kroaatinkielinen erityispainos: Luku 11 Nide 124 s. 212 - 255
English
Select your language
Official EU languages:
Access to European Union law
EUR-Lex
Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Need more search options? Use the
Advanced search
Document 32011O0023
2012/120/EU: Guideline of the European Central Bank of 9 December 2011 on the statistical reporting requirements of the European Central Bank in the field of external statistics (recast) (ECB/2011/23)
2012/120/EU: Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 9 päivänä joulukuuta 2011 , ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista (uudelleenlaadittu) (EKP/2011/23)
2012/120/EU: Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 9 päivänä joulukuuta 2011 , ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista (uudelleenlaadittu) (EKP/2011/23)
EUVL L 65, 3.3.2012, p. 1–44
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(HR)
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/09/2024
Language
HTML
PDF
Official Journal
|
3.3.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 65/1 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,
annettu 9 päivänä joulukuuta 2011,
ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista
(uudelleenlaadittu)
(EKP/2011/23)
(2012/120/EU)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 3.3, 5.1, 12.1, 14.3 ja 16 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1), ja erityisesti sen 4 ja 8 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa ja valuuttavarantoasetelmaa koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 16 päivänä heinäkuuta 2004 annettuja suuntaviivoja EKP/2004/15 (2) on muutettu huomattavasti. Kun suuntaviivoihin nyt tehdään uusia muutoksia, suuntaviivat tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen. |
|
(2) |
Voidakseen suorittaa tehtävänsä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) on laadittava kattavat ja luotettavat ulkomaiset tilastot, jotka muodostuvat maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevista tilastoista ja valuuttavarantoasetelmasta, joista ilmenevät tärkeimmät euroalueen rahatalouden tilaan ja valuuttamarkkinoihin vaikuttavat seikat, sekä euroseteleiden rajat ylittäviä kuljetuksia koskevista tilastoista. |
|
(3) |
Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) 5.1 artiklan ensimmäisessä virkkeessä edellytetään, että EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen Euroopan keskuspankki (EKP) kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. Perussäännön 5.1 artiklan toisen virkkeen mukaan EKP toimii tätä varten yhteistyössä unionin toimielinten tai laitosten kanssa sekä jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Perussäännön 5.2 artiklan mukaan kansalliset keskuspankit hoitavat 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä siinä määrin kuin mahdollista. |
|
(4) |
Muutkin toimivaltaiset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit voivat kerätä tietoja ja/tai laatia tilastoja, joita tarvitaan ulkomaisia tilastoja koskevien EKP:n vaatimusten täyttämiseksi. Tämän vuoksi eräät näiden suuntaviivojen perusteella suoritettavista tehtävistä edellyttävät yhteistyötä EKP:n tai kansallisten keskuspankkien ja tällaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa kiinteätä yhteistyötä, jotta varmistetaan EKPJ:n perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttäminen. |
|
(5) |
Osa tarvittavista tilastotiedoista koskee maksutaseen rahoitustasetta, siihen liittyviä tuloja sekä ulkomaista varallisuusasemaa, joista eurojärjestelmä on päävastuussa. Jotta kansalliset keskuspankit voisivat täyttää velvoitteensa avustaa EKP:a tällä alalla, on varmistettava, että niillä on tarvittava tilastotieteellinen asiantuntemus erityisesti käsitteiden, menetelmien ja tiedonkeruun, tilastojen laatimisen, analysoinnin ja tiedonsiirron osalta. |
|
(6) |
Suuntaviivojen EKP/2004/15 antamisen jälkeen on tarkistettu kansainvälisiä tilastostandardeja, joita käytetään referenssinä maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen laadinnassa. Erityisesti on syytä mainita, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on julkaissut kuudennen painoksen maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevasta käsikirjasta (Balance of Payments Manual, jäljempänä ”BPM6”), ja että Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio on tarkistanut kansantalouden tilinpitoa koskevaa kansainvälistä tilastostandardia kansantalouden tilinpitojärjestelmän viimeisimmässä versiossaan vuodelta 2008. Lisäksi Euroopan komissio on laatinut ehdotuksen asetukseksi Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EKT 2010) (3). |
|
(7) |
Arvopaperisijoituksia koskevien tilastojen laatiminen on hankalaa, minkä vuoksi on määritelty yhteisiä lähestymistapoja näiden tietojen keräämiseksi euroalueella. Arvopaperisijoittamista koskevien tiedonkeruujärjestelmien tulisi euroalueella olla yhteisen lähestymistavan mukaisia eli niiden tulisi vastata yhtä niistä neljästä mallista, jotka on esitetty liitteessä VI olevassa taulukossa eli arvopaperilajikohtaiset kantatiedot on kerättävä vähintään neljännesvuosittain. |
|
(8) |
Arvopaperisijoituksia (ja niihin liittyviä tuloja) koskevien EKP:n tilastovaatimusten täyttämiseksi on tarpeen raportoida euroalueen eri jäsenvaltioiden kotimaisten yksiköiden välisten arvopaperisaamisten ja/tai -velkojen virrat ja kannat. Tietoja käytetään laadittaessa koko euroalueen arvopaperisijoitusvirtojen ja -kantojen sekä niihin liittyvien sijoitustulojen tilastoja. Tämä vastaa kansallisia vaatimuksia tai vakiintunutta käytäntöä. |
|
(9) |
Euroalueen maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia neljännesvuosittaisia tilastoja käytetään laadittaessa muuta maailmaa koskevaa tiliä euroalueen neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa. Myös tätä varten on tarpeen kerätä ja koota näiden suuntaviivojen mukaisesti tiedot virroista ja kannoista suhteessa euroalueen muiden jäsenvaltioiden kotimaisiin yksikköihin. |
|
(10) |
Keskitetty arvopaperitietokanta (jäljempänä ”CSDB”) annetaan kansallisten keskuspankkien ja muiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön, kuitenkin ottaen huomioon lisenssit ja muut mahdolliset rajoitukset. CSDB on tärkein lähde kansallisten keskuspankkien ja muiden toimivaltaisten viranomaisten hakiessa arvopapereista tietoja tuottaakseen vaadittavia tietoja euroalueen arvopaperisijoitusvirtoja ja -kantoja koskevien tilastojen laatimiseksi. Kun CSDB:ssä olevat tiedot yhdistetään arvopaperilajikohtaisesti kerättyihin tietoihin, pitäisi olla mahdollista laatia arvopaperisijoitusvirtoja ja -kantoja koskevat tarkat tilastot sellaisten arvopapereiden osalta, jotka on laskenut liikkeelle euroalueen kotimainen yksikkö ja jotka ovat toisen euroalueen jäsenvaltion kotimaisen yksikön hallussa. Tämä mahdollistaa euroalueen arvopaperisijoitusvelkoihin liittyvien tietojen erittelyn sektoreittain. |
|
(11) |
Euron kansainvälistä asemaa koskevan vuosittaisen katsauksen tueksi tarvitaan myös valuutoittain eriteltyjä tilastotietoja velkapapereita koskevista virroista ja kannoista, jotta voidaan arvioida euron asemaa sijoitusvaluuttana. |
|
(12) |
EKPJ tarvitsee kattavia tilastoja arvioidakseen euroalueen ulkopuolisten yhteisöjen hallussa olevien euroseteleiden määrää. Tätä tarkoitusta varten on erityisen tärkeää saada tilastotietoja euroseteleiden rajat ylittävistä kuljetuksista euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden ja euroalueen ulkopuolisten maiden välillä. Tällaisia tilastoja tarvitaan euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskevan päätöksenteon helpottamiseksi euroseteleiden valmistussuunnittelussa ja setelivarastojen hallinnoinnissa sekä kansallisten keskuspankkien ja EKP:n toimivaltuuksiensa mukaisesti suorittaman euroseteleiden liikkeeseenlaskun ja siirtojen koordinoinnissa. Euroseteleiden kuljetusta koskevien tilastojen avulla voidaan arvioida raha- ja valuuttapoliittista kehitystä, ja niitä tarvitaan arvioitaessa euron asemaa sijoitusvaluuttana euroalueen ulkopuolella. |
|
(13) |
Euroalueen maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevista tilastoista ja valuuttavarantoasetelmasta olisi suoritettava laadunarviointi EKP:n tilastoinnin laatumallin mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien olisi arvioitava toimittamiensa tietojen laatua tarvittaessa yhteistyössä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. |
|
(14) |
Asetuksen (EY) N:o 2533/98 3 a artiklan ja EKPJ:n tilastointiperustan (Public Commitment on European Statistics) mukaan periaatteet, joita noudatetaan EKPJ:n kehittäessä, tuottaessa ja jaellessa Euroopan tilastoja, ovat puolueettomuus, objektiivisuus, ammatillinen riippumattomuus, kustannustehokkuus, tilastojen luottamuksellisuus, tietojenannosta aiheutuvan rasitteen minimoiminen ja tuotoksen korkea laatu. |
|
(15) |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava luottamuksellisia tilastotietoja EKP:lle siinä määrin ja niin yksityiskohtaisesti kuin on tarpeen EKPJ:n tehtävien suorittamiseksi. Jos luottamuksellisiksi ilmoitetut tilastotiedot ovat peräisin muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta, EKP:n olisi käytettävä niitä asetuksen (EY) N:o 2533/98 mukaisesti. |
|
(16) |
On tarpeen ottaa käyttöön menettely, jolla voidaan tehdä teknisiä muutoksia näiden suuntaviivojen liitteisiin tehokkaalla tavalla, edellyttäen, että tällaisilla muutoksilla ei vaikuteta niiden taustalla olevaan käsitteelliseen viitekehykseen eikä lisätä tiedonantajille jäsenvaltioissa tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta. Menettelyä sovellettaessa otetaan huomioon EKPJ:n tilastokomitean näkökannat. Kansalliset keskuspankit voivat ehdottaa tällaisia teknisiä muutoksia EKPJ:n tilastokomiteassa, |
ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:
1 artikla
Määritelmät
Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan
|
1. |
”ulkomaisilla tilastoilla” maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia tilastoja, valuuttavarantoasetelmaa sekä tilastoja euroseteleiden rajat ylittävästä kuljetuksesta; |
|
2. |
”maksutaseella” tilastollista asetelmaa, jossa tarkastelujakson aikana tehdyt kansainväliset taloustoimet esitetään asianmukaisesti eriteltyinä; |
|
3. |
”ulkomaisella varallisuusasemalla” asetelmaa, jossa kansainvälisten saamisten ja velkojen kannat tiettynä päivänä esitetään asianmukaisesti eriteltyinä; |
|
4. |
”valuuttavarantoasetelmalla” tilastollista asetelmaa, jossa eurojärjestelmän valuuttavaranto, muut valuuttamääräiset saamiset ja varantoihin liittyvät velat tiettynä päivänä esitetään asianmukaisesti eriteltyinä; |
|
5. |
”euroseteleiden rajat ylittävällä kuljetuksella” euroseteleiden vientiä ja/tai tuontia; |
|
6. |
”euroseteleiden viennillä” euroseteleiden toimittamista kansallisesta euroalueella olevasta keskuspankista tai muusta rahalaitoksesta euroalueen ulkopuolella olevalle oikeushenkilölle; |
|
7. |
”euroseteleiden tuonnilla” euroseteleiden toimittamista euroalueella olevaan kansalliseen keskuspankkiin tai muuhun rahalaitokseen euroalueen ulkopuolella olevalta oikeushenkilöltä; |
|
8. |
”kotimaisella” samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan 4 kohdassa; |
|
9. |
”muulla maailmalla” kansainvälisiä järjestöjä ja jollakin muulla alueella kuin euroalueen tietyn jäsenvaltion alueella olevia, jotka toimivat kyseisessä jäsenvaltiossa olevien vastapuolina; |
|
10. |
”kansainvälisillä taloustoimilla” mitä tahansa taloustoimia, joilla luodaan tai lisätään euroalueen jäsenvaltion kotimaisen yksiköiden ja tämän jäsenvaltion ulkomaisten yksiköiden välille saamisia tai velkoja tai maksetaan niitä takaisin joko kokonaan tai osittain, tai siirretään johonkin kohteeseen liittyvä oikeus tämän jäsenvaltion kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä; |
|
11. |
”kansainvälisten saamisten ja velkojen kannoilla” euroalueen jäsenvaltion ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvien rahoitussaamisten ja -velkojen kantoja. Kansainvälisten saamisten ja velkojen kannat käsittävät myös a) euroalueen jäsenvaltion kotimaisten yksiköiden omistamat maa-alueet, kiinteistöt ja muun kiinteän omaisuuden, jotka sijaitsevat kyseisen euroalueen jäsenvaltion ulkopuolella, ja/tai ulkomaisten yksiköiden omistamat maa-alueet, kiinteistöt ja muun kiinteän omaisuuden, jotka sijaitsevat euroalueen jäsenvaltiossa, sekä b) kotimaisten yksiköiden omistaman monetaarisen kullan ja erityiset nosto-oikeudet; |
|
12. |
”arvostusmuutoksilla” valuuttakurssien ja/tai muiden hintojen muutosten aiheuttamia kansainvälisten saamisten ja velkojen kantojen hallussapitovoittoja ja -tappioita; |
|
13. |
”valuuttavarannolla” erittäin likvidejä jälkimarkkina- ja luottokelpoisia eurojärjestelmän hallussa olevia muita kuin euromääräisiä saamisia, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin, sekä kultaa, varanto-osuuksia IMF:ssä ja erityisiä nosto-oikeuksia; |
|
14. |
”muilla valuuttamääräisillä saamisilla” a) eurojärjestelmän hallussa olevia muita kuin euromääräisiä saamisia, jotka kohdistuvat euroalueen kotimaisiin yksikköihin, sekä b) eurojärjestelmän hallussa olevia muita kuin euromääräisiä saamisia, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin eivätkä täytä likvidiyttä sekä jälkimarkkina- ja luottokelpoisuutta koskevia valuuttavarantoon kuulumisen edellytyksiä; |
|
15. |
”varantoihin liittyvillä veloilla” lyhyellä aikavälillä erääntyviä ennalta sovitun määräisiä ja ehdollisia eurojärjestelmän nettositoumuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin eurojärjestelmän valuuttavaranto ja muut valuuttamääräiset saamiset; |
|
16. |
”arvopaperilajikohtaisella” tiedonkeruulla arvopaperilajikohtaisesti eriteltyjen tietojen keräämistä. |
2 artikla
Kansallisten keskuspankkien tilastointivelvoitteet
1. Kansallisten keskuspankkien on toimitettava EKP:lle kansainvälisiä taloustoimia, kantoja ja arvostusmuutoksia sekä valuuttavarantoa, muita valuuttamääräisiä saamisia ja varantoihin liittyviä velkoja koskevat tiedot, joiden perusteella EKP voi laatia euroalueen aggregoidut maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tilastot sekä valuuttavarantoasetelman. Tiedot on toimitettava liitteessä II olevissa taulukoissa 1–5 esitetyllä tavalla ja 3 artiklassa esitettyjä määräaikoja noudattaen.
2. Kansallisten keskuspankkien on toimitettava EKP:lle myös tiedot eurosetelien rajat ylittävistä kuljetuksista liitteessä II olevassa taulukossa 6 määritellyllä tavalla. Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava tiedot eurosetelien rajat ylittävistä kuljetuksista, jos kaikkien maan rajojen yli edellisenä vuonna kuljetettujen eurosetelien kokonaismäärä on parhaan arvion mukaan yli 1 000 miljoonaa euroa.
3. Tietoihin on liitettävä saatavissa olevat selvitykset yksittäisistä merkittävistä tapahtumista ja korjausten syistä, jos tällaisten yksittäisten merkittävien tapahtumien tai korjausten aiheuttamat muutokset tilastoissa ovat huomattavia tai jos EKP esittää tätä koskevan pyynnön. Yksittäisistä merkittävistä tapahtumista saatavilla olevia tietoja on myös vaihdettava euroalueen muiden kansallisten keskuspankkien kanssa nykyisten järjestelyjen yhteydessä, esimerkiksi ulkomaisten suorien sijoitusten yhteydessä.
4. Kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten virtojen ja kuukausittaisten kantojen osalta tarvittavat tiedot on toimitettava EKP:lle liitteissä I, II ja III kuvatulla tavalla; liitteet perustuvat tällä hetkellä noudatettaviin kansainvälisiin suosituksiin ja erityisesti BPM6:een. Kuukausittaisen valuuttavarantoasetelman osalta tarvittavat tiedot on toimitettava EKP:lle liitteissä I, II ja III kuvatulla tavalla; liitteet perustuvat IMF:n asiakirjaan International Reserves and Foreign Currency Liquidity: Guidelines for a Data Template.
5. Maksutasetta koskevat tiedot on toimitettava kuukausittain ja neljännesvuosittain. Valuuttavarantoasetelmaa koskevat tiedot on toimitettava kuukausittain. Ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tiedot on toimitettava neljännesvuosittain. Eurosetelien rajat ylittäviä kuljetuksia koskevat tiedot on toimitettava kuukausittain.
6. Arvopaperisijoituksia koskevien tiedonkeruujärjestelmien on vastattava yhtä niistä malleista, jotka on esitetty liitteessä VI olevassa taulukossa.
7. Jos euroalue laajenee, sekä kyseisen jäsenvaltion kansallisen keskuspankin että kansallisten keskuspankkien kaikissa muissa jäsenvaltioissa, jotka kuuluvat euroalueeseen kyseisen jäsenvaltion ottaessa euron käyttöön, on toimitettava EKP:lle historiatiedot laajennetun euroalueen kattavien aggregaattien laatimista varten. Tällaisten kansallisten keskuspankkien on toimitettava historiatiedot vuodesta 2008 parhaan arvion periaatteen mukaisesti. Päätöksen ilmoitettavista eristä ja erittelyistä tekee EKP:n johtokunta tapauskohtaisesti EKPJ:n tilastokomitean ehdotuksesta.
Jos euron käyttöön ottava jäsenvaltio liittyi unioniin vuoden 2007 jälkeen, historiatietojen on vähimmäisvaatimuksena katettava ajanjakso, joka alkaa päivämäärästä, jona kyseinen jäsenvaltio liittyi unioniin.
8. Jos euroalue laajenee, niiden euroalueen jäsenvaltioiden, jotka kuuluivat rahaliittoon jo ennen kuin euro otettiin konkreettisesti käyttöön, on toimitettava kyseiseltä ajanjaksolta koko rahaliittoa koskevat tiedot.
Edellä 2 artiklan 7 kohdasta poiketen Banque centrale du Luxembourgin ei tarvitse toimittaa historiatietoja joulukuussa 2001 päättyvältä ajanjaksolta. Nationale Bank van Belgiën / Banque Nationale de Belgiquen on toimitettava Belgian ja Luxemburgin osalta yhdistetyt historiatiedot joulukuussa 2001 päättyvältä ajanjaksolta. Samaa menettelyä noudatetaan silloin, kun menetelmämuutokset tai vaatimuksiin tehdyt muut muutokset edellyttävät historiatietojen toimittamista ennen euron konkreettista käyttöönottoa koskevalta ajanjaksolta.
3 artikla
Oikea-aikaisuus
1. Euroalueen kuukausittaisen maksutaseen laatimista varten tarvittavat tiedot ja tiedot euroalueen valuuttavarannon arvonmuutoksista on toimitettava EKP:lle viimeistään klo 14.00 Keski-Euroopan aikaa (CET) (4) 44. kalenteripäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat.
2. Euroalueen neljännesvuosittaisen maksutaseen ja neljännesvuosittaisen ulkomaisen varallisuusaseman laatimista varten tarvittavat tiedot on toimitettava EKP:lle viimeistään klo 14.00 seuraavasti:
|
a) |
vuosina 2014–2016: sen vuosineljänneksen päättymistä seuraavana 85. kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat; |
|
b) |
vuosina 2017 ja 2018: sen vuosineljänneksen päättymistä seuraavana 82. kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat; |
|
c) |
vuodesta 2019 alkaen: sen vuosineljänneksen päättymistä seuraavana 80. kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat. |
3. Eurojärjestelmän valuuttavarantoasetelman laatimista varten tarvittavat tiedot on toimitettava EKP:lle viimeistään klo 14.00 sen kuukauden päättymistä seuraavana 10. kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat.
4. Euroseteleiden rajat ylittävistä kuljetuksista vaadittavat tiedot, jotka on määritelty liitteessä II olevassa taulukossa 6, on toimitettava EKP:lle viimeistään klo 14.00 sen kuukauden päättymistä seuraavana 35. kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat.
5. Jos 1–4 kohdassa tarkoitettu määräaika osuu TARGET2-järjestelmän kiinniolopäivälle, määräaikaa pidennetään TARGET2-järjestelmän seuraavaan aukiolopäivään. (5)
6. Edellä 1–5 kohdassa tarkoitettujen tietojen kansallinen keruu on järjestettävä siten, että näitä toimitusaikoja noudatetaan.
4 artikla
Yhteistyö muiden toimivaltaisten viranomaisten kuin kansallisten keskuspankkien kanssa
1. Jos 2 artiklassa kuvatut tiedot ovat osittain tai kokonaan peräisin muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta, kansalliset keskuspankit ottavat näiden viranomaisten kanssa käyttöön tarkoituksenmukaisia yhteistyömuotoja, jotta kyetään luomaan pysyvä tiedonsiirtojärjestelmä, joka täyttää erityisesti tietojen laatua koskevat EKP:n ohjeet ja kaikki muut näissä suuntaviivoissa asetetut vaatimukset, jollei samaa lopputulosta ole jo saavutettu kansallisen lainsäädännön avulla.
2. Maksutaseen rahoitustaseen ja siihen liittyvien tulojen sekä ulkomaisen varallisuusaseman osalta kansallisten keskuspankkien on vastattava siitä, että käsitteitä, menetelmiä ja tiedonkeruuta sekä tilastojen laatimista, analysointia ja tiedonsiirtoa koskevia vaatimuksia noudatetaan ja kehitetään.
3. Jos luottamuksellisiksi ilmoitetut tilastotiedot ovat peräisin muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta, EKP käyttää niitä asetuksen (EY) N:o 2533/98 mukaisesti.
5 artikla
Toimitusstandardi
Tarvittavat tilastotiedot on toimitettava EKP:lle sellaisessa muodossa, että ne täyttävät liitteessä IV vahvistetut vaatimukset.
6 artikla
Tilastotietojen laatu
1. Kansallisten keskuspankkien on, tarvittaessa yhteistyössä 4 artiklassa mainittujen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, valvottava ja arvioitava EKP:lle toimitettavien tilastotietojen laatua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä V määriteltyjä EKP:n valvontatehtäviä. EKP arvioi tällaisia tietoja samalla tavoin. Arviointi on suoritettava oikea-aikaisesti. EKP:n johtokunta esittää EKP:n neuvostolle vuosittain kertomuksen tietojen laadusta.
2. Arvopaperisijoituksia koskeviin virtoihin ja kantoihin sekä sijoitustuloihin liittyvien tietojen laadunarviointi edellyttää, että CSDB:ssä olevat tiedot arvopapereista ovat riittävän kattavat ja laadukkaat.
3. Jos tiettyä erää koskevat tiedot liitteessä II olevissa taulukoissa 1–5 ovat euroalueen ja kansallisten tilastojen kannalta suuruusluokaltaan merkityksettömiä tai jos kyseistä erää koskevia tietoja ei voida kerätä kohtuullisin kustannuksin, kyseisistä tiedoista voidaan toimittaa luotettaviin tilastointimenetelmiin perustuvat parhaimmat arviot edellyttäen, että tämä ei heikennä tilastojen analyyttistä arvoa. Tiedot voidaan toimittaa parhaan arvion periaatteen mukaan myös seuraavien liitteessä II olevien taulukoiden 1, 2 ja 6 erittelyjen osalta:
|
a) |
muista sijoituksista saatujen ensitulojen alaerät; |
|
b) |
muiden ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon alaerät; |
|
c) |
pääomansiirtojen alaerät pääomataseessa; |
|
d) |
johdannaisvelkojen maantieteellinen erittely; |
|
e) |
uudelleensijoitetut voittotulot ilman ISIN-koodia olevista sijoitusrahastojen osuuksista; |
|
f) |
setelien rajat ylittävien kuljetusten erittely yksikköarvon mukaan. |
4. EKP:n suorittamaan tilastotietojen laadunvalvontaan voi kuulua näihin tietoihin tehtyjen korjausten tarkastelu, jonka avulla pyritään ensinnäkin saamaan uusimmat arviot mukaan tilastotietoihin ja tällä tavoin parantamaan tilastotietojen laatua; toiseksi pyritään takaamaan, että eri tilastointitiheydellä laaditut maksutase-erät ovat mahdollisimman tarkoin keskenään yhdenmukaiset.
7 artikla
Yksinkertaistettu muutosmenettely
EKP:n johtokunnalla on oikeus EKPJ:n tilastokomiteaa kuultuaan tehdä näiden suuntaviivojen liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, etteivät tällaiset muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai jäsenvaltioiden tiedonantajien raportointitaakkaan.
8 artikla
EKP:lle siirrettävien tietojen ensimmäinen toimitusajankohta
1. Maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tilastotiedot ja valuuttavarantoasetelmaa koskevat tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014.
2. Euroseteleiden rajat ylittäviä kuljetuksia koskevat tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran maaliskuussa 2013.
9 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan suuntaviivat EKP/2004/15 1 päivästä kesäkuuta 2014.
2. Viittauksia suuntaviivoihin EKP/2004/15 pidetään viittauksina näihin suuntaviivoihin.
10 artikla
Voimaantulo
1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.
2. Näitä suuntaviivoja sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 2 kohdan säännöksiä.
11 artikla
Osoitus
Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.
Annettu Frankfurt am Mainissa 9 päivänä joulukuuta 2011.
EKP:n neuvoston puolesta
EKP:n puheenjohtaja
Mario DRAGHI
(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.
(2) EUVL L 354, 30.11.2004, s. 34.
(3) COM(2010) 774 final.
(4) Kaikki näissä suuntaviivoissa mainitut kellonajat tarkoittavat Keski-Euroopan aikaa, jossa otetaan huomioon siirtyminen Keski-Euroopan kesäaikaan.
(5) TARGET2-järjestelmän kiinni- ja aukiolopäivät ilmoitetaan EKP:n verkkosivustolla osoitteessa www.ecb.europa.eu ja eurojärjestelmän verkkosivustoilla.
LIITE I
EUROOPAN KESKUSPANKIN TILASTOVAATIMUKSET
1. Maksutasetilastot
Euroopan keskuspankki (EKP) edellyttää, että maksutasetilastotiedot toimitetaan kahdella eri raportointitiheydellä eli kuukausittain ja neljännesvuosittain vastaavanpituisilta kalenterijaksoilta. Vuositason tiedot kootaan laskemalla yhteen jäsenvaltioiden kyseiseltä vuodelta ilmoittamat neljännesvuositason tiedot. Maksutasetilastojen on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia muiden rahapolitiikan harjoittamista varten toimitettavien tilastotietojen kanssa.
1.1 Kuukausittaiset maksutasetilastot
Tavoitteena on laatia euroalueen kuukausittainen maksutase, josta ilmenevät tärkeimmät rahatalouden tilaan ja valuuttamarkkinoihin vaikuttavat erät (ks. liitteessä II oleva taulukko 1).
On tärkeää, että tilastotiedot soveltuvat käytettäviksi euroalueen maksutaseen laskennassa.
Koska kuukausittaisten maksutasetietojen toimitusaika on lyhyt ja tiedot ovat hyvin pitkälle aggregoituja ja koska tietoja käytetään rahapolitiikan harjoittamisessa ja valuuttaoperaatioissa, EKP sallii pakottavissa tapauksissa joitakin poikkeamia kansainvälisistä suosituksista (ks. näiden suuntaviivojen 2 artiklan 4 kohta). Kirjaamiskäytännön ei tarvitse olla täysin suoriteperusteinen. EKP hyväksyy myös arvioidut tai alustavat tiedot, jos muunlaisia tietoja ei voida toimittaa määräajan kuluessa.
Kussakin pääerässä vaaditaan taloustoimien erittely varoihin ja velkoihin (tai vaihtotaseen erien osalta tuloihin ja menoihin). Yleisesti ottaen tästä seuraa, että kansallisten keskuspankkien on eriteltävä kansainväliset taloustoimet niihin, jotka kohdistuvat muissa euroalueen jäsenvaltioissa oleviin, ja niihin, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin. Kansallisten keskuspankkien on tehtävä nämä erittelyt yhdenmukaisella tavalla.
Kun euroalueen jäsenvaltioiden määrässä tapahtuu muutoksia, kansallisten keskuspankkien on muutettava euroalueen maiden kokoonpanon määritelmää siitä päivästä lukien, jona muutos tapahtuu. Euroalueen aikaisempien ja uusien jäsenvaltioiden kansallisilta keskuspankeilta pyydetään niiden luotettavimmat arviot laajentunutta euroaluetta koskevista historiatiedoista.
Jotta euroalueen arvopaperisijoituksia koskevien kuukausittaisten tietojen aggregointi olisi mielekästä, on erotettava toisistaan euroalueella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat taloustoimet ja euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat taloustoimet. Euroalueen arvopaperisaamisissa nettomääräisiä taloustoimia koskevat tilastot laaditaan laskemalla yhteen euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat ilmoitetut nettomääräiset taloustoimet. Euroalueen arvopaperiveloissa nettomääräisiä taloustoimia koskevat tilastotiedot saadaan laskemalla yhteen kotimaisia yhteenlaskettuja velkoja koskevat taloustoimet nettomääräisinä ja euroalueella olevien liikkeeseen laskemiin ja ostamiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet nettomääräisinä.
Arvopaperisijoitustuloihin sovelletaan vastaavia raportointivaatimuksia ja aggregaattien laatimismenetelmää.
Maksutasetilastojen rahataloudellisen esityksen laatimista varten kansallisten keskuspankkien edellytetään toimittavan tiedot eriteltyinä institutionaalisen sektorin mukaan. Kuukausittaisen maksutaseen yhteydessä käytetään seuraavaa sektorikohtaista erittelyä:
|
— |
suorat sijoitukset: a) talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki; b) rahamarkkinarahastot; c) julkisyhteisöt; d) muut sektorit, |
|
— |
arvopaperisaamiset ja muut sijoitukset: a) keskuspankki; b) talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki; c) rahamarkkinarahastot; d) julkisyhteisöt; e) muut sektorit. |
Kansallisten keskuspankkien edellytetään sellaista maksutaseen sektorikohtaista erittelyä varten, joka mahdollistaa maksutaseen rahataloudellisen esityksen laatimisen, toimittavan tiedot euroalueella olevien liikkeeseen laskemien arvopaperisijoitusten nettomääräisistä taloustoimista eriteltyinä sen institutionaalisen sektorin mukaan, johon liikkeeseenlaskija kuuluu. Lisäksi arvopaperivelat eritellään kotimaisen liikkeeseenlaskijan institutionaalisen sektorin mukaan.
Euroalueen arvopaperivelkoja koskeviin nettomääräisiin taloustoimiin liittyvät sektoreittain eritellyt tilastot laaditaan tämän jälkeen laskemalla yhteen asianomaisten sektorien kotimaiset yhteenlasketut velat nettomääräisinä ja vastaavat euroalueella olevien liikkeeseen laskemien ja ostamien arvopapereiden taloustoimet nettomääräisinä.
Kansalliset keskuspankit (ja tarvittaessa muut toimivaltaiset viranomaiset) keräävät tietoja arvopaperisijoituksista noudattaen yhtä niistä malleista, jotka esitetään liitteessä VI olevassa taulukossa.
1.2 Neljännesvuosittaiset maksutasetilastot
Euroalueen neljännesvuosimaksutaseen tarkoituksena on antaa yksityiskohtaisempia tietoja kansainvälisten taloustoimien tarkempaa analyysiä varten.
Näistä tilastoista saadaan tietoja erityisesti euroalueen sektorikohtaisen taseen ja rahoitustaseen laatimista sekä Euroopan komission (Eurostat) kanssa yhteistyössä julkaistavaa unionin/euroalueen maksutasetta varten.
Neljännesvuosittaiset maksutasetilastot ovat mahdollisimman tarkoin kansainvälisten suositusten mukaisia (ks. näiden suuntaviivojen 2 artiklan 4 kohta). Vaadittava neljännesvuosittaisten tilastotietojen erittely on esitetty liitteen II taulukossa 2. Pääomansiirtoja ja rahoitustasetta koskevat yhdenmukaistetut käsitteet ja määritelmät on esitetty liitteessä III.
Neljännesvuosittaisen vaihtotaseen erittely on samankaltainen kuin kuukausittaisen vaihtotaseen. Tulot on tarpeen eritellä tarkemmin neljännesvuosittain.
Rahoitustaseessa EKP noudattaa muiden sijoitusten erän osalta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevan käsikirjan kuudennen painoksen (Balance of Payments and International Investment Position Manual; jäljempänä ’BPM6’) vaatimuksia. Erittelyjen esitystavassa on yksi eroavaisuus (sektori on etusijalla). Tämä sektorierittely vastaa kuitenkin BPM6:ssä sovellettua erittelyä, jossa instrumentit ovat etusijalla. Käteisraha ja talletukset erotetaan lainoista ja muista sijoituksista, kuten BPM6:n esitystavassa.
Kansallisten keskuspankkien edellytetään erittelevän euroalueen jäsenvaltioihin kohdistuvat taloustoimet ja kaikki muut kansainväliset taloustoimet. Euroalueen arvopaperisaamisissa nettomääräisiä taloustoimia koskevat tilastot laaditaan laskemalla yhteen euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat ilmoitetut nettomääräiset taloustoimet. Euroalueen arvopaperiveloissa nettomääräiset taloustoimet laaditaan laskemalla yhteen kotimaisten velkojen yhteismäärään liittyvät nettomääräiset taloustoimet ja euroalueella olevien liikkeeseen laskemiin ja ostamiin arvopapereihin liittyvät nettomääräiset taloustoimet.
Arvopaperisijoitustuloihin sovelletaan vastaavia raportointivaatimuksia ja aggregaattien laatimismenetelmää.
Suorien sijoitusten osalta kansallisten keskuspankkien edellytetään toimittavan neljännesvuosittain seuraavan sektorikohtaisen erittelyn: a) talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki; b) julkisyhteisöt; c) muut rahoitusalan yritykset kuin rahalaitokset; d) yritykset, kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Erien ”arvopaperisaamiset” ja ”muut sijoitukset” osalta institutionaalisen sektorin mukainen erittely noudattaa IMF:n standardijakoa, johon kuuluvat a) keskuspankki; b) talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki; c) rahamarkkinarahastot; d) julkisyhteisöt; e) muut rahoitusalan yritykset kuin rahalaitokset; f) yritykset, kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Euroalueen arvopaperivelkoihin liittyviä nettomääräisiä taloustoimia koskevien tilastojen laatimiseksi euroalueella olevien liikkeeseenlaskijoiden sektorin mukaan neljännesvuosittaisia tietoja koskevat vaatimukset ovat samat kuin kuukausittaisen maksutaseen osalta.
Kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisesti BPM6:ssä suositellaan, että korot kirjattaisiin suoriteperusteisesti. Tämän suosituksen noudattaminen vaikuttaa sekä vaihtotaseeseen (sijoitustuloihin) että rahoitustaseeseen.
2. Valuuttavarantoasetelma
Valuuttavarantoasetelma on kuukausittainen esitys kansallisten keskuspankkien ja EKP:n valuuttavarannosta, muista valuuttamääräisistä saamisista ja varantoihin liittyvistä veloista ja se noudattaa IMF:n valuuttavarannon ja valuuttamääräisen likviditeetin raportointimallia, joka määritellään IMF:n käsikirjassa ”International Reserves and Foreign Currency Liquidity”: Guidelines for a Data Template’. Nämä tiedot täydentävät euroalueen maksutaseeseen sisältyviä valuuttavarantotietoja.
Euroalueen valuuttavaranto koostuu erittäin likvideistä, jälkimarkkina- ja luottokelpoisista EKP:n hallussa olevista saamisista ja euroalueen kansallisten keskuspankkien hallussa olevista saamisista, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin ja ovat vaihdettavan valuutan (muu kuin euro) määräisiä ja toteutetaan vaihdettavassa valuutassa (muu kuin euro), sekä kullasta, varanto-osuuksista IMF:ssä ja erityisistä nosto-oikeuksista. Niihin saattaa sisältyä johdannaissopimusten nettopositioita. Valuuttavaranto lasketaan pääsääntöisesti bruttoperusteisena eikä siihen liittyviä velkoja nettouteta. Poikkeuksena tästä johdannaissopimusten positiot kirjataan nettoperusteisesti. Kansallisilta keskuspankeilta edellytettyjen tietojen erittely on esitetty liitteessä II olevan taulukon 3 osassa I.A.
Eurojärjestelmän valuuttamääräiset saamiset, jotka eivät ole tämän määritelmän mukaisia eli euroalueella oleviin kohdistuvat saamiset sekä saamiset joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten tai muita sellaisia tarkoituksia varten, jotka eivät liity maksutaseeseen tai vaihtokurssipolitiikkaan, sisältyvät valuuttavarantoasetelman erään ”muut valuuttamääräiset saamiset” (liite I, taulukon 3 osa I.B).
Euromääräisiä saamisia euroalueen ulkopuolella olevilta ja euroalueen jäsenvaltioiden hallussa olevia valuuttamääräisiä saamisia ei pidetä valuuttavarantona; tällaiset määrät kirjataan ulkomaisen varallisuusaseman erään muut sijoitukset, jos ne kuvaavat saamisia euroalueen ulkopuolelta.
Lisäksi liitteessä II olevan taulukon 3 osissa II, III ja IV esitetään tiedot valuuttavarantoon ja muihin valuuttamääräisiin saamisiin liittyvistä ennalta sovitun määräisistä ja ehdollisista eurojärjestelmän nettositoumuksista lyhyellä aikavälillä eli niin sanotuista ”varantoon liittyvistä veloista”.
3. Ulkomainen varallisuusasema
Ulkomainen varallisuusasema on koko euroalueen ulkomaisia saamisia ja velkoja koskeva laskelma rahapolitiikan ja valuuttamarkkinoiden analysointia varten. Sen avulla voidaan erityisesti arvioida jäsenvaltioiden ulkoista haavoittuvuutta sekä seurata likvidien varojen kehitystä, jotka ovat ulkomailla rahaa hallussaan pitävän sektorin hallussa. Näillä tilastotiedoilla on keskeinen asema ulkomaita koskevan tilin laatimisessa euroalueen neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa ja ne voivat olla avuksi myös maksutaseen virtatietojen laatimisessa.
Kansalliset keskuspankit toimittavat neljännesvuosittain ulkomaista varallisuusasemaa varten tilastojakson lopun kantatiedot sekä valuuttakurssien tai muiden hintojen muutoksista johtuvia arvostusmuutoksia koskevat tiedot.
Ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tilastotiedot ovat mahdollisimman tarkoin kansainvälisten suositusten mukaisia (ks. näiden suuntaviivojen 2 artiklan 4 kohta). EKP laskee koko euroalueen ulkomaisen varallisuusaseman kokonaisuutena. Euroalueen ulkomaisen varallisuusaseman erittely on esitetty liitteessä II olevassa taulukossa 4.
Ulkomainen varallisuusasema osoittaa kantatiedot tarkasteluajanjakson lopussa arvostettuna jakson lopun hintoihin. Kantojen arvon muutokset voivat johtua seuraavista seikoista. Ensinnäkin osa kantojen arvon muutoksesta tarkasteluajanjaksona johtuu taloustoimista, jotka on kirjattu maksutaseeseen. Toiseksi osa jakson alun ja lopun välisistä kantatietojen muutoksista johtuu saamisten ja velkojen hintojen muutoksesta. Kolmanneksi, jos kannat on kirjattu muiden valuuttojen kuin ulkomaisen varallisuusaseman laadintavaluutan määräisinä, myös valuuttakurssien muutokset muihin valuuttoihin nähden vaikuttavat näiden kantojen arvoon. Muista kuin edellä mainituista syistä johtuvia muutoksia pidetään jakson aikana tapahtuneina muina volyymin muutoksina.
Euroalueen virta- ja kantatietojen asianmukainen yhteensovittaminen edellyttää, että hinnoista, valuuttakurssien muutoksista ja muista arvostuseristä johtuvat volyymin muutokset esitetään erikseen.
Ulkomaisen varallisuusaseman sisällön olisi vastattava mahdollisimman tarkoin neljännesvuosimaksutaseen virtatietoja. Käsitteet, määritelmät ja erittelyt ovat niin ikään vastaavanlaiset kuin neljännesvuosimaksutaseessa.
Ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen pitäisi mahdollisimman pitkälle vastata muita tilastoja, kuten raha- ja pankkitilastoja, rahoitustilinpitoa sekä kansantalouden tilinpitoa.
Kuten kuukausi- ja neljännesvuosimaksutaseen osalta, myös ulkomaista varallisuusasemaa koskevissa tilastoissa kansallisten keskuspankkien edellytetään erittelevän toisaalta saamiset ja velat, joissa vastapuolena on toisen euroalueen jäsenvaltion kotimainen yksikkö sekä toisaalta muut kansainväliset saamiset ja velat. Arvopaperisijoitusten osalta edellytetään erittelyä hallussa oleviin euroalueella olevien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja hallussa oleviin euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin. Euroalueen arvopaperinettosaamisia koskevat tilastot laaditaan aggregoimalla ilmoitetut euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin liittyvät nettosaamiset. Euroalueen arvopaperinettovelkoja koskevat tilastot laaditaan aggregoimalla kotimaiset yhteenlasketut velat nettomääräisinä ja hallussa olevat euroalueella olevien liikkeeseen laskemat ja ostamat arvopaperit nettomääräisinä.
Arvopaperisaamiset ja -velat ulkomaisessa varallisuusasemassa laaditaan yksinomaan kantatiedoista.
Kansalliset keskuspankit (ja tarvittaessa muut tilastoviranomaiset) keräävät vähintään neljännesvuosittaiset arvopaperilajikohtaiset kantatiedot saamisista ja veloista noudattaen yhtä niistä malleista, jotka on esitetty liitteessä VI olevassa taulukossa.
4. Valuuttavarannon kuukausittaiset arvostusmuutokset valuuttakurssien ja muiden hintojen muutosten johdosta
Valuuttavarannon kuukausittaisten arvostusmuutosten avulla voidaan arvioida euroalueen ulkoista haavoittuvuutta.
Kansalliset keskuspankit toimittavat tilastotiedot valuuttakurssien ja muiden hintojen muutoksista johtuvista valuuttavarannon arvostusmuutoksista kuukausittain. Nämä tiedot ovat kansainvälisten suositusten mukaiset (ks. näiden suuntaviivojen 2 artiklan 4 kohta).
Raportoitavien tietojen jaottelu esitetään liitteessä II olevassa taulukossa 5.
Valuuttavarannon arvostusmuutokset osoittavat hallussapitovoitot ja -tappiot eli varannon raha-arvon muutokset, jotka johtuvat niiden hintatason ja -rakenteen muutoksista.
5. Eurosetelien rajat ylittävät kuljetukset kuukausittain yksikköarvon mukaan
EKPJ tarvitsee kattavia tilastoja arvioidakseen euroalueen ulkopuolisten yhteisöjen hallussa olevien euroseteleiden määrää. Tätä tarkoitusta varten on erityisen tärkeää saada tilastotietoja euroseteleiden rajat ylittävistä kuljetuksista euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten maiden välillä. Tällaisia tilastoja tarvitaan euroseteleiden liikkeeseenlaskua koskevan päätöksenteon helpottamiseksi euroseteleiden valmistussuunnittelussa ja setelivarastojen hallinnoinnissa sekä kansallisten keskuspankkien ja EKP:n toimivaltuuksiensa mukaisesti suorittaman euroseteleiden liikkeeseenlaskun ja siirtojen koordinoinnissa. Euroseteleiden kuljetusta koskevien tilastojen avulla voidaan arvioida raha- ja valuuttapoliittista kehitystä, ja niitä tarvitaan arvioitaessa euron asemaa sijoitusvaluuttana euroalueen ulkopuolella.
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava kuukausittaiset tiedot jäsenmaiden eurosetelien tuonnista ja viennistä euroalueen ulkopuolisiin maihin tai euroalueen ulkopuolisista maista liitteessä II olevan taulukon 6 mukaisesti. Yksikköarvon mukainen erittely vaaditaan parhaan arvion periaatteen mukaisesti.
LIITE II
VAADITTAVAT ERITTELYT
Taulukko 1
Kuukausittaiset maksutasetilastot
|
|
Tulot |
Menot |
|
||
|
1. Vaihtotase (1) |
|||||
|
Tavarat (2) |
Geo 3 (3) |
Geo 3 |
|
||
|
Palvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Ensitulo |
|||||
|
Palkansaajakorvaukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Sijoitustulo |
|||||
|
Suorat sijoitukset |
|||||
|
Oma pääoma |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
josta: uudelleen sijoitetut voitot kotimaisen sektorin mukaan (Sektori 1) (4) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Velkainstrumentit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Arvopaperisijoitukset |
|||||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
Velkapaperit |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
Muut sijoitukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
joista: korko |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
josta: korko |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Muu ensitulo |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Tulojen uudelleenjako |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
|
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
Netto |
||
|
3. Rahoitustase |
|||||
|
Suorat sijoitukset |
|||||
|
Oma pääoma kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Velkainstrumentit kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Arvopaperisijoitukset |
|||||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
|
|
||
|
Velkapaperit |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
|
|
||
|
Pitkäaikaiset |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
|
|
||
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
|
|
Geo 2 |
||
|
Muut sijoitukset |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
joista: käteisraha ja talletukset |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Valuuttavaranto |
|||||
|
Monetaarinen kulta |
|||||
|
Sijoituskulta |
Geo 1 |
|
|
||
|
Kohdistamattomat kultatilit |
Geo 1 |
|
|
||
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t) |
Geo 1 |
|
|
||
|
Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) |
Geo 1 |
|
|
||
|
Muu valuuttavaranto |
|||||
|
Käteisraha ja talletukset |
|||||
|
Saamiset rahaviranomaisilta, IMF:ltä ja Kansainväliseltä järjestelypankilta (BIS) |
Geo 1 |
|
|
||
|
Saamiset muilta yksiköiltä (pankeilta) |
Geo 1 |
|
|
||
|
Arvopaperit |
|||||
|
Velkapaperit |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 1 |
|
|
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 1 |
|
|
||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 1 |
|
|
||
|
Johdannaiset (netto) |
Geo 1 |
|
|
||
|
Muut saamiset |
Geo 1 |
|
|
||
Taulukko 2
Neljännesvuosittainen maksutase
|
|
Tulot |
Menot |
|||
|
1. Vaihtotase (5) |
|||||
|
Tavarat |
Geo 4 (6) |
Geo 4 |
|||
|
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti |
Geo 3 |
|
|||
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden ostot (negatiivinen tulo) |
Geo 3 |
|
|||
|
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit |
Geo 3 |
|
|||
|
Ei-monetaarinen kulta |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tuotteistaminen – kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Tuotannolliset palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Kuljetus |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Matkailu |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Rakentaminen |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Vakuutus- ja eläkepalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Rahoituspalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Rahoituspalvelut joista peritään maksu sekä muut rahoituspalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Välilliset rahoituspalvelut (FISIM) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Muut liike-elämän palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Tutkimus ja kehityspalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Virkistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja tarjoamat palvelut, muualle luokittelemattomat |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Ensitulo |
|||||
|
Palkansaajakorvaukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Sijoitustulo |
|||||
|
Suorat sijoitukset |
|||||
|
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Osingot ja yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä |
|||||
|
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Sisaryrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) (7) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|||
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|||
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Suoran sijoituksen kohteena olevilta yrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Suoralta sijoittajalta (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Sisaryrityksiltä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
joista: korko |
|
|
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|||
|
Arvopaperisijoitukset |
|||||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
Geo 1 |
|||
|
Osakkeet |
|||||
|
Osingot |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|||
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|||||
|
Osingot |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|||
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|||
|
Velkapaperit |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|||
|
Korko |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|||
|
Korko |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|||
|
Muut sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Korko |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|||
|
joista: korot erityisistä nosto-oikeuksista (SDR) |
|
Geo 1 |
|||
|
joista: korko (ml. välilliset rahoituspalvelut (FISIM)) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|||
|
Vakuutuksenottajien sijoitustulot vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuista |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|||
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
|
|||
|
josta: korko |
Geo 3 |
|
|||
|
Muu ensitulo |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tuotannon ja tuonnin verot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Tuoteverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Muut tuotantoverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Tuotetukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Muut tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Luonnonvaran vuokrat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tuotannon ja tuonnin verot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Tuoteverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Muut tuotantoverot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Tuotetukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Muut tukipalkkiot |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Luonnonvaran vuokrat |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tulojen uudelleenjako |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Sosiaaliturvamaksut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Sosiaalietuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
joista: unionin toimielimille (pl. EKP) |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Muut sekalaiset tulonsiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuva oma vara |
Unionin toimielimet |
Unionin toimielimet |
|||
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Sosiaaliturvamaksut |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Sosiaalietuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Vahinkovakuutusmaksut, netto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Vahinkovakuutuskorvaukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Muut sekalaiset tulonsiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
joista: henkilökohtaiset tulonsiirrot (kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien välillä) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
joista: palkansaajien rahalähetykset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Geo 4 |
Geo 4 |
|||
|
Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen bruttohankinnat/vähennykset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Julkisyhteisöt |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Pääomaverot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Investointiavustukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Muut pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
joista: velan anteeksianto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Muut sektorit |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Pääomaverot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Investointiavustukset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
Muut pääomansiirrot |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
joista: velan anteeksianto |
Geo 3 |
Geo 3 |
|||
|
|
Rahoitusvarojen nettohankinta |
Velkojen nettohankinta |
|
||
|
Geo 1 |
Geo 1 |
|
||
|
Suorat sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
||
|
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
||
|
Oma pääoma, pl. uudelleen sijoitetut voitot |
|
|
|
||
|
Suoran sijoituksen kohteena olevissa yrityksissä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Noteeratut |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Muut (esim. kiinteistöt) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
||
|
Suoran sijoituksen kohteena olevassa yrityksessä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
||
|
Arvopaperisijoitukset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
||
|
Osakkeet |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
Noteeratut |
Geo 2 |
Geo 1 |
|
||
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|||||
|
Noteeratut |
Geo 2 |
|
|
||
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 |
|
|
||
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
joista: uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|
||
|
joista: uudelleen sijoitetut voitot |
Geo 2 |
|
|
||
|
Velkapaperit |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
Geo 1 |
|
||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 1 |
|
||
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|
||
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
|
Geo 3 |
||
|
Muut sijoitukset |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 4 |
Geo 4 |
|
||
|
Muut osuudet |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Käteisraha ja talletukset |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Lainat |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3, IMF |
Geo 3, IMF |
|
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3, IMF |
Geo 3, IMF |
|
||
|
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Kauppaluotot ja ennakot |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Muut saamiset ja velat |
|||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
Geo 3 |
|
||
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) |
|
Geo 1 |
|
||
|
Valuuttavaranto |
Geo 3 |
|
|
||
|
4. Tasapainoerät |
|||||
|
Tavaroiden ja palveluiden tase |
|
|
Geo 4 |
||
|
Vaihtotase |
|
|
Geo 1 |
||
|
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (Vaihtotase ja pääomatase yhteensä) |
|
|
Geo 1 |
||
|
Nettoluotonanto (+) / Nettoluotonotto (–) (rahoitustase) |
|
|
Geo 1 |
||
|
Virheelliset ja tunnistamattomat erät, netto |
|
|
Geo 1 |
||
Taulukko 3
Kuukausittainen valuuttavarantoasetelma
|
I Virallinen valuuttavaranto ja muut valuuttamääräiset saamiset (likimääräinen markkina-arvo) |
|||
|
|
Kaikki maturiteetit |
||
|
A. Valuuttavaranto (8) |
|||
|
Monetaarinen kulta (ml. kultatalletukset ja kultaswapit) |
|||
|
joista: swapsopimuksen kohteena oleva monetaarinen kulta, jossa on käteisrahavakuus |
Geo 0 |
||
|
Sijoituskulta |
Geo 1 (9) |
||
|
Lisätieto: määrä miljoonina troy unsseina |
Geo 1 |
||
|
Kohdistamattomat kultatilit |
Geo 1 |
||
|
Lisätieto määrä miljoonina troy unsseina |
Geo 1 |
||
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) |
Geo 1 |
||
|
Varanto-osuus IMF:ssä |
Geo 1 |
||
|
Muu valuuttavaranto |
|||
|
Käteisraha ja talletukset |
|||
|
Saamiset euroalueen ulkopuolisilta keskuspankeilta, IMF:ltä ja BIS:ltä |
Geo 1 |
||
|
Saamiset yksiköiltä (pankeilta) |
|||
|
Pääkonttori jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro |
Geo 1 |
||
|
Pääkonttori muualla kuin jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro |
Geo 1 |
||
|
Arvopaperit |
|||
|
joista: takaisinostosopimuksen kohteena olevat arvopaperit, joissa on käteisrahavakuus |
Geo 0 |
||
|
joista: liikkeeseenlaskijan päätoimipaikka jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro |
Geo 1 |
||
|
Velkapaperit |
|||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 1 |
||
|
Pitkäaikaiset |
Geo 1 |
||
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 1 |
||
|
Johdannaiset (netto) |
Geo 1 |
||
|
Muut saamiset |
|||
|
Lainat muille kuin pankeille |
Geo 1 |
||
|
Muut |
Geo 1 |
||
|
B. Muut valuuttamääräiset saamiset (jotka eivät kuulu valuuttavarantoon) |
|||
|
Arvopaperit |
Geo 0 |
||
|
Talletukset |
|||
|
Pääkonttori jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro |
Geo 0 |
||
|
Päätykonttori muualla kuin jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro |
Geo 0 |
||
|
Lainat |
Geo 0 |
||
|
Johdannaiset (netto) |
Geo 0 |
||
|
Kulta |
Geo 0 |
||
|
Muut |
Geo 0 |
||
|
II Valuuttamääräisiin saamisiin vaikuttavat ennalta sovitun määräiset nettositoumukset lyhyellä aikavälillä (nimellisarvoon) |
|||
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti |
||
|
|
Enintään kuukausi |
Yli kuukauden mutta enintään 3 kuukautta |
Yli 3 kuukautta mutta enintään vuosi |
|
Valuuttamääräiset lainat, arvopaperit ja talletukset |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Maksut (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Pääoma |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Korko |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Maksut (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Pääoma |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Korko |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttatermiinien ja -futuurien saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna (ml. koron- ja valuutanvaihtosopimusten termiinipäät) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Takaisinostosopimuksiin (repo) liittyvät maksut (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Takaisinmyyntisopimuksiin (reverse repo) liittyvät maksut (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Kauppaluotot (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Kauppaluotot (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut velat (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut saamiset (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
III Valuuttamääräisiin saamisiin vaikuttavat ehdolliset nettositoumukset lyhyellä aikavälillä |
|||
|
Ehdolliset valuuttamääräiset velkasitoumukset |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Vuoden kuluessa erääntyvien lainojen vakuuksina olevat takaukset |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut vastuusitoumukset |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Optioita sisältävät valuuttamääräiset arvopaperit (joukkolainat, jotka sisältävät myyntioption) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Nostamattomat ehdoitta käytössä olevat luottolimiitit, jotka on myöntänyt |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
muu kansallinen rahaviranomainen, BIS, IMF tai muu kansainvälinen organisaatio |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut kansalliset rahaviranomaiset (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
BIS (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
IMF (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut kansainväliset järjestöt (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on tilastoivassa maassa (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on muualla kuin tilastoivassa maassa (+) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Nostamattomat ehdoitta käytössä olevat luottolimiitit, jotka on myönnetty |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muille kansallisille rahaviranomaisille, BIS:lle, IMF:lle tai muille kansainvälisille organisaatioille |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut kansalliset rahaviranomaiset (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
BIS (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
IMF (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut kansainväliset järjestöt (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on tilastoivassa maassa (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on muualla kuin tilastoivassa maassa (–) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttaoptioiden saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Ostetut myyntioptiot |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Myydyt osto-optiot |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Ostetut osto-optiot |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Myydyt myyntioptiot |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
LISÄTIETOJA: In-the-money-optiot |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Voimassa olevaan valuuttakurssiin |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
+5 % (5 %:n heikkeneminen) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
–5 % (5 %:n vahvistuminen) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
+10 % (10 %:n heikkeneminen) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
–10 % (10 %:n vahvistuminen) |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Muut |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Velkakannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
Geo 0 |
Geo 0 |
Geo 0 |
|
IV Lisätietoerät |
|||
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti |
||
|
|
Enintään vuosi |
Enemmän kuin vuosi |
Kaikki maturiteetit |
|
Valuuttakursseihin sidotut lyhytaikaiset kotimaisen rahan määräiset velat (nimellisarvo) |
Geo 0 |
|
|
|
Valuuttamääräiset rahoitusinstrumentit, joiden maksut suoritetaan muuten kuin valuuttamääräisinä (esim. kotimaan valuutan määräisinä) (nimellisarvo) |
|
|
Geo 0 |
|
Johdannaiset (termiinit, futuurit ja optiosopimukset) |
|
|
Geo 0 |
|
Velkakannat |
|
|
Geo 0 |
|
Saamiskannat |
|
|
Geo 0 |
|
Muut instrumentit |
|
|
Geo 0 |
|
Vakuudet |
|
|
Geo 0 |
|
Valuuttavarantoon kuuluvat |
|
|
Geo 0 |
|
Muihin valuuttamääräisiin saamisiin kuuluvat |
|
|
Geo 0 |
|
Arvopaperien takaisinosto- ja lainaussopimukset (markkina-arvo) |
|
|
Geo 0 |
|
Osaan I kuuluvat lainaksi annetut tai takaisinostosopimuksella myydyt arvopaperit (–) |
|
|
Geo 0 |
|
Osaan I kuulumattomat lainaksi annetut tai takaisinostosopimuksella myydyt arvopaperit (–) |
|
|
Geo 0 |
|
Osaan I kuuluvat lainaksi otetut tai haltuun saadut arvopaperit (+) |
|
|
Geo 0 |
|
Osaan I kuulumattomat lainaksi otetut tai haltuun saadut arvopaperit (+) |
|
|
Geo 0 |
|
Johdannaisiin liittyvät saamiset (netto, arvostettu markkinahintaan) |
|
|
Geo 0 |
|
Termiinit |
|
|
Geo 0 |
|
Futuurit |
|
|
Geo 0 |
|
Swapit |
|
|
Geo 0 |
|
Optiot |
|
|
Geo 0 |
|
Muut |
|
|
Geo 0 |
|
Johdannaiset (termiinit, futuurit tai optiosopimukset) joiden jäljellä oleva maturiteetti on yli vuoden (nimellisarvo) |
|
Geo 0 |
|
|
Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttatermiinien ja -futuurien saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna (ml. koron- ja valuutanvaihtosopimusten termiinipäät) |
|
Geo 0 |
|
|
Velkakannat (–) |
|
Geo 0 |
|
|
Saamiskannat (+) |
|
Geo 0 |
|
|
Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttaoptioiden saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna |
|
Geo 0 |
|
|
Velkakannat (–) |
|
Geo 0 |
|
|
Ostetut myyntioptiot |
|
Geo 0 |
|
|
Myydyt osto-optiot |
|
Geo 0 |
|
|
Saamiskannat (+) |
|
Geo 0 |
|
|
Ostetut osto-optiot |
|
Geo 0 |
|
|
Myydyt myyntioptiot |
|
Geo 0 |
|
|
Valuuttavarannon valuuttajakauma (ryhmittäin) |
|
|
Geo 1 |
|
SDR-koriin kuuluvat valuutat |
|
|
Geo 1 |
|
SDR-koriin kuulumattomat valuutat |
|
|
Geo 1 |
Taulukko 4
Neljännesvuosittainen ulkomainen varallisuusasema
|
|
Varat/Saamiset |
Velat |
||||
|
|
Kanta |
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Kanta |
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
|
Rahoitustase (10) |
Geo 1 (11) |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Suorat sijoitukset |
Geo 4 |
|
|
Geo 4 |
|
|
|
Oma pääoma |
Geo 4 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 4 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Suorien sijoitusten kohteena olevassa yrityksessä |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) (12) |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Muut (esim. kiinteistöt) |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Velkainstrumentit |
Geo 4 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 4 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Suorien sijoitusten kohteena olevassa yrityksessä |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Suorassa sijoittajassa (käänteinen sijoitus) |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Sisaryritysten välillä |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
|
Arvopaperisijoitukset |
Geo 4 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 4 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Osakkeet |
||||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Noteeratut |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 1 |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 1 |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
||||||
|
Noteeratut |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
|
|
|
Noteeraamattomat |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
|
|
|
Sijoitusrahasto-osuudet |
||||||
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 1 |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
|
|
|
Velkapaperit |
||||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 4 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 1 |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
|
|
|
Valuuttakohtainen erittely |
||||||
|
Euro |
Geo 2 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Yhdysvaltain dollari |
Geo 2 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Muut valuutat |
Geo 2 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 4 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 1 |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi |
|
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi |
|
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Liikkeeseenlaskijan kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti enintään vuosi |
Geo 2 |
|
|
|
|
|
|
Jäljellä oleva maturiteetti vähintään vuosi |
Geo 2 |
|
|
|
|
|
|
Valuuttakohtainen erittely |
||||||
|
Euro |
Geo 2 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Yhdysvaltain dollari |
Geo 2 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Muut valuutat |
Geo 2 |
|
|
Geo 1 |
|
|
|
Johdannaiset (pl. valuuttavarantoon kuuluvat) ja työsuhdeoptiot |
Geo 4 |
|
|
Geo 4 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 2 |
|
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Geo 2 |
|
Muut sijoitukset |
Geo 4 |
|
|
Geo 4 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 1) |
Geo 4 |
|
|
Geo 4 |
|
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
|
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Muut osuudet |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Käteisraha ja talletukset |
Geo 4 |
Geo 2 |
|
Geo 4 |
Geo 2 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
||||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Lainat |
Geo 4 |
Geo 2 |
|
Geo 4 |
Geo 2 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
||||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3, IMF |
|
|
Geo 3, IMF |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3, IMF |
|
|
Geo 3, IMF |
|
|
|
Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut |
|
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Geo 2 |
Geo 2 |
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Kauppaluotot ja ennakot |
Geo 4 |
Geo 2 |
|
Geo 4 |
Geo 2 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
||||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Muut saamiset ja velat |
|
Geo 2 |
|
|
Geo 2 |
|
|
Kotimaisen sektorin mukaan (sektori 2) |
||||||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Pitkäaikaiset |
Geo 3 |
|
|
Geo 3 |
|
|
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) |
|
|
|
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Taulukko 5
Valuuttavarannon kuukausittaiset arvostusmuutokset
|
|
Valuuttakurssien muutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
Muista hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset |
|
Valuuttavaranto (13) |
||
|
Monetaarinen kulta |
||
|
Sijoituskulta |
|
Geo 1 (14) |
|
Kohdistamattomat kultatilit |
|
Geo 1 |
|
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) |
Geo 1 |
|
|
Varanto-osuus IMF:ssä |
Geo 1 |
|
|
Muu valuuttavaranto |
||
|
Käteisraha ja talletukset |
Geo 1 |
|
|
Arvopaperit |
||
|
Velkapaperit |
||
|
Lyhytaikaiset |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Pitkäaikaiset |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet |
Geo 1 |
Geo 1 |
|
Johdannaiset (netto) |
|
Geo 1 |
|
Muut saamiset |
Geo 1 |
Geo 1 |
Taulukko 6
Kuukausittaiset tiedot eurosetelien rajat ylittävistä kuljetuksista
|
Vienti (yhteensä) |
Muut kuin euroalueen maat |
|
Yksikköarvon mukaan |
|
|
5 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
10 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
20 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
50 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
100 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
200 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
500 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
Tuonti (yhteensä) |
Muut kuin euroalueen maat |
|
Yksikköarvon mukaan |
|
|
5 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
10 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
20 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
50 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
100 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
200 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
|
500 euroa |
Muut kuin euroalueen maat |
Taulukko 7
Maantieteelliset erittelyt
|
Geo 0 |
Geo 1 |
Geo 2 |
Geo 3 |
Geo 4 |
||||||||
|
Kotimaa + Ulkomaat |
Ulkomaat |
Ulkomaat |
Ulkomaat |
Ulkomaat |
||||||||
|
|
|
Euroalueen maat |
Euroalueen maat |
Euroalueen maat |
||||||||
|
|
|
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
Euroalueen ulkopuoliset maat |
||||||||
|
|
|
|
Unionin maat |
Union maat |
||||||||
|
|
|
|
Unioniin kuulumattomat maat |
Unioniin kuulumattomat maat
|
Taulukko 8
Sektorikohtaiset erittelyt
|
Sektori 1 |
Sektori 2 |
|
Keskuspankki |
Keskuspankki |
|
Muut rahalaitokset |
Muut rahalaitokset |
|
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki |
Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki |
|
Rahamarkkinarahastot |
Rahamarkkinarahastot |
|
Julkisyhteisöt |
Julkisyhteisöt |
|
Muut sektorit |
Muut sektorit Rahoituslaitokset, muut kuin rahalaitokset Yritykset, kotitaloudet, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt |
(1) Käsitteitä ja määritelmiä on täsmennetty liitteessä III.
(2) Tähän sisältyy tuotteistaminen – kauttakulkukauppaan rinnastettavan toiminnan oikaisu.
(3) Vaadittua maantieteellistä erittelyä koskevat yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 7.
(4) Vaadittua institutionaalisen sektorin mukaista erittelyä koskevat yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 8.
(5) Käsitteitä ja määritelmiä on täsmennetty liitteessä III.
(6) Vaadittua maantieteellistä erittelyä koskevat yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 7.
(7) Vaadittua institutionaalisen sektorin mukaista erittelyä koskevat yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 8.
(8) Käsitteet on määritelty näiden suuntaviivojen liitteessä III.
(9) Vaadittujen maantieteellisten erittelyjen yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 7.
(10) Käsitteitä ja määritelmiä on täsmennetty liitteessä III.
(11) Vaadittujen maantieteellisten erittelyjen yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 7.
(12) Vaadittujen sektorikohtaisten erittelyjen yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 8.
(13) Käsitteitä ja määritelmiä on täsmennetty liitteessä III.
(14) Vaadittujen maantieteellisten erittelyjen yksityiskohdat on täsmennetty taulukossa 7.
(15) Maakohtainen erittely.
LIITE III
KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ, JOITA KÄYTETÄÄN MAKSUTASETTA, ULKOMAISTA VARALLISUUSASEMAA JA VALUUTTAVARANTOASETELMAA KOSKEVISSA TILASTOISSA
Euroalueen aggregoitujen tilastojen laatimiseksi on määritelty käsitteet ja määritelmät, joita käytetään maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa ja valuuttavarantoasetelmaa koskevissa tilastoissa. Käsitteitä ja määritelmiä laadittaessa on käytetty lähteenä tällä hetkellä käytössä olevia kansainvälisiä standardeja, kuten esim. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevan käsikirjan kuudetta painosta (jäljempänä ’BPM6’) (Balance of Payment and International Investment Position Manual), IMF:n asiakirjaa: ”Guidelines for the Data Template on International Reserves and Foreign Currency Liquidity” sekä Euroopan komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston uudeksi asetukseksi Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EKT 2010) (1).
Euroalueen osalta talousalueeseen kuuluvat i) niiden jäsenvaltioiden talousalueet, joiden rahayksikkö on euro; ja ii) Euroopan keskuspankki (EKP), joka katsotaan euroalueen kotimaiseksi yksiköksi.
Ulkomaihin kuuluvat kaikki kolmannet maat sekä kansainväliset järjestöt, myös sellaiset, jotka sijaitsevat euroalueella. Kaikki unionin toimielimet EKP:tä lukuun ottamatta katsotaan euroalueen ulkopuolella oleviksi. Näin ollen kaikki euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden ja muiden EU:n toimielinten kuin EKP:n väliset taloustoimet luokitellaan euroalueen ulkopuolisiksi taloustoimiksi euroalueen maksutasetilastoissa sekä ulkomaista varallisuusasemaa koskevissa tilastoissa.
Seuraavissa tapauksissa kotipaikka määritetään seuraavasti:
|
a) |
Maa-alueisiin ja/tai rakennuksiin (esim. vapaa-ajan asuntoihin) kohdistuvien rajat ylittävien taloustoimien osalta omistajan katsotaan siirtäneen omistuksensa nimelliselle institutionaaliselle yksikölle, jonka kotipaikka on siinä maassa, jossa omaisuus sijaitsee. Nimellinen yksikkö katsotaan olevan ulkomaisen yksikön omistuksessa ja valvonnassa. |
|
b) |
Mikäli oikeushenkilöllä ei ole merkityksellistä fyysistä elementtiä, esim. sijoitusrahastot (toisin kuin sijoitusrahastonhoitajat), arvopaperistamisvälineet sekä eräät erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt, tällaisen oikeushenkilön kotipaikka määritetään sen mukaan, minkä talousalueen lainsäädännön mukaan se on merkitty kaupparekisteriin. Mikäli oikeushenkilöä ei ole merkitty kaupparekisteriin, sen kotipaikka katsotaan olevan maassa, jonka lakien mukaan oikeushenkilön perustaminen ja sen olemassaolon jatkuminen määritetään. |
1. Tietyistä eristä käytettävät käsitteet ja määritelmät
A. Vaihtotase
Vaihtotaseessa esitetään tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.
1. TAVARAT
Tämä osio kattaa irtaimen omaisuuden, jonka omistus siirtyy yhdessä maassa olevalta yksiköltä toisessa maassa olevalle yksikölle.
1.1
Tavanomainen tavarakauppa maksutaseen mukaan -erään kuuluvat tavarat, joiden omistus siirtyy kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä, jotka eivät kuulu muuhun erityisluokkaan, kuten välityskaupan kohteena olevat tavarat (ks. 1.2 kohta), ei-monetaarinen kulta (ks. 1.3 kohta) eivätkä ole palvelun osia. Tavanomainen kauppatavaran arvonmääritys perustuu vapaasti aluksessa (FOB) -periaatteeseen. Valtioiden on sisällytettävä tiedot kauttakulkukauppaan rinnastettavassa toiminnassa maahantuoduista ja -viedyistä tavaroista tietoihin, jotka ne raportoivat unionin aggregaattien laatimista varten; unionin sisäisessä kaupassa kauppakumppanimaa määritellään lähetysmaaperiaatteen mukaisesti.
1.2
Välityskaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa (kirjaavan kansantalouden) kotimainen yksikkö ostaa tavaroita ulkomaiselta yksiköltä ja kyseiset tavarat jälleenmyydään myöhemmin toiselle ulkomaiselle yksikölle ilman, että tavarat kävisivät kirjaavassa kansantaloudessa. Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnin ja ostojen erotus kirjataan erään ”välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti” Tähän erään kuuluvat välityskauppiaan marginaalit, hallussapitovoitot ja -tappiot sekä välityskaupan kohteena olevien tavaroiden varaston muutos.
1.2.1 VÄLITYSKAUPAN KOHTEENA OLEVIEN TAVAROIDEN OSTOT
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden hankinnat kirjataan välityskaupan kohteena olevien tavaroiden ostoihin välityskauppiaan kansantalouden negatiivisena vientinä/tulona.
1.2.2 VÄLITYSKAUPAN KOHTEENA OLEVIEN TAVAROIDEN MYYNNIT
Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnit kirjataan välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynteihin välityskauppiaan kansantalouden positiivisena vientinä/tulona.
1.3
Muu kulta kuin monetaarinen kulta luokitellaan ei-monetaariseksi kullaksi. Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten omistuksessa ja on valuuttavarannon osa (ks. 6.5.1). Ei-monetaarinen kulta voi olla sijoituskultaa (kolikkoina tai harkkoina, joiden puhtaus on vähintään 995/1 000; sijoituskultaan sisältyy myös nimetyillä kultatileillä oleva kulta), kultajauhetta tai kultaa muokkaamattomassa muodossa tai puolivalmisteena.
1.4
Kauttakulkukauppaan rinnastettavalla toiminnalla tarkoitetaan tavaroita, jotka tuodaan johonkin jäsenvaltioon, tullataan vapaaseen liikkeeseen unionissa (ja joista maksetaan tullimaksuja) sellaisen yksikön toimesta, jota ei pidetä kotimaisena institutionaalisena yksikkönä, ja jotka tämän jälkeen lähetetään toiseen jäsenvaltioon.
Jäsenvaltion, jota kauttakulkukauppaan rinnastettava toiminta koskee, on kirjattava tuotteistaminen sen raportoimiseksi, miten tavanomaisen kauppatavaran arvo on muuttunut siitä kun se tullattiin maahantuonnin yhteydessä (kun se tuotiin ensimmäistä kertaa kolmannesta maasta) siihen kun se lähetettiin toiseen jäsenvaltioon. Maantieteellinen jaottelu tulisi tehdä tavaroiden tullimenettelyistä kirjaavassa kansantaloudessa vastaavan yhtiön emoyhtiön kotipaikan mukaan.
2. PALVELUT
Palvelut ovat sellaisen tuotannollisen toiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä yksiköitä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan.
2.1
Tuotannollisiin palveluihin kuuluvat jalostus, kokoaminen, merkitseminen, pakkaaminen jne. sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista tavaroita. Tuotannollisen palvelun suorittaa yksikkö, joka saa siitä maksun omistajalta. Tavaroiden omistus ei siirry, joten tavanomaista kauppatavaraa koskevaa kirjausta ei tehdä tuotannollisen palvelun suorittajan ja omistajan välillä. Tuotannollisista palveluista maksetut palkkiot eivät välttämättä vastaa tavaran tuotannollisia palveluja edeltävän arvon ja näiden palveluiden jälkeisen arvon välistä erotusta. Tähän erään eivät kuulu tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen (sisältyy rakentamiseen), kuljetukseen liittyvä merkitseminen ja pakkaaminen (sisältyvät kuljetukseen).
2.2
Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat, kattavat kotimaisten yksiköiden suorittamat huolto- ja korjauspalvelut, joiden kohteena ovat ulkomaisten yksiköiden omistamat tavarat (tai päinvastoin). Korjauspalvelu voidaan suorittaa korjauspalvelun suorittajan toimipaikassa taikka muualla. Huolto- ja korjaustöiden arvoon sisältyy korjauspalvelun suorittajan toimittamat ja palkkion osana laskutetut osat ja materiaalit. Erikseen laskutetut osat ja materiaalit tulisi sisällyttää tavanomaiseen tavarakauppaan. Aluksiin, ilma-aluksiin ja muihin kuljetusvälineisiin kohdistuvat korjaus- ja huoltotyöt sisältyvät tähän erään. Kuljetusvälineiden puhdistus ei sisälly tähän erään, koska se sisällytetään kuljetuspalveluihin. Rakennusten huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koska ne sisällytetään rakentamispalvelujen erään. Tietokoneiden huolto- ja korjaustyöt eivät kuulu tähän erään, koske ne sisällytetään erään televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut.
2.3
Kuljetuksella tarkoitetaan henkilöiden ja esineiden kuljettamasta paikasta toiseen sekä siihen liittyviä tuki- ja liitännäispalveluja. Myös posti- ja lähettipalvelut kuuluvat kuljetukseen. Kuljetuspalvelut kirjataan maksutaseeseen, jos yhdessä kansantaloudessa oleva tarjoaa niitä toisessa kansantaloudessa olevalle.
2.4
Matkailutuloihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka ulkomaiset yksiköt ovat hankkineet kansantaloudesta omaan käyttöön tai lahjaksi tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana. Matkailumenoihin sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, jotka kotimaiset yksiköt ovat hankkineet omaan käyttöön tai lahjaksi toisesta kansantaloudesta tähän kansantalouteen kohdistuvan matkan aikana Matkailu kattaa paikallisliikenteen (eli vierailun kohteena olevan kansantalouden kotimaisen yksikön tarjoamat kuljetuspalvelut tässä kansantaloudessa), mutta se ei kata kansainvälisiä kuljetuksia (koska ne sisältyvät kuljetukseen). Matkailuun ei myöskään sisällytetä matkailijan ostamia tavaroita, jotka jälleenmyydään joko matkailijan omassa kansantaloudessa tai jossakin muussa kansantaloudessa.
2.5
Rakentaminen kattaa rakennusten muodossa olevien kiinteiden varojen luomisen, korjaamisen tai laajentamisen, rakennusluontoiset maanparannukset sekä muut rakennustekniset toimenpiteet (ml. tiet, sillat, padot jne.) Se kattaa näihin liittyvät asennus- ja kokoamistyöt, kohteen esivalmistelut, yleiset rakennustoimet sekä erikoispalvelut kuten maalaus, putkityöt, purkutyöt, sekä rakennusprojektien johtamisen. Kansainväliseen palvelukauppaan kuuluvat rakennussopimukset ovat yleensä lyhytkestoisia. Jos ulkomainen yrittäjä saa yli vuoden kestävän laajan rakennusurakan hoitaakseen, tämä johtaa usein kotimaisen sivukonttorin perustamiseen.
2.6
Vakuutus- ja eläkepalvelut kattavat ensivakuutukset, jälleenvakuutukset, vakuuttamista palvelevan toiminnan sekä eläke- ja standarditakauspalvelut. Nämä palvelut estimoidaan tai arvostetaan mieluummin kokonaisvakuutusmaksuihin sisältyvien palvelumaksujen kuin vakuutusmaksujen kokonaisarvon perusteella.
2.7
Rahoituspalvelut kattavat pääsääntöisesti pankkien ja muiden rahoituslaitosten välitys- ja liitännäispalvelut paitsi vakuutus- ja eläkepalvelut.
2.7.1 RAHOITUSPALVELUT JOISTA PERITÄÄN MAKSU SEKÄ MUUT RAHOITUSPALVELUT
Monista rahoituspalveluista peritään maksu, ja näin ollen erityisiä laskelmia ei ole tarpeen tehdä. Tällaisia maksuja ovat talletusten vastaanottamisesta sekä antolainauksesta perityt maksut, yksittäisistä takauksista perityt maksut, ennenaikaisesta tai myöhästyneestä takaisinmaksusta perityt maksut tai sopimussakot, tilimaksut, rembursseihin liittyvät maksut, luottokorttipalvelumaksut, välityspalkkiot, rahoitusleasingiin, factoring-rahoitukseen, emissiotakauksiin (underwriting) sekä maksujen selvitykseen liittyvät maksut. Näihin maksuihin kuuluvat myös rahoitusneuvontapalveluista, rahoitusvarojen ja sijoitusmetallien säilytyksestä, omaisuudenhallinnasta, seurantapalveluista, likviditeetin tarjoamispalveluista, riskivastuupalveluista (muut kuin vakuutukset), fuusio- ja yritysostopalveluista, luottoluokituspalveluista, pörssipalveluista and trusteihin liittyvistä palveluista perityt maksut. Rahoitusinstrumenttien välittäjät saattavat saada palvelumaksunsa kokonaan tai osittain osto- ja myyntihintojensa erotuksesta. Ostoista ja myynneistä saadut marginaalit sisältyvät rahoituspalveluihin joista peritään nimenomainen maksu sekä muihin rahoituspalveluihin.
2.7.2 VÄLILLISET RAHOITUSPALVELUT (FISIM)
Todellisiin korkoihin voidaan katsoa sisältyvän sekä tulokomponentti että palvelumaksu. Lainoja tarjoavat ja talletuksia vastaanottavat yksiköt toimivat tarjoamalla tallettajilleen korkotasoa, joka on alhaisempi kuin korkotaso, jota peritään lainanottajilta. Rahoituslaitokset käyttävät erotuksena saatavan korkomarginaalin menojensa kattamiseen sekä toimintaylijäämän muodostamiseen. Perinteisesti näitä korkoon liittyviä välillisiä palvelumaksuja sovelletaan ainoastaan rahoituslaitosten tarjoamiin lainoihin ja vastaanottamiin talletuksiin.
2.8
Muualle luokittelemattomiin henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin sisältyvät
|
a) |
maksut omistusoikeuksien käytöstä (kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, hyödyllisyysmalli- ja mallisuoja, ml. liikesalaisuudet ja franchising) Nämä oikeudet voivat syntyä tutkimuksesta ja kehityksestä sekä markkinoinnista; ja |
|
b) |
maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat henkisiä oikeuksia sisältävien alkuperäkappaleiden tai prototyyppien kappaleiden (kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja äänitteiden tekijänoikeudet) valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin taikka niihin liittyvistä oikeuksista (kuten esitykset ja televisio-, kaapeli- tai satelliittilähetykset). |
2.9
Televiestintäpalveluluihin sisältyvät äänen, kuvien tai muun tiedon lähettäminen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksipalveluna jne. mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internetrunkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internetyhteyden tarjonta. Puhelinverkkolaitteiston asennus ei sisälly tähän kohtaan vaan kohtaan rakentaminen.
Tietojenkäsittelypalveluihin kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, atk-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, lisenssimaksut tietokoneohjelmistojen (muut kuin asiakkaan tilaamat) käytöstä, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely timesharing-perusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi. Tähän erään eivät kuulu lisenssimaksut ohjelmistojen kappaleiden valmistuksesta taikka saattamisesta yleisön saataville; ne sisältyvät erään henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut, muualle luokittelemattomat. Tietokoneen leasing ilman operaattoria kuuluvat teknisiin, kaupankäyntiin liittyviin ja muihin liike-elämän palveluihin.
Tietopalveluihin kuuluvat uutistoimistopalvelut, tietokantapalvelut (tietokantojen suunnittelu, tietojen tallennus sekä tietojen ja tietokantojen levitys, mukaan luettuna hakemistot ja postitusluettelot) sekä sähköisesti että magneettisesti, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit (hakukonepalvelut, joissa etsitään internetosoitteita asiakkaille, jotka suorittavat avainsanahakuja). Tähän kuuluvat myös suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset (ei ryhmätilaukset) joko postitse, sähköisesti tai muulla tavalla toimitettuina; muut verkkosisällön tuottamispalvelut; kirjasto- ja arkistointipalvelut. Sanoma- ja aikakauslehtien ryhmätilaukset sisältyvät tavanomaiseen tavarakauppaan.
2.10
Tämä kohta kattaa tutkimus- ja kehityspalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsultointipalvelut sekä tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.
2.10.1 TUTKIMUS- JA KEHITYSPALVELUT
Tämä kohta kattaa palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen. Käytännössä tähän kohtaan kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminta luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanistisella alalla; tämä kohtaa kattaa myös teknologian edistystä merkitsevien ohjelmistojen kehittämisen. Myös kaupallinen tutkimus elektroniikka-, lääke- ja bioteknologia-alalla kuuluvat tähän kohtaan.
2.10.2 ASIANTUNTIJOIDEN JA LIIKEHALLINNON KONSULTTIPALVELUT
Asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalveluihin kuuluvat a) lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja liikkeenjohtopalvelut, suhdetoimintapalvelut ja b) mainonta, markkinatutkimukset ja mielipidekyselyt.
2.10.3 TEKNISET, KAUPANKÄYNTIIN LIITTYVÄT JA MUUT LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT
Näitä ovat a) arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut; b) jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut, maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut; c) käyttöleasingjärjestelyt; d) kaupankäyntiin liittyvät palvelut; e) muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat.
2.11
Tämä kohta käsittää audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut ja muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut.
Audiovisuaaliset ja näihin liittyvät palvelut käsittää palvelut ja niistä maksetut palkkiot, jotka liittyvät elokuvien tuotantoon (filminä tai videonauhana), radio- ja televisio-ohjelmiin (suorana lähetyksenä tai tallenteena) ja musiikkiäänitteisiin. Niihin sisältyvät audiovisuaalisten ja niihin liittyvien tuotteiden vuokraus ja salauksella suojattujen televisiokanavien (kuten kaapeli- ja satelliittipalvelut) katseluoikeus, massatuotetut jatkuvaan käyttöön myytävät audiovisuaaliset tuotteet, jotka toimitetaan sähköisesti (ladattavat tiedostot), esiintyvien taiteilijoiden (näyttelijät, muusikot, tanssijat), kirjailijoiden, säveltäjien jne. vastaanottamat palkkiot. Niihin eivät sisälly maksut ja lisenssit, jotka oikeuttavat audiovisuaalisen tuotteiden kappaleiden valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin, sillä ne sisältyvät henkisen omaisuuden käytöstä perittyihin maksuihin, muualle luokittelemattomat.
Muut virkistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin sisältyvät a) koulutuspalvelut; b) terveyspalvelut; c) kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut; ja c) muut henkilökohtaiset palvelut.
2.12
Tämä on jäännösluokka, joka kattaa julkisyhteisöjen (ml. kansainväliset järjestöt) suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet, joita ei voi luokitella muihin eriin. Tähän erään sisältyvät myös esim. suurlähetystöjen, konsulaattien, sotilastukikohtien ja kansainvälisten järjestöjen ja muiden enklaavien suorittamat tavaroita ja palveluita koskevat taloustoimet sen kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa, jossa enklaavi sijaitsee. Tähän erään eivät kuulu enklaavien taloustoimet kotivaltion kansantalouden kotimaisten yksiköiden kanssa.
3. ENSITULO
Ensitulo on institutionaalisille yksiköille kertyvä tuotto tuotantoprosessiin osallistumisesta tai rahoitusvarojen tarjoamisesta tai luonnonvarojen vuokraamisesta muille institutionaalisille yksiköille. Se kattaa palkansaajakorvaukset, sijoitustulot sekä muut ensitulot.
3.1
Palkansaajakorvauksia kirjataan, kun työnantaja (tuottajayksikkö) ja palkansaaja ovat eri kansantalouksissa. Siinä kansantaloudessa, jossa tuottajayksikkö sijaitsee, palkansaajakorvauksiin kuuluvat kotimaisten yritysten ulkomaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset (ml. työnantajien maksamat maksut sosiaaliturvajärjestelmiin tai yksityisiin vakuutusjärjestelmiin tai eläkerahastoihin) tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työntekijän asuinmaan kansantaloudessa työntekijäkorvauksiin kuuluvat ulkomaisten yritysten kotimaisille työntekijöille maksamat rahamääräiset tai luontaismuotoiset kokonaiskorvaukset tilinpitoajanjaksona tehdystä työstä. Työsuhteen olemassaolon toteaminen on tärkeää; mikäli työsuhdetta ei ole, maksut muodostavat palvelujen oston.
3.2
Sijoitustulot perustuvat kotimaisen yksikön omistamaan ulkomaiseen rahoitussaamiseen (tulot) ja vastaavasti ulkomaisen yksikön omistamaan kotimaiseen rahoitussaamiseen (menot). Sijoitustulot kattavat oman pääoman tuotot (osingot, yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä, uudelleen sijoitetut voitot) ja velkainstrumenttien tuotot (korko) sekä vakuutuksenottajien sijoitustulot vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuista.
Maksutaseessa sijoitustulot luokitellaan myös sijoituksen käyttötarkoituksen mukaisesti suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, muihin sijoituksiin tai valuuttavarantoon, jotka eritellään edelleen sijoitusmuodon mukaan. Sijoitusten käyttötarkoitusten määritelmät ovat rahoitustaseessa.
Jos hallussapidon voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella sijoitustuloiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan ainoastaan rahoitustaseen johdannaisiin.
3.2.1 KORKO
Korko on sijoitustulon muoto; korkoa maksetaan tiettyjen rahoitusvarojen – nimittäin talletusten, velkapaperien, lainojen ja muiden saamisten – omistajille korvaukseksi rahoitusvarojen antamisesta toisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Hallussa pidettyihin erityisiin nosto-oikeuksiin (SDR) sekä osoitettuihin erityisiin nosto-oikeuksiin liittyvät korkotulot ja -menot sisältyvät myös korkoihin.
Ensitulontilille kirjataan ”pelkkä korko” siten, että ”todellisesta korosta” poistetaan välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) osuus. Korot kirjataan suoriteperusteisesti.
3.2.2 YRITYSTEN JAKAMAT TULOT
3.2.2.1 OSINGOT
Osingot ovat jaettuja voittoja, johon osakkeiden omistajat ovat oikeutettuja sijoitettuaan varoja yritysten käyttöön. Osingot kirjataan niiden irtoamishetkenä.
3.2.2.2 YRITYSTULON OTOT YRITYSMÄISISTÄ YHTEISÖISTÄ
Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (muut kuin yhtiömuotoiset yhteisöt, jotka käyttäytyvät yritysten tavoin, eli sivuliikkeet, nimelliset kotimaiset yksiköt ulkomaisten yksiköiden omistamia kiinteistöjä ja muita luonnonvaroja varten, yhteisyritykset, trustit jne.) koostuvat määristä, jotka yrittäjät ottavat omaan käyttöönsä omistamiensa yritysmäisten yhteisöjen voitoista. Yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä kirjataan siten, että niiden esitetään tapahtuneen niiden todellisena toteuttamisajankohtana.
3.2.3 SUORIEN SIJOITUSTEN UUDELLEEN SIJOITETUT VOITOT
Uudelleen sijoitetut voitot käsittävät suorien sijoittajien osuuden (suhteessa omistettuun omaan pääomaan) voitoista, joita ulkomaiset tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja sivuliikkeet eivät jaa osinkoina. Ne määritellään sijoittajan osuudeksi sijoituskohteen konsolidoidusta voitosta tiettynä ajanjaksona (verojen, korkojen ja poistojen jälkeen), vähennettyinä tarkasteluajanjaksona maksettavaksi erääntyneillä osingoilla, vaikka nämä osingot maksettaisiin aiempina ajanjaksoina syntyneistä voitoista. Uudelleen sijoitetut voitot on kirjattava sille ajanjaksolle, jona ne ovat syntyneet.
3.2.4 TULOT SIJOITUSRAHASTO-OSUUKSISTA
Osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (ml. unit trust -muotoiset ja muut sijoitusrahastot), sisältää kaksi erillistä erää:
3.2.4.1 OSINGOT (KS. 3.2.2.1), ja
3.2.4.2 UUDELLEEN SIJOITETUT VOITOT
Sijoitusrahastojen tuottojen voidaan katsoa siirtyvän osakkeenomistajille (taikka osuuksien omistajille), koska nämä tuotot ovat heidän pääomalleen saatua sijoitustuloa. Sijoitusrahastot saavat tuloja sijoittamalla osakkeenomistajilta saadut rahavarat. Osakkeenomistajien tulot sijoitusrahastoista määritellään rahaston sijoitussalkusta saaduiksi tuloiksi, joista on vähennetty toimintakulut. Sijoitusrahaston nettotulot, jotka saadaan vähentämällä toimintakulut tuloista, kuuluvat osakkeenomistajille. Mikäli vain osa nettotuloista jaetaan osinkoina osakkeenomistajille, jakamattomat tulot tulisi käsitellä kuten ne olisi ensin jaettu osakkeenomistajille ja sen jälkeen uudelleen sijoitettu.
3.2.5 VAKUUTUKSENOTTAJIEN SIJOITUSTULOT VAKUUTUS-, ELÄKE- JA STANDARDITAKAUSVASTUISTA
Vakuutuksenottajien sijoitustulot vastaavat vakuusteknisen vastuuvelan sijoituksista saatujen ensitulojen kokonaismäärää. Vastuuvelalla tarkoitetaan eriä, joista vakuutusyhtiöt katsovat olevansa vastuussa vakuutuksenottajiin nähden.
Eläkeoikeudet perustuvat määriteltyihin maksu- tai etuusperusteisiin järjestelmiin.
3.3
Luokitellaan tilastoivan maan institutionaalisen sektorin mukaan (julkisyhteisöt tai muut sektorit) ja koostuu seuraavista eristä: tuotanto- ja tuontiverot, tukipalkkiot ja luonnonvaran vuokrat.
3.3.1 TUOTANTO- JA TUONTIVEROT
Näihin sisältyvät:
3.3.1.1 TUOTEVEROT
Tuoteverot ovat veroja, jotka maksetaan joidenkin tuotettujen tai rajat ylittävän kaupan kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen yksikköä kohti. Esimerkkejä ovat ALV, tuontiverot, valmisteverot ja kulutusverot.
3.3.1.2 MUUT TUOTANTOVEROT
Muut tuotantoverot koostuvat kaikista veroista, joita yritykset maksavat tuotannon harjoittamisesta; ne kattavat myös verot elinkeino- ja ammattilupien hankkimisesta
3.3.2 TUKIPALKKIOT
Tukipalkkiot kattavat seuraavat:
3.3.2.1 TUOTETUKIPALKKIOT
Tuotetukipalkkiot maksetaan tuotetun tavaran tai palvelun yksikköä kohti.
3.3.2.2 MUUT TUKIPALKKIOT
Muut tukipalkkiot ovat muita kuin tuotetukipalkkioita, joita kotimainen yksikkö voi saada tuotantotoiminnan harjoittamisen johdosta.
3.3.3 LUONNONVARAN VUOKRAT
Luonnonvaran vuokra on tuloa, joka luonnonvaran omistaja saa antaessaan luonnonvaran ulkomaisen institutionaalisen yksikön käyttöön. Luonnonvaran vuokraa on esim. summat, jotka maksetaan maan käytöstä mineraali- ja muiden maaperävarojen louhimiseksi taikka kalastus-, metsätalous- tai laiduntamisoikeuksista. Luonnonvarojen, kuten maaperävarojen, vuokraajien säännöllisesti maksamia maksuja kutsutaan usein rojalteiksi, mutta ne luokitellaan luonnonvaran vuokriksi.
4. TULOJEN UUDELLEENJAKO
Tulojen uudelleen jaon tilissä esitetään ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden väliset tulonsiirrot. Siirto on kirjaus joka kuvaa tavaran, palvelun, rahoitussaamisen tai muun valmistamattoman varan siirtämistä yhdeltä institutionaaliselta yksiköltä toiselle institutionaaliselle yksikölle, ilman taloudellisen arvon omaavan erän vastaavaa siirtoa siirron vastaanottajalta sen suorittajalle. Kaikki muut siirrot kuin pääomansiirrot ovat tulonsiirtoja. Tulonsiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka suorittaa tai vastaanottaa siirron tilastoivassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit).
Julkisyhteisöjen tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön, muut sekalaiset tulonsiirrot, arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat EU:n omat varat.
Muiden sektoreiden tulonsiirtoihin sisältyvät tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot, sosiaaliturvamaksut, sosiaalietuudet, muut sekalaiset tulonsiirrot, vahinkovakuutusmaksut, netto, vahinkovakuutuskorvaukset ja eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu. Muut sekalaiset tulonsiirtoihin sisältyvät kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien väliset henkilökohtaiset tulonsiirrot (joista palkansaajien rahalähetykset).
4.1
Tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot kansainvälisillä tileillä kattavat pääsääntöisesti verot, jotka kannetaan tuloista jotka ulkomaiset yksiköt saavat tarjoamastaan työvoimasta tai rahoitusvaroistaan. Ulkomaisten yksiköiden omistamista varoista ansaituista pääomavoitoista kannetut verot sisältyvät myös tähän erään. Palkkatuloista ja rahoitusvarojen pääomavoitoista kannettavien verojen maksajana on yleensä ”muut sektorit” (yksityishenkilöt, kotitaloudet, yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt) ja vastaanottajana ”julkisyhteisöt”.
4.2
Sosiaaliturvamaksut ovat kotitalouksien todelliset tai laskennalliset maksut sosiaalivakuutusjärjestelmiin, joilla varmistetaan oikeus maksujen kartuttamiin sosiaalietuuksiin.
4.3
Sosiaalietuuksiin kuuluvat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmistä maksettavat etuudet. Niihin kuuluvat eläke-etuudet ja muut etuudet kuin eläke-etuudet sairauteen, työttömyyteen, asumiseen, koulutukseen tai vastaaviin liittyvissä tapauksissa tai olosuhteissa, ja ne voivat olla rahamääräisiä tai luontoismuotoisia.
4.4
Vahinkovakuutusmaksut, netto, käsittävät sekä vakuutuksenottajien todelliset vakuutusmaksut vakuutuskatteen hankkimiseksi tilinpitojakson aikana (vakuutusmaksut) sekä vakuutuksenottajien sijoitustuloista maksettavat vakuutusmaksutäydennykset, joista on vähennetty vakuutukset järjestävien vakuutuslaitosten palvelumaksut. Palvelumaksut muodostavat vakuutuksenottajien ostamia palveluja, ja ne kirjataan vakuutuspalveluihin. Standarditakauksista maksettavat nettovakuutusmaksut sisältyvät tähän erään.
4.5
Vahinkovakuutuskorvaukset ovat tilikauden aikana erääntyvien korvausvaateiden maksuja. Korvausvaatimukset erääntyvät pätevän vaateen synnyttävän tapahtuman tapahtumahetkenä. Standarditakausten nojalla maksettavat korvaukset kirjataan tähän erään.
4.6
Tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön liittyen sisältävät kaikki rahamääräiset ja luontaismuotoiset tulonsiirrot eri maiden hallitusten tai hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Osa tulonsiirroista kansainväliseen yhteistyöhön tapahtuu suhteessa unionin toimielimiin.
4.7
Muut rahamääräiset tai luontoismuotoiset sekalaiset tulonsiirrot kattavat tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille, kotitalouksien väliset tulonsiirrot sekä muut sekalaiset tulonsiirrot, jotka sisältävät sakot ja uhkasakot, osan maksuista arpajaisista ja uhkapeleistä, korvaukset ja muut.
4.7.1 KOTIMAISTEN JA ULKOMAISTEN KOTITALOUKSIEN VÄLISET HENKILÖKOHTAISET TULONSIIRROT
Kotimaisten ja ulkomaisten kotitalouksien välisiin henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyvät kaikki kotimaisten kotitalouksien ulkomaisille kotitalouksille suorittamat tai niiltä vastaanottamat rahamääräiset tai luontoismuotoiset tulonsiirrot. Henkilökohtaisiin tulonsiirtoihin sisältyy ”joista: palkansaajien rahalähetykset” -erä.
4.7.1.1 PALKANSAAJIEN RAHALÄHETYKSET
Palkansaajien rahalähetykset kattavat toiseen kansantalouteen asettuneiden ja siellä työskentelevien maahanmuuttajien henkilökohtaiset tulonsiirrot ulkomaisille kotitalouksille. Alle vuoden toisessa kansantaloudessa työskentelevät ja asuvat henkilöt katsotaan ulkomaisiksi yksiköiksi, ja heille maksetut palkat kirjataan palkansaajakorvauksiin.
4.8
Arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuva EU:n kolmas ja neljäs oma vara ovat kunkin jäsenvaltion unionin toimielimille maksamia tulonsiirtoja.
4.9
Eläkeoikeuksien muutoksen oikaisu on tarpeen sen seurauksena, että eläkkeet käsitellään tulonsiirtoina, kun taas eläkeoikeudet käsitellään rahoitussaamisina. Oikaisun jälkeen vaihtotase on sama kuin se olisi ilman sosiaaliturvamaksujen ja vastaanotettujen eläkkeiden kirjaamista tulonsiirtoina.
B. Pääomatase
Pääomataseessa ilmoitetaan pääomansiirrot sekä ei-tuotettujen reaalisten varojen (muiden kuin rahoitusvarojen) hankinnat ja luovutukset. Pääomansiirrot käsittävät a) kiinteiden varojen omistajanvaihdokset; b) kiinteiden varojen hankintaan tai luovutuksiin liittyvät tai tällaiseen hankintaan tai luovutukseen perustuvat varainsiirrot ja c) velan vastikkeettoman kuolettamisen. Pääomansiirrot voivat olla käteis- tai luontoissuorituksia (kuten velan anteeksianto). Tulonsiirtojen ja pääomansiirtojen erottaminen toisistaan riippuu käytännössä siitä, miten vastaanottava maa käyttää ko. siirtoa. Ei-tuotettujen varojen (muiden kuin rahoitusvarojen) hankinnalla tai vähennyksillä tarkoitetaan pääasiassa aineettomia varoja kuten patentteja, leasingsopimuksia tai muita siirtokelpoisia sopimuksia. Ainoastaan tällaisten varojen osto tai myynti kirjataan tähän pääomansiirtojen erään, ei kuitenkaan näiden varojen käyttöä.
5.1
Valmistamattomat muut kuin rahoitusvarat kattavat a) luonnonvarat; b) sopimukset, leasingsopimukset ja lisenssit; c) markkinointivarat (tavaramerkit) sekä goodwill. Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat ja vähennykset kirjataan bruttoperusteisesti, eikä niitä nettouteta. Ainoastaan tällaisten varojen osto tai myynti kirjataan tähän pääomataseen erään, ei kuitenkaan näiden varojen käyttöä.
5.2
Pääomansiirrot käsittävät i) kiinteiden varojen omistajanvaihdokset; ii) kiinteiden varojen hankintaan tai luovutuksiin liittyvät tai tällaiseen hankintaan tai luovutukseen perustuvat varainsiirrot ja iii) velan vastikkeettoman kuolettamisen. Pääomansiirrot voivat olla käteis- tai luontoissuorituksia (kuten velan anteeksianto). Tulonsiirtojen ja pääomansiirtojen erottaminen toisistaan riippuu käytännössä siitä, miten vastaanottava maa käyttää ko. siirtoa.
Pääomansiirrot luokitellaan sen institutionaalisen sektorin mukaan, joka tekee tai vastaanottaa siirron kirjaavassa kansantaloudessa (julkisyhteisöt tai muut sektorit). Pääomansiirrot sisältävät pääomaverot, investointiavustukset sekä muut pääomansiirrot.
5.2.1 PÄÄOMAVEROT
Pääomaverot koostuvat veroista, joita peritään epäsäännöllisin väliajoin ja harvoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvoista. Näihin kuuluvat perintöverot tai henkilöiden välisten lahjojen verot, jotka kannetaan edunsaajien pääomasta.
5.2.2 INVESTOINTIAVUSTUKSET
Investointiavustukset koostuvat rahamääräisistä tai luontaismuotoisista pääomansiirroista kiinteiden varojen hankintakustannusten rahoittamiseksi kokonaisuudessaan tai osittain. Vastaanottajien on käytettävä rahamääräiset investointiavustukset pääoman bruttomuodostukseen, ja avustukset sidotaan usein määriteltyihin sijoitushankkeisiin, kuten suurin rakennushankkeisiin.
5.2.3 MUUT PÄÄOMANSIIRROT
Näihin kuuluvat suuret kertaluontoiset maksut sellaisten vaurioiden tai vahinkojen korvaamiseksi, joita vakuutukset eivät kata, suuret lahjat, testamentit ja lahjoitukset, myös voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Velan anteeksianto kuuluu tähän luokkaan.
5.2.3.1 VELAN ANTEEKSIANTO
Velan anteeksianto on velan vapaaehtoinen kuolettaminen osittain tai kokonaan velkojan ja velallisen välisin sopimusjärjestelyin.
C. Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema
Rahoitustaseeseen kirjataan yleisesti rahoitussaamisia ja -velkoja koskevat taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä. Rahoitustaseessa taloustoimet esitetään nettomääräisinä: Rahoitusvarojen nettohankinta on rahoitusvarojen hankinta vähennettynä rahoitusvarojen vähennyksillä.
Ulkomaisessa varallisuusasemassa esitetään kunkin vuosineljänneksen lopussa kansantalouden kotimaisten yksiköiden sellaiset rahoitusvarat, jotka ovat ulkomaisiin yksikköihin kohdistuvia saamisia, ja kansantalouden kotimaisten yksiköiden velat ulkomaisille yksiköille sekä valuuttavarantoon kuuluva sijoituskulta. Saamisten ja velkojen erotus on ulkomainen nettovarallisuusasema, joka osoittaa joko ulkomaisen nettosaamisen tai ulkomaisen nettovelan.
Ulkomaisen varallisuuden arvo ajanjakson lopussa määräytyy varallisuuden edellisen ajanjakson arvosta (kanta), kuluvan jakson taloustoimista sekä muista muutoksista, jotka eivät johdu ulkomaisten ja kotimaisten yksiköiden välisistä taloustoimista, mutta jotka perustuvat muihin volyymin muutoksiin sekä valuuttakurssimuutoksista tai muista hintamuutoksista johtuvista arvostusmuutoksista.
Käyttötarkoituksen mukaisessa jaottelussa rajat ylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin (muut kuin valuuttavaranto) ja työsuhdeoptioihin, muihin sijoituksiin ja valuuttavarantoon. Rajat ylittävät taloustoimet ja kannat jaotellaan lisäksi instrumentin ja institutionaalisen sektorin mukaisesti.
Taloustoimien ja kantojen arvostuksen lähtökohtana käytetään markkinahintoja. Nimellisarvoja käytetään ei-siirtokelpoisten instrumenttien – eli lainojen, talletusten ja muiden saamisten ja velkojen – kantojen arvostuksessa. Kuitenkin näitä instrumentteja koskevat taloustoimet arvostetaan markkinahintoihin. Taloustoimien markkina-arvostuksesta ja kantojen nimellisarvostuksesta johtuvien epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi, myyjä kirjaa sinä ajanjaksona, jona myynti tapahtuu, muista hintamuutoksista johtuvan arvostusmuutoksen, joka vastaa nimellisarvon ja transaktioarvon erotusta, kun taas ostaja kirjaa vastakkaissuuntaisen määrän muista hintamuutoksista johtuvana arvostusmuutoksena. Samanlainen kirjaus tehdään suorien sijoitusten oman pääoman kantojen ja taloustoimien osalta, koska kannat kirjataan oman pääoman kirjanpitoarvoon (ks. 6.1 kohta).
Maksutaseen rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sisältävät kuhunkin käyttötarkoitusluokkaan luokitelluista instrumenteista suoriteperusteisesti kertyneiden tulojen vastakirjaukset.
6.1
Suorat sijoitukset liittyvät sijoitussuhteeseen, jossa yhteen kansantalouteen sijoittuneella yksiköllä on merkittävää vaikutusvaltaa toiseen kansantalouteen sijoittautuneen yrityksen hallinnossa. Kansainvälisten standardien mukaan (BPM6) tällainen suhde on olemassa, jos yhteen kansantalouteen sijoittautuneella sijoittajalla on joko suoraan tai muiden yritysten kautta omistusosuuden perusteella vähintään 10 prosentin äänivalta toiseen kansantalouteen sijoittautuneessa yrityksessä. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla suora sijoitussuhde riippumatta siitä, muodostuuko suhde yhden tai useamman omistusketjun kautta. Tämä voi ulottua välittömän sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan suorien sijoitusten virtoihin/kantoihin.
Oma pääoma käsittää oman pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osakkeet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetut voitot on vastaerä kohtaan ”sijoitustulot” kirjattaville erille, jotka kuvaavat suoran sijoittajan osuutta voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina tai joita sivuliikkeet eivät ole maksaneet sijoittajille (ks. 3.2.3).
Suorien sijoitusten oma pääoma ja velkainstrumentit jaotellaan edelleen yhteisöjen välisten suhteiden sekä sijoituksen suunnan mukaan. Yhteisöjen välisten suhteiden mukaan jaoteltaessa luokkia on kolme:
|
a) |
suoran sijoittajan sijoitukset kohdeyritykseen. Tähän luokkaan kuuluvat sijoitusvirrat (ja kannat) suorasta sijoittajasta kohdeyritykseen (siihen katsomatta, onko kohdeyritys suoran sijoittajan välillisen tai välittömän määräysvallan tai vaikutusvallan alainen). |
|
b) |
käänteinen sijoitus. Tämä suhde kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) kohdeyrityksestä suoraan sijoittajaan; |
|
c) |
sisaryritysten välillä. Tämä kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) sellaisten yritysten välillä, jotka eivät ole toistensa määräysvallassa tai vaikutusvallassa, mutta jotka ovat saman suoran sijoittajan määräysvallassa tai vaikutusvallan alaisia. |
Suorien sijoitusten kantatietojen osalta pörsseissä noteeratut oman pääoman kannat arvostetaan markkinahintaan. Vastaavasti pörssissä noteeraamattomien suorien sijoituskohteiden osalta oman pääoman kannat arvostetaan kirjanpitoarvoon noudattaen yhteistä määritelmää, johon sisältyvät seuraavat kirjanpidon erät:
|
i) |
maksettu osake- tai muu oma pääoma (pois lukien omat osakkeet ja mukaan lukien ylikurssirahastot); |
|
ii) |
kaikentyyppiset vararahastot (mukaan lukien investointiavustukset, jos ne luokitellaan kirjanpito-ohjeissa yhtiön vararahastoon kuuluviksi); |
|
iii) |
jakamaton voitto tappioiden vähentämisen jälkeen (mukaan lukien kuluvan vuoden tulos). |
Noteeraamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta saattaa olla eroavaisuuksia rahoitustaseeseen kirjattujen taloustoimien ja ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjanpitoarvoon kirjattujen omien varojen välillä. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
Parhaana käytäntönä suositellaan, että kaikki jäsenvaltiot alkavat laatia suorien sijoitusten oman pääoman kannat ja uudelleen sijoitetut voitot vähintään vuosittain kerättävillä suorien sijoitusten kyselyiden tiedoilla. (2)
6.2
Arvopaperisijoituksiin sisältyvät osakkeiden ja velkapapereiden virrat ja kannat, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Arvopaperisijoituksiin kuuluvat osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja velkapaperit, jollei niitä ole luokiteltu suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Takaisinostosopimusten muodossa olevat taloustoimet sekä arvopaperilainaukset eivät kuulu arvopaperisijoituksiin. Arvopaperisijoitusten virrat ja kannat arvostetaan markkinahintaan. Myös arvopaperisijoituksissa noteeraamattomiin arvopapereihin kohdistuvien sijoitusten osalta saattaa kuitenkin – vastaavasti kuin suoriin sijoituksiin kuuluvien noteeraamattomien osakkeiden osalta – olla eroavaisuuksia virtojen ja kantojen arvostuksessa. Myös tässä tapauksessa tällaiset eroavaisuudet tulisi kirjata muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
Liitteessä VI määritellään arvopaperisijoitusten tiedonkeruita koskevia yhteisiä toimintatapoja.
6.2.1 OSAKKEET
Osakkeet kattavat kaikki instrumentit, jotka edustavat saamisia yritysten ja yritysmäisten yhteisöjen siitä arvosta, joka jää jäljelle, kun kaikkien velkojien saamiset on otettu huomioon. Toisin kuin vieras pääoma, osakkeet eivät yleisesti anna omistajalleen oikeutta ennalta määritettyyn rahamäärään tai määritetyn laskukaavan mukaan määriteltävään rahamäärään. Osakkeita on noteerattuja ja noteeraamattomia.
Noteeratut osakkeet ovat tunnetussa pörssissä tai muussa kauppapaikassa noteeratut osakkeet. Noteeraamattomat osakkeet ovat pörssissä noteeraamattomia osakkeita.
6.2.2 SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET
Sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia. Sijoitusrahastot ovat kollektiivista sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden kautta sijoittajat yhdistävät varoja sijoittaakseen niitä rahoitus- ja/tai muihin varallisuuseriin. Koska kyse on eräänlaisesta kollektiivisesta sijoituksesta muihin saamisiin, sijoitusrahasto-osuuksilla on erityisasema rahoituksen välityksessä, ja siksi ne raportoidaan erikseen muista oman pääoman ehtoisista arvopapereista. Lisäksi niistä saatava tulo käsitellään toisin, koska uudelleen sijoitetut voitot on arvioitava laskennallisesti.
6.2.3 VELKAPAPERIT
Velkapaperit ovat jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, jotka toimivat velkatodistuksina. Niitä ovat vekselit, joukkovelkakirjalainat, siirtokelpoiset sijoitustodistukset, yritystodistukset, debentuurit, omaisuusvakuudelliset arvopaperit, rahamarkkinapaperit sekä vastaavat instrumentit, joista normaalisti käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla. Velkapapereiden virrat ja kannat jaetaan alkuperäisen maturiteetin perusteella lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin.
6.2.3.1 LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT
Lyhytaikaiset velkapaperit maksetaan vaadittaessa tai niiden alkuperäinen maturiteetti on vuosi tai lyhyempi. Ne antavat yleensä haltijalleen ehdottoman oikeuden saada määrätty kiinteä rahasumma tiettynä päivänä. Näistä instrumenteista käydään yleensä kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla nimellisarvon alittavaan hintaan, jolloin diskonttaus riippuu korosta ja jäljellä olevasta maturiteetista.
6.2.3.2 PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT
Pitkäaikaisten velkapapereiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden tai niiden maturiteettia ei ole määritelty (pl. vaadittaessa maksettavat, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin). Yleensä haltijalla on niiden perusteella a) ehdoton oikeus kiinteään rahatuloon taikka sopimusperusteiseen vaihtelevaan rahamääräiseen tuloon (koronmaksu on riippumaton velallisen tuloista), sekä b) ehdoton oikeus kiinteämääräisen pääoman takaisinsaantiin tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä.
Taloustoimet kirjataan maksutaseeseen, kun velkojat tai velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa. Taloustoimet kirjataan tosiasiallisesti saadun tai maksetun hinnan mukaisina palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Tämä merkitsee sitä, että jos arvopapereille maksetaan kuponkikorkoa, viimeisestä koronmaksusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon, ja jos arvopaperit on laskettu liikkeeseen diskontattuina, liikkeeseenlaskusta lähtien kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon. Kertyneiden korkojen kirjausta edellytetään maksutaseen rahoitustaseessa sekä ulkomaisessa varallisuusasemassa. Rahoitustaseissa kirjauksilla on oltava vastaerät vaihtotaseen sijoitustuloissa.
6.3
Johdannaiset ovat määrättyyn rahoitusinstrumenttiin, indikaattoriin tai hyödykkeeseen kytkettyjä rahoitusinstrumentteja, joiden avulla voidaan rahoitusmarkkinoilla käydä kauppaa tietyillä rahoitusriskeillä (esim. korkoriski, valuuttakurssiriski, osakkeiden tai hyödykkeiden hintariski, luottoriski). Tämä luokka esitetään erillään muista luokista, koska se liittyy riskien siirtoon eikä varojen tarjoamiseen taikka muihin resursseihin. Toisin kuin muiden funktionaalisten luokkien kohdalla, johdannaisista ei kerry ensituloa. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan johdannaisiin eikä sijoitustuloon. Johdannaisten virrat ja kannat käsitellään erillään niiden instrumenttien arvosta, joihin ne on kytketty. Optioissa kirjataan koko preemio (eli option osto-/myyntihinta ja laskennallinen palvelumaksu). Takaisin maksettavat marginaalivakuusmaksut ovat käteisvaroja tai vakuuksia, jotka on talletettu vastapuolen suojelemiseksi maksukyvyttömyysriskiltä. Ne kirjataan muiden sijoitusten talletukset-erään (jos velallisen velat sisällytetään laveaan rahaan) tai muihin saamisiin ja velkoihin. Muut kuin takaisinmaksettavat marginaalivakuusmaksut (joita kutsutaan myös vaihtelumarginaaliksi) pienentävät johdannaisen synnyttämää rahoitusvelkaa; siksi ne luokitellaan johdannaisiin kohdistuviksi taloustoimiksi.
Johdannaiset arvostetaan markkinahintaan. Johdannaisten hintojen muutokset kirjataan hallussapitovoittoihin ja -tappioihin (hintamuutoksista johtuvat arvostusmuutokset). Johdannaistaloustoimet kirjataan silloin, kun velkojat ja velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa. Kaikki johdannaistaloustoimet kirjataan euroalueen maksutaseessa nettoperusteisina joidenkin johdannaisinstrumenttien saamis- ja velkavirtojen erotteluun liittyvien käytännön ongelmien vuoksi. Ulkomaista varallisuusasemaa koskeviin tilastoihin kuuluvat johdannaisiin liittyvät saamis- ja velkapositiot kirjataan bruttoperusteisesti lukuun ottamatta niitä johdannaisia, jotka kuuluvat valuuttavarantoon ja kirjataan nettoperusteisesti. Käytännön syistä sulautettuja johdannaisia ei eroteta siitä instrumentista, johon ne liittyvät.
Työsuhdeoptioilla tarkoitetaan yrityksen työnantajilleen tarjoamia optioita ostaa yrityksen osakkeita; optio on palkan muoto. Jos työntekijöille tarjotulla työsuhdeoptiolla voidaan rajoituksetta käydä kauppaa rahoitusmarkkinoilla, se luokitellaan johdannaiseksi.
6.4
Muut sijoitukset on jäännöserä joka kattaa virrat ja kannat, jotka eivät kuulu suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin ja työsuhdeoptioihin tai valuuttavarantoon. Seuraavat rahoitussaamisten luokat kuuluvat muihin sijoituksiin, jos niitä ei ole luokiteltu muualle: a) Muut osuudet; b) käteisvarat ja talletukset; c) lainat (ml. IMF:n lainat sekä IMF:n luoton käyttö); d) vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut; e) kauppaluotot ja ennakot; f) muut saamiset ja velat; g) osoitetut erityiset nosto-oikeudet (erityisten nosto-oikeuksien hallussapidot kirjataan valuuttavarantoon).
Diskontattujen lainojen, talletusten sekä muiden saamisten ja velkojen kohdalla, rahoitustaseeseen kirjatut transaktioarvot eivät välttämättä vastaa ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjattuja nimellisarvoja. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.
6.4.1 MUUT OSUUDET
Muut osuudet eivät ole arvopaperien muodossa, ja siksi ne eivät kuulu arvopaperisijoituksiin. Sijoitukset kansainvälisten organisaatioiden pääomaan eivät ole arvopapereita, ja siksi ne luokitellaan muiksi osuuksiksi.
6.4.2 KÄTEISRAHA JA TALLETUKSET
Käteisrahaan ja talletuksiin kuuluvat kierrossa oleva raha sekä talletukset. Talletukset ovat vakioituja muita kuin jälkimarkkinakelpoisia sopimuksia, joita talletuksia vastaanottavat yhteisöt tarjoavat suurelle yleisölle; niiden nojalla velkoja voi tallettaa ja nostaa rahaa. Yleensä velallinen takaa maksavansa takaisin talletetun pääoman määrän.
Jaottelu toisaalta ”lainoihin” ja toisaalta ”käteiseen ja talletuksiin” perustuu siihen, mikä taho on lainanottajana. Tämä merkitsee sitä, että varojen puolella kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille pankeille maksamat rahamäärät on luokiteltava ”talletuksiksi” ja kotimaisen rahaa hallussaan pitävän sektorin ulkomaisille muille kuin pankeille (eli laitoksille, jotka eivät ole pankkeja) maksamat rahamäärät on luokiteltava ”lainoiksi”. Velkojen puolella rahamäärät, jotka on vastaanottanut kotimainen muu kuin pankki (esim. muu kuin rahalaitos) on aina luokiteltava ”lainoiksi”. Tästä erittelystä seuraa myös, että kaikki taloustoimet, joissa on mukana kotimaisia rahalaitoksia ja ulkomaisia pankkeja on luokiteltava ”talletuksiksi”.
6.4.3 LAINAT
Lainat ovat rahoitusvaroja jotka a) syntyvät, kun lainanantaja lainaa varoja suoraan velalliselle; ja b) perustuvat ei-jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki lainat, ml. asuntolainat, rahoitusleasing-sopimukset sekä repo-tyyppiset operaatiot. Kaikkia repo-operaatioita eli arvopapereiden takaisinostosopimuksia, sell/buy-back-operaatioita ja arvopaperilainausta (jossa käteismaksu toimii vakuutena) pidetään vakuudellisina lainoina eikä suorina arvopaperien ostoina/myynteinä, ja ne kirjataan ”muihin sijoituksiin” sille kotimaiselle sektorille, joka toteuttaa operaation. Tämä menettely on myös pankkien ja muiden rahoituslaitosten kirjanpitokäytännön mukainen ja sen on tarkoitus vastata tarkemmin näiden rahoitusinstrumenttien taloudellisia tarkoitusperiä.
6.4.4 VAKUUTUS-, ELÄKE- JA STANDARDITAKAUSVASTUUT
Tähän erään kuuluvat a) vahinkovakuutustekninen vastuuvelka; b) henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut; c) eläkevastuut, eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijaa kohtaan, oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin; d) standarditakauksiin liittyvät varaukset.
6.4.5 KAUPPALUOTOT JA ENNAKOT
Kauppaluotot ja ennakot ovat rahoitussaamisia, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen toimittajien antaessa asiakkailleen lisää maksuaikaa. Ne ovat myös ennakkomaksuja käynnissä tai käynnistymässä olevista töistä ja asiakkaiden ennakkomaksuja vielä toimittamattomista tavaroista ja palveluista. Kauppaluotto ja ennakot syntyvät, kun maksua tavaroista tai palveluista ei suoriteta samaan aikaan kuin tavaran omistajuus siirtyy tai palvelu toimitetaan.
6.4.6 MUUT SAAMISET JA VELAT
Tähän luokkaan kuuluvat muut saamiset ja velat kuin ne, jotka sisältyvät kauppaluottoihin ja ennakkoihin tai muihin instrumentteihin. Tämä luokkaa kattaa rahoitusvarat ja velat, jotka syntyvät taloustoimen vastineena, kun kyseessä olevan taloustoimen ja siihen liittyvän maksun välillä on ajoitusero. Siihen kuuluvat verovelat, arvopaperien myynnit ja ostot, arvopaperilainamaksut, kultalainamaksut, palkat ja palkkiot, osingot sekä sosiaaliturvamaksut, jotka ovat jo kertyneet mutta ei vielä maksettu.
6.4.7 OSOITETUT ERITYISET NOSTO-OIKEUDET
IMF:n jäsenvaltioilleen osoittamat erityiset nosto-oikeudet (SDR) kirjataan vastaanottajan ottamana velkana muut sijoitukset -erän kohtaan osoitetut erityiset nosto-oikeudet sekä vastaava kirjaus valuuttavarannon kohtaan erityiset nosto-oikeudet.
6.5
Valuuttavaranto koostuu ulkomaisista saamisista, jotka ovat helposti rahaviranomaisten saatavilla ja heidän hallinnassaan ja joita voidaan käyttää maksutaseen rahoittamistarpeisiin, valuuttamarkkinainterventioihin joilla pyritään vaikuttamaan valuuttakursseihin sekä muihin näihin liittyviin tarkoituksiin (esim. varmistaminen että yleisön luottamus valuuttaan ja talouteen säilyvät sekä perustan tarjoaminen ulkomaisille lainoille). Valuuttavarantosaamisten on oltava valuuttamääräisiä saamisia, ulkomailla oleviin kohdistuvia saamisia ja todellisuudessa olemassa olevia saamisia. Valuuttavarantoon ei saa sisällyttää potentiaalisia saamisia. Valuuttavaranto perustuu käsitteisiin rahaviranomaisten ”hallussa” sekä ”helposti saatavilla”.
Euroalueen valuuttavarantoon kuuluvat eurojärjestelmän eli EKP:n valuuttavarannot ja euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien valuuttavarannot.
Valuuttavarannon on oltava i) eurojärjestelmän rahaviranomaisen eli EKP:n tai euroalueen kansallisen keskuspankin hallussa ja ii) sen on koostuttava eurojärjestelmän hallussa olevista erittäin likvideistä ja jälkimarkkina- ja luottokelpoisista saamisista, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin ja ovat muun vaihdettavan valuutan kuin euron määräisiä, sekä monetaarisesta kullasta, varanto-osuuksista IMF:ssä tai SDR:stä.
Kansallisella tai euroalueen tasolla määritelty valuuttavarannon käsite sulkee nimenomaisesti pois ulkomaan valuutan määräiset euroalueella oleviin kohdistuvat saamiset sekä euromääräiset saamiset. Samoin julkisyhteisöjen ja/tai valtiovarainministeriöiden valuuttapositioita ei sisällytetä euroalueen valuuttavarantojen määritelmään kuuluviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa olevien institutionaalisten järjestelyjen mukaisesti.
EKP:n valuuttavarannot ovat Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön 30 artiklan mukaisesti yhteen koottuja varantoja ja ne ovat suoraan ja tosiasiallisesti EKP:n hallussa. Niin kauan kuin uutta omistussuhteen siirtoa ei tapahdu, kansallisten keskuspankkien hallussa olevat varannot ovat suoraan ja tosiasiallisesti niiden hallussa, ja niitä on pidettävä kunkin kansallisen keskuspankin omina valuuttavarantoina.
Eurojärjestelmän valuuttavaranto lasketaan bruttoperusteisena, eikä varantoon liittyviä velkoja nettouteta; poikkeuksena valuuttavarantoerät, jotka kuuluvat alaryhmään ”johdannaiset” ja kirjataan nettoperusteisina.
Arvon määritys perustuu markkinahintoihin siten, että käytetään a) taloustoimissa niiden toteuttamisajankohdan markkinahintoja ja b) varantotiedoissa viiteajanjakson viimeisen päivän päätöskursseista laskettuja markkinoiden keskihintoja. Muunnettaessa valuuttamääräisiin saamisiin liittyviä taloustoimia euromääräisiksi käytetään taloustoimen toteuttamisajankohdan markkinavaluuttakursseja ja muunnettaessa hallussa olevia valuuttamääräisiä saamisia euromääräisiksi käytetään viiteajanjakson lopun päätösvaluuttakursseista laskettuja markkinoiden keskihintoja.
Käsitys että muu valuuttamääräinen likviditeetti, joka ei sisälly valuuttavarantoerään maksutaseessa ja ulkomaisen varallisuusasemaan, saattaa olla tärkeä osatekijä kun arvioidaan maan kykyä täyttää valuuttamääräiset velvoitteensa, on yleistynyt, ja se on omaksuttu IMF:n yhtenäistetyssä tilastojen julkaisukäytännössä (Special Data Dissemination Standard). Jotta voitaisiin laskea valuuttamääräinen likviditeetti, bruttomääräistä varantoa koskevia tietoja on täydennettävä muita valuuttamääräisiä saamisia ja varantoihin liittyviä velkoja koskevilla tiedoilla. Eurojärjestelmän (bruttomääräistä) valuuttavarantoa koskevia kuukausitietoja täydennetään siten tiedoilla muista valuuttamääräisistä saamisista ja tiedoilla (bruttomääräiseen) valuuttavarantoon vaikuttavista ennalta sovitun määräisistä ja ehdollisista lyhyen aikavälin nettositoumuksista luokiteltuina jäljellä olevan maturiteetin mukaan. Lisäksi edellytetään valuuttavarannon valuuttajakauman erittelemistä neljännesvuoden viiveellä kahteen, SDR-koriin kuuluvien valuuttojen määräiseen (valuutat yhteensä) ja muiden valuuttojen määräiseen, erään (valuutat yhteensä).
6.5.1 MONETAARINEN KULTA
Monetaarinen kulta on rahaviranomaisten (tai rahaviranomaisten tosiasiallisessa valvonnassa olevien) omistuksessa olevaa kultaa, joka on osa valuuttavarantoja. Se käsittää sijoituskullan sekä kohdistamattomat kultatilit ulkomaisilta vastapuolilta, joiden pitää vaadittaessa toimittaa kulta.
Monetaarisen kullan pitäisi pysyä ennallaan kaikissa kultaan liittyvissä käänteisoperaatioissa (kultaswapit, -repot, -lainat ja -talletukset).
6.5.1.1 Sijoituskulta on kolikkoina tai harkkoina ja sen puhtaus on vähintään 995/1 000; se sisältää myös kohdistetuilla kultatileillä olevan monetaarisen kullan.
6.5.1.2 Kohdistamattomat kultatilit merkitsevät tilinhoitajaan kohdistuvaa vaadetta toimittaa kultaa. Näiden tilien kohdalla tilinhoitajalle on oikeudet fyysiseen nimettyyn kultaan, ja tilinhoitaja antaa tilinhaltijoille kultamääräisiä vaateita. Sellaiset kohdistamattomat kultatilit, joita ei sisällytetä monetaariseen kultaan, kuuluvat muiden sijoitusten käteisraha ja talletukset -erään.
6.5.2 ERITYISET NOSTO-OIKEUDET
Erityiset nosto-oikeudet (SDR) ovat IMF:n luomia varantovälineitä, joita rahasto allokoi jäsenmailleen, ja ne kuuluvat maiden valuuttavarantovaroihin. Erityisiä nosto-oikeuksia voivat pitää hallussaan ainoastaan viralliset tahot, nimittäin IMF:n jäsenten rahaviranomaiset sekä rajoitettu määrä kansainvälisiä rahoituslaitoksia.
6.5.3 VARANTO-OSUUS IMF:SSÄ
Tämä koostuu seuraavista eristä: a) ”varanto-osuus” eli ulkomaan valuutan määrät, SDR:t mukaan luettuina, jotka jäsenmaa voi nostaa IMF:stä lyhyellä varoitusajalla; ja b) sekä lainasopimukseen perustuvat jäsenmaan helposti saatavilla olevat saamiset IMF:ltä IMF:n yleistilillä (General Resources Account).
6.5.4 MUU VALUUTTAVARANTO
Muu valuuttavaranto kattaa käteisvarat ja talletukset, arvopaperit, johdannaiset ja muut saamiset. Talletuksilla tarkoitetaan vaadittaessa saatavilla olevia. Arvopapereihin kuuluvat ulkomaisten yksiköiden liikkeeseen laskemat likvidit ja jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja velkapaperit, ml. sijoitusrahasto-osuudet. Johdannaiset kirjataan valuuttavarantoon ainoastaan mikäli valuuttavarantojen hoitoon liittyvät johdannaiset liittyvät olennaisesti näiden varantojen arvostukseen. Muut saamiset kattavat lainat ulkomaisille muille kuin pankeille, pitkäaikaiset lainat IMF:n sijoitustileille (IMF Trust account) sekä muut valuuttavarantojen määritelmän mukaiset rahoitussaatavat.
2. Kuukausittainen maksutase
Usean vaihtotaseen ja pääomataseen erän kohdalla kuukausittaisten tietojen kerääminen on erityisen haastava tehtävä ensisijaisesti kyselyihin ja suoraan raportointiin pohjautuvassa tietojenkeruujärjestelmässä. Erityisesti erien palvelut, palkansaajakorvaukset, uudelleen sijoitetut voitot (3), muu ensitulo, tulojen uudelleenjaon tilin sekä pääomataseen erien kohdalla, kaikki tiedot tai suuri osa tiedoista, joita yleensä käytetään neljännesvuositaseen laatimiseen (ml. hallinnolliset lähteet), eivät välttämättä ole saatavilla kuukausittain tai kuukausittaiset tiedot saattavat olla puutteellisia.
Sitä vastoin tavaroita koskevat kuukausittaiset tiedot ovat saatavilla ulkomaan kauppaa koskevista tilastoista, esim. pika-arvioiden muodossa. Kuukausittaisia tietoja ei kuitenkaan aina ole saatavilla tavaroidenkaan kohdalla, tai pika-arviot saattavat olla puutteellisia.
Tiedonkeruun kustannusten sekä vastaajille aiheutuvien rasitteiden vuoksi on muodostunut yleinen ja vakiintunut käytäntö, jonka mukaan kuukausittaisia vaihtotaseen ja pääomataseen tietoja voidaan täydentää aikasarjamallien tai välillisten arviointimenetelmien avulla.
3. Luokitus institutionaalisen sektorin mukaan
Euroalueen aggregaattien sektorikohtainen erittely kattaa keskuspankit; rahalaitokset; talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankit ja rahamarkkinarahastot; julkisyhteisöt; muut rahoitusalan yritykset kuin rahalaitokset; yritykset, kotitaloudet; kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Nämä institutionaaliset sektorit vastaavat EKT 2010:ssä olevia määritelmiä. Euroalueen tilastoissa sektori ”keskuspankit” käsittää eurojärjestelmän.
(1) COM(2010) 774 final.
(2) Seuraavat käytännöt eivät ole hyväksyttäviä ja niitä olisi vältettävä: i) valintamahdollisuuden antaminen raportoiville yksiköille arvostuskriteerin suhteen (markkina- tai kirjanpitoarvo), ii) investointikertymämenetelmän käyttö / kantojen laskeminen rahoitustaseen virtoja kumuloimalla.
(3) Jos uudelleen sijoitetut voitot lasketaan vuosittaisten kyselyjen perusteella, tietoja ei välttämättä ole saatavilla neljännesvuosittain; näissä tapauksissa tiedot on arvioitava.
LIITE IV
TILASTOTIETOJEN TOIMITTAMINEN EUROOPAN KESKUSPANKKIIN
Kansalliset keskuspankit käyttävät Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) niiden käyttöön asettamaa ”ESCB-Net”-tiedonsiirtoverkkoon perustuvaa järjestelmää toimittaessaan Euroopan keskuspankin (EKP) edellyttämät tilastotiedot sähköisesti. EKPJ-sisäisten tietojensiirtojen on perustuttava SDMX-formaattiin (Statistical Data and Metadat eXchange format). Tämä toimitustapaa koskeva vaatimus ei estä käyttämästä jotakin muuta tapaa välittää tilastotietoja EKP:lle ennalta sovittuna varamenettelynä.
Kansalliset keskuspankit noudattavat seuraavia suosituksia varmistaakseen sen, että tiedonkulku toimii tyydyttävästi:
|
— |
Täydellisyys: Kansalliset keskuspankit raportoivat kaikki edellytetyt sarja-avaimet. Jos sarja-avaimia ei ilmoiteta tai jos ilmoitetaan tilastointiin kuulumattomia sarja-avaimia, raportointi katsotaan puutteelliseksi. Jos jokin havainto puuttuu, puuttuvan erän kohdalle merkitään vastaava tilakoodi. |
|
— |
Tilastotietojen laskentayhtälöt sekä sovittu merkkikäytäntö: Kansallisten keskuspankkien on sovellettava tarkistussääntöjä ennen kuin ne toimittavat tiedot EKP:lle. |
Jos aikasarjaan sisältyvään alaerään tehdään korjauksia, tarkistussääntöjä sovelletaan koko raporttiin.
LIITE V
TILASTOJEN LAATIMISMENETELMIEN VALVONTA
Euroopan keskuspankki (EKP) valvoo euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden käyttämiä käsitteitä, määritelmiä ja tilastojen laatimismenetelmiä. EKP:n julkaisussa ”European Union balance of payments/international investment position statistical methods” (jäljempänä ’maksutasekirja’) annetaan tietoja maksutasetta sekä ulkomaista varallisuutta koskeviin tilastoihin liittyvistä käytännöistä ja muutoksista.
Maksutasekirja sisältää yksityiskohtaisia kuvauksia tilastojen laatimiseen sovellettavista menetelmistä, käsitteistä ja määritelmistä sekä tietoa poikkeuksista, joita on tehty maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastotietojen sovituista menetelmistä.
Maksutasekirja päivitetään säännöllisesti läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
LIITE VI
ARVOPAPERISIJOITUKSIA KOSKEVIEN TIETOJEN KERÄÄMINEN
Arvopaperisijoituksia koskevien tilastojen laatiminen on hankalaa, minkä vuoksi on määritelty yhteisiä lähestymistapoja näiden tietojen keräämiseksi euroalueella.
Keskitetyn arvopaperitietokannan (CSDB) olemassaoloa ja laadukkuutta pidetään olennaisen tärkeinä tietojenkeruujärjestelmien toimivuuden kannalta.
Kattavuustavoite määritellään seuraavasti: arvopapereita koskevat kannat, jotka ilmoitetaan kansallisten tilastotietojen laatijalle aggregoituina eli siten, että standardikoodeja (kuten ISIN) ei käytetä, eivät saisi ylittää 15:tä prosenttia arvopaperisijoitussaamisten tai -kantojen kokonaismäärästä. Tätä kynnysarvoa tulisi käyttää ohjeena arvioitaessa jäsenvaltioiden järjestelmien kattavuutta. CSDB:n tulisi kattaa riittävällä tavalla sijoitusarvopaperit maailmanlaajuisesti, jotta tilastot kyettäisiin laatimaan arvopaperilajikohtaisten tietojen perusteella.
Ulkomaisessa varallisuusasemassa arvopaperisijoitussaamisten ja -velkojen kannat laaditaan yksinomaan kantatietojen perusteella.
Euroalueen arvopaperisijoituksia koskevat tiedonkeruujärjestelmät vastaavat yhtä seuraavassa taulukossa esitetyistä mallista:
Hyväksyttävät arvopaperisijoituksia koskevien tiedonkeruujärjestelmien mallit
|
— |
Kuukausittaiset kantatiedot [s-b-s] + kuukausittaiset virtatiedot [s-b-s] |
|
— |
Neljännesvuosittaiset kantatiedot [s-b-s] + kuukausittaiset virtatiedot [s-b-s] |
|
— |
Kuukausittaiset kantatiedot [s-b-s] + johdetut kuukausittaiset virtatiedot [s-b-s] |
|
— |
Neljännesvuosittaiset kantatiedot [s-b-s] + kuukausittaiset virtatiedot [aggr.] |
Huom.
”s-b-s”= arvopaperilajikohtainen tiedonkeruu
”johdetut virtatiedot”= lasketaan kantojen erotuksena (ottaen huomioon valuuttakurssi- ja hintamuutokset sekä muut havaitut volyymin muutokset)
LIITE VII
KUMOTUT SUUNTAVIIVAT JA LUETTELO MUUTOKSISTA
|
|
Suuntaviivat EKP/2004/15 (EUVL L 354, 30.11.2004, s. 34). |
|
|
Suuntaviivat EKP/2007/3 (EUVL L 159, 20.6.2007, s. 48). |