsmällisiä polkumyyntimarginaaleja vaan se, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(56)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa, jotka laskettiin 45–51 kappaleen mukaisesti, voidakseen varmistaa hintojen vertailtavuuden kunkin tuotelajin osalta. Samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa verrattiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(57)

Tällä perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali – ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – oli 16,7 prosenttia.

(58)

Sen jälkeen, kun komissio oli todennut polkumyynnin esiintymisen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se analysoi, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, Kiinan vientikäyttäytyminen muiden kolmansien maiden markkinoilla, kiertämiskäytännöt ja unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(59)

Ainoan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän osuus Kiinan teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuotantokapasiteetista oli alle 3 prosenttia ja kokonaistuotannosta alle 2 prosenttia. Kun otetaan huomioon, että muut teräsköysien ja -kaapeleiden tuottajat Kiinassa eivät toimineet yhteistyössä, polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden tarkastelu, joka tehtiin tuonnin kehityksen arvioimiseksi siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, perustui komission käytettävissä oleviin tietoihin eli ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamiin tietoihin sekä tarkastelupyynnöstä, Kiinan vientitilastoista, Maailmanpankilta ja muista julkisesti saatavilla olevista lähteistä saatuihin tietoihin (ks. 68 kappale), jotta saatiin kattava kuva voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä muilla merkittävillä teräsköysien ja -kaapeleiden markkinoilla kolmansissa maissa.

(60)

Koska asiakirja-aineistoon ei sisältynyt muita tietoja, komissio perusti päätelmänsä tarkastelupyyntöön, joka sisälsi selvityksen toimialan kehityksestä Kiinassa (”Supply and Demand-side Developments in the Chinese Steel Wire Rope Industry 2012–2016 as well as in the Near Future”), jäljempänä ’selvitys’. Näiden tietojen perusteella teräsköysien ja -kaapeleiden tuotantokapasiteetiksi Kiinassa arvioitiin 5,8 miljoonaa tonnia vuodessa ja tosiasialliseksi tuotannoksi noin 4,0 miljoonaa tonnia vuodessa, joten Kiinan käyttämättömäksi kapasiteetiksi arvioitiin noin 1,8 miljoonaa tonnia vuonna 2016, mikä ylittää merkittävästi eli yli kymmenkertaisesti teräsköysien ja -kaapeleiden unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 75 kappale).

(61)

Selvityksessä esitettiin Kiinan kotimarkkinoiden kulutukseksi noin 3,8 miljoonaa tonnia vuodessa. Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään seikkoja, jotka viittaisivat Kiinan kotimarkkinakysynnän merkittävään kasvuun lähitulevaisuudessa. Sama koskee Kiinasta muihin kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä, koska saatavilla olevat tiedot eivät viittaa teräsköysien ja -kaapeleiden kysynnän merkittävään maailmanlaajuiseen lisääntymiseen.

(62)

Tarkastelupyynnön ja varsinkin selvityksen osalta on syytä huomata, että mikään asianomainen osapuoli ei kiistänyt niihin sisältyviä tietoja. On myös syytä muistaa (ks. 17 ja 18 kappale), että useimmat teräsköysien ja -kaapeleiden kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja ja että vaaditut tiedot toimitti pyydetysti vain ainoa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä, jonka osuus Kiinan tuotannon kokonaiskapasiteetista oli alle 3 prosenttia.

(63)

Sen vuoksi muiden tietojen puutteessa katsotaan, että teräsköysien ja -kaapeleiden kotimainen tai maailmanlaajuinen kysyntä ei pysty ottamaan vastaan Kiinan merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia.

(64)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientikäyttäytymistä muissa kolmansissa maissa ei voitu arvioida asianmukaisesti ainoan yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän toimittamien tietojen perusteella, kuten 32–35 kappaleessa selitetään. Sen vuoksi komission oli turvauduttava perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin vientikäyttäytymisen arvioimiseksi. Tätä varten komissio käytti Kiinan vientitilastoja, kuten aiemmassakin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (17).

(65)

On kuitenkin syytä huomata, että Kiinan vientitilastoissa tuotteen määritelmä on laajempi kuin tarkastelun kohteena olevan tuotteen, koska se sisältää myös ruostumattomasta teräksestä valmistetut säikeislangat, köydet ja kaapelit sekä teräsköydet ja -kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on enintään kolme millimetriä. Sen vuoksi Kiinan vientitilastoista saatujen tietojen perusteella ei voitu tehdä merkityksellistä analyysiä muille markkinoille viedyistä määristä. Vientitilastoja voitiin kuitenkin käyttää hintojen analysointiin. Hinta-analyysi perustui kohtuullisiin arvioihin ottaen huomioon analyysiin mahdollisesti sisältyvien muiden tuotteiden samanlaiset ominaisuudet.

(66)

Tämän perusteella komissio totesi, että kun verrataan Kiinan vientihintoja sen viiden muun pääasiallisen vientikohteen kuin unionin (eli Intian, Etelä-Korean, Thaimaan, Yhdysvaltojen ja Vietnamin) markkinoilla normaaliarvoon, joka on määritetty markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa (ks. 45–50 kappale), polkumyyntimarginaalit olivat 129–314 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kyseisille viidelle markkina-alueelle Kiinasta suuntautuvan teräskaapeleiden ja -köysien viennin osuus oli noin 40 prosenttia Kiinan teräskaapeleiden ja -köysien kokonaisviennistä maailmanlaajuisesti. Samalla perusteella unioniin suuntautuvan myynnin polkumyyntimarginaali oli 97 prosenttia.

(67)

Näin ollen teräsköysien ja -kaapeleiden vienti Kiinasta muihin kolmansiin maihin tapahtui todennäköisesti vieläkin suuremmilla polkumyyntihinnoilla kuin vientimyynti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska muita tietoja ei ollut saatavilla, muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasoa voidaan käyttää indikaattorina arvioitaessa, mikä on unioniin suuntautuvan vientimyynnin todennäköinen hinta siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin alemmat hintatasot huomioon ottaen pääteltiin myös, että marginaali unioniin suuntautuvien vientihintojen alentamiseksi on merkittävä ja johtaa mahdollisesti polkumyynnin kasvamiseen.

(68)

Julkisesti saatavilla olevien tietojen (18) mukaan Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä myös Turkissa (19), Meksikossa (20) ja Brasiliassa (21). Kolumbiassa käynnistettiin hiljattain Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskeva polkumyyntitutkimus (22), ja joulukuussa 2017 otettiin käyttöön 15 prosentin suuruinen väliaikainen polkumyyntitulli. Tämä osoittaa selvästi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat vieneet teräsköysiä ja -kaapeleita myös muille markkinoille polkumyyntihinnoilla. Se osoittaa myös, että Kiinasta kyseisille markkinoille suuntautuvaa teräsköysien ja -kaapeleiden vientiä rajoitetaan tai tullaan rajoittamaan ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien on löydettävä vaihtoehtoisia markkinoita käyttämätöntä kapasiteettiaan varten.

(69)

Käytettävissä olevien tietojen (ks. 66 kappale) perusteella todettiin, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat veloittaa unionin markkinoilla korkeammat hinnat kuin muiden kolmansien maiden markkinoilla. Kiinan vientitilastojen mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräinen FOB-vientihinta (vapaasti aluksessa) unioniin oli 1 688 euroa/tonni, mutta se oli keskimäärin vain 1 191 euroa/tonni, kun vienti suuntautui viiden muun pääasiallisina vientikohteina olevan kolmannen maan markkinoille. Näin ollen Kiinan vientihinnat kolmansiin maihin olivat noin 30 prosenttia alemmat kuin vientihinnat unioniin (jos ei oteta huomioon unionin markkinoilla maksettuja polkumyyntitulleja). Tämä osoittaa, että unionin markkinat ovat houkuttelevat, kun otetaan huomioon, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat saavat unioniin suuntautuvasta myynnistä suuremmat voitot kuin muille vientimarkkinoille suuntautuvasta myynnistä.

(70)

Voidaan siis todeta, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettu polkumyyntimarginaali, Kiinassa oleva merkittävä käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden todettu houkuttelevuus ja muihin kolmansiin maihin suuntautuvaan vientiin liittyvä käyttäytyminen osoittavat, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja että unionin markkinoille tulisi merkittäviä määriä polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä. Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(71)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana teräsköysiä ja -kaapeleita valmisti unionissa yli 22 tuottajaa tai tuottajaryhmää. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(72)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vahvistettiin 168 701 tonnia tarkastelupyynnön, pyynnön esittäjän toimittamien lisätietojen sekä otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten perusteella.

(73)

Otokseen valittiin siis kuusi tuottajaa/tuottajaryhmää (ks. 19 kappale). Komissio sai ja tarkasti kyselyvastaukset viideltä unionin tuottajalta. Näiden viiden tuottajan osuus unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 43 prosenttia. Otoksen katsottiin näin ollen edustavan riittävästi unionin tuotannonalaa.

(74)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymien määrien ja unioniin kolmansista maista tuotujen määrien perusteella. Perustana käytettiin jäsenvaltioiden komissiolle perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti raportoimia tietoja, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, ja yhteistyössä toimineelta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä saatuja tarkastettuja tietoja.

(75)

Taulukossa 1 esitetään, miten unionin kulutus kehittyi tarkastelujakson aikana.

Taulukko 1

Unionin kulutus

(76)

Unionin kulutus pysyi vakaalla tasolla vuosina 2013 ja 2014 ja aleni 6 prosenttia vuodesta 2014 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle.

(77)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin määrän yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän tarkastettujen kyselyvastausten perusteella ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta tarkastelujakson ajalta saatujen tietojen perusteella.

(78)

Näiden tietojen perusteella Kiinasta unioniin tuleva tuonti ja tämän tuonnin markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(79)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontimäärä vaihteli vuosittain. Vuosien 2013–2014 välillä tapahtunutta 34 prosentin pudotusta seurasi vuosien 2014–2015 välillä tapahtunut 80 prosentin kasvu (23). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuontimäärä putosi 2 005 tonniin, kun se vuonna 2013 oli 2 697 tonnia. Kaiken kaikkiaan tuontimäärä väheni 26 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(80)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus noudatteli samaa suuntausta. Se supistui 1,5 prosentista 1,2 prosenttiin tarkastelujakson aikana.

(81)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin hinnat yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän tarkastettujen kyselyvastausten perusteella ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta tarkastelujakson ajalta saatujen tietojen perusteella. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta

(82)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tuotujen tuotteiden keskimääräinen hinta vaihteli vuosittain. Aluksi hinnat laskivat 21 prosenttia vuonna 2014. Sen jälkeen vuonna 2015 ne kohosivat ja saavuttivat lähes vuoden 2013 tason ja jatkoivat kohoamistaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnat kohosivat kaiken kaikkiaan 45 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(83)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(84)

Vertailun tulos on ilmaistu prosentteina unionin tuotannonalan painotetusta keskimääräisestä hinnasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnan alittavuutta ei esiinny, mikä osoittaa toimenpiteiden tehokkuuden. Jos toimenpiteiden annetaan raueta ja kiinalaiset teräsköysien ja -kaapeleiden vientiä harjoittavat tuottajat pitävät vientihintansa samalla tasolla, hinnan alittavuuden marginaali voidaan laskea vähentämällä polkumyyntitulli tuontihinnasta. Näin määritetty hinnan alittavuuden marginaali olisi 36,3 prosenttia. Tätä pidetään kohtuullisena osoituksena mahdollisesta tulevasta unioniin suuntautuvan viennin hintatasosta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(85)

Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulee pääasiassa Korean tasavallasta, Turkista, Thaimaasta, Venäjältä ja Malesiasta.

(86)

Unioniin tulevan tämän tuonnin määrä esitetään taulukossa 4 samoin kuin sen markkinaosuus ja keskimääräiset hinnat:

Taulukko 4

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(87)

Kolmansista maista tulevan tuonnin määrä pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla; kasvua oli vain hieman eli 1 prosentti.

(88)

Koska unionin kokonaiskulutus pieneni tarkastelujaksolla, tämä tuonnin kasvu näkyi näiden maiden markkinaosuuden kasvuna 36,1 prosentista 38,8 prosenttiin tällä jaksolla.

(89)

Tarkastelujakson aikana muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuotujen tuotteiden keskimääräinen hinta vaihteli vuosittain. Aluksi hinnat laskivat 7 prosenttia vuonna 2014. Vuonna 2015 ne kohosivat 2 prosenttia ja laskivat jälleen 8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hinnat laskivat kaiken kaikkiaan 13 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(90)

Korean tasavallan markkinaosuus unionin markkinoilla oli toiseksi suurin unionin tuotannonalan jälkeen tarkastelujaksolla.

(91)

Kuten 4 kappaleessa todetaan, Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin kohdistuvia alkuperäisiä toimenpiteitä kierrettiin Korean tasavallan kautta. Tämän vuoksi Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettu polkumyyntitulli ulotettiin vuonna 2010 koskemaan Etelä-Koreasta lähetettyjen samojen tuotteiden tuontia, poikkeuksena 15 aidon eteläkorealaisen tuottajan valmistamat tuotteet.

(92)

Käytännössä kaikki Korean tasavallasta tullut teräsköysien ja -kaapeleiden tuonti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 99,98 prosenttia kaikesta Koreasta tulevasta tuonnista tuli vientiä harjoittavilta tuottajilta, jotka oli vapautettu laajennetusta polkumyyntitullista.

(93)

Taulukossa 5 esitetään, miten Koreasta unioniin suuntautuvan tuonnin määrä, markkinaosuus ja keskimääräiset hinnat kehittyivät tarkastelujakson aikana:

Taulukko 5

Koreasta tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja keskimääräinen hinta

(94)

Korean tasavallasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 11 prosenttia eli kulutuksen laskusuuntausta hieman enemmän.

(95)

Koska tuontimäärä väheni enemmän kuin kulutus, markkinaosuus pieneni vain hieman eli 21,0 prosentista 20,0 prosenttiin tarkastelujakson aikana.

(96)

Tuonnin keskimääräinen hinta kohosi vuosien 2013 ja 2015 välillä 6 prosenttia ja aleni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 9 prosenttia eli tarkastelujakson aikana se aleni yhteensä 3 prosenttia. Keskimääräinen hinta (CIF-tasolla, ilman tullia) oli 48 prosenttia alempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen hinta (noudettuna lähettäjältä -tasolla).

(97)

Marokosta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn tuonnin todettiin olevan lähes olematonta tarkastelujaksolla. Tarkempaa analyysiä ei näin ollen katsottu tarpeelliseksi.

(98)

Tarkastelujakson aikana Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin sovellettiin edelleen 51,8 prosentin polkumyyntitullia laajennettuna koskemaan Moldovasta lähetetyn saman tuotteen tuonti, riippumatta siitä onko Moldova ilmoitettu alkuperämaaksi.

(99)

Näiden toimenpiteiden voimassaolo päättyi 10 päivänä helmikuuta 2017, kuten 11 kappaleessa todetaan.

(100)

Ukrainasta ja Moldovasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn tuonnin todettiin olevan lähes olematonta tarkastelujaksolla. Tarkempaa analyysiä ei näin ollen katsottu tarpeelliseksi.

(101)

Lopuista muista kolmansista maista tuleva tuonti oli pääasiassa peräisin Turkista, Thaimaasta, Venäjältä ja Malesiasta. Tämän tuonnin kehitys esitetään taulukossa 6:

Taulukko 6

Tuonti muista kolmansista maista

(102)

Muista kolmansista maista tuleva kokonaistuonti lisääntyi 27 prosenttia vuosina 2013–2015. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonti väheni 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan tuonti lisääntyi tarkastelujakson aikana 17 prosenttia. Koska kulutus väheni tarkastelujaksolla (ks. 76 kappale), muiden kolmansien maiden markkinaosuus kasvoi 15 prosentista 19 prosenttiin samalla kaudella.

(103)

Turkista tulevan tuonnin määrä vaihteli tarkastelujakson aikana, mutta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana se saavutti saman tason kuin vuonna 2013 (tarkastelujakson alussa) eli 7 028 tonnia. Kaiken kaikkiaan sen markkinaosuus pysyi melko vakaana ja kasvua tapahtui vain 0,4 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla eli 3,9 prosentista 4,3 prosenttiin vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Keskimääräinen hinta aleni 9 prosenttia.

(104)

Tuonti Thaimaasta lisääntyi 25 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 välillä, minkä jälkeen se väheni jatkuvasti, ja tuontimäärä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 6 122 tonnia, kun se vuonna 2013 oli 5 206 tonnia. Kaiken kaikkiaan tuonti lisääntyi tarkastelujakson aikana 18 prosenttia. Myös markkinaosuus kasvoi vuonna 2014 ja pysyi vakaana tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle asti. Keskimääräinen tuontihinta vaihteli vuosina 2014–2015 (– 4–+ 15 prosenttia) ja oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana 2 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2013.

(105)

Tuonti Venäjältä kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla, mutta sen taso pysytteli suhteellisen matalana koko tarkastelujakson ajan. Myös sen markkinaosuus kasvoi 0,9 prosentista 2,9 prosenttiin. Keskimääräinen hinta aleni 21 prosenttia tarkasteluajanjakson aikana.

(106)

Malesiasta tulevan tuonnin määrä vaihteli tarkastelujakson aikana, mutta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana se saavutti lähes saman tason kuin vuonna 2013 eli 4 530 tonnia. Vaihtelusta huolimatta Malesiasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana vain hieman eli 0,2 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen tuontihinta laski 13 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(107)

Turkista, Thaimaasta, Venäjältä ja Malesiasta tulevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontihinnat olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin alemmat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat (49–63 prosenttia). Ne olivat myös alemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat (41–57 prosenttia).

(108)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia merkityksellisiä taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(109)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyviä makrotaloudellisia indikaattoreita käyttäen tietoja, jotka oli saatu pyynnön esittäjältä ja tarkistettu ristiin joidenkin unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamien vastausten kanssa ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettujen kyselyvastausten kanssa. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien ja tarkastettujen tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(110)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(111)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, keskimääräiset yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(112)

Taulukossa 7 esitetään unionin kokonaistuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehitys tarkastelujaksolla:

Taulukko 7

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(113)

Tuotannon kokonaismäärä pysytteli kohtuullisen vakaana vuosina 2013–2014 ja väheni 5 prosenttia vuonna 2015. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantomäärä kuitenkin väheni vielä 12 prosenttia. Tuotantomäärä väheni kaiken kaikkiaan 18 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(114)

Tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla vain hieman ja yhteensä vain 5 prosenttia.

(115)

Tämän vuoksi kapasiteetin käyttöaste aleni vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 71 prosentista 55 prosenttiin. Kapasiteetin käyttöaste aleni kaikkiaan 22 prosenttia tarkastelujakson aikana tuotantomäärän vähenemisen myötä.

(116)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(117)

Myyntimäärä noudatteli tuotantomäärän suuntausta. Se pysytteli kohtuullisen vakaana vuosina 2013–2014 ja väheni 5 prosenttia vuonna 2015. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotantomäärä väheni vielä 5 prosenttia. Myyntimäärä väheni kaiken kaikkiaan 10 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(118)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui tarkastelujaksolla 2,4 prosenttiyksikköä eli 62,4 prosentista 60,0 prosenttiin.

(119)

Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 6 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni vieläkin enemmän eli 10 prosenttia. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui 2,4 prosenttiyksikköä. Myyntimäärän väheneminen näkyi myös kapasiteetin käyttöasteessa, joka pieneni 22 prosenttia.

(120)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työllisyys ja tuottavuus

(121)

Työntekijöiden määrä unionin tuotannonalalla väheni tarkastelujaksolla 9 prosenttia, ja suurin vähennys tapahtui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen kehitys noudatteli tuotannon ja myyntimäärän laskua, joka on kuvattu 113 ja 117 kappaleessa.

(122)

Koska tuotanto väheni enemmän kuin työntekijöiden määrä, tuottavuus heikkeni tarkastelujaksolla 10 prosenttia.

(123)

Tutkimuksessa vahvistettiin (57 kappaleessa), että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin edelleen Kiinasta unionin markkinoille polkumyynnillä, jonka aste oli 16,7 prosenttia. Tuonnin määrä oli vähäinen voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tehokkuuden ansiosta. Kiinalaisia tuotteita oli kuitenkin edelleen unionin markkinoilla, ja niiden markkinaosuus oli 1,2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 2).

(124)

Edellisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa unionin tuotannonala osoitti merkkejä siitä, että se oli elpymässä aiemman polkumyynnin vaikutuksista. Elpymisprosessi kuitenkin hidastui tarkastelujakson aikana ja tärkeimpien vahinkoindikaattoreiden suunta oli laskussa. Lisäksi bulkkituotteiden alempi kysyntä ja öljyn hinnan aleneminen johtivat kaivannais- ja öljy- ja kaasusektorin toiminnan supistumiseen. Tämä vaikutti negatiivisesti teräsköysien ja -kaapeleiden kysyntään, ja niiden kulutus väheni 6 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 1).

(125)

Koska unionin hinnat alenivat vähitellen tarkastelujakson aikana, unionin tuotannonalan elpyminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista ei jatkunut.

(126)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset myyntihinnat ja yksikkökustannukset

(127)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 12 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(128)

Samanaikaisesti keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kohosivat 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Yksikkökustannusten kasvu johtui pääasiassa tuotanto- ja myyntimäärän vähenemisestä (18 prosenttia ja 10 prosenttia tarkastelujaksolla; ks. 113 kappale (taulukko 7) ja 117 kappale (taulukko 8)). On syytä huomata, että yksikkökustannukset kasvoivat siitä huolimatta, että kokonaistuotantokustannukset laskivat tarkastelujakson aikana. Näin ollen vaikka unionin tuotannonala onnistui alentamaan kokonaistuotantokustannuksia, se ei kyennyt alentamaan yksikkökustannuksia tuotanto- ja myyntimäärän merkittävän vähenemisen vuoksi.

(129)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(130)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat hieman eli 3 prosenttia tarkastelujaksolla vähäisen vaihtelun jälkeen.

(131)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Varastot

(132)

Varastot pienenivät tarkastelujaksolla hieman eli 3 prosenttia. Koska unionin tuotannonalan oli pidettävä varastossa vähimmäismäärä yleisimpiä teräsköysien ja -kaapeleiden lajeja kysynnän kattamiseksi, varastot eivät voineet pienentyä enempää, ja niiden arvo prosentteina tuotannosta kohosi 38 prosenttia.

(133)

Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(134)

Unionin tuotannonalan kannattavuus väheni tarkastelujaksolla: sen toiminta tuotti voittoa 7,5 prosenttia vuonna 2013, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tappioita tuli 1,6 prosenttia.

(135)

Kassavirta heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla (79 prosenttia). Se on lisäosoitus unionin tuotannonalan heikosta suoriutumisesta operatiivisessa toiminnassa ja sen likviditeettivajeesta.

(136)

Tämän seurauksena investoinnit vähenivät 50 prosenttiin tarkastelujakson aikana. Kutistuvien voittomarginaalien ja suurten hintapaineiden vuoksi investoinnit rajoittuivat enimmäkseen ympäristö- tai turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi tehtäviin investointeihin. Samaan aikaan operatiiviseen toimintaan tai tuotantoteknologiaan tehtiin vain vähäisiä investointeja tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi tutkimusajanjaksolla.

(137)

Investointien tuotolla mitataan investoinnista saatua voittoa tai tappiota suhteessa investoituihin varoihin. Tarkastelujaksolla investointien tuotto väheni 33,3 prosentista – 5,2 prosenttiin.

(138)

Voimassa olevien polkumyyntitullien ansiosta unionin tuotannonala elpyi edelleen aiemman polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista tarkastelujakson kahden ensimmäisen vuoden aikana (2013–2014) ja onnistui saavuttamaan voittomarginaalin, joka ylitti 5 prosentin tavoitevoiton.

(139)

Bulkkituotteiden alempi kysyntä ja öljyn hinnan aleneminen johtivat kuitenkin kaivannais- ja öljy- ja kaasusektorin toiminnan supistumiseen. Tämän vuoksi teräsköysien ja -kaapeleiden kysyntä väheni tarkastelujakson aikana. Kysynnän supistuminen vaikutti välittömästi unionin tuotannonalaan, ja se näkyi tuotannon ja myyntimäärän sekä markkinaosuuden vähenemisenä. Samaan aikaan alhaisin hinnoin tulevien teräsköysien ja -kaapeleiden osuus kasvoi ja johti unionin hintojen alenemiseen ja sen taloudellisen tuloksen heikkenemiseen edelleen. Sen vuoksi lähes kaikki vahinkoindikaattorit heikkenivät. Tämän perusteella pääteltiin, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

(140)

Kiinasta tulevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnilla oli vain vähäistä negatiivista vaikutusta unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen. Voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi Kiinan markkinaosuus oli pieni koko tarkastelujakson ajan. Kiinasta tuotiin kuitenkin teräsköysiä ja -kaapeleita edelleen unionin markkinoille.

(141)

Samaan aikaan muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus oli 38,8 prosenttia, ja sen suuntaus oli hienoisesti kasvussa tarkastelujaksolla (ks. taulukko 4). Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen suuntaus oli aleneva ja hinnat alittivat enimmäkseen unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla. Kyseinen tuonti vaikutti näin ollen merkittävästi unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen. Tarkastelujakson aikana tämä tuonti pystyi jopa kasvattamaan markkinaosuuttaan, kuten selitetään 85–89 kappaleessa. Lisäksi saman kauden aikana keskimääräinen tuontihinta aleni (ks. 89 kappale) ja pahensi unionin hinnan alentamispainetta, ja sen vuoksi unionin hinnat alenivat 12 prosenttia tarkastelujakson aikana (ks. 127 kappale), mikä heikensi sen taloudellista tulosta entisestään.

(142)

Näin ollen komissio päätteli, että unionin tuotannonala oli saanut etua alkuperäisistä toimenpiteistä, koska se elpyi edelleen aiemman polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista tarkastelujakson kahden ensimmäisen vuoden aikana (2013–2014). Elpymisprosessi kuitenkin pysähtyi edellä mainituista syistä.

(143)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, toistuisiko Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama merkittävä vahinko, jos Kiinaa koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyyntihinnoilla tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (ks. 57 kappale) ja että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaan raueta (ks. 70 kappale).

(144)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: i) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, ii) Kiinasta tulevan tuonnin mahdolliset hintatasot, jos toimenpiteiden annetaan raueta, iii) kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytyminen muissa kolmansissa maissa, iv) unionin markkinoiden houkuttelevuus ja v) Kiinasta tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(145)

Kiinalaisilla tuottajilla on siis merkittävä tuotantokapasiteetti (ks. 60 kappale), ja sen tuloksena niiden käyttämätön kapasiteetti ylittää merkittävästi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unioniin viedyn määrän mutta myös unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(146)

Lisäksi tutkimuksessa ei havaittu mitään merkkejä siitä, että teräsköysien ja -kaapeleiden kotimainen kysyntä Kiinassa tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa (ks. 63 kappale). Sen vuoksi komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei näin ollen kykene ottamaan vastaan käytettävissä olevaa kapasiteettia.

(147)

Ainoa yhteistyössä toiminut kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ei ilmoittanut vientimyyntiään muiden kolmansien maiden markkinoille, kuten 18 kappaleessa todetaan. Koska muita tietoja ei ollut saatavilla, Kiinasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntatuvan viennin hintojen määrittämiseen käytettiin näin ollen Kiinan vientitilastoja.

(148)

Tämän viennin hintatasoa pidettiin kohtuullisena arviona unioniin suuntautuvan viennin tulevasta hintatasosta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(149)

Kiinasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinnat olivat keskimäärin huomattavasti eli noin 30 prosenttia alemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat (ks. 69 kappale). Tällä perusteella pääteltiin, että kiinalaisilla tuottajilla on huomattava marginaali alentaa unioniin suuntautuvan viennin hintoja.

(150)

Lisäksi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän tuontihinta (ilman polkumyyntitullia) alitti unionin tuotannonalan myyntihinnat 36,3 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. 84 kappale). Tätä pidetään kohtuullisena viitteenä mahdollisesta tulevasta unioniin suuntautuvan viennin hintatasosta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(151)

Kiinan muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinnat määritettiin Kiinan vientitilastojen perusteella, koska muita tietoja ei ollut saatavilla (ks. 64 ja 65 kappale).

(152)

Kyseisten tietojen mukaan teräsköysien ja -kaapeleiden vientihinnat Kiinasta muiden kolmansien maiden markkinoille olivat vientimarkkinoista riippuen keskimäärin 40–80 prosenttia alemmat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat.

(153)

Kiinan kolme suurinta teräsköysien ja -kaapeleiden vientikohdetta määrällisesti mitattuina olivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana Korean tasavalta (123 891 tonnia eli 11 prosenttia kokonaisviennistä), Yhdysvallat (97 936 tonnia eli 9 prosenttia kokonaisviennistä) ja Vietnam (76 344 tonnia eli 7 prosenttia kokonaisviennistä). Näille markkinoille suuntautuneen viennin keskimääräiset hinnat olivat samassa järjestyksessä 1 107 euroa/tonni, 1 444 euroa/tonni ja 781 euroa/tonni. Nämä keskimääräiset hinnat olivat näin ollen 50–80 prosenttia unionin tuotannonalan keskimääräistä hintaa alemmat.

(154)

Kun otetaan huomioon edeltävässä kappaleessa esitetty hinta-analyysi, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi merkittävästi kapasiteettia alentaa unionin markkinoille kohdistuvan tuonnin hintoja ja saada silti korkeammat hinnat unionin markkinoilla kuin muiden kolmansien maiden markkinoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Sen vuoksi kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on suuri kannustin suunnata vientiään unioniin, jossa ne saisivat korkeammat hinnat ja voisivat edelleen alittaa merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat. Lisäksi niillä olisi kannustin viedä ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetistaan alhaisilla hinnoilla unionin markkinoille.

(155)

Toinen osoitus unionin markkinoiden houkuttelevuudesta on se, että toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien kiinalaiset viejät pyrkivät kiertämään toimenpiteitä, mikä havaittiin ja estettiin, kuten 2 ja 4 kappaleessa selitetään.

(156)

Myös se, että Kiinasta tulee tuontia polkumyynnillä, vaikka toimenpiteet ovat olleet voimassa vuodesta 1999, vahvistaa unionin markkinoiden houkuttelevuuden.

(157)

Sen vuoksi päätellään, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on potentiaalia ja kannustin lisätä merkittävästi unioniin suuntautuvan teräsköysien ja -kaapeleiden viennin määrää polkumyyntihinnoilla, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat.

(158)

Jos unionin tuotannonala pitää hintatasonsa ennallaan, se ei kykene säilyttämään myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan Kiinasta halvoin hinnoin tulevaan tuontiin verrattuna. On erittäin todennäköistä, että Kiinan markkinaosuus kasvaa nopeasti, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tämä tapahtuisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalan kustannuksella, koska sen hintataso on korkein. Myyntimäärän menettäminen johtaisi vieläkin alempaan käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Tämä puolestaan heikentäisi edelleen unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja pahentaisi sen tappiollista tilannetta, joka konkretisoitui jo tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(159)

Jos unionin tuotannonala kuitenkin päättää alentaa hintatasoaan pyrkiessään säilyttämään myyntimääränsä ja markkinaosuutensa, sen taloudellinen tilanne heikkenee lähes välittömästi ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana todettu tappiollinen tilanne pahenee merkittävästi.

(160)

Molemmissa tilanteissa toimenpiteiden voimassaolon päättymisellä on todennäköisesti kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, etenkin työllisyyden osalta. Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan oli jo pakko vähentää tuotantoon liittyviä työpaikkoja 9 prosenttia (ks. taulukko 9). Jos unionin tuotannonalan tilanne heikkenee edelleen, kokonaisia tuotantoyksikköjä saatetaan joutua sulkemaan.

(161)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että voimassa olevien toimenpiteiden päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin aiheuttaman vahingon toistumiseen ja että unionin tuotannonalan jo nyt vahingollinen tilanne heikkenisi todennäköisesti edelleen.

(162)

Aiemman toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun tarkastelujaksolla (2007–2010) unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne kehittyi suotuisasti. Se onnistui pitämään kannattavuutensa lähellä 5 prosentin tavoitevoittoa, myös tämänhetkisen tarkastelujakson kahden ensimmäisen vuoden aikana (2013–2014). Sen vuoksi unionin tuotannonala on osoittanut olevansa rakenteellisesti elinkelpoinen tuotannonala, joka kykenee kääntämään tappiollisen tilanteen päinvastaiseksi. Tämän toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun tarkastelujakson aikana unionin tuotannonala kuitenkin palasi hauraaseen taloudelliseen tilanteeseen, jonka odotetaan heikentyvän entisestään, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Tuotannonala ei kykenisi elpymään tämänhetkisestä vahingollisesta tilanteesta vaan sille aiheutuisi lisää vahinkoa, kun teräsköysien ja -kaapeleiden tuonti Kiinasta todennäköisesti lisääntyisi polkumyyntihinnoilla.

(163)

On syytä huomata, että Korean tasavallasta ja muista kolmansista maista tuleva teräsköysien ja -kaapeleiden tuonti – kun otetaan huomioon sen määrä ja alhainen hintataso – on myös tekijä, joka vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuvaan vahinkoon. Tässä tutkimuksessa kuitenkin rajoituttiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen arvioimiseen, onko todennäköistä, että vahingollisesti hinnoitellusta kiinalaisesta teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnista aiheutuva vahinko toistuu, jos tämänhetkisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyy. Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan heikko tilanne, mahdollinen kiinalaisen tuonnin merkittävä kasvu pahentaisi tilannetta Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin, unionin markkinoiden houkuttelevuuden ja Kiinasta unioniin suuntautuvan teräköysien ja -kaapeleiden viennin mahdollisten alhaisten hintojen vuoksi.

(164)

Teräsköysiä ja -kaapeleita tuodaan Kiinasta unionin markkinoille tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, mikä osoittaa, että voimassa olevilla tulleilla on onnistuttu palauttamaan vääristymätön kilpailutilanne tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaisten viejien ja unionin tuotannonalan välille. Vaikka Korean tasavallasta ja muista kolmansista maista tuleva tuonti alittaa kiinalaisen tuonnin hinnat, se ei poista komission velvollisuutta toimia tämän tutkimuksen puitteissa. Komissio on osoittanut, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti vahingon toistumiseen (ks. 165 kappale).

(165)

Komissio päätteli, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä Kiinasta polkumyynnillä tulevan ja unionin tuotannonalan hinnat alittavan teräköysien ja -kaapeleiden tuonnin merkittävään lisääntymiseen ja pahentaisi näin ollen entisestään unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavassa vaarassa.

(166)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(167)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(168)

On syytä muistaa, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on lisäksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, sen avulla voidaan myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(169)

Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja vahinko toistuu.

(170)

Tutkimuksessa tuli myös esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, tällä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan ja sen tämänhetkinen heikko taloudellinen tilanne pahenisi entisestään. Toimenpiteiden voimassaolon päättyminen uhkaisi vakavasti unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta ja pakottaisi unionin tuottajat lopettamaan toimintansa, jolloin unionin markkinat olisivat täysin riippuvaisia teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnista.

(171)

Unionin tuotannonala on osoittanut olevansa elinkelpoinen tuotannonala, jonka taloudelliset ja rahoitukselliset tulokset ovat positiivisia. Se on onnistunut pitämään toimintansa kannattavana ja voittomarginaalinsa tavoitevoittoa suurempana.

(172)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(173)

Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa eikä toimittanut pyydettyjä tietoja (ks. 20–22 ja 24 kappale). Aiemmissa tutkimuksissa siis todettiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta tuojiin. Koska vastakkaista näyttöä ei ole, voidaan näin ollen vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuta kohtuuttomasti tuojiin.

(174)

Teräsköysiä ja -kaapeleita käytetään useisiin eri tarkoituksiin, joihin kuuluvat muun muassa kalastus, merenkulku/laivat, öljy- ja kaasuteollisuus, kaivosteollisuus, metsätalous, ilmaliikenne, tie- ja vesirakennus, rakennustoiminta ja nostolaitteet.

(175)

Yksikään käyttäjä ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa eikä toimittanut pyydettyjä tietoja (ks. 23 ja 24 kappale). Jotkin ilmoittautuneet käyttäjät totesivat, että ne käyttävät teräsköysiä ja -kaapeleita vain vähän. Sen vuoksi pääteltiin, kuten aiemmissakin tutkimuksissa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta käyttäjien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuta kohtuuttomasti käyttäjäteollisuuden tilanteeseen.

(176)

Näin ollen komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

(177)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontiin tällä hetkellä sovellettavat toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Mikään osapuoli ei toimittanut huomautuksia.

(178)

Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa voimassa olevat polkumyyntitullit laajennettiin koskemaan myös Marokosta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia, riippumatta siitä, onko tuotteiden ilmoitettu olevan peräisin Marokosta tai Korean tasavallasta (ks. 6 kappale). Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa voimassa pidettävä polkumyyntitulli olisi laajennettava edelleen koskemaan myös Marokosta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia, riippumatta siitä, onko tuotteiden ilmoitettu olevan peräisin Marokosta tai Korean tasavallasta. Marokossa oleva vientiä harjoittava tuottaja, joka oli vapautettu asetuksella (EY) N:o 1886/2004 laajennetuista toimenpiteistä, pitäisi vapauttaa myös tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä. Korean tasavallassa olevat 15 vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka oli vapautettu täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 400/2010 laajennetuista toimenpiteistä, pitäisi vapauttaa myös tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä,

(179)

Tuomioistuimen hiljattainen oikeuskäytäntö (26) huomioon ottaen on aiheellista säätää viivästyskoroista, jotka on maksettava, jos lopulliset tullit palautetaan, koska voimassa olevissa tulleja koskevissa säännöksissä ei säädetä tällaisesta korosta, ja kansallisten sääntöjen soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin vääristymiin talouden toimijoiden välillä riippuen siitä, mikä jäsenvaltio valitaan tulliselvitystä varten.

(180)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,