13.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 183/28

(1)

Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten määrän odotetaan nousevan merkittävästi (yli 42 prosenttia) 87 miljoonasta vuonna 2010 124 miljoonaan vuonna 2030 (1). Elinajan odotteen jatkuva nousu on viime aikojen merkittävä saavutus. Se lisää kuitenkin samalla talouden, yhteiskunnan ja julkisen rahoituksen kestävyyden haasteita.

(2)

Väestön ikääntymisen johdosta tarvitaan enemmän ikäperusteisia julkisia tulonsiirtoja ja palveluja. Ikääntymisen arvioidaan vaikuttavan julkiseen talouteen merkittävästi lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Nykyisten politiikkojen perusteella ikäperusteisten julkisten kustannusten odotetaan nousevan EU:ssa keskimäärin 4,75 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä, tämä johtunee erityisesti eläkkeiden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon kustannuksista (hoitoalalla aiheutuu ongelmia myös ammattitaitoisen työvoiman vähenemisestä ja usein riittämättömästä koulutuksesta) (2).

(3)

Työikäisen väestön määrän väheneminen noin 50 miljoonalla vuosina 2010–2060 ja tästä aiheutuva huoltosuhteen nousu, joka tapahtuu suurelta osin jo ennen vuotta 2030, saattaa hidastaa BKT:n kasvua, ellei sitä voida kompensoida nostamalla työvoiman kaikkien ryhmien osallistumis- ja työllisyysastetta ja lisäämällä tuottavuuden kasvua (3).

(4)

Väkiluvun väheneminen ja väestön ikääntyminen huomioon ottaen yhteiskunta hyötyy merkittävästi vanhusten aktiivisen ja terveen elämän pidentymisestä, kun heidät pidetään kauemmin taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa ja he voivat elää itsellisinä pidempään. Tämä parantaa ikääntyneiden ja heidän hoitajiensa elämänlaatua, lisää sosiaaliturvajärjestelmien (eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoitojärjestelmät) kestävyyttä ja luo laajoja uusia markkinamahdollisuuksia hyvään ikääntymiseen liittyville innovatiivisille ratkaisuille.

(5)

Eurooppa 2020 -strategiassa yksilöitiin väestön ikääntyminen älykkään, kestävän ja sisällyttävän kasvun haasteeksi ja mahdollisuudeksi. Lippulaivahankkeissa ”Eurooppalainen digitaalistrategia (4)”, ”Innovaatiounioni (5)”, ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma” ja ”Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi” ikääntyminen on keskeinen aihealue. Euroopan työllisyysstrategian joustavassa työsuhdeturvapolitiikassa tunnustetaan, että työmarkkinoille osallistumisen parantamiseksi ja nykyisten esteiden poistamiseksi on henkilöstöpolitiikkaan sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja työhön elinkaarilähestymistapaa.

(6)

Komissio ehdotti 6 päivänä syyskuuta 2010 vuoden 2012 nimeämistä Aktiivisen ikääntymisen eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää ikääntyvien pysymistä työelämässä ja hyötyä heidän kokemuksistaan sekä kannustaa heitä toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa ja elämään mahdollisimman terveellistä, itsellistä ja tyydyttävää elämää (6).

(7)

Ikääntymisprosessiin ja sen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyvää tietopohjaa on vahvistettava kiireellisesti tosiasioihin perustuvan päätöksenteon tukemiseksi.

(8)

Edellä mainittuun haasteeseen vastaamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan toiminnan yhteensovittamista helpottamaan korkealaatuista tutkimusyhteistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimusnäyttöä toimien tueksi.

(9)

Kilpailuneuvosto yksilöi kokouksessaan 26 päivänä joulukuuta 2010 (7) useita mahdollisia yhteissuunnittelualoitteita, joihin kuuluu myös aloite ”Lisää vuosia, parempaa elämää – väestörakenteen muutoksen tuomat mahdollisuudet ja haasteet”, aloiksi, joilla tutkimuksen yhteisellä suunnittelulla tuotettaisiin merkittävää lisäarvoa jäsenvaltioiden nykyisellään pirstaloituneelle tutkimustoiminnalle. Sen vuoksi kilpailuneuvoston päätelmissä tunnustetaan tarve käynnistää tätä aihetta koskeva yhteisesti suunniteltava aloite ja pyydetään komissiota myötävaikuttamaan sen valmisteluun.

(10)

Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet virallisella sitoumuskirjeellä osallistumisensa tähän aloitteeseen.

(11)

Kun väestörakenteen muutosta ja väestön ikääntymistä koskeva tutkimus suunnitellaan yhdessä, varmistetaan alan tutkimuksen koordinointi. Tämä myötävaikuttaa merkittävästi täydellä teholla toimivan eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamiseen ikääntymisen alalla vahvistaen samalla Euroopan johtoasemaa ja kilpailukykyä alan tutkimuksessa.

(12)

Tässä suosituksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne tekevät yhteistyötä ja että niiden toimet täydentävät tärkeimpiä asiaan liittyviä aloitteita (tietotekniikka-avusteista asumista koskeva yhteinen ohjelma (8) ja aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskeva innovointikumppanuus), puiteohjelmasta tuettavaan tutkimusta ja kehitystä, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, terveyden ja sosiaalitieteiden alalla, sekä muita tutkimusaloitteita (esimerkiksi SHARE ERIC (9) ja ERA-AGE II (10)).

(13)

Jotta komissio voisi raportoida asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäsenvaltioiden olisi raportoitava säännöllisesti komissiolle tämän tutkimuksen yhteissuunnittelualoitteen edistymisestä,

1.

Jäsenvaltioita kehotetaan kehittämään yhteinen näkemys siitä, miten unionin tasolla toteutettavalla yhteistyöllä ja koordinoinnilla voidaan edesauttaa väestörakenteen muuttumista koskevaan haasteeseen vastaamista ja hyödyntää sen myötä syntyviä mahdollisuuksia.

2.

Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan yhteinen strateginen tutkimusohjelma, jossa vahvistetaan keskipitkän tai pitkän aikavälin tutkimustarpeet ja tavoitteet väestörakenteen muutoksen alalla. Strategisessa tutkimusohjelmassa olisi esitettävä toteutussuunnitelma, jossa vahvistetaan ensisijaiset tutkimuskohteet ja aikataulut ja eritellään toteuttamiseen tarvittavat toimet, välineet ja varat.

3.

Jäsenvaltioiden olisi strategisessa tutkimusohjelmassa ja toimeenpanosuunnitelmassa:

4.

Jäsenvaltioita kehotetaan ylläpitämään väestörakenteen muutoksen ja väestön ikääntymisen alalla yhteinen hallintorakenne, jolle annetaan tehtäväksi vahvistaa yhteistyötä ja koordinointia koskevat yhteiset ehdot, säännöt ja menettelyt ja seurata strategisen tutkimusohjelman toteutusta.

5.

Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan strateginen tutkimusohjelma yhdessä kansallisten tutkimusohjelmiensa kautta yhteistä ohjelmasuunnittelua koskevan neuvoston korkean tason ryhmän laatimien yhteisen ohjelmasuunnittelun toimintaedellytysten suuntaviivojen mukaisesti.

6.

Jäsenvaltioita kehotetaan kartoittamaan yhdessä komission kanssa komission aloitteita, joilla jäsenvaltioita voitaisiin auttaa strategisen tutkimusohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa, sekä koordinoimaan yhteiset tutkimusohjelmat muiden Euroopan unionin tämän alan aloitteiden, kuten aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevan innovointikumppanuuden ja tietotekniikka-avusteista asumista koskevan yhteisen ohjelman, kanssa.

7.

Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan komissiolle säännöllisesti tämän yhteissuunnittelualoitteen edistymisestä vuotuisissa raporteissa.